Kaikkiaan 71 % EU-maiden kansalaisista pitää EU-maiden kansalaisia yhdistäviä tekijöitä tärkeämpinä kuin heitä erottavia tekijöitä, selviää Euroopan parlamentin teettämästä kyselystä. Muihin EU-maihin verrattuna yhdistäviä tekijöitä tärkeämpinä pitävien osuus oli Suomessa kaikkein suurin, sillä suomalaisista tätä mieltä oli 90 % kyselyyn vastanneista.

Keskimäärin hieman yli puolet Euroopan unionin kansalaisista katsoo, että̈ EU:hun kuuluminen on hyvä̈ asia (53 %, 2 prosenttiyksikköä vähemmän verrattuna vuoteen 2015), mutta jäsenvaltioiden välillä̈ erot ovat yhä̈ suurempia.  Maansa EU-jäsenyyteen myönteisesti suhtautuvien osuus vaihtelee huomattavasti maittain, esimerkiksi Irlannissa jäsenyyttä hyvänä asiana piti 74 % vastanneista, kun puolestaan Kreikassa vastaava luku oli ainoastaan 31 %.


Suomen EU-jäsenyyttä hyvänä asiana piti 60 % suomalaisista tutkimukseen haastatelluista. Vuoteen 2015 verrattuna hyvänä asiana jäsenyyttä pitävien osuus oli Suomessa kasvanut 4 prosenttiyksikköä.


Tilastot osoittavat, että näin mitattuna EU:n kannatus on pysynyt keskimäärin samoissa lukemissa vuodesta 2009 asti, jolloin vastaava keskiarvo koko EU:n osalta oli myös 53 %.


EU-maiden koetaan hyötyvän jäsenyydestä


Syksyllä 2016 tehdyssä kyselyssä 60 % EU-maiden kansalaisista vastasi kokevansa, että heidän maansa hyötyy EU-jäsenyydestä. Myös syksyllä 2015 yhtä suuri osa vastaajista oli tätä mieltä. Suomalaisista vastaajista 69 % koki Suomen hyötyvän EU-jäsenyydestä. EU-jäsenyyden myönteisinä seurauksina suomalaiset pitivät erityisesti suomalaisille avautuneita uusia työskentelymahdollisuuksia, Suomen ja muiden EU-maiden välisen yhteistyön parantumista sekä EU:n osallistumista rauhan ylläpitämiseen ja turvallisuuden vahvistamiseen.


Kaikkiaan 71 % EU-maiden kansalaisista pitää EU-maiden kansalaisia yhdistäviä tekijöitä tärkeämpinä kuin heitä erottavia tekijöitä. Suomalaisista tätä mieltä oli 90 % vastaajista.


Kuuluuko kansalaisten ääni?


EU-kansalaisista tuntuu, että he saavat yhä heikommin äänensä kuuluviin sekä kansallisella että unionin tasolla. Koko EU:ssa 53 % kaikista vastaajista koki, että he saavat äänensä kuuluviin kotimaassaan. Tämä on 10 prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuotta aiemmin. EU-maiden kansalaisista ainoastaan 37 % puolestaan koki, että heidän äänellään on merkitystä Euroopan unionissa.


Suomalaiset, yhdessä tanskalaisten, ruotsalaisten ja alankomaalaisten kanssa, sen sijaan kokevat saavansa paremmin äänensä kuuluviin: Suomalaisista vastaajista 86 % kertoi saavansa äänensä kuuluviin kotimaassaan. EU-tasolla äänensä merkittäväksi koki 57 % suomalaisista.


Tutkimuksen mukaan eurooppalaiset eivät näe tulevaisuutta valoisana, sillä kun unionin kansalaisilta kysyttiin tilanteen kehittymisestä omassa maassaan, 58 % kaikista vastaajista (14 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuosi sitten) koki ”asioiden menevän huonoon suuntaan”. EU:ssa asioiden koki menevän huonoon suuntaan 54 % kaikista vastaajista, mikä on 13 prosenttiyksikköä enemmän kuin viime vuonna. Suomalaisista vastaajista 49 % koki asioiden menevän huonoon suuntaan kotimaassa. Kyselyyn vastanneista suomalaisista 56 % koki asioiden menevän huonoon suuntaan EU:ssa.


Euroopan parlamentti mediassa


Suomalaisista vastaajista jopa 74 % oli lukenut lehdestä, nähnyt internetissä tai televisiossa tai kuullut radiosta jotakin Euroopan parlamentista. Kuitenkin ainoastaan 35 prosenttia vastaajista koki olevansa hyvin tietoisia Euroopan parlamentin toiminnasta.


Kysyttäessä Euroopan parlamentin roolista, 47 % suomalaisista vastaajista haluaisi nähdä Euroopan parlamentin tärkeämmässä roolissa kuin nykyään. Vähemmän tärkeässä roolissa parlamentin haluaisi nähdä 38 % vastaajista ja nykyisenlaisessa roolissa 10 % vastaajista.


Tärkeimmät politiikan alat kansalaisille


Köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunta nousi suomalaisten mielestä tärkeimmäksi aiheeksi, kun vastaajilta kysyttiin, mikä politiikan alan pitäisi asettaa etusijalle. Toiseksi tärkeimpänä aiheena suomalaiset pitävät turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa, joka antaa EU:lle mahdollisuuden käsitellä kansainvälisiä kriisejä,  ja kolmanneksi taistelua ilmastonmuutosta vastaan. Muissa EU-maissa toteutetussa kyselyssä esille nousivat myös mm. yksilön vapauksia kunnioittava kamppailu terrorismia vastaan ja lähtömaiden kanssa neuvotellun maahanmuuttopolitiikan toteuttaminen.


Eurooppalaisen identiteetin elementit


Eurooppalaisen identiteetin rakennuspalikoista demokratian ja vapauden arvot säilyttivät asemansa listan kärjessä niin koko EU:ssa (50 % kaikista vastanneista)  kuin Suomessa (72 % suomalaisista). Euron merkitys sen sijaan laski etenkin euroalueella (nyt 33 % kaikista vastanneista, 6 prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuonna 2015). Lähes joka toinen eurooppalainen kokee, että harmonisoitu sosiaaliturvajärjestelmä vahvistaisi tunnetta eurooppalaisuudesta.


Eurobarometri-tutkimus

Maakohtainen kooste

Karttoja tärkeimmistä kysymyksistä

 

Tutkimusta varten haastateltiin tietokoneavusteisesti kaikkiaan 27 768 EU:n kansalaista (15 vuotta täyttäneitä̈). Tutkimus toteutettiin 24.9.–3.10.2016 kaikissa EU-maissa.