Pohjoisrajoilla: EU ja saamelaiskulttuuri

Tervetuloa Nuorgamiin, Suomen ja EU:n pohjoisimpaan paikkaan, joka on tuntureiden ja vaivaiskoivujen lomassa oleva kylä. Nuorgam on koti monille saamelaisille, jotka ovat osa Suomen, Ruotsin, Norjan ja Venäjän alueella asuvaa alkuperäiskansaa. 9. elokuuta vietetään maailman alkuperäiskansojen päivää.

Watch the video document
Muusikko Annukka Hirvasvuopio-Laiti

Saamelaiskansan tilanne ei aina ole ollut helppo. Kieli on olennainen osa heidän kulttuuriaan neljän maan alueella, mutta sen käyttäminen ei aina ole ollut mahdollista varsinkaan virallisissa yhteyksissä. Euroopan yhdistyminen on kuitenkin helpottanut rajat ylittävää yhteistyötä ja samalla vähemmistöjen asema on parantunut.

Suomessa saamelaisilla on oma hallintoelimensä, Saamelaiskäräjät, joka hoitaa saamelaisten omaa kieltä ja kulttuuria sekä heidän asemaansa alkuperäiskansana koskevia asioita ja edustaa saamelaisia kansallisissa ja kansainvälisissä yhteyksissä.


Norjan puolella Koutokeinossa sijaitsevassa Saamelainen korkeakoulussa opiskeleva Aslak Holmberg on aktiivisesti mukana saamelais- ja vähemmistöpolitiikassa. Hän osallistui EU-rahoitteiseen YES6-hankkeeseen, jossa hän suunnitteli viikon mittaisen koulutuksen alkuperäiskansoista, vähemmistökysymyksistä ja poliittisesta toiminnasta. "Meitä on niin vähän, että on tarpeen olla poliittisesti aktiivinen", hän sanoi. "Mutta on hyvä, että me nuoret saamelaiset olemme ylpeitä juuristamme ja kulttuuristamme. Kun olin lapsi, tilanne oli aivan toisenlainen."


Nuorgamista 40 kilometriä kaakkoon on Tiede- ja taidetalo Ailigas, jossa muusikko Annukka Hirvasvuopio-Laiti johtaa projektia, jonka tavoitteena on perustaa saamelaismusiikin aikuiskoulutuskeskus. EU osarahoittaa hanketta. Keskuksen tavoitteena on opettaa musiikkia saamelaisille opettajille ja edistää myös kulttuuriyrittäjyyttä.


"Musiikki on tärkeä osa kulttuuriamme. Perinteemme ovat vaarassa hävitä, joten uskon, että tästä koulutuksesta olisi paljon hyötyä kulttuurillemme", Hirvasvuopio-Laiti sanoi.


Ailigas-talon taustavoimat suunnittelevat myös saamelaista kielikeskusta Utsjoelle. EU tukee vähemmistöjä, joten molemmille hankkeille, kuten myös Ailigas-talon remontoinnille, on myönnetty EU-rahoitusta Euroopan aluekehitysrahastosta ja sosiaalirahastosta kattamaan osa kuluista. Näillä rakennerahastovaroilla tasoitetaan eroja eri alueiden välillä ja parannetaan kilpailukykyä EU:n heikommassa asemassa olevilla alueilla. Lisäksi tavoitteena on parantaa työllisyyttä.


"EU:lla on meille merkittävä vaikutus erityisesti sellaisten projektien kautta, jotka auttavat meitä pitämään yllä saamen kieltä ja kulttuuria. Koska olemme pieni kunta, meidän omat taloudelliset keinomme ovat rajatut", Eeva-Maarit Aikio, Utsjoen kehittämis- ja elinkeinopäällikkö kertoi.


Hankkeita toteutetaan usein yhteistyössä Ruotsin, Norjan ja Venäjän kanssa, vaikka kaksi näistä maista ei kuulu Euroopan unioniin.

Lisätietoa

Jaa tämä artikkeli aiheesta: