Kiertotalouspaketti: EU:n uudet tavoitteet kierrätykselle 

 
 

Jaa tämä sivu: 

Uusi kiertotalouspaketti asettaa kunnianhimoiset tavoitteet kierrätykselle ja kaatopaikalle päätyvän jätteen määrälle EU:ssa.

Tehokas jätehuolto on ensimmäinen askel kohti kiertotaloutta, jossa valtaosa tuotteista ja materiaaleista kierrätetään tai käytetään uudestaan kerta toisensa jälkeen. Keskiviikkona 18. huhtikuuta mepit hyväksyivät kiertotalouspaketin, jossa sovitaan uusista sitovista tavoitteista jätteen kierrätykselle ja kaatopaikalle päätyvän jätteen määrälle sekä määräajoista tavoitteiden saavuttamiseksi.

 

Kunnianhimoisempia tavoitteita jätteen käsittelylle EU:ssa

 

Vaikka jätehuolto on parantunut EU-alueella huomattavasti viime vuosikymmeninä, yli neljäsosa yhdyskuntajätteestä (kotitalouksissa ja palvelualoilla syntynyt jäte) päätyy edelleen kaatopaikalle ja alle puolet kierrätetään tai kompostoidaan.

 

Uusien sääntöjen tavoitteena on, että vuoteen 2025 mennessä vähintään 55 % yhdyskuntajätteestä kierrätettäisiin. Vuoteen 2030 mennessä tavoite nousee 60 prosenttiin ja vuonna 2035 yhdyskuntajätteestä tulee kierrättää jo 65 %.

 

Pakkausjätteen EU:n laajuinen kierrätystavoite puolestaan on 65 % vuoteen 2025 mennessä ja 70 % vuoteen 2030 mennessä. Tavoitteet vaihtelevat kuitenkin materiaaleittain, sillä esimerkiksi muovia ja puuta kierrätetään toistaiseksi selvästi vähemmän kuin vaikkapa paperia ja kartonkia. Oheiseen taulukkoon on listattu pakkausjätteen kierrätystavoitteet materiaalin mukaan.

 

 

Vuoteen 2025 mennessä

Vuoteen 2030 mennessä

Kaikki pakkausjäte

65%

70%

Muovi

50%

55%

Puu

25%

30%

Rautametallit

70%

80%

Alumiini

50%

60%

Lasi

70%

75%

Paperi ja kartonki

75%

85%

 

Kaatopaikalle tulisi päätyä vuoteen 2035 mennessä enää enintään 10 % kaikesta yhdyskuntajätteestä. Osa EU-maista (Suomi mukaan lukien) on jo saavuttanut tämän tavoitteen, mutta toisissa jäsenmaissa valtaosa jätteestä viedään yhä kaatopaikoille.

 

Mitä haittavaikutuksia jätteellä on?

 

Kierrättämätön jäte vaikuttaa negatiivisesti:

  • Ympäristöön: kaatopaikat saattavat päästää maaperään ja vesistöihin jätteistä peräisin olevia kemikaaleja. Maahan pudotetut roskat puolestaan aiheuttavat vakavaa vahinkoa eläimille, muun muassa niiden elimistöön joutuvien mikromuovien muodossa.
  • Ilmastoon: kaatopaikoilla muodostuu metaania, joka on erittäin voimakas kasvihuonekaasu.
  • Ihmisten terveyteen: kaatopaikoilta ilmakehään, maaperään ja vesistöihin pääsevät saasteet ovat haitallisia myös ihmisen terveydelle.
  • Talouteen: arvokkaita raaka-aineita ja edelleen käyttökelpoisia materiaaleja menee hukkaan puutteellisen kierrättämisen vuoksi.

Seuraavaksi

Neuvoston on hyväksyttävä teksti ennen kuin uudet säännöt voivat astua voimaan.