Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen: kansalliset tavoitteet vuodeksi 2030 

 
 

Taakanjakoasetuksessa vahvistetaan päästöjen vähentämistä koskevat kansalliset tavoitteet, jotka auttavat EU:ta täyttämään Pariisin sopimuksen mukaiset sitoumuksensa.

Mitä taakanjako tarkoittaa?

Ilmastonmuutoksen torjuntaa edistääkseen EU-maiden päämiehet hyväksyivät lokakuussa 2014 vuoteen 2030 ulottuvat ilmasto- ja energiapolitiikan puitteet, joihin on sisällytetty sitovat tavoitteet vähentää päästöjä EU:ssa vähintään 40 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2030 mennessä.

Liikenteessä, maataloudessa, rakennusalalla ja jätehuollossa päästöjä pyritään vuoteen 2030 mennessä vähentämään 30 prosenttia vuoteen 2005 nähden. Nämä alat tuottavat valtaosan EU:n kasvihuonekaasupäästöistä (noin 60 prosenttia EU:n kokonaispäästöistä vuonna 2014).

Edellä mainitut tavoitteet kuuluvat myös Pariisin sopimuksen mukaisiin EU:n sitoumuksiin.

Pyrkimyksenä on taata, että kaikki maat osallistuvat EU:n toimiin päästöjen vähentämiseksi mainituilla aloilla. Sen vuoksi taakanjakopäätöksessä vahvistetaan sitovat vuosittaiset kasvihuonekaasupäästötavoitteet EU-maille vuosiksi 2013–2020.

Huhtikuussa 2018 mepit hyväksyivät uuden asetuksen taakanjakopäätöksen jatkoksi. Ehdotuksessa vahvistetaan EU-maiden vähimmäisosuudet, joilla niiden on osallistuttava päästöjen vähentämiseen vuosina 2021–2030, sekä säännöt vuotuisten päästökiintiöiden määrittämiseksi ja edistymisen arvioimiseksi.

Katso infografiikastamme, miten EU on edistynyt ilmastotavoitteidensa saavuttamisessa.

 

Ehdotetut kansalliset tavoitteet

 Eri jäsenvaltioiden valmiudet vähentää päästöjä vaihtelevat. Tämä on otettu huomioon määrittämällä tavoitteet maan asukaskohtaisen bruttokansantuotteen perusteella. Vuoden 2030 vähennystavoitteet ovat näin ollen 0–40 prosenttia vuoden 2005 tasoon nähden ja sopivat yhteen EU:n yleisen 30 prosentin vähennystavoitteen kanssa.

 

Jäsenvaltio

2030 tavoite vuoteen 2005 nähden

Luxemburg

–40 %

Ruotsi

–40 %

Tanska

–39 %

Suomi

–39 %

Saksa

–38 %

Ranska

–37 %

Yhdistynyt kuningaskunta

–37 %

Alankomaat

–36 %

Itävalta

–36 %

Belgia

–35 %

Italia

–33 %

Irlanti

–30 %

Espanja

–26 %

Kypros

–24 %

Malta

–19 %

Portugali

–17 %

Kreikka

–16 %

Slovenia

–15 %

Tšekki

–14 %

Viro

–13 %

Slovakia

–12 %

Liettua

–9 %

Puola

–7 %

Kroatia

–7 %

Unkari

–7 %

Latvia

–6 %

Romania

–2 %

Bulgaria

0 %

 

Lähde: Parlamentin katsaus (Briefing)

 

Jokaiselle EU-maalle laaditaan päästövähennysstrategia, jolla varmistetaan, että ne vähentävät päästöjä tasaisesti koko ajanjaksolla.

Järjestelmään luodaan turvavaranto, joka vastaa 105:tä miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia ja otetaan käyttöön vuonna 2032. Sen on tarkoitus auttaa vähemmän varakkaita EU-maita saavuttamaan vuoden 2030 tavoitteensa. Varanto on käytettävissä vain, jos EU saavuttaa vuoden 2030 tavoitteensa, ja silloinkin vain tiukoin ehdoin.

Jonkinasteinen jousto on kuitenkin mahdollista. EU-maat voivat esimerkiksi tallettaa, lainata ja siirtää vuotuisia päästökiintiöitä maiden kesken vuodesta toiseen.

Traffic jam ©AP Images/European Union-EP 

Mitä parlamentti ehdottaa?


Pidempiaikaisen ennustettavuuden varmistamiseksi mepit ehdottivat vuoteen 2050 ulottuvaa tavoitetta eli kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä 80 prosenttia vuoden 2005 tasoon nähden.


Mepit lupasivat myös tukea entistä paremmin alemman tulotason EU-maita. Jos ne ovat ryhtyneet tai ryhtyvät toimiin ennen vuotta 2020, niille annetaan enemmän joustoa järjestelmän myöhemmässä vaiheessa.


Seuraavaksi


Ministerineuvoston on vielä hyväksyttävä asetus ennen kuin se voi astua voimaan.

 


Muut aloitteet kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi


EU pyrkii myös muilla toimilla täyttämään Pariisin ilmastosopimuksen mukaiset sitoumuksensa: