DA    DE    EL    EN    ES    FI    FR    IT    NL    PT    SV   
 
Euroopan parlamentin puhemies
EN  FR Puhe
Strasbourg, 14. joulukuuta 1999
 
Euroopan parlamentin puhemies Nicole Fontainen PUHE

UUDEN ISTUNTOSALIN VIHKIMINEN KÄYTTÖÖN
 
Arvoisa tasavallan presidentti

Toivotan teidät sydämellisesti tervetulleeksi Euroopan parlamenttiin. Oli erittäin ystävällistä, että tulitte Strasbourgiin vihkimään käyttöön uuden rakennuksemme, ja olette siten ensimmäinen Euroopan unionin valtionpäämies, jonka otamme vastaan tässä uudessa palatsissa. Tämä on luonnollista, koska parlamentti on täällä Ranskan vieraana.

Läsnäolonne on suuri kunnia parlamentille, kuten oli suuri kunnia myös kaksi vuotta sitten, kun Belgian kuningas Albert II tuli avaamaan Léopold-rakennuksen Brysseliin.

Neljäkymmentä vuotta perustamisensa jälkeen Euroopan parlamentti on vihdoin omien seiniensä sisällä tässä rakennuskokonaisuudessa, joka sijaitsee kahden joen yhtymäkohdassa kuvastaen symbolisesti Euroopan unionin halua yhteistyöhön ja rauhaan.

Yhdessä rakennetun Euroopan tavoin tämä rakennus on syntynyt lukuisten kilpailujen tuloksena, ja se oli rakennusvaiheessaan Ranskan suurin julkinen rakennustyömaa.

Haluaisin aluksi muistuttaa Ranskan valtion, tasavallan presidentin ja hankkeen rahoituksen turvanneen hallituksen sekä valtiota edustaneiden alueen ja departementin prefektien erittäin voimakkaasta sitoutumisesta tähän hankkeeseen sekä korostaa sitä, kuinka tarkkaavaisesti Te, arvoisa presidentti, seurasitte henkilökohtaisesti töiden edistymistä ja rakennuksen valmistumista.

Haluaisin ilmaista kunnioitukseni myös Strasbourgin kaupungille ja erityisesti kaupunginjohtaja Roland Riesille sekä hänen edeltäjälleen, kulttuuriministerille ja entiselle kollegallemme Catherine Trautmannille.

Määrätietoisuutenne on verrattavissa ainoastaan kaunista kaupunkianne kohtaan tuntemaanne rakkauteen ja haluunne laajentaa sen kansainvälistä merkitystä.

Nämä kunnianosoitukset haluan luonnollisesti osoittaa myös Pierre Pflimlinille,

(suosionosoituksia)

entiselle Ranskan hallituksen päämiehelle, joka toimi Strasbourgin kaupunginjohtajana 24 vuotta ja joka oli myös meidän edustajakokouksemme puhemies vuosina 1984-1987. Hän oli merkittävä Euroopan rakentaja, ja haluan ilmaista hänelle syvän kunnioituksemme ja kiintymykseni.

(suosionosoituksia)

Täällä Strasbourgissa eurooppalainen rakennushanke on luonnollisesti koko Alsacea koskeva asia, ja haluaisin korostaa Alsacen alueneuvoston ja Bas-Rhinin maakuntaneuvoston moraalista ja taloudellista sitoutumista, jolle antoivat sysäyksen niiden puheenjohtajat, edesmennyt Marcel Rudloff sekä Daniel Hoeffel ja Adrien Zeller, joka myös on entinen kollegamme parlamentissa sekä Philippe Richter.
Haluamme luonnollisesti kiittää tästä saavutuksesta myös kaikkia sen suunnitteluun ja toteutukseen suoraan osallistuneita eli työnjohtoa, arkkitehteja ja tuhansia insinöörejä, teknikkoja ja työntekijöitä sekä alihankkijoita, jotka osallistuivat rakennuksen luomiseen suurella innolla.

Rakkaat kollegat, minusta tuntuu tänään, että tämän rakennuksen toimintaan liittyneet viat ja vaikeudet, joista me oikeutetusti valitimme viime heinäkuussa ja jotka välittömästi saimme korjattua, on nyt pääosiltaan unohdettu.

Euroopan parlamentti toimii kolmessa paikassa eli Strasbourgin lisäksi Brysselissä ja Luxemburgissa. Tämän tietysti hieman omalaatuisen seikan me hyväksymme osana historian perintöä.

Strasbourgin tapauksessa kyse on erityisestä tarkoitusperästä, joka liittyy yhteisön henkeen ja muistoihin ja joka Amsterdamin sopimuksessa vakiinnutettiin.

Ensimmäinen, joka vuonna 1949 ehdotti Strasbourgia uuden, rauhanomaisen Euroopan symboliseksi sijaintipaikaksi, oli Yhdistyneen kuningaskunnan ulkoministeri lordi Ernest Bevin.

(suosionosoituksia)

Hän halusi tästä suuresta kaupungista, joka oli ollut todistamassa ihmissuvun järjettömyyttä, Euroopan yhtenäisyyden symbolin. Hänestä kaupunki soveltui tähän tarkoitukseen, joka edellytti hyvän tahdon, ei ylivallan ilmapiiriä.

Tämä palatsi, jossa istuntosali sijaitsee, kantaa nyt nimeä Louise Weiss. Tämä urhea poliittinen toimittaja syntyi vuonna 1893. Heti ensimmäisen maailmansodan jälkeen hän ryhtyi taistelemaan rauhan ja Euroopan rakentamisen sekä naisten äänioikeuden puolesta. Hänen nimensä mainitseminen herättää väistämättä suuria tunteita.

Louise Weiss on säilynyt visionaarisen osallistumisen symbolina, oli kyse sitten naisten oikeuksista tai Euroopan rakentamisesta, jotka molemmat ovat edelleen hyvin ajankohtaisia aiheita. Vuonna 1979, kun Euroopan parlamentti ensimmäisen kerran valittiin suorilla yleisillä vaaleilla, hän oli edustajakokouksemme vanhin jäsen. Avajaisistunnossa, jonka puheenjohtajana hän tuolloin toimi, hänellä oli ilo nähdä Simone Veilin valinta Euroopan parlamentin ensimmäiseksi puhemieheksi. Haluankin tässä yhteydessä tervehtiä joukossamme olevaa Simone Veiliä.

(suosionosoituksia)

Tämänpäiväinen avajaistilaisuus pidetään hetkellä, jolloin Helsingissä pidetty Eurooppa-neuvosto on juuri rohkeasti käynnistänyt koko Euroopan yhdentymiseen tähtäävän suuren työmaan, toimielinten sopeuttamisen tähän laajentumiseen sekä Euroopan itsenäisen puolustuksen.

Mitään ei saavuteta helpolla. Tälle Euroopan rakentamisen puolivuosisadalle ovat olleet ominaisia ponnistukset, joihin kaikki ovat osallistuneet, jotta on selviydytty etuihin tai käsityksiin liittyvistä ristiriidoista ja jotta lopuksi on yhteisvastuullisesti saavutettu yhteinen etu. Kahden valtiomme välillä viime päivinä ilmenneet vaikeudet, joiden luonne on nähdäkseni sekä inhimillinen että taloudellinen, eivät tee poikkeusta tästä säännöstä eli pyrkimyksestä yhteisymmärrykseen. Olen vakuuttunut tästä ja toivon tätä hartaasti.

Nämä avajaiset pidetään myös hetkellä, jolloin parlamentin voidaan sanoa saavuttaneen poliittisen kypsyytensä, nimenomaan Maastrichtin ja Amsterdamin sopimusten edistysaskelten avulla. Parlamentti on nyt täysin tunnustettu sekä unionin sisällä että sen rajojen ulkopuolella. Olen iloinen nähdessäni täällä tänään Euroopan unionin toimielinten, erityisesti neuvoston korkeimmat edustajat. Tervehdinkin nyt ilolla puheenjohtajamaan Suomen pääministeri Lipposta.

(suosionosoituksia)

Lisäksi minua ilahduttaa Romano Prodin johtaman Euroopan komission sekä lukuisten ministereiden ja jäsenvaltioidemme parlamenttien edustajien läsnäolo, luonnollisesti puhumattakaan Euroopan neuvostosta ja sen ihmisoikeustuomioistuimesta, jotka säilyvät edelleen naapureinamme ja joiden vieraana olimme niin pitkään.

Euroopan parlamentin demokraattisen vastuun on nyt noustava Euroopan valtioiden ja kansojen sille myöntämien uusien valtuuksien tasolle. Te kaikki, jotka olette täällä läsnä antamassa näille avajaisille täyden eurooppalaisen ulottuvuuden, voitte olla vakuuttuneita, että toimielimemme on syvästi tietoinen tästä asiasta.

Tämänpäiväinen seremonia, jota kunnioitatte läsnäolollanne, arvoisa tasavallan presidentti, voisi näin vuoden 2000 kynnyksellä olla merkki kaikkien Euroopan unionin kansalaisten yhtenäisyydestä. Nyt annan puheenvuoron Teille, arvoisa presidentti.

 
© European ParliamentResponsible Website : Hélène Lanvert