• Mepit haluavat EU:n tukevan tutkimusohjelmia, nuoria ja pieniä yrityksiä
  • EU:n pitkän aikavälin budjetin olisi rahoitettava uusia prioriteettialoja sekä kestävää maataloutta ja Euroopan köyhimpiä alueita
  • Jäsenmaiden suoria maksuosuuksia tulisi korvata uusilla tulonlähteillä

Euroopan parlamentti otti keskiviikkona kantaa EU:n pitkän aikavälin budjettiin. Parlamentti vaatii, että budjetissa huomioidaan uudet prioriteettialat ja paikataan brexitin aiheuttama vaje.

Euroopan parlamentti hyväksyi kaksi päätöslauselmaa, jossa se ottaa kantaa uuden monivuotisen rahoituskehyksen tuloihin ja menoihin. Nyt käsittelyssä olevan monivuotisen rahoituskehyksen on tarkoitus astua voimaan vuonna 2021.

 

Uuden monivuotisen rahoituskehyksen pitää vastata uusiin haasteisiin

 

Parlamentti haluaa, että EU:n budjetissa huomioidaan unionin uudet prioriteettialat kuten turvallisuus, puolustus, muuttoliike ja ilmastonmuutos. Mepit vaativat, että EU:n menojen nykyistä yhden prosentin enimmäismäärää nostetaan 1,3 prosenttiin unionin bruttokansantulosta, jotta voitaisiin välttää uusien haasteiden rahoittamista köyhimpien alueiden tai maatalouden kustannuksella.

 

Parlamentin tärkeimpiin ehdotuksiin kuuluvat rahoituksen lisääminen tutkimusohjelmille, Erasmus+:lle, nuorisotyöllisyysaloitteelle ja lisätuki pienille ja keskisuurille yrityksille sekä infrastruktuuri-investointien lisääminen Verkkojen Eurooppa -välineellä.

 

Parlamentin jäsenet varoittavat, että yhteisymmärrystä monivuotisesta rahoituskehyksestä ei synny, ellei omien varojen, eli EU-budjetin tulojen, osalta tehdä vastaavaa edistystä. Menoja ja tuloja pitäisi näin ollen käsitellä yhtenä kokonaisuutena.

 

Jäsenmaiden suoria maksuosuuksia pienennettävä

 

Parlamentin toinen päätöslauselma perustuu omia varoja käsittelevän korkean tason työryhmän raporttiin ja siinä vaaditaan nykyisten omien varojen vahvistamista ja vähittäistä uusien omien varojen käyttöönottoa. Nämä uudet omat varat voisivat perustua uudistettuun alv-resurssiin, osuuteen yhteisöverotulosta, finanssitransaktioveroon, digitaalialan veroon tai ympäristöveroihin.

 

Uusien omien varojen avulla voitaisiin:

 

  • vähentää huomattavasti bruttokansantuloperusteisten rahoitusosuuksien osuutta ja näin luoda säästöjä jäsenvaltioiden talousarvioissa ja lopettaa nollasummapeli nettomaksajien ja nettosaajien välillä

 

  • poistaa kaikki hyvitykset ja korjaukset, joista ainoastaan osa EU-maista hyötyy

 

  • paikata brexitin aiheuttama vaje lisäämättä EU:n veronmaksajien verotaakkaa

 

Lisätietoa aiheesta löytyy täältä.

 

EU:n vuoden 2020 jälkeistä monivuotista rahoituskehystä käsittelevä päätöslauselma hyväksyttiin äänin 458 puolesta, 177 vastaan ja 62 tyhjää. Esittelijöinä toimivat mepit Jan Olbrycht (EPP, Puola) ja Isabelle Thomas (S&D, Ranska).

 

EU:n omien varojen järjestelmän uudistamista koskeva päätöslauselma hyväksyttiin äänin 442 puolesta, 166 vastaan, 88 tyhjää. Esittelijöinä toimivat mepit Gérard Deprez (ALDE, Belgia) ja Janusz Lewandowski (EPP, Puola).

 

Seuraavaksi

 

Näillä kahdella päätöslauselmalla parlamentti antaa oman panoksensa varsinaisiin lainsäädännöllisiin esityksiin, jotka komission on määrä julkaista toukokuussa 2018. Uuden budjetin voimaantulo edellyttää parlamentin hyväksyntää.

 

Parlamentti kehottaa käynnistämään neuvottelut parlamentin, EU-komission ja neuvoston välillä viiveettä, jotta yhteisymmärrys voitaisiin saavuttaa ennen kevään 2019 EU-vaaleja.

 

Taustatietoa

 

Yli 94 % EU:n talousarviosta käytetään kansalaisia, alueita, kaupunkeja, viljelijöitä ja yrityksiä palveleviin toimiin. EU:n hallinnollisten kulujen osuus on alle 6 % kokonaissummasta. (lähde: Euroopan komissio)

 

Eurobarometri-selvityksen mukaan eurooppalaiset odottavat EU-yhteistyöltä ratkaisuja yhteisiin ongelmiin. Useimmat vastaajista kokivat, että EU:n pitäisi tehdä enemmän esimerkiksi turvallisuuden, muuttoliikkeen ja työttömyyden osalta.