Sosiaalinen Eurooppa: parlamentin toiminta sosiaalipolitiikan alalla 

 
 

Jaa tämä sivu: 

Sosiaalipolitiikka on tärkeää kaikissa elämänvaiheissa, lapsuudesta eläkeikään. Seuraavassa kerrotaan EU-säännöistä, joiden parissa parlamentti työskentelee.

EU työskentelee sosiaalisemman Euroopan puolesta - ©AP Images/European Union -EP 

Lukuisia haasteita

Euroopassa on maailman parhaat sosiaaliturvajärjestelmät, ja myös elämänlaadussa ja hyvinvoinnissa se pärjää hyvin vertailuissa. Sillä on kuitenkin myös monenlaisia haasteita.

Talouskriisin vaikutukset tuntuvat edelleen syvästi monissa jäsenvaltioissa. Vaikka monissa maissa tilanne on parantunut, EU:n sisällä on edelleen suuria eroja. Työttömyysaste on laskenut yleisesti mutta vaihtelee voimakkaasti jäsenvaltiosta toiseen.

Myös alhainen syntyvyys ja väestön vanheneminen uhkaavat hyvinvointijärjestelmien kestävyyttä.

Lisäksi työelämässä tapahtuu huomattavia muutoksia teknisten innovaatioiden, globalisaation ja palvelusektorin laajentumisen myötä samalla kun yhteistyötalouden uudet liiketoimintamallit ja joustavammat työn tekemisen muodot yleistyvät.

Toimivalta sosiaalipolitiikassa EU vs. jäsenmaiden hallitukset

EU:lla on sosiaaliasioissa vain rajoitettu toimivalta, sillä enimmäkseen nämä asiat kuuluvat jäsenvaltioille.

Työllisyys- ja sosiaalipolitiikat ovat suureksi osaksi jäsenvaltioiden ja niiden hallitusten vastuulla. Jäsenvaltioiden hallitukset toisin sanoen päättävät muun muassa vähimmäispalkkojen ja muiden palkkojen sääntelystä, työehtosopimusneuvottelujen roolista, eläkejärjestelmistä ja -iästä sekä työttömyysetuisuuksista, eikä EU:lla ole niiden suhteen sananvaltaa.

Vuosien kuluessa EU on kuitenkin kehittänyt omaa sosiaalista ulottuvuuttaan Euroopan yhdentymisen edetessä, ja se on ottanut käyttöön monia sosiaalialan välineitä. Näitä ovat muun muassa EU:n säädökset, rahastot ja työkalut, joiden avulla se voi tehokkaammin koordinoida ja seurata kansallisia politiikkoja. Lisäksi EU kannustaa jäsenvaltioita vaihtamaan keskenään parhaita käytäntöjä esimerkiksi sosiaaliseen osallisuuteen, köyhyyteen ja eläkkeisiin liittyvissä asioissa.

Jo vuonna 1957 hyväksyttyyn Rooman sopimukseen sisältyi sellaisia perusperiaatteita kuin naisten ja miesten samapalkkaisuus ja työntekijöiden oikeus liikkua vapaasti EU:n alueella. Liikkuvuuden mahdollistamiseksi on annettu säännöksiä esimerkiksi tutkintotodistusten keskinäisestä tunnustamisesta, takeista sairaanhoitoon pääsystä ulkomailla ja saavutettujen eläkeoikeuksien suojaamisesta.

Lisäksi EU:ssa on annettu työelämäsääntöjä esimerkiksi työajoista ja osa-aikatyöstä sekä lainsäädäntöä, jolla puututaan syrjintään työpaikolla ja varmistetaan työterveys- ja -turvallisuus.

Marraskuussa 2017 Euroopan parlamentti, komissio ja EU:n neuvosto perustivat Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin, jonka avulla on tarkoitus taata kansalaisten oikeudet, hyvintoimivat työmarkkinat ja hyvinvointiyhteiskunta. Pilari perustuu 20 perusperiaatteelle, ja siihen kuuluu kolmen eri pääalan lakialoitteita: yhtäläiset mahdollisuudet ja pääsy työmarkkinoille; reilut työolot; ja tarkoituksenmukainen ja kestävä sosiaalipolitiikka.

Euroopan yhdentymisen alkuajoista lähtien Euroopan parlamentti on usein vaatinut aktiivisempaa sosiaalialan politiikkaa ja tukenut komission asiaa koskevia ehdotuksia.

Ulkomailla työskentelevien eurooppalaisten oikeudet

EU-maiden sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittaminen takaa, että kansalaiset eivät menetä oikeuttaan sosiaaliturvaan muuttaessaan toiseen EU-maahan.

Parlamentti hyväksyi vuonna 2019 päätöksen perustaa Euroopan työviranomainen. Tarkoituksena on taata työntekijöiden liikkuvuutta ja sosiaaliturvan yhteensovittamista koskevien EU-sääntöjen reilu ja yksinkertainen toimeenpano.

Vuonna 2018 parlamentti hyväksyi uudet lähetettyjä työntekijöitä koskevat säännöt, joilla halutaan taata sama palkka samasta työstä samassa paikassa.

Työttömien ja nuorten tukeminen

Vuonna 1957 perustettu Euroopan sosiaalirahasto on EU:n tärkein työkalu työllisyyden ja sosiaalisen osallisuuden edistämisessä. Sen avulla miljoonat ihmiset ovat oppineet uusia taitoja ja löytäneet työtä. Mepit työstävät parhaillaan rahastosta uutta, tehokkaampaa versiota, joka keskittyy erityisesti nuorisotyöttömyyteen ja lapsiin. Euroopan sosiaalirahasto plus yhdistää lukuisia olemassaolevia rahastoja ja hankkeita ja tarjoaa kohdennetumpaa apua.

Euroopan globalisaatiorahastosta tuetaan työntekijöitä, jotka on sanottu irti globaalin kaupan rakenteiden muutosten johdosta esimerkiksi, kun suuret yritykset ovat lopettaneet toimintansa tai siirtäneet sen EU:n ulkopuolelle. Mepit työstävät parhaillaan uusia sääntöjä rahastolle vuoden 2020 jälkeiselle ajalle, jotta digitalisaation ja ilmastonmuutoksen aiheuttamiin haasteisiin voidaan vastata paremmin.


Euroopan työnvälitysverkosto (Eures) on työnhakijoiden liikkuvuutta tukeva verkosto, joka antaa tietoja ja ohjausta sekä rekrytointi- ja työnhakupalveluja työnhakijoille ja työnantajille.

Nuorisotyöttömyyttä ehkäistäkseen EU-maat perustivat vuonna 2013 nuorisotakuun, jolla varmistetaan, että kaikille alle 25-vuotiaille tarjotaan viimeistään neljän kuukauden kuluessa työttömyyden alkamisesta tai koulutuksen päättymisestä laadukasta työpaikkaa tai jatkokoulutus-, oppisopimuskoulutus- tai harjoittelupaikkaa.

Vuoden 2016 lopulla virallisesti perustettujen Euroopan solidaarisuusjoukkojen tarkoituksena on antaa nuorille tilaisuuksia toimia vapaaehtoistyössä tai hankkeissa, jotka hyödyttävät yhteisöjä ja yksittäisiä ihmisiä eri puolilla Eurooppaa.

Lue lisää EU:n nuorisotyöttömyyden vastaisista toimista.

Työolot

Vuonna 2019 Euroopan parlamentti hyväksyi uudet säännöt, joilla asetettiin minimivaatimuksia työoloihin kaikkien työntekijöiden, mukaan lukien epätyypillisissä työsuhteissa ja alustatalouden palveluksessa työskentelevien suojelemiseksi.

Mepit ovat myös säännöllisesti päivittäneet työturvallisuussääntöjä, asettamalla esimerkiksi tiukempia rajoja haitallisille kemikaaleille altistumiselle.

Euroopan parlamentti on toistuvasti pyytänyt komissiota ehdottamaan toimia sukupuolten välisten palkka- ja eläke-erojen kaventamiseksi. Vuonna 2018 parlamentti ehdotti lisäksi seksuaalisen häirinnän vastaisia toimia työpaikoille.

Parlamentti haluaa taata työn ja vapaa-ajan tasapainoisen jakautumisen. Mepit hyväksyivät vuonna 2019 uudet säännöt, jotka auttavat työn ja yksityiselämän yhteensovittamisessa sekä vahvistavat vanhempien ja omaishoitajien oikeuksia.

Osallisuutta edistävät työmarkkinat

Parlamentti ehdotti joukon toimia, joilla helpotettaisiin siirtymää sairaslomalta takaisin töihin ja jotka edistäisivät kroonisesti sairaiden ja vammaisten ihmisten osallistumista työmarkkinoille.

Mepit hyväksyivät vuonna 2019 eurooppalaisen esteettömyssäädöksen, jolla taataan, että monet arkiset tuotteet ja palvelut, kuten älypuhelimet, tietokoneet ja käteisautomaatit, ovat myös vammaisten ja ikäihmisten käytettävissä.