Jätehuolto EU:ssa faktoina ja lukuina 

 
 

Jaa tämä sivu: 

Katso infografiikastamme, miten eurooppalaiset käsittelevät yhdyskuntajätteensä, joka syntyy pääosin kotitalouksissa.

Vuosittain EU:ssa syntyy noin 2,5 miljardia tonnia jätettä. Yhdyskuntajätteen osuus tästä on vain alle kymmenesosa, mutta yhdyskuntajäte on varsin näkyvä ja hankala osa jätteentuotantoa ja -käsittelyä.

Infografiikka: jätteentuotanto aloittain EU:ssa 

Jätteentuotanto Euroopassa

 

Yhdyskuntajätteen määrä henkilöä kohden vähentyi 7 prosentilla EU:ssa vuosien 2005 ja 2016 välillä. Alueiden välillä on kuitenkin suuria eroja: esimerkiksi Tanskassa, Kreikassa ja Tšekissä jätteen määrä kasvoi, kun taas vaikkapa Bulgariassa, Unkarissa ja Alankomaissa se pieneni.

 

Eniten jätettä henkilöä kohden syntyi Tanskassa, Maltalla, Kyproksella ja Saksassa, vähiten puolestaan Romaniassa, Puolassa, Tšekissä ja Slovakiassa. Rikkaammissa valtioissa jätettä syntyy eniten henkilöä kohden, ja turismi selittää osaltaan korkeita lukuja Kyproksella ja Maltalla.

504 kg  ; Jätteen määrä Suomessa asukasta kohden vuonna 2016

Infografiikka: jätteenkäsittely EU-jäsenmaissa 

Jätehuolto

 

Jätteen syntymisen estäminen on ympäristön kannalta aina paras ratkaisu. Kuitenkin kaikki kuluttamamme tuotteet päätyvät ennemmin tai myöhemmin jätteeksi, joka tulee käsitellä jollain tavoin.

 

EU-säännöissä on määritelty jätehuollolle hierarkia, jonka mukaan jätteen syntymisen ehkäisy ja sen uudelleenkäyttö ovat parhaita vaihtoehtoja. Kierrätys tulee heti perässä ja muu hyötykäyttö (esimerkiksi jätteen polttaminen energiaksi) sen jälkeen. Viimeisenä keinona on loppukäsittely, esimerkiksi kaatopaikalle vieminen, joka on ympäristön kannalta haitallisin, joskin usein edullisin tapa käsitellä jätettä.

 

Vuoden 2016 tietoihin perustuvien tilastojen mukaan 47 % kaikesta yhdyskuntajätteestä EU:ssa kierrätetään tai kompostoidaan. Jätehuollon käytännöt vaihtelevat kuitenkin suuresti EU-maiden välillä, ja muutamat valtiot vievät yhä suuren osan yhdyskuntajätteestään kaatopaikalle.

 

Pohjois-Euroopan maissa (Suomi, Ruotsi, Tanska, Saksa, Alankomaat, Belgia ja Itävalta) kaatopaikoille viedään enää vain hyvin vähän jätettä, mutta niissä jätteen polttaminen on hyvin suosittua. Saksa ja Itävalta ovat lisäksi Euroopan ahkerimpia kierrättäjiä.

 

Itä- ja Etelä-Euroopassa puolestaan kaatopaikat ovat edelleen ahkerassa käytössä: 12 jäsenmaassa (muun muassa Maltalla, Kreikassa, Kyproksella ja Romaniassa) kaatopaikalle viedään jopa yli puolet yhdyskuntajätteestä.

 

Kolmas ryhmä ovat ne jäsenmaat, joissa alle kolmannes jätteestä päätyy kaatopaikalle, osa poltetaan ja yli 40 % kierrätetään. Tähän ryhmään kuuluvat muun muassa Viro, Ranska ja Puola.

 

Vuosien 2005 ja 2016 välillä kaatopaikalle vietävän jätteen määrä väheni merkittävästi Suomessa, Virossa, Sloveniassa, Iso-Britanniassa ja Irlannissa.

42 %  ; jätteestä kierrätetään tai kompostoidaan Suomessa. 3 % päätyy kaatopaikalle.

Huhtikuun täysistunnossa mepit äänestivät nykyisen jätedirektiivin uudistamisesta. Mukana on uusia, sitovia tavoitteita yhdyskuntajätteen ja pakkausmateriaalien kierrätykselle sekä kaatopaikalle päätyvän jätteen määrälle. Uudistuksen päämääränä on edistää siirtymistä kiertotalouteen, joka on nykyistä taloudellista mallia kestävämpi ja ympäristöystävällisempi.