Banner page The European Parliament The European Parliament
Banner page

Hakemisto 
 
 

Ennakkokatsaus : 27-01-99(b)

[Start of Doc] [Previous] [Next]

Puolustusteollisuutta koskevan yhteisen strategian täytäntöönpano


Puolustusteollisuutta koskevan yhteisen strategian täytäntöönpano

Mietintö: TITLEY - A4-0482/98 - KOM(97)0583 - C4-0223/98. Ulko- ja turvallisuusasiain sekä puolustuspolitiikan valiokunta.

Komissio on huolissaan puolustukseen liittyvien teollisuudenalojen kehityksestä unionissa. Yhdysvaltain puolustusmäärärahat ovat vuodessa 212 miljardia euroa, ja maassa toimii 14 puolustukseen liittyvää yritystä. EU:n jäsenvaltioiden yhteiset puolustusmäärärahat ovat 94,5 miljardia euroa, ja sen alueella toimii 43 puolustusteollisuuden yritystä. EU toi Yhdysvalloista vuonna 1995 puolustustarvikkeita, joiden arvo oli kuusi kertaa suurempi kuin Yhdysvaltoihin vietyjen tuotteiden arvo. Alalla työskentelevien määrä on laskenut 13 prosenttia vuosien 1993-1995 välillä.

Komission mielestä kehitys vaarantaa Maastrichtin sopimuksessa vahvistetut yhteistä puolustuspolitiikkaa koskevat tavoitteet. Komissio ehdottaa tilanteen ratkaisuksi laajojen eurooppalaisten puolustustarvikemarkkinoiden luomista. Samalla olisi laadittava eurooppalaista puolustusmateriaalipolitiikkaa koskeva yhteinen kanta sekä toimintasuunnitelma Euroopan puolustukseen liittyville teollisuudenaloille.

Gary Titley (PSE, UK) pitää komission ehdotusta epätarkkana. Siitä ei käy riittävästi ilmi varustelualan erityisluonne eivätkä eurooppalaisen varustelupolitiikan päämäärät. Titley korostaa että eurooppalainen puolustusmateriaalipolitiikka on olennainen osa yhteisen puolustuspolitiikan kehittämistä. Se ei ole myöskään ristiriidassa yleisen aseriisuntatavoitteen kanssa. Komission toimintasuunnitelma muodostaa yhtenäisen toimintakokonaisuuden, jolla sisämarkkinoita laajennetaan puolustusmateriaalien alalle.

Titley toivoo että unioni saa tarkkailijan aseman puolustusmateriaaliyhteistyötä käsittelevissä elimissä. Puolustuksen teknologisen perustan luominen edellyttää EU:n ja WEU:n tiivistä yhteistyötä. Teollisen ja teknologisen tietotaidon sekä voimavarojen yhdistäminen ilmailu- ja avaruusteollisuuden alalla vaatii kiireellisiä toimenpiteitä.

Titleyn mielestä on valitettavaa, että puolustusteollisuuden rakenneuudistusta helpottava Konver-ohjelma päättyy vuonna 1999. Ohjelman jatkaminen olisi hyödyllistä, kun Euroopan unioni laajentuu KIE-maihin.

Titley suhtautuu myönteisesti aseviennin toimintasääntöihin. Ne olisi tehtävä pakollisiksi kaikille EU:n jäsenvaltioille.

Esittelijän mielestä on välttämätöntä että KIE-maat otetaan mukaan puolustukseen liittyvien teollisuudenalojen rakenneuudistukseen. Eurooppalaisen teknologisen ja teollisen perustan luominen tarjoaa lisää mahdollisuuksia Yhdysvaltain, Venäjän ja Ukrainan kanssa harjoitettavalle yhteistyölle, jonka tavoitteena on estää joukkotuhoaseiden leviäminen.

[Start of Doc] [Previous] [Next]

Ympäristö ja turvallisuuspolitiikka


Ympäristö ja turvallisuuspolitiikka

Mietintö: THEORIN - A4-0005/99. Ulko- ja turvallisuusasiain sekä puolustuspolitiikan valiokunta.

Maj Britt Theorin (PSE, S) toteaa ettei tämän päivän Euroopassa ole enää suursodan vaaraa. Sitä vastoin Eurooppaan on syntynyt uusia uhkakuvia, kuten pakolaisvirrat, etniset konfliktit, terrorismi ja kansainvälinen rikollisuus. Myös luonnonkatastrofit ja ympäristöongelmat ovat uhkia, jotka ovat joko ihmisen tai luonnon itsensä aiheuttamia.

Koska ympäristöongelmat uhkaavat rauhaa ja turvallisuutta, ne on otettava huomioon myös yhteisessä ulko- ja turvallisuuspolitiikassa. Theorin muistuttaa että valtioiden väliset konfliktit liittyvät usein elintärkeiden resurssien, kuten veden, elintarvikkeiden ja polttoaineiden saatavuuteen. Konkreettisia uhkia ovat myös ilmastonmuutokset ja rajalliset vesivarat. Nämä voivat aiheuttaa ympäristöpakolaisia, joita on nykyään enemmän kuin perinteisiä pakolaisia.

Esittelijä kehottaa jäsenvaltioita laatimaan toimintasuunnitelman asevoimien ympäristöä ja terveyttä suojaavien toimien parantamiseksi. Hän on erityisen huolissaan ydinsukellusveneiden ja muiden ydinkäyttöisten alusten asiantuntemattomasta varastoinnista ja hylkäämisestä. Lisäksi unionin olisi etsittävä ratkaisu Euroopan merialueille ensimmäisen ja toisen maailmansodan jälkeen upotetuille kemiallisille ja tavanomaisille aseille, joiden vaikutusta merialueiden ekologiaan ei vielä tiedetä. Pelkästään Itämereen on upotettu kaikkiaan 40.000 tonnia kemiallisia aseita.

Theorinin mielestä jäsenmaiden olisi edistettävä sotilaallisten resurssien käyttöä ympäristönsuojelun hyväksi. Resursseja olisi käytettävä etenkin ympäristönsuojeluun erikoistuneiden yksiköiden kouluttamiseen. Samalla on varmistettava, että puolustusvoimat noudattavat ympäristölainsäädäntöä. Jäsenvaltioiden olisi myös harkittava, mitä sotilaallisia resursseja ne voivat tarjota YK:n ja EU:n käyttöön ympäristökatastrofien yhteydessä.

Esittellijä vaatii että puolustusvoimat huolehtivat sotilasalueina käytettyjen alueiden puhdistamisesta ja saneerauksesta, jotta alueet voitaisiin ottaa jälleen siviilikäyttöön. Komission olisi puolestaan tehtävä tutkimus Euroopan turvallisuuspoliittisista ympäristöuhkista, ja laadittava vihreä kirja puolustusvoimien ympäristövaikutuksista. Neuvoston olisi painostettava Yhdysvaltoja, Venäjää, Intiaa ja Kiinaa allekirjoittamaan vuonna 1997 tehdyn henkilömiinojen kieltämistä koskeva Ottawan sopimus.

Theorin on huolissaan myös Haarp-ohjelman seurauksista. Haarp on suurtaajuista säteilyä koskeva tutkimusohjelma, jota johtaa Yhdysvaltain ilmavoimat ja laivasto yhdessä Fairbanksissa sijaitsevan Alaskan yliopiston geofysikaalisen laitoksen kanssa. Sitä voidaan käyttää moniin tarkoituksiin ilmakehän sähköisiä ominaisuuksia manipuloimalla. Haarp-ohjelma tarjoaa mahdollisuuden mm. maapallon röntgenkuvaamiseen useiden kilometrien syvyydeltä.

Theorin vaatii että riippumaton kansainvälinen elin tutkii Haarp-ohjelman oikeudelliset, ekologiset ja eettiset vaikutukset ennen tutkimusten ja testausten käynnistämistä. STOA:n paneelille on annettava kaikki HAARP-ohjelmaa koskeva tieteellinen ja tekninen aineisto, jotta se voisi arvioida hankkeen todellista luonnetta ja sitä, miten suuren riskin se muodostaa paikalliselle ja globaalille ympäristölle sekä kansanterveydelle yleensä.

Esittelijä ehdottaa että komissio käynnistää yhteistyön Suomen, Ruotsin, Norjan ja Venäjän hallitusten kanssa selvittääkseen miten Haarp-ohjelma vaikuttaa Euroopan arktisten alueiden ympäristöön ja kansanterveyteen. Komission on raportoitava tutkimuksen tuloksista parlamentille.

Theorinin mielestä Britannian ja Ranskan hallitusten olisi omaksuttava tiennäyttäjän rooli ydinsulkusopimuksen osalta, jotta ydinaseita voitaisiin vähentää ja tuhota tasolle, joka ei uhkaa maapallon ympäristön kestävyyttä. Theorin pyytää neuvostoa ja komissiota raportoimaan parlamentille unionin kannasta, joka koskee edellä mainittuja toimia. Raportti olisi julkistettava tulevissa YK:n toimielinten kokouksissa.

[Start of Doc] [Previous] [Next]

Kumppanuussuhteen luominen Kiinan kanssa


Kumppanuussuhteen luominen Kiinan kanssa

Mietintö: BERNARD-REYMOND - A4-0479/98 - KOM(98) 0181 - C4-0248/98. Taloudellisten ulkosuhteiden valiokunta.

Komissio julkaisi maaliskuussa 1998 tiedonannon kokonaisvaltaisen kumppanuussuhteen luomisesta Kiinan kanssa, ja neuvosto hyväksyi sen kesäkuussa. Vaikka tiedonannon ripeä hyväksyminen on Pierre Bernard-Reymondin (PPE, F) mielestä myönteistä, parlamentin kannat olisi syytä huomioida EU:n ja Kiinan välisissä suhteissa nykyistä paremmin.

Kiina on uudistamispyrkimyksien ansiosta kehittynyt myönteiseen suuntaan viimeisten vuosien aikana. Maassa kuitenkin tapahtuu edelleen vakavia ihmisoikeusloukkauksia. Esittelijän mukaan monipuolinen kumppanuus Kiinan kanssa edellyttää, että maan taloudellinen ja poliittinen järjestelmä perustuu ihmisoikeuksien kunnioittamiseen, sananvapauteen sekä moniarvoiseen yhteiskuntaan, joka sallii monipuoluejärjestelmän. Myös ammattiyhdistysoikeuden kunnioittaminen, yhteiskunnallisen vuoropuhelu sekä kuolemanrangaistuksen poistaminen ovat tärkeitä päämääriä.

Esittelijä tukee EU:n ja Kiinan välisen rakentavan vuoropuhelun kehittämistä, joka edistää markkinatalouteen siirtymistä ja kytkee maan tiukemmin kansainväliseen talouteen.

Bernard-Reymondin mielestä EU:n on koordinoitava Kiinaa koskevaa kauppapolitiikkaansa yhdessä kansainvälisten järjestöjen kanssa. Sen olisi kehitettävä yhteistyöohjelmia, joiden painopisteenä on ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittaminen ja edistäminen. Unioni voi tukea demokraattista kehitystä ja ihmisoikeuksien kunnioittamista esimerkiksi mm. tullietuusjärjestelmän (GSP) sekä ympäristöllisten ja sosiaalisten kannustimien avulla. Uuteen kauppa- ja yhteistyösopimukseen on sisällytettävä ihmisoikeuslauseke.

Esittelijä on tyytyväinen, että Kiina on allekirjoittanut taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia sekä kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevat YK:n yleissopimukset. Sopimukset olisi ratifioitava viipymättä.

Bernard-Reymond kehottaa Kiinaa noudattamaan ILO:n sääntöjä sekä erityisesti vanki- ja lapsityötä koskevia sääntöjä. Kiinan olisi myös toteutettava tarvittavat toimet WTO:hon liittymiseksi.

Esittelijän mielestä komission on tiedotettava parlamentille säännöllisesti mm. huumekauppaa, rahanpesua sekä järjestäytyneen rikollisuuden ja laittoman siirtolaisuuden torjuntaa koskevan yhteistyön edistymisestä. Jäsenvaltioiden on puolestaan noudatettava Kiinan kauppasaartoa tappavien aseiden ja sotatarvikkeiden osalta.

[Start of Doc] [Previous] [Next]

Ionisoivalla säteilyllä käsiteltyjä elintarvikkeita koskevat määräykset


Ionisoivalla säteilyllä käsiteltyjä elintarvikkeita koskevat määräykset

Mietintö: BLOCH VON BLOTTNITZ - ***III - A4-0008/99 - 3631/98 - C4-0021/99 - 00/0169 - COD. Parlamentin sovittelukomiteavaltuuskunta.

Undine-Uta Bloch von Blottnitz (V, D) esittää ionisoivalla säteilyllä käsiteltyjä elintarvikkeita koskevan sovittelukomitean ehdotuksen hyväksymistä. Ehdotus sisältää kaksi osaa: ionisoivalla säteilyllä käsiteltyjä elintarvikkeita ja niiden ainesosia koskevan lainsäädännön lähentämiseen tähtäävän puitedirektiivin sekä säteilyllä käsiteltyjä elintarvikkeita koskevan luettelon. Luetteloon sisältyy ainoastaan yksi tuoteryhmä, kuivatut mausteyrtit, mausteet ja maustekasvit. Sallittujen elintarvikkeiden lopullinen luettelo on tarkoitus vahvistaa komission uudessa ehdotuksessa, joka on tehtävä viimeistään vuoden 2000 loppuun mennessä.

Neuvosto hyväksyi toisessa käsittelyssä neljä parlamentin tekemää tarkistusta kokonaisuudessaan ja kaksi osittain. Sovittelussa ratkaistiin kiistat, jotka liittyivät elintarvikealan tiedekomitean kuulemiseen, komission kansallisten suojatoimenpiteiden johdosta toteuttamiin toimiin, direktiivin vastaisten elintarvikkeiden kieltoon sekä valvontamenetelmiin. Esittelijän mukaan sovittelussa löydettiin kompromissi kaikkiin kysymyksiin analyyttisiä valvontamenetelmiä lukuunottamatta.

Bloch von Blottnitzin mukaan direktiivit luovat oikeudellisen kehyksen ionisoivalla säteilyllä käsiteltyjen elintarvikkeiden yhteismarkkinoille. Direktiiveissä asetetaan korkeat standardit säteilylle, rajoitetaan tuotteita, joita voidaan säteilyttää sekä velvoitetaan jäsenvaltiot luomaan tarkkoja valvontamekanismeja laittoman säteilyn paljastamiseksi yhteisön valvonnassa. Parlamentti on onnistunut vaikuttamaan siihen, että kuluttajien huolet otetaan huomioon, ja että valvontamekanismeihin mahdollisesti liittyvät riskit saadaan mahdollisimman pieniksi.

[Start of Doc] [Previous] [Next]

Tukikehyksen vahvistaminen AKT-maiden banaanintuottajille


Tukikehyksen vahvistaminen AKT-maiden banaanintuottajille

Mietintö: LIESE - **II - A4-0012/99 - 19460/1/98 - C4-0583/98 - 98/0014 - SYN. Kehitys- ja yhteistyövaliokunta.

Komissio on laatinut asetusehdotuksen, jonka tarkoituksena on luoda oikeudellinen perusta lisärahoituksen myöntämiselle AKT-maiden banaanintuottajille. Lisärahoituksen avulla on tarkoitus kompensoida haittoja, joita komissio katsoo yhteisen markkinajärjestelyn muuttamisen aiheuttavan AKT-banaanien toimittajille.

EU:n nykyinen markkinajärjestely on Maailman kauppajärjestön (WTO) sääntöjen vastainen. Komissio muutti lokakuussa 1998 markkinajärjestelyä koskevia täytäntöönpanomääräyksiä. Monet epäilevät täyttävätkö nämä muutokset WTO:n vaatimukset. Valituksen esittäneet maat vaativat WTO:lta uutta paneelia, jonka lopputulos on yhä epäselvä. Toiset varoittavat että markkinajärjestelyn muuttaminen aiheuttaa banaanintuottajille kohtuuttomia haittoja.

Peter Liese (PPE, D) kehottaa komissiota laatimaan selvityksen siitä, mitä seurauksia yhteisen markkinajärjestelyn muutoksilla on AKT-maiden banaanintuotantoon. Tukea on myönnettävä vasta sitten kun WTO:n paneelin lopputulos on selvillä ja AKT-maille aiheutuvat haitat on selvitetty.

Liese muistuttaa että banaanialan yhteinen markkinajärjestely ja siihen liittyvä kaupallinen etuuskohtelu ovat tärkeitä välineitä monien AKT-maiden kehitykselle. Oikeudenmukaisen kaupan tarkoituksena on edistää köyhyyden torjumista ja parantaa kehitysmaiden sosiaalisia ja ympäristöön liittyviä olosuhteita.

Esittelijä varoittaa että markkinajärjestelyyn kaavaillut muutokset voivat haitata etenkin heikoimmassa asemassa olevia toimittajia. Unionin olisi kannustettava erityisesti sellaisten viljelijöiden vaihtoehtoista taloudellista toimintaa, joilla on heikoimmat mahdollisuudet mukautua uusiin markkinaoloihin. Teknisen ja taloudellisen tuen ohella unionin olisi tuettava tuotannon monipuolistamista. Tämä on mahdollista ainoastaan mikäli ohjelmalle myönnetty rahoitus vastaa AKT- toimittajien todellisia tarpeita, ja sitä myönnetään riittävän kauan.

Liesen mukaan erityistoimet ovat tarpeen, jotta viljelijät voivat pitää kiinni laatu- ja tuottavuuskriteereistä yhteistä markkinajärjestelyä koskevien muutosten astuttua voimaan. Hän ehdottaa että tukijärjestelmää sovelletaan 10 vuotta sen täytäntöönpäivästä lukien. Taloudellisen ja teknisen tuen ohella tukiohjelmaan on sisällyttävä myös tulojärjestelmä, joka ottaa huomioon kaikkein heikoimmassa asemassa olevien tuottajien edut.

Esittelijä suosittelee että markkinajärjestelyä varten varataan kaikkiaan 500 miljoonaa euroa. Varat on suunnattava ensi sijassa itsenäisille banaanintuottajille. Monikansalliset yritykset, joilla on banaaniviljelmiä useammassa valtiossa, eivät ole oikeutettuja asetuksen mukaiseen tukeen.

[Start of Doc] [Previous] [Next]

Munivien kanojen suojelu


Munivien kanojen suojelu

Mietintö: KINDERMANN - * - A4-0481/98 - KOM(98)0135 - C4-0196/98 - 98/0092 - CNS. Maataloutta sekä maaseudun kehittämistä käsittelevä valiokunta.

Vuonna 1988 hyväksytyssä direktiivissä säädetään häkeissä pidettävien munivien kanojen suojelun vähimmäisvaatimuksista. Komissio on laatinut direktiiviehdotuksen, jonka tarkoituksena on korvata voimassa oleva direktiivi vuoden 1999 alusta lukien. Ehdotuksessa asetetaan seuraavat vaatimukset uusille tuotantolaitoksille:

* Kaikissa munivien kanojen kasvatuslaitoksissa on käytettävä munimispesiä, orsia ja pehkua;
* Kerrosritiläkanaloissa ja lattiakanaloissa vähintään puolet lattia-alasta on peitettävä pehkulla. Näissä kanaloissa nokan kärjen leikkaus ei ole kielletty eikä yhtä eläintä kohti vaadittavaa lattiapinta-alaa ole määritelty;
* Ns. varusteltujen häkkien tulee olla vähintään 50 cm korkeita. Kanojen nokan kärjen leikkaus on kielletty, mutta eläintä kohden vaadittavaa lattia-alaa ei ole määritelty;
* Jäsenvaltiot voivat sallia sellaisten häkkien käytön, joissa ei ole pesiä eikä pehkua, jos niissä on vähintään 800 cm2 lattiapintaa kanaa kohti ja jos niiden korkeus on kauttaaltaan vähintään 50 cm. Nokan kärjen leikkaus on tässäkin tapauksessa kielletty.

Vähimmäisvaatimukset koskevat vuoden 2009 alusta lukien kaikkia laitoksia.

Heinz Kindermann (PSE, D) pitää komission ehdotusta tervetulleena. Esitys on oikean suuntainen, koska se lisää eläinsuojelun mahdollisuuksia. Komissio on kuitenkin jäänyt puolitiehen määritellessään vähimmäisvaatimuksia muille kuin häkkikanaloille. Ehdotuksesta puuttuvat ohjeet eläinten vaatimasta tilasta eikä ulkokanaloita koskevia määräyksiä ole lainkaan. Koska uusi direktiivi lisää kilpailua eri tyyppisten tuotantojärjestelmien välillä, olisi kaikille järjestelmille pitänyt laatia vähimmäisvaatimukset.

Kindermannin mielestä ehdotusta on tarkasteltava koko elintarviketuotantoketjun näkökulmasta. Vaikka komissio on ottanut sen huomioon, on joitakin määräyksiä täydennettävä tai parannettava.

Esittelijä pitää komission ehdotusta häkkien vähimmäiskoon kasvattamiseksi vuoteen 2009 mennessä varsin realistisena. Direktiivissä olisi kuitenkin esitettävä selkeästi, että tavanomainen häkki on eri asia kuin varusteltu häkki. Koska markkinoilla ei ole vaadittua mallia olevia häkkejä ja koska jäsenvaltioiden on ensin toimeenpantava direktiivi, on ehdotettu voimaantulopäivä täysin epärealistinen. Komission tulisi ottaa huomioon, että myös poikkeuksena hyväksytyt häkit voivat johtaa uusiin eläinsuojeluongelmiin. Vaihtoehtoisia kasvatusjärjestelmiä olisi tutkittava käytännössä, jotta niiden haitat voitaisiin poistaa.

Kindermann muistuttaa että uudistus lisää voimakkaasti tuotantokustannuksia, minkä vuoksi eurooppalaisten tuottajien on entistä vaikeampi menestyä sekä koti- että maailmanmarkkinoilla. Tämän vuoksi tarvitaan tukitoimia. EU:n on pyrittävä WTO-neuvottelujen seuraavalla kierroksella siihen, että eläinten suojelu sisällytetään järjestön säännöksiin.

Kindermann on tyytyväinen siihen, että komission ehdotuksessa vaaditaan muniin merkintää siitä, mitä kanojen kasvatusjärjestelmää on käytetty. Tuotantotavan merkinnästä on tehtävä pakollinen ja se on ulotettava kaikkiin EU:ssa kaupan pidettäviin muniin.

[Start of Doc] [Previous] [Next]

Eyuroopan yhteisöjen kilpailupolitiikka


Euroopan yhteisöjen kilpailupolitiikka

Mietintö: RIIS-JØRGENSEN - A4-0421/98 - SEK(98)0636 - C4-0379/98. Talous- ja raha-asioita sekä teollisuuspolitiikkaa käsittelevä valiokunta.

Karin Riis-Jørgensen (ELDR, DK) toivottaa tervetulleeksi komission XXVII kilpailupolitiikkaa koskevan kertomuksen. Asiakirja on tärkeä, koska se tuo yhteisön kilpailupolitiikkaa lähemmäksi kansalaisia. Esittelijän mukaan komission tulisi painottaa entistä enemmän avoimuutta, tehokkuutta, varmuutta ja ennustettavuutta. Periaatteet antavat eurooppalaisille yrityksille hedelmällisen kilpailuympäristön ja tarjoavat eurooppalaisille kuluttajille lisää avoimuutta.

Demokraattisen vastuun osalta esittelijä vaatii komissiota lähettämään parlamentille luonnokset yhteisön kilpailupolitiikan alaan kuuluvista ehdotuksista. Valvontaa on vahvistettava järjestämällä säännöllisiä tiedotustilaisuuksia. Kilpailupolitiikan vaikutusta olisi arvioitava myös muihin politiikan aloihin, kuten sosiaali-, alue- ja ympäristöpolitiikkaan.

Esittelijän mukaan komission tutkimus Amsterdamin sopimuksen vaikutuksista yhteisön kilpailupolitiikkaan on tervetullut. Hän toivoo, että kilpailupolitiikka yhdistettäisiin tulevaisuudessa tehostetun kuluttajapolitiikan kehittämiseen. Kuluttajansuojan olisi oltava perusta kaikille EU:n kilpailupolitiikassa toteutettaville toimille.

Komission laatiman, vuoden 1994-1996 valtiontukia koskevan tutkimuksen mukaan keskimääräinen kokonaistuki aikavälillä oli lähes 84.000 miljoonaa ecua. Tämä ei kuitenkaan kuvaa todellista tilannetta, koska tiedot jäsenvaltioiden maatalouden sektoriin käyttämistä summista puuttuvat. Saatavilla olevan tiedon perusteella valtiontuet ovat vähintään 1,4 prosenttia 15 jäsenvaltion BKT:sta, 573 ecua työssä käyvää kohti ja 2,6 prosenttia valtion menoista.

Esittelijä toteaa, että jäsenvaltioiden tuet eroavat valtavasti toisistaan. Prosentuaalisesti ilmaistuna korkein tuki on yhdeksän kertaa suurempi kuin matalin tuki. Tuen myöntäminen vain tiettyihin jäsenvaltioihin keskittyneelle teollisuudelle vääristää kilpailua.

Esittelijä pitää yleisen edun mukainen valtiontukea, kuten T&K:n, pk-yritysten, koulutuksen, energiansäästön ja ympäristön tukemista tarpeellisena. Tämä on kuitenkin vähentynyt, kun taas yksittäisille yrityksille myönnetty tuki on kasvanut. Kansallisten ja unionin tukihankkeiden sekä kilpailupolitiikan välille tarvitaan lisää johdonmukaisuutta. Yhteisön tukien suuri määrä merkitsee kilpailun vääristymistä, mikä ei ole sopivaa sisämarkkinoille ja vie uskottavuuden EU:n sitoutumiselta vapaaseen maailmankauppaan.

[Start of Doc] [Previous] [Next]

Julkiset hankinnat Euroopan unionissa


Julkiset hankinnat Euroopan unionissa

Mietintö: TAPPIN - A4-0394/98 - KOM(98)0143 - C4-0202/98. Talous- ja raha-asioita sekä teollisuuspolitiikkaa käsittelevä valiokunta.

Komissio laati maaliskuussa 1998 tiedonannon julkisista hankinnoista Euroopan unionissa. Tiedonannossa esitetään laajat suuntaviivat 720 miljardin euron markkinoita koskeville parannuksille. Komissio aikoo esittää aiheesta vielä täydentäviä asiakirjoja, kuten nykyisiä direktiivejä muuttavia säädöksiä sekä tulkinta-asiakirjoja.

Michael Tappin (PSE, UK) muistuttaa että hankintoja koskevan lainsäädännön on oltava mahdollisimman yksinkertaista, mukautettavissa yhteiskunnan ja markkinoiden tarpeisiin, ja tehokasta. Tämän vuoksi on tärkeää että komissio kuulisi muita osapuolia kaikissa vaiheissa, jotka liittyvät julkisia sääntöjä koskevien sääntöjen selkeyttämiseen, tulkitsemiseen ja muuttamiseen.

Esittelijän mielestä hankintamenettelyjen olisi helpotettava parhaiden käytäntöjen soveltamista ja valintojen tekemistä. Tämä on erityisen tärkeää kun ajatellaan sosiaalisten ja ympäristöön liittyvien standardien parantamista oikeudellisten vaatimusten yhteydessä.

Tappin kehottaa komissiota varmistamaan että yhteisen ympäristöpolitiikan periaatteet otetaan huomioon julkisia hankintoja koskevia säännöksiä luotaessa. Lisäksi sen on huolehdittava että julkisia hankintoja tehdään tavalla, joka ehkäisee työvoiman hintaan ja muihin työehtoihin liittyvää epätervettä kilpailua. Komission olisi liitettävä tuleviin, julkisia hankintoja koskeviin direktiiveihin säännöksiä, joilla varmistetaan ettei sosiaalisia perusoikeuksia rikota. Tällaisia oikeuksia ovat mm. pakkotyön, lapsityövoiman ja syrjinnän kieltäminen, ammatillinen järjestäytymisvapaus sekä muut sosiaaliset perusoikeudet.

Esittelijä vaatii komissiota ja jäsenvaltiota laatimaan valituksille ja sääntöjenvastaisuuksia koskeville ilmoituksille menettelysäännöt, joiden avulla valitukset voidaan käsitellä turvautumatta pitkiin oikeudellisiin menettelyihin. Hän pyytää komissiota varmistamaan ettei oikeudellisen kehyksen yksinkertaistaminen ja sen mukauttaminen uuden sähköisen aikakauden tarpeisiin johda lahjonnan vastaisten toimenpiteiden höltymiseen.

Komissio on sitoutunut tavoitteeseen, jonka mukaan 25 prosenttia kaikista julkisista hankinnoista suoritetaan sähköisesti vuoteen 2003 mennessä. Tappin suhtautuu tähän myönteisesti mutta katsoo, että komission tarjottava pk-yrityksille mahdollisimman paljon tietoa nykyisistä tietoteknisistä mahdollisuuksista perustamalla kansallisia neuvontakeskuksia, jotka antavat tarvittaessa lisätietoa ja koulutusta julkisiin hankintoihin liittyvistä menettelyistä.

Esittelijä pahoittelee että komission esittämät tarjouskilpailuasiakirjat aiheuttavat sekaannusta pienille ja keskisuurille yrityksille. Hän vaatii niiden yksinkertaistamista sähköisiä menettelyjä nopeuttamalla.

[Start of Doc] [Previous] [Next]

Alue- ja kilpailupolitiikka


Alue- ja kilpailupolitiikka

Mietintö: AZZOLINI - A4-0412/98 - KOM(98)0673 - C4-0247/98. Aluepoliittinen valiokunta.

Kilpailupolitiikan tehtävänä on poistaa kaikki vääristymät, jotka voivat häiritä vapaata kilpailua unionin alueella. Kilpailupolitiikkaa on noudatettava myös Euroopan heikoimmassa asemassa olevilla ja jälkeenjääneillä alueilla.

EU:n perustamissopimus kieltää valtiontuet. Kiellosta voidaan kuitenkin poiketa perustelluista syistä esimerkiksi aluetukien osalta, mikäli ne tukevat taloudellista kehitystä alueilla, joilla elintaso on poikkeuksellisen alhainen tai joilla työttömyys on vakava ongelma. Poikkeaminen on mahdollista myös silloin, kun tuella edistetään tietyn taloudellisen toiminnan tai talousalueen kehitystä.

Komission tiedonannossa todetaan, että unionilla on oltava mahdollisuus jatkaa tukeaan jälkeenjääneille sekä syvällistä rakennemuutosta läpikäyville alueille. Aluepolitiittista rahoitusta on kuitenkin keskitettävä entistä enemmän. Keskittämisen avulla on mahdollista rajoittaa vääristymiä, joita alueille kohdistetut kansalliset tuet aiheuttavat.

Amsterdamin sopimus vahvistaa aluepolitiikan ja kilpailupolitiikan täydentävyyttä. Claudio Azzolini (PPE, I) toteaa, että niille olisi luotava erilaiset, mutta mahdollisimman paljon toisiaan täydentävät menettelytavat. Hän pitää yhteisön aluepolitiikan ja kansallisen aluepolitiikan välistä ristiriitaa vakavana ongelmana. Ristiriidat johtuvat lainsäädännön eroista sekä kansallisiin tukiin liittyvistä käytännöistä. Jäsenvaltioiden myöntämien horisontaalisten tukien (esim. ympäristötuet), alakohtaisten tukien (auto-, teräs-, laivanrakennus- ja tekstiiliteollisuus) sekä aluetukien taso ja määrä vaihtelevat maiden varallisuuserojen perusteella.

Esittelijä tukee komission esitystä, jonka mukaan aluetukea saavan väestön määrää vähennettäisiin 46,7 prosentista 42,7 prosenttiin. Tämä lähentäisi kansallisia ja yhteisön järjestelmää toisiinsa, lisäisi johdonmukaisuutta ja helpottaisi keskittymistä.

Lisäksi komissio pyrkii rajoittamaan aluetukea suurille monialaisille investointihankkeille, koska se hyödyntää lähinnä rikkaimpia jäsenvaltioita ja lisää kilpailun vääristymistä sisämarkkinoilla.

Azzolinin mielestä tietyt komission ehdottamat määräykset vaikuttavat taloudellisen ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden kannalta liian ankarilta. Tämä koskee ennen kaikkea tukien enimmäismäärän pienentämistä. Tavoitteen 1 osalta unionin maksamaa enimmäismäärää yhteisrahoituksesta ehdotetaan vähennettäväksi 75 prosentista 50 prosenttiin alueilla, joiden BKT asukasta kohden on alle 60 prosenttia yhteisön keskiarvosta. Vastaavasti tuen enimmäismäärää ehdotetaan laskettavaksi 40 prosenttiin alueilla, joiden BKT on yli 60 prosenttia yhteisön keskiarvosta.

Tavoitteen 2 piiriin kuuluvilla alueilla komissio ehdottaa tukien enimmäismäärän alentamista 30 prosentista 20 prosenttiin, joissakin tapauksissa jopa 10 prosenttiin. Azzolini pelkää rajoitusten haittaavan heikoimmassa asemassa olevien alueiden kehitystä. Uusista suuntaviivoista ei myöskään ilmene, millä perusteella komissio varaa itselleen mahdollisuuden lisätä tavoitteen 2 piiriin kuuluvia alueita.

[Start of Doc] [Previous] [Next]

Tulevaisuuden työpaikkojen luominen Euroopassa


Tulevaisuuden työpaikkojen luominen Euroopassa

Mietintö: T. MANN - A4-0475/98. Työllisyys- ja sosiaaliasiain valiokunta.

Euroopan unionin 15 jäsenvaltiossa asuu noin 370 miljoonaa ihmistä, joista työikäisiä on noin 149 miljoonaa. Vuoden 1996 keskivaiheilla EU-kanslaisista työtä vailla oli noin 11 prosenttia. Työttömyys vaihteli jäsenvaltioissa Luxemburgin 3,1 prosentista Espanjan 22,3 prosenttiin. Pitkäaikaistyöttömyyden osuus oli noin 50 prosenttia. Pääasiassa työttömyys koskee alle 25-vuotiaita nuoria, joiden työttömyysaste on keskimäärin 22 prosenttia. Myös naisten asema työmarkkinoilla on erittäin huono.

Thomas Mann (PPE, D) toteaa mietinnössään, että luvut ovat varsin kaukana komission vuonna 1993 julkaiseman kasvua, kilpailukykyä ja työllisyyttä käsittelevän valkoisen kirjan tavoitteesta, jonka mukaan Euroopassa olisi vuosisadan loppuun mennessä 15 miljoonaa uutta työpaikkaa. Kehityksen vuoksi Eurooppaa uhkaa jakaantuminen kahteen yhteiskuntaluokkaan - työssäkäyviin ja työttömiin. Yhä useammat ihmiset joutuvat elämään toimeentulon äärirajalla, koska palkkatulot eivät kata elinkustannuksia.

Amsterdamin huippukokouksessa tehtiin päätös työllisyyttä koskevan luvun liittämiseksi yhteisön perustamissopimuksiin. Mannin mielestä askel oli erittäin myönteinen. Jäsenvaltioiden olisi nyt noudatettava tarkasti työllisyyden edistämistä koskevia suuntaviivoja, jotka vahvistettiin Luxemburgin työllisyyshuippukokouksessa marraskuussa 1997.

Mann huomauttaa, että perustamissopimuksen 119 artiklasta sekä naisten ja miesten tasa-arvoista kohtelua koskevista yhteisön direktiiveistä huolimatta naisia syrjitään edelleen työmarkkinoilla suoraan ja epäsuorasti. Syrjintä liittyy palkkaukseen, epävarmoihin työsuhteisiin, sosiaaliturvaan ja vanhuuseläkkeisiin.

Esittelijä arvioi, että eurooppalaisen työllisuuden kehitys riippuu osittain yritysten kilpailukyvystä maailmanmarkkinoilla. Yhteisön vahvuutena kansainvälisessä kilpailussa ovat innovatiiviset tuotteet ja palvelut, jotka ovat teknisen laatunsa suhteen ensiluokkaisia. Aseman säilyttämiseksi EU:n olisi edistettävä tutkimusta ja nykyaikaisten, ympäristöystävällisempien tekniikkojen käyttöä.

Teollisuuden teknologinen muutos tähtää entistä parempaan tuottavuuteen. Mann pelkää, että kehityksen seurauksena työpaikkoja tehdään tarpeettomiksi enemmän kuin uusia syntyy tilalle. Tilanteen korjaamiseksi koulutusta ja erityisesti jatkokoulutusta on uudistettava, jotta ne vastaisivat paremmin tieto- ja palveluyhteiskunnan vaatimuksiin.

Nykyisten työmarkkinoiden organisointitapaa ja oikeudellista kehystä perinpohjaisesti muuttamalla voitaisiin esittelijän mielestä luoda suuri määrä uusia työpaikkoja. Lisäksi työllisyyskehitystä voitaisiin tukea työaikaa lyhentämällä, lisäämällä osa-aikatyömahdollisuuksia ja tarjoamalla riittävä sosiaaliturva asianmukaisine eläkeoikeuksineen.

Esittelijä kehottaa jäsenmaita tukemaan väestön myönteistä asennoitumista palvelujen tarjoamiseen. Palvelualalla olisi keskityttävä erityisesti matkailualaan, koska se on erittäin hyvä työllistäjä ja myös vähemmän koulutetut voivat työskennellä tällä alalla.

Mannin mielestä työnantajilla on suuri vastuu työntekijöidensä jatkuvasta koulutuksesta. Yritysten olisi arvostettava työntekijöitä, joiden mielestä elinikäinen opiskelu on itsestään selvä persoonallisuuden kehittämisen osa. Yhteiskunnan olisi vahvistettava resursseja, joiden avulla työntekijät ja työtä etsivät henkilöt voisivat hankkia jatkuvasti lisäpätevyyttä. Kehitystä voitaisiin tukea esimerkiksi tekemällä vuosittainen koulutusloma lakisääteiseksi.

Mann korostaa, että tulevaisuuden työpaikat löytyvät erilaisilta talous- ja työllisyyskasvualoilta, minkä vuoksi ammatillisen pätevyyden ohella on hankittava poikkitieteellistä tietoa ja taitoja. Näihin sisältyvät mm. kommunikaatiovalmiudet, kyky ratkaista ristiriitoja ja työskennellä ryhmässä sekä vieraiden kielten taito ja halu perehtyä uusiin kulttuureihin. Koulutusjärjestelmien olisi panostettava näiden tietojen välittämiseen.

Esittelijän mukaan pk-yritykset ovat tulevaisuudessakin paras työllistäjä, joten niille olisi tarjottava suuryritysten kanssa samanlaisia kilpailumahdollisuuksia ja kilpailuehtoja. Tämä koskee erityisesti tieteellisen tiedon siirtoa korkeakouluista pk-yrityksiin.

 
  Oikeudellinen huomautus