Terrorismin torjunta: mihin toimiin EU on ryhtynyt? 

 
 

Jaa tämä sivu: 

Terrorismin vastaisiin toimiin kuuluvat mm. vierastaistelijoiden pysäyttäminen, terrorismin rahoituksen estäminen ja rajatarkastukset. Lue alta lisää EU:n toimista.

Turvallisuus on yksi eurooppalaisten ensisijaisia huolenaiheita, ja suurin osa kansalaisista (77 %) haluaa EU:n tekevän enemmän terrorismin torjumiseksi.

Uusien iskujen estämiseksi EU on tehostanut tarkastuksia ulkorajoillaan, parantanut poliisien ja oikeuslaitosten yhteistyötä epäiltyjen löytämiseksi ja syyllisten kiinnisaamiseksi, etsinyt keinoja terrorismin rahoituksen estämiseksi, pyrkinyt vähentämään järjestelmällistä rikollisuutta ja ehkäisemään radikalisoitumista sekä paljon muuta.

Tehostetut tarkastukset EU:n ulkorajoilla

Schengen-alueen sisäisen turvallisuuden takaamiseksi kaikkien EU-alueelle saapuvien ihmisten (myös EU-kansalaisten) tiedot alettiin järjestelmällisesti tarkastaa ulkorajoilla huhtikuussa 2017.

Muiden kuin EU-kansalaisten liikkeitä Schengen-alueella aletaan jatkossa valvoa uuden rajanylitystietojärjestelmän avulla, jonka parlamentti ja jäsenmaiden ministerineuvosto hyväksyivät marraskuussa 2017. Järjestelmän odotetaan olevan käytössä vuonna 2020.

Viisumivapaasti EU-alueelle saapuvat muut kuin EU-maiden kansalaiset tarkastetaan vuodesta 2021 alkaen etukäteen EU:n matkustustieto- ja lupajärjestelmä ETIAS:in kautta.


Useat EU-maat ovat ottaneet käyttöön väliaikaisia rajatarkastuksia estääkseen terroristeja kulkemasta vapaasti EU-alueella. Parlamentin mielestä tarkastuksiin sisärajoilla ei ole syytä, ja ne vaarantavat Schengen-alueen toiminnan. Parlamentti haluaa sallia ne vain viime käden ratkaisuna.

Lue lisää Schengen-teemasivultamme.

Turvalliset ulkorajat

Euroopan raja- ja merivartiovirasto Frontexille perustetaan 10 000 rajavartijan pysyvät joukot vuoteen 2027 mennessä suojelemaan tehokkaammin EU:n ulkorajoja niin maalla kuin merelläkin. EU-rajavartijat voivat jäsenmaan pyynnöstä hoitaa rajavalvontaa, valvoa siirtolaisia sekä torjua rajat ylittävää rikollisuutta. 



Vierastaistelijoiden pysäyttäminen

Vuoden 2015 jälkeen uskonnollisten terrori-iskujen määrä EU:ssa on kasvanut ja noin 5000 yksityishenkilön uskotaan matkanneen EU:sta konfliktialueille Syyriaan ja Irakiin liittyäkseen terroristiryhmiin.

Muun muassa ulkomaille matkustaminen terrorismiryhmään liittymisen vuoksi, kyseisten matkojen järjestäminen ja rahoittaminen tai terroristiksi kouluttaminen ja kouluttautuminen ovat nykyään kriminalisoitua toimintaa uusien EU:n laajuisten terrorisminvastaisten sääntöjen mukaan. Ulkorajatarkastuksiin yhdistettyinä näiden sääntöjen odotetaan auttavan vierastaistelijoiden vastaisessa taistelussa.

Vierastaistelijoiden määrät ovat pudonneet selkeästi vuodesta 2015. Europolin mukaan ISIS on heikentymisensä myötä pyytänyt kannattajiaan toimimaan yksin ja tekemään iskuja kotimaissaan sen sijaan, että matkustaisivat kalifaattiin.

Matkustajatietorekisteri (PNR)

EU-alueen ulkopuolelta ja ulkopuolelle lentävien lentoyhtiöiden on nykyään luovutettava kansallisille viranomaisille matkustajiaan koskevia tietoja, kuten nimi, matkustuspäivä, matkan reitti ja maksutapa.

Matkustajatietorekisterin tietoja käytetään terrorismin ja muiden vakavien rikosten estämiseen, paljastamiseen, tutkimiseen ja syytteiden nostamiseen. Lakialoitteen neuvottelut kestivät yli viisi vuotta ja parlamentti vaati, että tietokantaan ei saa sisällyttää tietoja matkustajien etnisestä alkuperästä, uskonnosta, poliittisista mielipiteistä, terveydentilasta tai seksuaalisesta suuntautumisesta. Lisäksi henkilötietojen suoja on varmistettava.

Lue lisää matkustajatietorekisteristä.

Lisää tietojenvaihtoa rikollisuuden ja terrorismin vähentämiseksi

Rikolliset ja terroristit käyttävät moensti useita eri henkilöllisyyksiä väistelläkseen raja- ja oikeusviranomaisia. Tämä osoittaa tehokkaan tiedonjakamisen merkityksen eri viranomaisten välillä (poliisi, oikeuslaitos, tiedusteluviranomaiset) jäsenmaissa.

Vuonna 2018 sovittiin uusista säännöistä, joilla vahvistetaan Schengen-tietojärjestelmää (SIS) lisäämällä siihen uusia terrorismiin liittyviä kuulutuksia. Tietojärjestelmän ansiosta poliisi ja rajavartijat näkevät ja voivat tehdä kuulutuksia etsintäkuulutetuista tai kadonneista henkilöistä ja kadonneesta tai varastetusta omaisuudesta.

Jotta olemassa olevia ja tulevia tietokantoja käytettäisiin mahdollisimman tehokkaasti, EU:n rajavalvontaan, turvallisuuteen ja maahanmuuttoon liittyvien tietokantojen tulisi kommunikoida keskenään. Tiedon liikkuvuudesta järjestelmien välillä on tarkoitus tulla todellisuutta 2023. Jatkossa haut ja biometrinen tunnistaminen toimisivat kaikki samalla alustalla.

Euroopan poliisiviranomainen Europol tukee kansallisten poliisiviranomaisten välistä tiedonvaihtoa. Toukokuussa 2016 Euroopan parlamentti hyväksyi Europolille uusia valtuuksia taistella terrorismia vastaan ja perustaa erikoistuneita lisäyksiköitä, kuten Euroopan terrorismin vastainen tilannekeskus (perustettu 25. tammikuuta 2016).

Terrorismin rahoituksen estäminen

Tehokas keino torjua terroristeja on estää heidän toimintansa rahoittaminen ja häiritä logistiikkaa. Tämän vuoksi Euroopan parlamentti päivitti rahanpesun vastaista direktiiviä vuonna 2018. Se parantaa yritysten omistajuutta koskevaa läpinäkyvyyttä ja vastaa virtuaalivaluuttoja ja anonyymeja pre-paid-kortteja koskeviin ongelmiin.

Rahanpesu on rikos kaikissa EU-maissa, mutta määritelmät ja rangaistukset vaihtelevat maiden välillä. Uudet terrorismin rahoituksen ja rahanpesun vastaiset säännöt pyrkivät vastaamaan tähän ongelmaan.

Euroopassa tuotetaan vuosittain noin 110 miljardia euroa rikollisin keinoin. Kuitenkin vain 1,1 % rikollisten voitoista saadaan perittyä takaisin. Jotta rikollisten varojen jäädyttäminen ja pidättäminen olisi helpompaa EU:ssa, lokakuussa 2018 sovittiin niitä koskevista uusista säännöistä.

Kaikki edellä mainitut uudet säännöt astuvat voimaan vuonna 2020.

Vaarallisimmat aseet pois siviilien käsistä

Euroopan unioni tekee kaikkensa estääkseen vaarallisten aseiden päätymisen väärien ihmisten käsiin. Päivitetty ampuma-asedirektiivi tukkii ne porsaanreiät laissa, joiden ansiosta terroristit saattoivat käyttää paukkupatruuna-aseita esimerkiksi Pariisin iskuissa vuonna 2015. Direktiivi vaatii jäsenvaltioita valvomaan tarkemmin aseita, mutta ne voivat kuitenkin myöntää aselupia metsästäjille, museoille ja keräilijöille.

Valtaosassa EU:ssa tehdyistä terrori-iskuista käytössä oli kotitekoisia räjähteitä. Parlamentin huhtikuussa 2019 hyväksymien sääntöjen myötä terroristien on jatkossa vaikeampi saada käsiinsä räjähteiden valmistamisessa tarvittavia aineita.


Radikalisoitumisen estäminen

Terroristit ja ääriliikkeet käyttävät nettiä levittääkseen propagandaa ja radikalisoidakseen ihmisiä. Parlamentti haluaa Facebookin ja YouTuben kaltaisten nettyhtiöiden poistavan terroristisen sisällön sivuiltaan tunnin sisällä viranomaisilta saadusta pyynnöstä.

Lue lisää EU:n toimista kyberturvallisuuden parantamiseksi.

Radikalisoituminen ja sen estäminen oli yksi terrorismia käsitelleen erityisvaliokunnan tärkeimmistä huolenaiheista. Valiokunta päätti vuoden kestäneen työnsä joulukuussa 2018 ja suositteli EU:n laajuisen listan perustamista vihapuheen lietsojista, sillä nyt he voivat toimia huomaamattomasti vaihtaessaan jäsenmaata. Mepit suosittelivat myös radikalisoituneiden vankien eristämistä vankiloissa sekä erityistä radikalisoitumista koskevaa koulutusta EU:n ja jäsenmaiden viranomaisille.

Suurimman osan terrori-iskuista Euroopassa tekivät eurooppalaiset terroristit. Parlamentti ehdottikin jo vuonna 2015 toimia radikalisoitumisen ja ääriliikkeiden kitkemiseen vankiloissa ja verkossa syrjäytymisen estämisen ja koulutuksen kautta.

EU:n tuoma lisäarvo

EU-taso on jäsenvaltioiden pääasiallinen yhteistyöfoorumi terrorismin vastaisessa taistelussa, vaikka rikollisuuden torjuminen ja turvallisuuden varmistaminen kuuluvatkin pääasiassa jäsenmaiden toimivaltaan.

Mepit päättävät yhdenvertaisina lainsäätäjinä EU-maiden ministerien kanssa EU:n terrorismilaeista. Perinteisesti parlamentti on valvonut perusoikeuksien ja henkilötietojen suojan kunnioittamista, mikä on usein tarpeen kriisien luodessa painetta lainsäädäntöprosessiin.

Turvallisuus on kaikkien EU-toimielimien yhteinen huolenaihe. EU:n terrorisminvastainen strategia perustuu neljälle peruspilarille: ennaltaehkäisy, suojautuminen, toiminnan estäminen ja varautuminen. Tällä hetkellä Euroopan komission ehdottamat toimet pohjautuvat Euroopan turvallisuusagendaan vuosiksi 2015–2020, jonka tarkoituksena on helpottaa jäsenmaiden välistä yhteistyötä terrorismin, järjestäytyneen rikollisuuden ja verkkorikollisuuden torjumiseksi. EU tekee lisäksi yhteistyötä alueensa ulkopuolisten maiden kanssa parantaakseen ulkoista turvallisuuttaan.