Päänavigointiin (paina Enter-näppäintä)
Suoraan sivun sisältöihin (paina Enter)
Muiden verkkosivustojen luetteloon (paina Enter-näppäintä)

Heinäkuun Strasbourgin täysistunto: ACTA, eCall ja Kypros

MEP Paulsen: Tarkempaa eläinten hyvinvoinnin valvontaa

 
MEP Marit Paulsen kertomassa mietinnöstään.   MEP Marit Paulsen kertomassa mietinnöstään.

Jäsenmaita ei painosteta tarpeeksi toimeenpanemaan EU:n sääntöjä eläinten hyvinvointiin liittyen, ruotsalainen MEP Marit Paulsen (ALDE) toteaa. Hän on tehnyt oma-aloitemietinnön aiheesta korjatakseen tilanteen. Mietinnössä vaaditaan tiukempaa lakien toimeenpanon valvontaa ja lakia rikkovien nimeämistä.


Ehdotat yhteistä eläinten hyvinvointistrategiaa EU:lle. Kuinka hyvin pidämme eläimistämme huolta Euroopassa?


Marit Paulsen: Emme ole tunnollisimpia sen suhteen. Mutta sanoisin, että noin kolmasosa maista noudattaa määräyksiä hyvin. Sitten on suuri keskiosa maita, joissa tilanne vaihtelee maatilalta maatilalle, mutta koko järjestelmää tuetaan antibiooteilla. Vain Ruotsi ja Tanska pitävät kirjaa antibioottien käytöstä, jolla on suuri vaikutus kansanterveyteen.


Sitten viimeinen osa on jäsenvaltioita, joilla ei ole - anteeksi kielenkäyttöni - mitään käsitystä siitä, mistä edes puhumme. Siksi yritämme nyt tehdä pohjatyötä. Tällä hetkellä meillä on vain kasa hajallaan olevia sääntöjä. Tarvitsemme yhteisen määritelmän: mitä eläinten hyvinvointi on? Sitten rakennamme direktiivit sen pohjalta.


Määritelmästä tulee erityisen tärkeä vapaakaupan lisääntyessä maataloussektorilla. Yhdysvallat, Kanada ja Australia ovat tällä hetkellä eläinten hyvinvointikeskustelun edelläkävijöitä.


Mutta eivätkö kuluttajat ota eläinten hyvinvointia huomioon ruokakaupassa?


Vain 15-20% ihmisistä tekee ostopäätöksensä niin kuin he muille kertovat. He ovat yhä onnellisia, kun he löytävät sian sisäfileen kaupasta kolmella eurolla. Mutta millaista elämää he kuvittelevat sian viettäneet sellaisella hinnalla?


Ehdotat "oikeudellisia virstanpylväitä" toimeenpanon helpottamiseksi. Onko tämä tarpeen?


Jos ajatellaan esimerkiksi munivia kanoja koskevaa direktiiviä - se on ollut voimassa 12 vuotta. Uusissa EU-maissa se on ollut voimassa 8 vuotta, mutta he tiesivät liittyessään, mihin olivat ryhtymässä ja suostuivat ehtoihin. Komission kädet olivat sidotut tammikuuhun 2012 saakka, mikä tarkoitti, että kaikki pystyivät jättämään direktiivin huomiotta.


Kun kyseessä on tuollainen kallis uudelleenjärjestely pitkän siirtymäajan kanssa, sanoisin, että yksi tai kaksi virstanpylvästä matkalla tulee tarpeeseen. Komissiolle ei pitäisi antaa oikeutta haastaa ketään oikeuteen, mutta kuitenkin oikeus tarkistaa: kuinka monta uutta häkkiä on? Mitä toimia on suunnitteilla seuraavaksi 2-3 vuodeksi? Joskus on hyvä osoittaa sormella jäsenmaita. Sen ansiosta asia tulee jälleen käsittelyyn.


Nimeäminen ja häpeään saattaminen?


Kyllä nimenomaan. Ja sitä ei tarvita pelkästään eläinten hyvinvoinnissa. Jos tämä menee läpi, siitä tulee tavanomainen käytäntö kaikessa EU-lainsäädännössä, jossa on pitkä toimeenpanoaika.