EU:n uusi maatalouspolitiikka: vihreämpää ja reilumpaa sekä parempi ruokaturvallisuus
EU:n uuden yhteisen maatalouspolitiikan tavoitteena on vakaa ja korkealaatuinen ruoantuotanto ja parempi ympäristönsuojelu. Euroopan parlamentti haluaa viherryttämistoimista pakollisia, mutta joustavia. Se haluaa myös auttaa viljelijöitä pärjäämään haasteellisissa markkinatilanteissa. Parlamentti hyväksyi keskiviikkona valtuutuksen neuvotteluihin jäsenmaiden kanssa. Parlamentti osallistuu ensimmäistä kertaa maatalouspolitiikan uudistamiseen yhdenvertaisena lainsäätäjänä.
"Olemme tänään löytäneet hyvän tasapainon ruokaturvallisuuden ja ympäristösuojelun välillä EU:n yhteisen maatalouspolitiikan uudistamisessa. Sen täytyy myös uudistua vähemmän byrokraattiseksi ja reilummaksi maanviljelijöille, jotta heidän on helpompi pärjätä kriisiaikoina", sanoi maatalousvaliokunnan puheenjohtaja Paolo De Castro (S&D, IT) äänestyksen jälkeen ja painotti, että tämä tulee olemaan parlamentin lähestymistapa neuvotteluihin neuvoston kanssa
Reilumpi ja läpinäkyvämpi tuki aktiivisille maanviljelijöille
Maanviljelijöiden saamien tukien eroja EU-jäsenmaiden välillä pitäisi kuroa umpeen hieman nopeammin kuin komissio on ehdottanut. Saatujen suorien tukien taso ei saisi olla missään jäsenvaltiossa vähemmän kuin 65 prosenttia unionin keskiarvosta.
Parlamentti myös äänesti, että EU:n maataloustuen saajien nimet julkaistaan. Parlamentti lisäsi lainsäädäntötekstiin listan maanomistajia, kuten lentokentät tai urheiluseurat, joita ei voida pitää lähtökohtaisesti aktiiviviljelijöinä, eivätkä ne voi saada suoria tukia. Jäsenmaat voi päättää tietyin ehdoin, että kyseiset yritykset voivat hakea tukikelpoisuutta, mikäli maataloustoiminta muodostaa merkittävän osan niiden taloudellisesta toiminnasta.
Lisää tukea nuorille viljelijöille ja pienille tiloille
Maanviljelyssektorin nuorentamiseksi nuorille viljelijöille pitäisi maksaa 25 prosenttia korkeampia tukia jäsenmaakohtaisesti vahvistettavaan tilakokoon asti, joka voi olla enintään 100 hehtaaria. Lisäksi jäsenmaat voivat maksaa lisätukea pientiloille.
Vähemmän tukea isoille tiloille
Parlamentti tuki komission ehdotusta rajata yksittäisen tilan saamien suorien tukien määrän 300 000 euroon ja vähentää selvästi yli 150 000 euroa suoraa tukea saavien tilojen maksuja. Tätä ei sovelleta osuuskuntiin, jotka vastaanottavat tuet ja jakavat ne edelleen täysimääräisesti jäsenilleen.
Joustavampaa viherryttämistä
Meppien mielestä 30 % kunkin jäsenvaltion suorista tuista pitäisi olla ehdollisia pakollisille viherryttämistoimille, mutta he painottavat, että näiden tulee olla joustavia ja asteittaisia. Kolmesta keskeisestä toimenpiteestä - viljelyn monipuolistaminen, pysyvän nurmen ja pysyvän laitumen säilyttäminen sekä luonnonhoitoalan ylläpitäminen – pidetään kiinni tietyin poikkeuksin, kuten tilan koon huomioiminen.
Täysistuntp pysyi maatalousvaliokunnan kannalla ja poisti lainsäädäntötekstistä turvemaiden kyntökiellon, jota komissio oli esittänyt.
Maanviljelijöiden tukeminen kriisitilanteissa
Jotta maanviljelijät pärjäisivät markkinahintojen heilahdellessa ja saisivat paremman tuottajahinnan, tuottajajärjestöjen tulee hyödyntää uusia työkaluja ja osallistua toimitussopimusneuvotteluihin, mepit katsovat. Näiden sääntöjen "ei tule johtaa kartelleihin, mutta vahva etujärjestö voi auttaa maanviljelijää taloudelliseen itsenäisyyteen ja parempaan toimeentuloon", sanoo yhteisen markkinajärjestelyn esittelijä Michel Dantin (EPP, FR).
"Tämä päätös heijastelee eurooppalaisten käsitystä siitä, miltä maatalouspolitiikan pitäisi näyttää. Meidän täytyy varmistaa, että maaseudun talous pysyy elinvoimaisena", sanoo Luis Manuel Capoulas Santos (S&D, PT), joka on parlamentin esittelijä suorissa tuissa ja maaseudun kehittämisessä.
Maito, sokeri ja viini
Jottei maitokiintiöiden lakkauttaminen johda vakaviin vaikeuksiin, mepit ehdottavat, että maidontuottajille, jotka vapaaehtoisesti leikkaavat tuotantoaan vähintään 5 %, voitaisiin myöntää tukea ainakin kolmen kuukauden ajan. Tarkistukset, joilla ehdotettiin vuonna 2015 päättyvien maitokiintiöiden jatkamista, hylättiin täysistuntoäänestyksessä.
Sitä vastoin parlamentti kannattaa sokerikiintiöiden jatkamista vuoden 2015 jälkeen, jotta ala ehtii sopeutua sokerimarkkinoiden vapautumiseen vuonna 2020. Myös viininistutusoikeuksia tulisi jatkaa ainakin vuoteen 2030 asti.
Vähemmän byrokraattista valvontaa
Mepit korostivat, että sääntöjä ja niiden seurantaa tulee yksinkertaistaa ja rangaistusten tulee olla suhteessa sääntöjen rikkomisesta aiheutuneeseen vahinkoon. "Maanviljelijöiden ei pitäisi joutua käyttämään näin paljon aikaa tukihakemuksiin. Jäsenvaltiot voivat nyt kehittää tukihakemuksen useaksi vuodeksi, jolloin maanviljelijän tarvitsisi päivittää se vain jos on muutoksia", sanoi rahoituksesta, hallinnoinnista ja seurannasta vastaava esittelijä Giovanni La Via (EPP, IT).
Seuraavaksi
Euroopan parlamentti, neuvosto ja komissio aloittavat neuvottelut maaliskuun lopulla tai huhtikuun alkupuolella.
Ensimmäistä kertaa EU:n uuden maatalouspolitiikan lopullisesta muodosta päättävät yhdessä parlamentti ja ministerineuvosto. Uudistunut yhteinen maatalouspolitiikka astuu voimaan vuonna 2015.
Äänestyksen tulokset
Neuvotteluvaltuusluonnos - suorat tuet:
427 puolesta, 224 vastaan, 32 tyhjää
Neuvotteluvaltuusluonnos - maaseudun kehittäminen:
556 puolesta, 95 vastaan, 18 tyhjää
Neuvotteluvaltuusluonnos - maataloustuotteiden yhteinen markkinajärjestely:
375 puolesta, 277 vastaan, 24 tyhjää
Neuvotteluvaltuusluonnos - yhteisen maatalouspolittikan rahoitus, hallinnointi ja seuranta:
474 puolesta172 vastaan, 23 tyhjää.
Menettely: Tavallinen lainsäädäntömenettely (yhteispäätös), äänestys parlamentin neuvottelumandaatista