EU:n ratkaisut ilmastonmuutoksen ehkäisemiseksi 

 
 

Jaa tämä sivu: 

Ilmastonmuutoksen hillitseminen on keskeinen aihe parlamentin agendalla. Kokosimme yhteen faktoja ilmastonmuutoksesta ja EU:n toimista sitä vastaan.

Ilmastonmuutos vaikuttaa monin tavoin jo nyt. Kuva: Ezra Comeau-Jeffrey / Unsplash 

Globaalin lämpenemisen rajoittaminen kahteen asteeseen

Maapallon keskilämpötila on noussut merkittävästi teollisesta vallankumouksesta lähtien, ja viimeisin vuosikymmen (2008–2017) on tilastojen lämpimin. Kaikkien aikojen 17 lämpimimmästä vuodesta 16 on ollut 2000-luvulla.

EU:n ympäristötiedon palveluverkosto Copernicuksen keräämien tietojen mukaan vuosi 2018 oli kaikkien aikojen kolmen lämpimimmän vuoden joukossa Euroopassa. Ihmisen toiminnan tuloksena syntyneet kasvihuonekaasupäästöt ovat nykytiedon valossa mitä todennäköisimmin lämpenemisen syy.

Keskimääräinen globaali lämpötila on nyt 0,85°C korkeampi kuin 1800-luvun lopulla. Tutkijoiden arvioiden mukaan kahden asteen lämpeneminen verrattuna esiteolliseen aikaan voi jo aiheuttaa katastrofaalisia seurauksia ilmastolle ja ympäristölle.

Kansainvälisesti ollaankin yleisesti sitä mieltä, että lämpeneminen tulee pysäyttää alle kahteen asteeseen.

Miksi EU:n toimilla on väliä?

Euroopan ympäristökeskuksen mukaan Euroopan unioni on maailman kolmanneksi suurin kasvihuonekaasupäästöjen tuottaja Kiinan ja Yhdysvaltain jälkeen. Energiantuotanto vastasi 78 prosentista EU:n kasvihuonekaasupäästöjä vuonna 2015.

Yhteisiä toimia tarvitaan, sillä ilmastonmuutoksen vaikutukset koskevat kaikkia EU-maita, joskin eri tavoin. Välimeren alueelle odotetaan jatkossa kovempia helleaaltoja ja vähemmän sadetta, kun taas Manner-Eurooppaan ennustetaan enemmän tulvia ja metsäpaloja.

EU:n ponnisteluista on ollut hyötyä. Vuonna 2008 EU asetti tavoitteeksensa vähentää päästöjään 20 prosentilla vuoteen 2020 mennessä verrattuna vuoden 1990 tasoon. Kehitys on ollut oikeansuuntaista, ja vuonna 2015 kasvihuonekaasupäästöjen määrä EU:ssa oli 22 % pienempi kuin vuonna 1990.

Lue lisää faktatietoa ilmastonmuutoksesta Euroopassa.

EU ja kansainvälinen ilmastopolitiikka

EU:lla on merkittävä rooli YK:n ilmastoneuvotteluissa. Vuonna 2015 se ratifioi Pariisin ilmastosopimuksen, joka oli ensimmäinen yleismaailmallinen ilmastonmuutoksen vastainen sopimus. Sen tavoite on pitää ilmastonmuutoksen vaikutukset aisoissa rajoittamalla lämpeneminen 1,5 asteeseen verrattuna esiteolliseen aikaan.

Pariisin sopimuksessa EU on sitoutunut vähentämään kasvihuonekaasupäästöjään vähintään 40 % vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoden 1990 tasoon.

Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen

EU:ssa on erilaisia ratkaisuita kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi riippuen sektorista.

Teollisuuden ja energiantuotantolaitosten päästöjä vähentääkseen EU on perustanut maailman ensimmäisen ja suurimman päästökauppajärjestelmän (ETS). Siinä yritysten täytyy ostaa lupia hiilidioksidipäästöilleen, joten pienemmät päästöt tulevat niille halvemmiksi. Järjestelmä kattaa 45 % EU:n kasvihuonekaasupäästöistä.

Muilla talouden sektoreilla, kuten rakennusalalla ja maataloudessa, vähennykset saavutetaan kansallisten päästötavoitteiden avulla. Tavoitteet perustuvat jäsenvaltioiden bruttokansantuotteeseen asukasta kohden.

Keväällä 2019 Euroopan parlamentti hyväksyi liikenteen päästövähennyksiin tähtääviä uudistuksia: uusien autojen päästöjä vähennetään 37,5 %, uusien pakettiautojen 31 % ja uusien rekkojen 30 % vuoteen 2030 mennessä.

EU haluaa myös käyttää ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa hyväkseen metsien kyvyn sitoa hiilidioksidia. Parlamentti hyväksyi vuonna 2017 asetuksen, jolla halutaan estää päästöjen syntymistä metsäkadon ja maankäytön muutosten vuoksi.

Lue lisää EU-toimista kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi.

Puhtaampaa energiaa

EU:n ilmastonmuutoksen vastaisiin toimiin kuuluu uusi puhtaan energian paketti, jonka parlamentti hyväksyi vuonna 2018. Tavoitteena on kasvattaa uusiutuvan energian osuus 32 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä ja antaa kansalaisille mahdollisuus tuottaa itse oma energiansa.

Lisäksi EU haluaa parantaa energiatehokkuutta 32,5 % vuoteen 2030 mennessä, ja tätä varten EU:ssa on hyväksytty rakennusten ja kodinkoneiden energiatehokkuutta koskevia lakeja.

Lue lisää EU:n puhtaan energian politiikasta.

EU:n ilmastorahoitus

Ilmastonmuutoksen torjuminen ja siihen sopeutuminen on otettu huomioon EU:n tärkeimmissä menoerissä. EU:ssa on sovittu, että vähintään 20 % budjetista vuosina 2014–2020 tulee kohdistaa ilmastonsuojeluun. Lukuun sisältyy 3,4 miljardin euron ympäristö- ja ilmastotoimien ohjelma Life.