EU:n kauppapolitiikka pähkinänkuoressa 

 
 

Jaa tämä sivu: 

Miksi EU:n kauppapolitiikalla on merkitystä globalisoituneessa taloudessa? Entä miten se käytännössä toimii? Lue vastaukset alta.

Antwerpenin satama - ©AP Images/Euroopan unioni-EP 

Miksi EU:n kauppapolitiikalla on merkitystä globalisoituneessa taloudessa?

Talouden globalisaatiolle on ominaista kansainvälisen kaupan kasvu sekä maiden välisen taloudellisen riippuvuuden lisääntyminen maailmanlaajuisessa mittakaavassa. EU:n kauppapolitiikka on keskeisessä asemassa, kun pyritään vastaamaan globalisaation haasteisiin ja hyötymään sen tarjoamista eduista.

EU-tason kauppapolitiikka tarjoaa enemmän painoarvoa kahdenvälisissä neuvotteluissa sekä kansainvälisissä järjestöissä (kuten Maailman kauppajärjestö WTO:ssa) kuin kansallisella tasolla voitaisiin saavuttaa. EU:n kauppapolitiikan pääasiallinen tavoite on lisätä eurooppalaisten yritysten kaupankäyntimahdollisuuksia poistamalla kaupan esteitä kuten tullimaksuja ja kiintiöitä sekä takaamalla reilu kilpailuympäristö.

Kauppapolitiikka vaikuttaa suoraan Euroopan talouteen kasvun ja työllisyyden kautta. Yli 36 miljoonaa eurooppalaista työpaikkaa on riippuvaisia EU:n ulkopuolelle suuntautuvasta viennistä. Keskimäärin jokainen viennistä ansaittu miljardi tukee yli 13 000 työpaikkaa EU:ssa.

Katso infografiikastamme, mikä on EU:n osuus kansainvälisestä kaupasta.

EU:n kauppapolitiikka myös suojelee kansalaisia, sillä se takaa, että alueelle tuotavat tuotteet noudattavat kuluttajansuojalakeja.

Lisäksi EU käyttää kauppapolitiikkaa välineenä ihmisoikeuksien sekä sosiaalisten ja turvanormien, ympäristönsuojelun ja kestävän kehityksen edistämisessä.

Miten EU:n kauppapolitiikka toimii?

EU:n kauppapolitiikka kattaa tavara- ja palvelukaupan, suorat ulkomaiset sijoitukset, immateriaalioikeuden kaupalliset osat (esimerkiksi patentit) sekä julkiset hankinnat.

Siihen kuuluu kolme pääkohtaa:

  • Kauppasopimukset EU:n ulkopuolisten maiden kanssa uusien markkinoiden luomiseksi ja kaupankäyntimahdollisuuksien lisäämiseksi eurooppalaisille yrityksille.
  • Kaupan sääntely eurooppalaisten tuottajien suojaamiseksi epäreilulta kilpailulta.
  • EU:n jäsenyys Maailman kauppajärjestössä (WTO), jossa sovitaan kansainvälisen kaupan säännöistä. EU-maat ovat myös järjestön jäseniä, mutta Euroopan komissio neuvottelee koko unionin puolesta.

Kauppasopimukset

EU:n ulkopuolisten maiden kanssa solmitaan kauppasopimuksia, jotta voidaan taata paremmat mahdollisuudet kansainväliseen kauppaan eurooppalaisille yrityksille. Sopimuksia on erilaisia:

  • Talouskumppanuussopimukset Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren alueen maiden kanssa
  • Vapaakauppasopimukset kehittyneiden maiden kanssa
  • Assosiaatiosopimukset, jotka vahvistavat laajempia poliittisia sopimuksia, kuten Välimeren unionia muun muassa Tunisian kanssa

Kaikkien sopimusten tavoite on vähentää tulleja ja edistää investointeja.

Lue lisää EU:n kauppasopimuksista.

Kaupan sääntely EU:ssa

EU:ssa on sovittu säännöistä, joilla suojataan eurooppalaisia yrityksiä epäreiluilta kaupan käytännöiltä, kuten polkumyynniltä tai valtiontuilta, joilla pidetään hinnat keinotekoisesti eurooppalaisia tuotteita alhaisempina. Jos kauppakiistoista ei päästä yhteisymmärrykseen, ne voivat johtaa kauppasotiin.

Lue lisää EU:n aseista kauppasodassa.

Ulkomaisia suoria sijoituksia EU-alueelle säännellään myös. Helmikuussa 2019 Euroopan parlamentti hyväksyi uuden valvontamekanismin, jolla pyritään varmistamaan, etteivät ulkomaiset investoinnit strategisille sektoreille aiheuta vahinkoa EU:lle ja sen turvallisuudelle.

EU ja WTO

Maailman kauppajärjestöön kuuluu yli 160 jäsentä, jotka edustavat 98 prosenttia maailmankaupasta. Järjestön tavoite on pitää yllä ennustettavaa ja reilua kauppajärjestelmää sopimalla yhteisistä säännöistä ja valvomalla niiden noudattamista.

EU tukee vahvasti WTO:ta ja on ollut keskeisessä roolissa kansainvälisen kauppajärjestelmän luomisessa.

Euroopan parlamentti seuraa läheisesti WTO:ssa käytäviä monenvälisiä kauppaneuvotteluja ja arvioi niiden etenemistä. Nykyinen neuvottelukierros (Dohan kierros, joka alkoi vuonna 2001) on jumiutunut keskeisiä politiikka-aloja, kuten maataloutta, koskevan yhteisymmärryksen puutteessa.

EU hyödyntää WTO:n päätös- ja toimeenpanovaltaa kauppakiistoissa, ja on yksi kiistojen sovittelumekanismiin useimmin tukeutuvista jäsenistä.

Lue lisää EU:sta ja WTO:sta.

Miten EU:n kauppapolitiikasta päätetään?

Kauppapolitiikka kuuluu EU:n yksinomaiseen toimivaltaan, mikä tarkoittaa, että kansainvälisestä kaupasta päätetään EU-tasolla yksittäisten jäsenvaltioiden sijaan. Myös kauppasopimukset ulkopuolisten maiden kanssa solmitaan EU-tasolla.

Lissabonin sopimus (2007) teki Euroopan parlamentista tasavertaisen lainsäätäjän kauppaa ja investointeja koskevissa asioissa jäsenmaita edustavan neuvoston rinnalle. Kansainväliset kauppasopimukset voivat astua voimaan vain, jos parlamentti on ensin hyväksynyt ne. Parlamentti voi myös vaikuttaa neuvotteluihin äänestämällä päätöslauselmista.