Valiokuntaviikko: Parlamentin työn kulmakivi

Parlamentin valiokuntien työ on taas täydessä vauhdissa kesätauon jälkeen. Valiokunnat ovat eurooppalaisen lainsäädännön keskiössä, sillä aiheet kulkevat niiden kautta ennen kuin niistä päätetään parlamentin täysistunnossa. Miten valiokunnat sitten toimivat? Löydät lisää tietoa aiheesta tästä artikkelista.

Parlamentin valiokunnat ja niiden puheenjohtajat.
Parlamentin valiokunnat ja niiden puheenjohtajat.

Mepit viettävät keskimäärin puolet ajastaan valiokuntakokouksissa, joissa keskustellaan lainsäädäntömietinnöistä, ehdotetaan mietintöihin muutosesityksiä ja äänestetään niistä ja neuvotellaan neuvoston kanssa lainsäädännöstä. Valiokunnat järjestävät lisäksi kuulemisia asiantuntijoiden kanssa, valvovat EU-toimielimiä ja -virastoja sekä valmistelevat valiokunta-aloitteisia mietintöjä, jotka eivät ole oikeudellisesti sitovia, mutta jotka osoittavat parlamentin mielipiteen tietystä aihealueesta.


Parlamentissa on kaudella 2014-2020 20 valiokuntaa ja kaksi alivaliokuntaa, jotka kattavat laajan aihekentän. Parlamentti voi myös perustaa erityisvaliokuntia tiettyjen aiheiden tiimoilta ja väliaikaisia tutkintavaliokuntia, jos se kokee, että EU-lakia on rikottu.


Valiokuntien koko vaihtelee huomattavasti, sillä suurimmassa valiokunnassa on 71 jäsentä ja pienimmissä vain 25. Niiden kokoonpano heijastelee poliittisten ryhmien voimasuhteita. Meppi on tavallisesti täysjäsen yhdessä ja varajäsen toisessa valiokunnassa.


Valiokunnat nimittävät jokaiselle mietinnölle laatijan, joka on yksi kyseisessä valiokunnassa istuvista mepeistä. Meppi valmistelee parlamentin kannan, joka tunnetaan myös mietintönä. Alustavan mietinnön valmistuttua siihen voidaan ehdottaa tarkistuksia eli muutosesityksiä, ja sen jälkeen pyritään muovaamaan kompromissiteksti, joka lähetetään täysistuntoon hyväksyttäväksi.


Voit lukea lisää valiokuntien työstä oheisten linkkien kautta ja seurata valiokuntien työtä myös Twitterissä.