Tanja Fajon: ”Jos luovumme Schengenistä, luovumme koko eurooppalaisesta hankkeesta” 

 
 

Jaa tämä sivu: 

Väliaikaiset tarkastukset Schengen-alueen sisärajoilla ovat jatkuneet jo yli kolme vuotta. Mepit haluavat selkeyttää tarkastuksia koskevia sääntöjä.

Tania Fajon 

Viidessä EU-maassa on ollut käytössä sisärajatarkastukset poikkeuksellisten olosuhteiden vuoksi vuodesta 2015 alkaen, vaikka nykyisten sääntöjen mukaan tarkastuksia voi tehdä maksimissaan kahden vuoden ajan.

Parlamentin täysistunnon 4. huhtikuuta hyväksymässä aloitteessa esitetään, että jatkossa väliaikaisiin rajatarkastuksiin voisi turvautua vain viimeisenä toimenpiteenä. Mepit haluavat lyhentää rajatarkastusten ensimmäistä jaksoa kuudesta kahteen kuukauteen ja rajoittaa mahdollisen jatkoajan enimmillään vuoteen. Nykyään jatkoaikaa voi saada kaksi vuotta.

Parlamentti ja neuvosto aloittivat neuvottelut tänä vuonna, mutta eivät ole päässeet sopuun. Esitys jää seuraavan parlamentin harkittavaksi.

Mietinnön esittelijä, Tanja Fajon (S&D, Slovenia) kertoi lisää ehdotetusta uudistuksesta.

Haastattelu on julkaistu alun perin marraskuussa 2018 ja sitä on päivitetty huhtikuussa 2019.

Väliaikaiset rajatarkastukset Schengen-alueen sisärajoilla ovat jatkuneet joissain maissa jo yli kolme vuotta, vaikka kaksi vuotta on maksimi. Miksi näin on sallittu käydä?

Kuusi Schengen-maata (Itävalta, Saksa, Tanska, Ruotsi, Norja ja Ranska) on jatkanut sisärajatarkastuksia yli kolmen vuoden ajan. Ne käyttävät erilaisia lain sallimia perusteita jatkamisen perustelemiseksi. Sanoisin, että nykyisessä lainsäädännössä on harmaita alueita.

Säännöissä on selkeästi epäselvyyttä. Miltä osin Schengenin sääntöjä pitäisi muokata ja miksi?

Kuten sanomme mietinnössä, tarvitaan hyvin selkeät säännöt siihen, millä perusteilla väliaikaiset rajatarkastukset voi ottaa käyttöön. Tarvitaan tiukempia takuita siitä, että tarkastuksia käytetään vain viimeisenä oljenkortena.

Mitkä olosuhteet oikeuttaisivat sisärajatarkastusten käyttöön?

Poikkeustilanteet, kuten vaikkapa suuret urheilutapahtumat tai merkittävä maahanmuuttovirta, kuten pari vuotta sitten. Juuri nyt ei ole nähtävissä mitään vakavia uhkia, jotka puolustaisivat sisärajatarkastusten käyttöä, toisin kuin joidenkin EU-maiden hallitukset väittävät.

Kuusi sisärajatarkastuksia käyttävää Schengen-maata ovat ilmoittaneet jatkavansa tarkastuksia. Onko tämä perusteltua?

Jatkoajan pyytäminen ei ole perusteltua, eikä sen tueksi ole mitään näyttöä. Parin viime vuoden ajan kansalliset hallitukset ovat koetelleen järjestelmän rajoja ja jatkaneet tarkastuksia poliittisten syiden, eivätkä niinkään käytännön välttämättömyyden vuoksi.

Mitkä ovat parlamentin pääasialliset erimielisyydet neuvoston ja komission kanssa?

Neuvosto ei ole ollut joustava neuvotteluissa, eikä ole osoittanut halukkuutta kompromissiin. Merkittävimmät mielipide-erot koskevat jatkoaikaa koskevia takuita ja ehtoja-

Luulen, että jotkin Schengen-maat eivät halua uudistaa sääntöjä, sillä ne hyötyvät asioiden nykyisestä laidasta. Tilanne on vaarallinen.

Jos luovumme Schengenistä, luovumme samalla koko eurooppalaisesta hankkeesta. Nykyinen tilanne vahingoittaa taloutta ja hankaloittaa elämäämme.

Ehdotetut muutokset Schengenin rajasääntöihin 
  • Alustava rajatarkastusten kesto ennalta ennustettavien tapahtumien yhteydessä tulisi rajata kahteen kuukauteen nykyisten kuuden kuukauden sijaan. 
  • Rajatarkastuksia ei voi jatkaa yli vuotta, kun nykyään raja on kaksi vuotta.