EU-vaalit: kuinka monta meppiä jäsenmaat saavat Brexitin jälkeen? 

 
 

Jaa tämä sivu: 

Euroopan parlamentin paikkajako tulee muuttumaan seuraavien EU-vaalien jälkeen Brexitin myötä. Katso infografiikasta, kuinka monta meppiä kukin maa saa.

EU-päämiehet vahvistivat kesäkuun Eurooppa-neuvostossa uudet säännöt Euroopan parlamentin paikkajaosta Iso-Britannian EU-eron jälkeen. Säännöt astuvat voimaan ennen seuraavia EU-vaaleja, jotka järjestetään 23.-26. toukokuuta 2019.

Uusi paikkajako perustuu parlamentin aiempaan ehdotukseen, jonka täysistunto hyväksyi 13. kesäkuuta. Sen mukaan meppien määrää vähennetään Brexitin jälkeen, mutta joillekin jäsenmaille annetaan lisää edustajia.

Tällä hetkellä Euroopan parlamentissa on 751 edustajaa, mikä on perussopimusten sallima enimmäismäärä. Päätöksen mukaan Yhdistyneen kuningaskunnan 73 paikasta 27 jaetaan muille jäsenmaille ja loput 46 paikkaa jätetään tyhjiksi mahdollisten tulevien laajentumisten varalle. Tämä tarkoittaa, että seuraavissa EU-vaaleissa valitaan 705 meppiä.

Uudet säännöt tulevat voimaan ennen vuoden 2019 EU-vaaleja, kunhan jäsenmaat ovat ensin hyväksyneet ne.

 

Paikkajako: ei häviäjiä

Meppien hyväksymä uusi paikkajako takaa, että yksikään jäsenmaa ei menetä edustajia, mutta jotkin maat saisivat yhdestä jopa viiteen meppiä lisää. Näin on tarkoitus korjata väestömäärissä tapahtuneiden muutosten aiheuttamaa aliedustusta tietyilä alueilla.

Päätöksessä otetaan huomioon jäsenvaltioiden asukasluvut, ja se noudattaa parlamentin periaatteita paikkajaon suhteen. Niiden mukaan pienemmillä jäsenvaltioilla on vähemmän edustajia kuin suuremmilla, mutta suurten maiden edustajat edustavat suurempaa määrää kansalaisia. Näin pienempien jäsenvaltioiden edustajilla on suhteellisesti vahvempi asema parlamentissa.

Uusi jako tulee voimaan vasta Iso-Britannian lähdettyä EU:sta. Eron odotetaan tapahtuvan maaliskuun lopussa vuonna 2019. Seuraavat EU-vaalit puolestaan järjestetään 23.–26. toukokuuta 2019.

Parlamentin täysistuntosali 

Ylikansalliset vaalilistat

Parlamentin alkuperäisessä päätöslauselmaehdotuksessa perussopimusvaliokunta ehdotti koko Euroopan laajuista vaalipiiriä, jolta kansalaiset voisivat äänestää yleiseurooppalaisia ehdokkaita kansallisten edustajien lisäksi. Ehdotus hylättiin helmikuun täysistunnossa.

 

Miksi paikkajaosta äänestetään

Tällä hetkellä ei ole olemassa tarkkoja määräyksiä jäsenvaltioiden edustajien määrästä parlamentissa. Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 14 artiklassa annetaan vain yleisiä ohjeita edustajien vähimmäis- ja enimmäismäärästä. Sen vuoksi EU-päämiesten on erikseen päätettävä paikkajaosta ennen jokaisia EU-vaaleja.

 

EU-vaalit ja komission puheenjohtajan tehtävä

Helmikuussa äänestetyssä erillisessä mietinnössä mepit vahvistivat tukensa niin sanotulle kärkiehdokasmenettelylle (”spitzenkandidaten”), jota käytettiin ensimmäistä kertaa vuonna 2014. Menettelyssä eurooppalaiset poliittiset puolueet nimeävät kukin ehdokkaansa Euroopan komission puheenjohtajaksi ennen EU-vaaleja.

Meppien mukaan menettely luo yhteyden komission puheenjohtajan ja vaalien tuloksen välille. He myös totesivat olevansa valmiita hylkäämään puheenjohtajaehdokkaan, jota ei ole valittu menettelyllä.