Miten EU parantaa alustatyöntekijöiden oikeuksia
Uusilla EU-säännöillä halutaan vahvistaa alustatalouden työntekijöiden oikeuksia ja taata kaikille paremmat työolot.
Yhä useammat ihmiset ostavat tavaroita ja palveluita internetalustojen, kuten Woltin tai Uberin kautta. Palveluita alustan kautta tarjoavilla työntekijöillä ei yleensä ole työsopimuksen tuomaa suojaa, mikä asettaa heidät haavoittuvaiseen asemaan. EU haluaa asiaan muutoksen uuden alustatyödirektiivin avulla.
Kuinka paljon alustatyöläisiä on?
Verkkoalustat käyttävät nettisivuja tai sovelluksia tuodakseen yhteen ihmiset, jotka etsivät tiettyä palvelua, ja ne, jotka tarjoavat kyseisen palvelun maksua vastaan.
Monet palvelut, kuten auton ajaminen, ruoan kotiinkuljetus tai siivoaminen vaativat paikan päällä työskentelemistä, kun taas esimerkiksi kirjanpitoa tai graafista suunnittelua voi tehdä myös verkon välityksellä.
43 miljoonaa
Digitaalisten verkkoalustojen kautta työskentelevien ihmisten ennustettu määrä vuonna 2025
Epätyypilliset työt ovat yleistyneet työelämän muuttuessa digitalisaation ja uusien liiketoimintamallien myötä. Yli 28,3 miljoonaa ihmistä työskenteli digitaalisten alustojen kautta EU:ssa vuonna 2022, ja luvun odotetaan kasvavan 43 miljoonaan vuoteen 2025 mennessä.
Alustojen kautta työskentelevistä ihmisistä 26,3 miljoonaa (eli 93 %) on luokiteltu itsenäisiksi ammatinharjoittajiksi, mutta heistä noin viiden miljoonan arvellaan olevan väärin luokiteltuja.
Niin sanotussa keikkataloudessa väliaikaiset tehtävät ja lyhytaikaiset sopimukset itsenäisten ammatinharjoittajien kanssa ovat yleisiä. Tämä asettaa työntekijät heikkoon asemaan digitaalisen alustaan nähden. EU haluaa varmistaa, että näille työntekijöille on tarjolla vähimmäissuojelua.
EU:n alustatyödirektiivi
Huhtikuussa 2024 parlamentti äänestää uusista säännöistä, joilla pyritään parantamaan alustatalouden työntekijöiden työoloja. EU:n alustatyödirektiivin tavoitteena on korjata niiden työntekijöiden asemaa, jotka on väärin luokiteltu itsenäisiksi ammatinharjoittajiksi, lisätä avoimuutta ja säädellä algoritmien ja datan käyttöä, kun päätetään alustatyöläisten asioista. Uudella lailla halutaan lisäksi taata työntekijöille ne oikeudet, jotka heille kuuluvat.
Kaikkien EU-maiden tulee säätää kansalliset säännöt varmistaakseen, että tilanteessa, jossa verkkoalustat johtavat ja valvovat heidän alaisuudessaan työskentelevien ihmisten työtä, näillä ihmisillä oletetaan automaattisesti olevan työsuhde alustan kanssa.
Alustoilla on mahdollisuus valittaa olettamasta, mutta niiden tulee itse esittää todisteet siitä, ettei työsuhdetta ole olemassa.
Uuden direktiivin myötä alustatyöntekijää ei voida erottaa algoritmin tai automatisoidun päätöksentekojärjestelmän tekemän päätöksen perusteella. Ihmisen tulee suorittaa arviointi kaikissa työoloja ja -ehtoja koskevissa päätöksissä.
Alustojen ei sallita käsitellä tietynlaisia henkilötietoja työntekijöistään, esimerkiksi heidän yksityisviestejään työkavereiden kanssa tai henkilökohtaisia mielipiteitään. Alustojen pitää kertoa työntekijöilleen algoritmien ja automaattisten päätöstentekojärjestelmien käytöstä muun muassa rekrytoinnissa, työolojen järjestämisessä ja ansioissa.
Parlamentti hyväksyi vuonna 2019 uudet työntekijöiden oikeuksia koskevat säännöt. Uudistuksella taattiin perusoikeudet myös kaikista haavoittuvaisimmassa asemassa oleville työntekijöille, kuten esimerkiksi alustatalouden kautta työllistyneille. Lainsäädännöllä haluttiin suojata työntekijöitä entistä avoimempien ja ennustettavampien työehtojen ansiosta. Säännöissä asetettiin muun muassa enimmäispituus koeajan kestolle sekä säädettiin työajoista ja kaikille pakollisesta, ilmaisesta koulutuksesta.
Seuraavaksi
Parlamentin ja neuvoston tulee virallisesti hyväksyä helmikuussa 2024 alustavasti tekemänsä sopimus säännöistä. Parlamentti äänestää säännöistä huhtikuun lopussa pidettävässä täysistunnossa.
Kun laki on hyväksytty, jäsenmailla on kaksi vuotta aikaa viedä direktiivin sisältö kansalliseen lainsäädäntöönsä.
Lue lisää EU:n toimista toimista työntekijöiden oikeuksien hyväksi:
Oikeudenmukainen vähimmäispalkka takaamaan riittävä elintaso EU:ssa
