Päänavigointiin (paina Enter-näppäintä)
Suoraan sivun sisältöihin (paina Enter)
Muiden verkkosivustojen luetteloon (paina Enter-näppäintä)

Perustietoa ACTA-sopimuksesta

Muut Artikkeli - Tietoyhteiskunta21-02-2012 - 15:29
 
ACTA-sopimuksen tilanne   ACTA-sopimuksen tilanne

Väärennöksiin ja verkossa tapahtuviin tekijänoikeusrikkomuksiin liittyvän ACTA-sopimuksen on allekirjoittanut tähän mennessä 30 maata, joista osa on EU:ssa ja osa muualla maailmassa. Sopimus voi tulla voimaan vain Euroopan parlamentin hyväksynnällä. Tulevina kuukausina parlamentti voi päättää sopimuksen kohtalosta joko hyväksymällä tai hylkäämällä sen.


Mitä tämä tarkoittaa? Mitä ACTA:lla yritetään saavuttaa? Miksi se on saanut aikaan mielenilmauksia ympäri maailmaa? Miten parlamentti päättää asiasta, ja miten voit seurata prosessia? Tutustu tähän katsaukseen saadaksesi lisätietoa.


Mistä ACTA:ssa on kysymys?


Väärentämisenvastaisella kauppasopimuksella (ACTA) pyritään vahvistamaan immateriaalioikeuksia tehokkaammin kansainvälisellä tasolla. Monet kehittyneet maat ovat huolissaan, että niiden talous kärsii suuria tappioita väärentämisen ja piratismin vuoksi. OECD arvioi vuonna 2005, että väärennettyjen ja piraattituotteiden kansainvälisen kaupan arvo oli jopa 200 miljardia dollaria, eikä arviossa ollut mukana digitaalisia tuotteita.


Mitä sopimus kattaa?


Sopimus kattaa kaiken väärennetyistä tuotteista internetissä tapahtuviin tekijänoikeusrikkomuksiin.


Ketkä osallistuvat ACTA:an?


ACTA neuvoteltiin EU:n ja sen jäsenmaiden sekä Yhdysvaltojen, Australian, Kanadan, Japanin, Meksikon, Marokon, Uuden-Seelannin, Singaporen, Etelä-Korean ja Sveitsin välillä. Sopimuksen tultua voimaan mikä tahansa Maailman kauppajärjestö WTO:n jäsen voi pyytää sopimukseen liittymistä.


Miksi sopimus on kiistanalainen?


Kritiikkiä esittäneet ovat huolissaan, että sopimuksessa suosittaisiin suuria yrityksiä kansalaisten oikeuksien kustannuksella. Samoin sopimuksen soveltaminen internetissä nähdään uhkana yksityisyydelle ja ihmisoikeuksille. Sopimuksen neuvotteluita on myös moitittu läpinäkyvyyden puutteesta, sillä kansalaisyhteiskunta tai kehitysmaat eivät osallistuneet niihin.


Mitkä maat ovat jo allekirjoittaneet sopimuksen?


Kaikki muut EU-maat paitsi Kypros, Viro, Slovakia, Saksa ja Alankomaat ovat allekirjoittaneet sopimuksen. EU:n ulkopuolisista maista sopimuksen ovat allekirjoittaneet Australia, Kanada, Japani, Marokko, Uusi-Seelanti, Singapore, Etelä-Korea ja Yhdysvallat.


Miksi Euroopan parlamentin rooli on keskeinen?


Parlamentin täytyy hyväksyä ACTA-sopimus, jotta se tulisi voimaan. Ilman hyväksyntää sopimus ei tule voimaan. Lissabonin sopimuksen myötä parlamentilla on veto-oikeus suurimpaan osaan EU:n kansainvälisistä sitoumuksista.


Mitä vaihtoehtoja Euroopan parlamentilla on?


Parlamentti ei voi tehdä sopimustekstiin muutoksia, vaan sillä on toimivalta vain hyväksyä tai hylätä sopimus. Ennen päätöksen tekemistä parlamentti voi myös harkita pyytävänsä lausunnon Euroopan yhteisöjen tuomioistuimelta sopimuksen yhteensopivuudesta EU-lain kanssa. Lisäksi, koska sopimuksen hyväksymiselle ei ole juridista takarajaa, on teoreettisesti mahdollista, että parlamentti jättäisi asian pöydälle määräämättömäksi ajaksi. Tämä estäisi sopimuksen voimaantulon, sillä nimenomaan parlamentin hyväksyntä on sopimuksen voimaantulon ehtona.


Miten Euroopan parlamentti päättää asiasta?


Euroopan parlamentti on sitoutunut toimimaan avoimesti ja rohkaisee ihmisiä  osallistumaan prosessiin aktiivisesti, tutustumaan dokumentteihin ja seuraamaan kokouksia, jotka ovat suurimmaksi osaksi suorana lähetyksenä parlamentin internet-sivuilla.


Valmistelevasta työstä vastaavat parlamentin valiokunnat. Kansainvälisen kaupan valiokunta (INTA) toimii vastuuvaliokuntana ja laatii ehdotuksen parlamentille sopimuksen hyväksymisestä tai hylkäämisestä. Sosialistiryhmän brittimeppi David Martin on valittu valiokunnan kannan laatijaksi. INTA-valiokunnan lisäksi neljä valiokuntaa kertoo mielipiteensä ACTA:sta: teollisuuden, tutkimuksen ja energian valiokunta (ITRE), oikeudellisten asioiden valiokunta (JURI), kansalaisvapauksien ja oikeus- ja sisäasioiden valiokunta (LIBE) sekä kehitysyhteistyövaliokunta (DEVE).


Nämä valiokunnat keskustelevat useiden kuukausien ajan aiheesta mahdollisimman monien sidosryhmien ja kiinnostuneiden tahojen kanssa, jotta saatavilla olisi mahdollisimman paljon tietoa ja asiantuntemusta lopullisen päätöksen tueksi. Suurin osa kokouksista lähetetään suorana lähetyksenä parlamentin internet-sivuilla. Mepeille tarkoitetun suosituksen ollessa saatavilla se laitetaan myös kaikkien saataville. Sen jälkeen parlamentti äänestää ACTA:sta täysistunnossa, jota voi seurata suorana lähetyksenä parlamentin sivustolta.


Mitä Euroopan parlamentti on lausunut ACTA:sta tähän mennessä?


Tähän mennessä on tehty kolme päätöslauselmaa, joissa pyydetään komissiota julkaisemaan ACTA:an liittyvät dokumentit ja lisäämään parlamentin roolia sisältöneuvotteluissa:

  • 11.3.2009 tehty päätöslauselma vaati komissiota "julkaisemaan heti kaikki ACTA:n kansainvälisiin neuvotteluihin liittyvät dokumentit"

  • 10.3.2010 tehty päätöslauselma paheksui ACTA:an liittyvää salamyhkäisyyttä ("paheksuu neuvotteluosapuolten laskelmoitua valintaa pitää neuvottelut vakiintuneiden kansainvälisten toimielinten, kuten Maailman henkisen omaisuuden järjestön (WIPO) ja Maailman kauppajärjestön (WTO) ulkopuolella") ("ilmaisee huolensa ACTA-neuvotteluihin liittyvästä läpinäkyvyyden puutteesta, joka on vastoin Euroopan yhteisön perustamissopimuksen kirjainta ja henkeä")

  • 24.10.2010 tehty päätöslauselma totesi, että ACTA on askel oikeaan suuntaan, ja kehotti komissiota varmistamaan, että sopimuksella ei ole vaikutusta perusoikeuksiin tai olemassa olevaan lainsäädäntöön


Mitä tapahtuu, jos Euroopan parlamentti äänestää sopimuksen puolesta?


Kyproksen, Viron, Slovakian, Saksan ja Alankomaiden täytyisi silti allekirjoittaa sopimus ja kaikkien jäsenvaltioiden täytyisi edelleen ratifioida se ennen sopimuksen voimaantuloa.


Mitä tapahtuu, jos Euroopan parlamentti hylkää sopimuksen?


ACTA ei tule voimaan EU:n alueella. Sopimus ei ole mahdollinen ilman parlamentin hyväksyntää. Kuusi EU:n ulkopuolista maata voi silti ratifioida sopimuksen, ja se astuu sen myötä voimaan ratifioinnin tehneissä maissa.


Kuinka saan tietää viimeisimmistä uutisista asiaan liittyen?


Tätä artikkelia päivitetään säännöllisesti. Suorista lähetyksistä ilmoitetaan parlamentin internet-sivuilla, ja sieltä löytyvät myös linkit julkaistuihin dokumentteihin. Uusista käänteistä ilmoitetaan parlamentin Facebook- ja Twitter-sivuilla (22 kielellä).

Viite : 20120220STO38574
Päivitetty: ( 22-02-2012 - 11:18)