Brexit: Euroopan parlamentin ehdot Britannian EU-erosopimuksen hyväksymiselle  

Lehdistötiedote 
 
 
Puheenjohtajakokous Britannian hallituksen käynnistettyä artikla 50:n. © European Union 2017 - EP  

Euroopan parlamentin puhemies ja parlamentin poliittisten ryhmien puheenjohtajat ovat kokouksessaan päättäneet tukea neljän poliittisen ryhmän ja perussopimusvaliokunnan valmistelemaa päätöslauselmaluonnosta, jossa määritetään Euroopan parlamentin ehdot Britannian EU-erosopimukselle. Parlamentti keskustelee ja äänestää päätöslauselmasta täysistunnossa keskiviikkona 5. huhtikuuta. Lopullinen sopimus Britannian EU-erosta edellyttää Euroopan parlamentin täysistunnon hyväksyntää.

Päätöslauselmaluonnoksessa korostetaan 27 maan EU:n kansalaisten tasapuolista kohtelua. Britanniassa asuvien EU-kansalaisten ja toisaalta EU:ssa asuvien Britannian kansalaisten osalta päätöslauselmassa korostetaan vastavuoroisuutta ja syrjimättömyyden periaatetta. 


Jatkuvat velvoitteet

 

Britannian on saatava nauttia kaikista EU-sopimusten eduista ja täytettävä kaikki Britannialle kuuluvat velvollisuudet siihen asti, kun ero astuu voimaan. Näihin velvoitteisiin katsotaan kuuluvan myös EU:n pitkän aikavälin talousarvion taloudelliset sitoumukset, vaikka ne kohdentuisivat eron jälkeiseen aikaan. Britannian on myös noudatettava EU:n neljää perusvapautta, eli kunnioitettava ihmisten, tavaroiden, palveluiden ja pääoman vapaata liikkuvuutta. Britannian odotetaan myös kunnioittavan unionin tuomioistuimen toimivaltaa, hoitavan yleisen talousarvion maksuosuudet sekä soveltavan EU:n kauppapolitiikka lähtemiseensä saakka. Luonnostekstissä korostetaan Irlannin ja Pohjois-Irlannin rajaan liittyvien kysymysten ratkaisemisen tärkeyttä.


“Järjestyksessä tapahtuva eroprosessi on ehdoton edellytys mahdolliselle EU:n ja Britannian kumppanuudelle tulevaisuudessa. Tästä ei voida tinkiä. EU-jäsenyyteen kuuluu etuja ja vastuita, joihin kuuluu myös neljän perusvapauden toteutuminen. Nämä neljä perusvapautta ovat se liima, joka pitää EU-maat yhdessä”, Europan parlamentin puhemies Antonio Tajani sanoi.


Vilpitöntä yhteistyötä

 

Poliittisten ryhmien edustajat ja perussopimusvaliokunta huomauttavat, että mikäli Britannia aloittaisi neuvottelut kauppasopimuksista EU:n ulkopuolisten maiden kanssa ennen varsinaista eroaan EU:sta, rikkoisi se EU-sääntöjä. Mepit odottavat vilpitöntä yhteistyötä Britannian kanssa myös muilla osa-alueilla neuvotteluissa EU-lainsäädännöstä maan EU-eroon asti. Mepit varoittavat, että kahdenkeskiset sopimukset Britannian ja muiden EU-maiden välillä olisivat EU-sopimusten vastaisia. 


“Kansalaisten oikeuksista sopiminen mahdollisimman nopeasti on meidän prioriteettimme. Sen tulee olla ensimmäinen neuvotteluissa käsiteltävä asia. Kansalaisista ei pidä tehdä neuvottelujen pelimerkkejä”, parlamentin Brexit-edustaja Guy Verhofstadt korosti.


Etuudet EU:n ulkopuolella eivät samat kuin sisäpuolella

 

Mepit painottavat, että EU-maita koskevat etuudet eivät voi olla samat maalle, joka päättää lähteä EU:sta. Poliittisten ryhmien johtajien Manfred Weberin (EPP), Gianni Pittellan (S&D), Guy Verhofstadtin (ALDE), Philippe Lambertsin ja Ska Kellerin (Greens/ELA) sekä perussopimusvaliokunnan puheenjohtajan Danuta Hübnerin laatiman luonnostekstin mukaan EU:n ja Britannian tulevaa suhdetta voisi kuitenkin raamittaa assosiaatiosopimus. Tällainen sopimus vaatisi sitä, että Britannia kunnioittaisi EU:n asettamia standardeja ympäristön, ilmaston, veronkierron ja veropetosten torjunnan, reilun kilpailun sekä kauppa- ja sosiaalipolitiikan aloilla.


Siirtymäjärjestelyt

 

Mepit ovat samaa mieltä siitä, että neuvottelut mahdollisista siirtymäjärjestelyistä voidaan aloittaa EU:n ja Britannian tulevaa suhdetta koskevien suunnitelmien pohjalta, mutta vasta kun neuvotteluissa EU-erosopimuksesta on edetty. Tulevaa suhdetta koskeva sopimus voidaan puolestaan solmia vasta, kun Britannia on lähtenyt EU:sta. Siirtymäjärjestelyt voivat olla voimassa korkeintaan kolme vuotta.


Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 50(2) artiklan mukaisesti Britannian EU-erosopimus edellyttää Euroopan parlamentin hyväksyntää.