Ennakkokatsaus : 27-01-99(b)
Puolustusteollisuutta koskevan yhteisen strategian täytäntöönpano
Puolustusteollisuutta koskevan yhteisen strategian täytäntöönpano
Mietintö: TITLEY - A4-0482/98 - KOM(97)0583 - C4-0223/98. Ulko- ja turvallisuusasiain sekä puolustuspolitiikan
valiokunta.
Komissio on huolissaan puolustukseen liittyvien teollisuudenalojen kehityksestä unionissa. Yhdysvaltain
puolustusmäärärahat ovat vuodessa 212 miljardia euroa, ja maassa toimii 14 puolustukseen liittyvää yritystä. EU:n
jäsenvaltioiden yhteiset puolustusmäärärahat ovat 94,5 miljardia euroa, ja sen alueella toimii 43 puolustusteollisuuden
yritystä. EU toi Yhdysvalloista vuonna 1995 puolustustarvikkeita, joiden arvo oli kuusi kertaa suurempi kuin
Yhdysvaltoihin vietyjen tuotteiden arvo. Alalla työskentelevien määrä on laskenut 13 prosenttia vuosien 1993-1995
välillä.
Komission mielestä kehitys vaarantaa Maastrichtin sopimuksessa vahvistetut yhteistä puolustuspolitiikkaa koskevat
tavoitteet. Komissio ehdottaa tilanteen ratkaisuksi laajojen eurooppalaisten puolustustarvikemarkkinoiden luomista.
Samalla olisi laadittava eurooppalaista puolustusmateriaalipolitiikkaa koskeva yhteinen kanta sekä toimintasuunnitelma
Euroopan puolustukseen liittyville teollisuudenaloille.
Gary Titley (PSE, UK) pitää komission ehdotusta epätarkkana. Siitä ei käy riittävästi ilmi varustelualan erityisluonne
eivätkä eurooppalaisen varustelupolitiikan päämäärät. Titley korostaa että eurooppalainen puolustusmateriaalipolitiikka
on olennainen osa yhteisen puolustuspolitiikan kehittämistä. Se ei ole myöskään ristiriidassa yleisen aseriisuntatavoitteen
kanssa. Komission toimintasuunnitelma muodostaa yhtenäisen toimintakokonaisuuden, jolla sisämarkkinoita laajennetaan
puolustusmateriaalien alalle.
Titley toivoo että unioni saa tarkkailijan aseman puolustusmateriaaliyhteistyötä käsittelevissä elimissä. Puolustuksen
teknologisen perustan luominen edellyttää EU:n ja WEU:n tiivistä yhteistyötä. Teollisen ja teknologisen tietotaidon sekä
voimavarojen yhdistäminen ilmailu- ja avaruusteollisuuden alalla vaatii kiireellisiä toimenpiteitä.
Titleyn mielestä on valitettavaa, että puolustusteollisuuden rakenneuudistusta helpottava Konver-ohjelma päättyy vuonna
1999. Ohjelman jatkaminen olisi hyödyllistä, kun Euroopan unioni laajentuu KIE-maihin.
Titley suhtautuu myönteisesti aseviennin toimintasääntöihin. Ne olisi tehtävä pakollisiksi kaikille EU:n jäsenvaltioille.
Esittelijän mielestä on välttämätöntä että KIE-maat otetaan mukaan puolustukseen liittyvien teollisuudenalojen
rakenneuudistukseen. Eurooppalaisen teknologisen ja teollisen perustan luominen tarjoaa lisää mahdollisuuksia
Yhdysvaltain, Venäjän ja Ukrainan kanssa harjoitettavalle yhteistyölle, jonka tavoitteena on estää joukkotuhoaseiden
leviäminen.
Ympäristö ja turvallisuuspolitiikka
Ympäristö ja turvallisuuspolitiikka
Mietintö: THEORIN - A4-0005/99. Ulko- ja turvallisuusasiain sekä puolustuspolitiikan valiokunta.
Maj Britt Theorin (PSE, S) toteaa ettei tämän päivän Euroopassa ole enää suursodan vaaraa. Sitä vastoin Eurooppaan
on syntynyt uusia uhkakuvia, kuten pakolaisvirrat, etniset konfliktit, terrorismi ja kansainvälinen rikollisuus. Myös
luonnonkatastrofit ja ympäristöongelmat ovat uhkia, jotka ovat joko ihmisen tai luonnon itsensä aiheuttamia.
Koska ympäristöongelmat uhkaavat rauhaa ja turvallisuutta, ne on otettava huomioon myös yhteisessä ulko- ja
turvallisuuspolitiikassa. Theorin muistuttaa että valtioiden väliset konfliktit liittyvät usein elintärkeiden resurssien, kuten
veden, elintarvikkeiden ja polttoaineiden saatavuuteen. Konkreettisia uhkia ovat myös ilmastonmuutokset ja rajalliset
vesivarat. Nämä voivat aiheuttaa ympäristöpakolaisia, joita on nykyään enemmän kuin perinteisiä pakolaisia.
Esittelijä kehottaa jäsenvaltioita laatimaan toimintasuunnitelman asevoimien ympäristöä ja terveyttä suojaavien toimien
parantamiseksi. Hän on erityisen huolissaan ydinsukellusveneiden ja muiden ydinkäyttöisten alusten
asiantuntemattomasta varastoinnista ja hylkäämisestä. Lisäksi unionin olisi etsittävä ratkaisu Euroopan merialueille
ensimmäisen ja toisen maailmansodan jälkeen upotetuille kemiallisille ja tavanomaisille aseille, joiden vaikutusta
merialueiden ekologiaan ei vielä tiedetä. Pelkästään Itämereen on upotettu kaikkiaan 40.000 tonnia kemiallisia aseita.
Theorinin mielestä jäsenmaiden olisi edistettävä sotilaallisten resurssien käyttöä ympäristönsuojelun hyväksi. Resursseja
olisi käytettävä etenkin ympäristönsuojeluun erikoistuneiden yksiköiden kouluttamiseen. Samalla on varmistettava, että
puolustusvoimat noudattavat ympäristölainsäädäntöä. Jäsenvaltioiden olisi myös harkittava, mitä sotilaallisia resursseja
ne voivat tarjota YK:n ja EU:n käyttöön ympäristökatastrofien yhteydessä.
Esittellijä vaatii että puolustusvoimat huolehtivat sotilasalueina käytettyjen alueiden puhdistamisesta ja saneerauksesta,
jotta alueet voitaisiin ottaa jälleen siviilikäyttöön. Komission olisi puolestaan tehtävä tutkimus Euroopan
turvallisuuspoliittisista ympäristöuhkista, ja laadittava vihreä kirja puolustusvoimien ympäristövaikutuksista. Neuvoston
olisi painostettava Yhdysvaltoja, Venäjää, Intiaa ja Kiinaa allekirjoittamaan vuonna 1997 tehdyn henkilömiinojen
kieltämistä koskeva Ottawan sopimus.
Theorin on huolissaan myös Haarp-ohjelman seurauksista. Haarp on suurtaajuista säteilyä koskeva tutkimusohjelma, jota
johtaa Yhdysvaltain ilmavoimat ja laivasto yhdessä Fairbanksissa sijaitsevan Alaskan yliopiston geofysikaalisen laitoksen
kanssa. Sitä voidaan käyttää moniin tarkoituksiin ilmakehän sähköisiä ominaisuuksia manipuloimalla. Haarp-ohjelma
tarjoaa mahdollisuuden mm. maapallon röntgenkuvaamiseen useiden kilometrien syvyydeltä.
Theorin vaatii että riippumaton kansainvälinen elin tutkii Haarp-ohjelman oikeudelliset, ekologiset ja eettiset vaikutukset
ennen tutkimusten ja testausten käynnistämistä. STOA:n paneelille on annettava kaikki HAARP-ohjelmaa koskeva
tieteellinen ja tekninen aineisto, jotta se voisi arvioida hankkeen todellista luonnetta ja sitä, miten suuren riskin se
muodostaa paikalliselle ja globaalille ympäristölle sekä kansanterveydelle yleensä.
Esittelijä ehdottaa että komissio käynnistää yhteistyön Suomen, Ruotsin, Norjan ja Venäjän hallitusten kanssa
selvittääkseen miten Haarp-ohjelma vaikuttaa Euroopan arktisten alueiden ympäristöön ja kansanterveyteen. Komission
on raportoitava tutkimuksen tuloksista parlamentille.
Theorinin mielestä Britannian ja Ranskan hallitusten olisi omaksuttava tiennäyttäjän rooli ydinsulkusopimuksen osalta,
jotta ydinaseita voitaisiin vähentää ja tuhota tasolle, joka ei uhkaa maapallon ympäristön kestävyyttä. Theorin pyytää
neuvostoa ja komissiota raportoimaan parlamentille unionin kannasta, joka koskee edellä mainittuja toimia. Raportti olisi
julkistettava tulevissa YK:n toimielinten kokouksissa.
Kumppanuussuhteen luominen Kiinan kanssa
Kumppanuussuhteen luominen Kiinan kanssa
Mietintö: BERNARD-REYMOND - A4-0479/98 - KOM(98) 0181 - C4-0248/98. Taloudellisten ulkosuhteiden
valiokunta.
Komissio julkaisi maaliskuussa 1998 tiedonannon kokonaisvaltaisen kumppanuussuhteen luomisesta Kiinan kanssa, ja
neuvosto hyväksyi sen kesäkuussa. Vaikka tiedonannon ripeä hyväksyminen on Pierre Bernard-Reymondin (PPE, F)
mielestä myönteistä, parlamentin kannat olisi syytä huomioida EU:n ja Kiinan välisissä suhteissa nykyistä paremmin.
Kiina on uudistamispyrkimyksien ansiosta kehittynyt myönteiseen suuntaan viimeisten vuosien aikana. Maassa kuitenkin
tapahtuu edelleen vakavia ihmisoikeusloukkauksia. Esittelijän mukaan monipuolinen kumppanuus Kiinan kanssa
edellyttää, että maan taloudellinen ja poliittinen järjestelmä perustuu ihmisoikeuksien kunnioittamiseen, sananvapauteen
sekä moniarvoiseen yhteiskuntaan, joka sallii monipuoluejärjestelmän. Myös ammattiyhdistysoikeuden kunnioittaminen,
yhteiskunnallisen vuoropuhelu sekä kuolemanrangaistuksen poistaminen ovat tärkeitä päämääriä.
Esittelijä tukee EU:n ja Kiinan välisen rakentavan vuoropuhelun kehittämistä, joka edistää markkinatalouteen siirtymistä
ja kytkee maan tiukemmin kansainväliseen talouteen.
Bernard-Reymondin mielestä EU:n on koordinoitava Kiinaa koskevaa kauppapolitiikkaansa yhdessä kansainvälisten
järjestöjen kanssa. Sen olisi kehitettävä yhteistyöohjelmia, joiden painopisteenä on ihmisoikeuksien ja perusvapauksien
kunnioittaminen ja edistäminen. Unioni voi tukea demokraattista kehitystä ja ihmisoikeuksien kunnioittamista esimerkiksi
mm. tullietuusjärjestelmän (GSP) sekä ympäristöllisten ja sosiaalisten kannustimien avulla. Uuteen kauppa- ja
yhteistyösopimukseen on sisällytettävä ihmisoikeuslauseke.
Esittelijä on tyytyväinen, että Kiina on allekirjoittanut taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia sekä
kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevat YK:n yleissopimukset. Sopimukset olisi ratifioitava viipymättä.
Bernard-Reymond kehottaa Kiinaa noudattamaan ILO:n sääntöjä sekä erityisesti vanki- ja lapsityötä koskevia sääntöjä.
Kiinan olisi myös toteutettava tarvittavat toimet WTO:hon liittymiseksi.
Esittelijän mielestä komission on tiedotettava parlamentille säännöllisesti mm. huumekauppaa, rahanpesua sekä
järjestäytyneen rikollisuuden ja laittoman siirtolaisuuden torjuntaa koskevan yhteistyön edistymisestä. Jäsenvaltioiden
on puolestaan noudatettava Kiinan kauppasaartoa tappavien aseiden ja sotatarvikkeiden osalta.
Ionisoivalla säteilyllä käsiteltyjä elintarvikkeita koskevat määräykset
Ionisoivalla säteilyllä käsiteltyjä elintarvikkeita koskevat määräykset
Mietintö: BLOCH VON BLOTTNITZ - ***III - A4-0008/99 - 3631/98 - C4-0021/99 - 00/0169 - COD. Parlamentin
sovittelukomiteavaltuuskunta.
Undine-Uta Bloch von Blottnitz (V, D) esittää ionisoivalla säteilyllä käsiteltyjä elintarvikkeita koskevan
sovittelukomitean ehdotuksen hyväksymistä. Ehdotus sisältää kaksi osaa: ionisoivalla säteilyllä käsiteltyjä elintarvikkeita
ja niiden ainesosia koskevan lainsäädännön lähentämiseen tähtäävän puitedirektiivin sekä säteilyllä käsiteltyjä
elintarvikkeita koskevan luettelon. Luetteloon sisältyy ainoastaan yksi tuoteryhmä, kuivatut mausteyrtit, mausteet ja
maustekasvit. Sallittujen elintarvikkeiden lopullinen luettelo on tarkoitus vahvistaa komission uudessa ehdotuksessa, joka
on tehtävä viimeistään vuoden 2000 loppuun mennessä.
Neuvosto hyväksyi toisessa käsittelyssä neljä parlamentin tekemää tarkistusta kokonaisuudessaan ja kaksi osittain.
Sovittelussa ratkaistiin kiistat, jotka liittyivät elintarvikealan tiedekomitean kuulemiseen, komission kansallisten
suojatoimenpiteiden johdosta toteuttamiin toimiin, direktiivin vastaisten elintarvikkeiden kieltoon sekä
valvontamenetelmiin. Esittelijän mukaan sovittelussa löydettiin kompromissi kaikkiin kysymyksiin analyyttisiä
valvontamenetelmiä lukuunottamatta.
Bloch von Blottnitzin mukaan direktiivit luovat oikeudellisen kehyksen ionisoivalla säteilyllä käsiteltyjen elintarvikkeiden
yhteismarkkinoille. Direktiiveissä asetetaan korkeat standardit säteilylle, rajoitetaan tuotteita, joita voidaan säteilyttää sekä
velvoitetaan jäsenvaltiot luomaan tarkkoja valvontamekanismeja laittoman säteilyn paljastamiseksi yhteisön valvonnassa.
Parlamentti on onnistunut vaikuttamaan siihen, että kuluttajien huolet otetaan huomioon, ja että valvontamekanismeihin
mahdollisesti liittyvät riskit saadaan mahdollisimman pieniksi.
Tukikehyksen vahvistaminen AKT-maiden banaanintuottajille
Tukikehyksen vahvistaminen AKT-maiden banaanintuottajille
Mietintö: LIESE - **II - A4-0012/99 - 19460/1/98 - C4-0583/98 - 98/0014 - SYN. Kehitys- ja yhteistyövaliokunta.
Komissio on laatinut asetusehdotuksen, jonka tarkoituksena on luoda oikeudellinen perusta lisärahoituksen myöntämiselle
AKT-maiden banaanintuottajille. Lisärahoituksen avulla on tarkoitus kompensoida haittoja, joita komissio katsoo yhteisen
markkinajärjestelyn muuttamisen aiheuttavan AKT-banaanien toimittajille.
EU:n nykyinen markkinajärjestely on Maailman kauppajärjestön (WTO) sääntöjen vastainen. Komissio muutti
lokakuussa 1998 markkinajärjestelyä koskevia täytäntöönpanomääräyksiä. Monet epäilevät täyttävätkö nämä muutokset
WTO:n vaatimukset. Valituksen esittäneet maat vaativat WTO:lta uutta paneelia, jonka lopputulos on yhä epäselvä. Toiset
varoittavat että markkinajärjestelyn muuttaminen aiheuttaa banaanintuottajille kohtuuttomia haittoja.
Peter Liese (PPE, D) kehottaa komissiota laatimaan selvityksen siitä, mitä seurauksia yhteisen markkinajärjestelyn
muutoksilla on AKT-maiden banaanintuotantoon. Tukea on myönnettävä vasta sitten kun WTO:n paneelin lopputulos
on selvillä ja AKT-maille aiheutuvat haitat on selvitetty.
Liese muistuttaa että banaanialan yhteinen markkinajärjestely ja siihen liittyvä kaupallinen etuuskohtelu ovat tärkeitä
välineitä monien AKT-maiden kehitykselle. Oikeudenmukaisen kaupan tarkoituksena on edistää köyhyyden torjumista
ja parantaa kehitysmaiden sosiaalisia ja ympäristöön liittyviä olosuhteita.
Esittelijä varoittaa että markkinajärjestelyyn kaavaillut muutokset voivat haitata etenkin heikoimmassa asemassa olevia
toimittajia. Unionin olisi kannustettava erityisesti sellaisten viljelijöiden vaihtoehtoista taloudellista toimintaa, joilla on
heikoimmat mahdollisuudet mukautua uusiin markkinaoloihin. Teknisen ja taloudellisen tuen ohella unionin olisi tuettava
tuotannon monipuolistamista. Tämä on mahdollista ainoastaan mikäli ohjelmalle myönnetty rahoitus vastaa AKT-
toimittajien todellisia tarpeita, ja sitä myönnetään riittävän kauan.
Liesen mukaan erityistoimet ovat tarpeen, jotta viljelijät voivat pitää kiinni laatu- ja tuottavuuskriteereistä yhteistä
markkinajärjestelyä koskevien muutosten astuttua voimaan. Hän ehdottaa että tukijärjestelmää sovelletaan 10 vuotta sen
täytäntöönpäivästä lukien. Taloudellisen ja teknisen tuen ohella tukiohjelmaan on sisällyttävä myös tulojärjestelmä, joka
ottaa huomioon kaikkein heikoimmassa asemassa olevien tuottajien edut.
Esittelijä suosittelee että markkinajärjestelyä varten varataan kaikkiaan 500 miljoonaa euroa. Varat on suunnattava ensi
sijassa itsenäisille banaanintuottajille. Monikansalliset yritykset, joilla on banaaniviljelmiä useammassa valtiossa, eivät
ole oikeutettuja asetuksen mukaiseen tukeen.
Munivien kanojen suojelu
Munivien kanojen suojelu
Mietintö: KINDERMANN - * - A4-0481/98 - KOM(98)0135 - C4-0196/98 - 98/0092 - CNS. Maataloutta sekä
maaseudun kehittämistä käsittelevä valiokunta.
Vuonna 1988 hyväksytyssä direktiivissä säädetään häkeissä pidettävien munivien kanojen suojelun
vähimmäisvaatimuksista. Komissio on laatinut direktiiviehdotuksen, jonka tarkoituksena on korvata voimassa oleva
direktiivi vuoden 1999 alusta lukien. Ehdotuksessa asetetaan seuraavat vaatimukset uusille tuotantolaitoksille:
* Kaikissa munivien kanojen kasvatuslaitoksissa on käytettävä munimispesiä, orsia ja pehkua;
* Kerrosritiläkanaloissa ja lattiakanaloissa vähintään puolet lattia-alasta on peitettävä pehkulla. Näissä kanaloissa nokan
kärjen leikkaus ei ole kielletty eikä yhtä eläintä kohti vaadittavaa lattiapinta-alaa ole määritelty;
* Ns. varusteltujen häkkien tulee olla vähintään 50 cm korkeita. Kanojen nokan kärjen leikkaus on kielletty, mutta eläintä
kohden vaadittavaa lattia-alaa ei ole määritelty;
* Jäsenvaltiot voivat sallia sellaisten häkkien käytön, joissa ei ole pesiä eikä pehkua, jos niissä on vähintään 800 cm2
lattiapintaa kanaa kohti ja jos niiden korkeus on kauttaaltaan vähintään 50 cm. Nokan kärjen leikkaus on tässäkin
tapauksessa kielletty.
Vähimmäisvaatimukset koskevat vuoden 2009 alusta lukien kaikkia laitoksia.
Heinz Kindermann (PSE, D) pitää komission ehdotusta tervetulleena. Esitys on oikean suuntainen, koska se lisää
eläinsuojelun mahdollisuuksia. Komissio on kuitenkin jäänyt puolitiehen määritellessään vähimmäisvaatimuksia muille
kuin häkkikanaloille. Ehdotuksesta puuttuvat ohjeet eläinten vaatimasta tilasta eikä ulkokanaloita koskevia määräyksiä
ole lainkaan. Koska uusi direktiivi lisää kilpailua eri tyyppisten tuotantojärjestelmien välillä, olisi kaikille järjestelmille
pitänyt laatia vähimmäisvaatimukset.
Kindermannin mielestä ehdotusta on tarkasteltava koko elintarviketuotantoketjun näkökulmasta. Vaikka komissio on
ottanut sen huomioon, on joitakin määräyksiä täydennettävä tai parannettava.
Esittelijä pitää komission ehdotusta häkkien vähimmäiskoon kasvattamiseksi vuoteen 2009 mennessä varsin realistisena.
Direktiivissä olisi kuitenkin esitettävä selkeästi, että tavanomainen häkki on eri asia kuin varusteltu häkki. Koska
markkinoilla ei ole vaadittua mallia olevia häkkejä ja koska jäsenvaltioiden on ensin toimeenpantava direktiivi, on
ehdotettu voimaantulopäivä täysin epärealistinen. Komission tulisi ottaa huomioon, että myös poikkeuksena hyväksytyt
häkit voivat johtaa uusiin eläinsuojeluongelmiin. Vaihtoehtoisia kasvatusjärjestelmiä olisi tutkittava käytännössä, jotta
niiden haitat voitaisiin poistaa.
Kindermann muistuttaa että uudistus lisää voimakkaasti tuotantokustannuksia, minkä vuoksi eurooppalaisten tuottajien
on entistä vaikeampi menestyä sekä koti- että maailmanmarkkinoilla. Tämän vuoksi tarvitaan tukitoimia. EU:n on
pyrittävä WTO-neuvottelujen seuraavalla kierroksella siihen, että eläinten suojelu sisällytetään järjestön säännöksiin.
Kindermann on tyytyväinen siihen, että komission ehdotuksessa vaaditaan muniin merkintää siitä, mitä kanojen
kasvatusjärjestelmää on käytetty. Tuotantotavan merkinnästä on tehtävä pakollinen ja se on ulotettava kaikkiin EU:ssa
kaupan pidettäviin muniin.
Eyuroopan yhteisöjen kilpailupolitiikka
Euroopan yhteisöjen kilpailupolitiikka
Mietintö: RIIS-JØRGENSEN - A4-0421/98 - SEK(98)0636 - C4-0379/98. Talous- ja raha-asioita sekä
teollisuuspolitiikkaa käsittelevä valiokunta.
Karin Riis-Jørgensen (ELDR, DK) toivottaa tervetulleeksi komission XXVII kilpailupolitiikkaa koskevan kertomuksen.
Asiakirja on tärkeä, koska se tuo yhteisön kilpailupolitiikkaa lähemmäksi kansalaisia. Esittelijän mukaan komission tulisi
painottaa entistä enemmän avoimuutta, tehokkuutta, varmuutta ja ennustettavuutta. Periaatteet antavat eurooppalaisille
yrityksille hedelmällisen kilpailuympäristön ja tarjoavat eurooppalaisille kuluttajille lisää avoimuutta.
Demokraattisen vastuun osalta esittelijä vaatii komissiota lähettämään parlamentille luonnokset yhteisön kilpailupolitiikan
alaan kuuluvista ehdotuksista. Valvontaa on vahvistettava järjestämällä säännöllisiä tiedotustilaisuuksia. Kilpailupolitiikan
vaikutusta olisi arvioitava myös muihin politiikan aloihin, kuten sosiaali-, alue- ja ympäristöpolitiikkaan.
Esittelijän mukaan komission tutkimus Amsterdamin sopimuksen vaikutuksista yhteisön kilpailupolitiikkaan on
tervetullut. Hän toivoo, että kilpailupolitiikka yhdistettäisiin tulevaisuudessa tehostetun kuluttajapolitiikan kehittämiseen.
Kuluttajansuojan olisi oltava perusta kaikille EU:n kilpailupolitiikassa toteutettaville toimille.
Komission laatiman, vuoden 1994-1996 valtiontukia koskevan tutkimuksen mukaan keskimääräinen kokonaistuki
aikavälillä oli lähes 84.000 miljoonaa ecua. Tämä ei kuitenkaan kuvaa todellista tilannetta, koska tiedot jäsenvaltioiden
maatalouden sektoriin käyttämistä summista puuttuvat. Saatavilla olevan tiedon perusteella valtiontuet ovat vähintään
1,4 prosenttia 15 jäsenvaltion BKT:sta, 573 ecua työssä käyvää kohti ja 2,6 prosenttia valtion menoista.
Esittelijä toteaa, että jäsenvaltioiden tuet eroavat valtavasti toisistaan. Prosentuaalisesti ilmaistuna korkein tuki on
yhdeksän kertaa suurempi kuin matalin tuki. Tuen myöntäminen vain tiettyihin jäsenvaltioihin keskittyneelle
teollisuudelle vääristää kilpailua.
Esittelijä pitää yleisen edun mukainen valtiontukea, kuten T&K:n, pk-yritysten, koulutuksen, energiansäästön ja
ympäristön tukemista tarpeellisena. Tämä on kuitenkin vähentynyt, kun taas yksittäisille yrityksille myönnetty tuki on
kasvanut. Kansallisten ja unionin tukihankkeiden sekä kilpailupolitiikan välille tarvitaan lisää johdonmukaisuutta.
Yhteisön tukien suuri määrä merkitsee kilpailun vääristymistä, mikä ei ole sopivaa sisämarkkinoille ja vie uskottavuuden
EU:n sitoutumiselta vapaaseen maailmankauppaan.
Julkiset hankinnat Euroopan unionissa
Julkiset hankinnat Euroopan unionissa
Mietintö: TAPPIN - A4-0394/98 - KOM(98)0143 - C4-0202/98. Talous- ja raha-asioita sekä teollisuuspolitiikkaa
käsittelevä valiokunta.
Komissio laati maaliskuussa 1998 tiedonannon julkisista hankinnoista Euroopan unionissa. Tiedonannossa esitetään laajat
suuntaviivat 720 miljardin euron markkinoita koskeville parannuksille. Komissio aikoo esittää aiheesta vielä täydentäviä
asiakirjoja, kuten nykyisiä direktiivejä muuttavia säädöksiä sekä tulkinta-asiakirjoja.
Michael Tappin (PSE, UK) muistuttaa että hankintoja koskevan lainsäädännön on oltava mahdollisimman yksinkertaista,
mukautettavissa yhteiskunnan ja markkinoiden tarpeisiin, ja tehokasta. Tämän vuoksi on tärkeää että komissio kuulisi
muita osapuolia kaikissa vaiheissa, jotka liittyvät julkisia sääntöjä koskevien sääntöjen selkeyttämiseen, tulkitsemiseen
ja muuttamiseen.
Esittelijän mielestä hankintamenettelyjen olisi helpotettava parhaiden käytäntöjen soveltamista ja valintojen tekemistä.
Tämä on erityisen tärkeää kun ajatellaan sosiaalisten ja ympäristöön liittyvien standardien parantamista oikeudellisten
vaatimusten yhteydessä.
Tappin kehottaa komissiota varmistamaan että yhteisen ympäristöpolitiikan periaatteet otetaan huomioon julkisia
hankintoja koskevia säännöksiä luotaessa. Lisäksi sen on huolehdittava että julkisia hankintoja tehdään tavalla, joka
ehkäisee työvoiman hintaan ja muihin työehtoihin liittyvää epätervettä kilpailua. Komission olisi liitettävä tuleviin,
julkisia hankintoja koskeviin direktiiveihin säännöksiä, joilla varmistetaan ettei sosiaalisia perusoikeuksia rikota. Tällaisia
oikeuksia ovat mm. pakkotyön, lapsityövoiman ja syrjinnän kieltäminen, ammatillinen järjestäytymisvapaus sekä muut
sosiaaliset perusoikeudet.
Esittelijä vaatii komissiota ja jäsenvaltiota laatimaan valituksille ja sääntöjenvastaisuuksia koskeville ilmoituksille
menettelysäännöt, joiden avulla valitukset voidaan käsitellä turvautumatta pitkiin oikeudellisiin menettelyihin. Hän pyytää
komissiota varmistamaan ettei oikeudellisen kehyksen yksinkertaistaminen ja sen mukauttaminen uuden sähköisen
aikakauden tarpeisiin johda lahjonnan vastaisten toimenpiteiden höltymiseen.
Komissio on sitoutunut tavoitteeseen, jonka mukaan 25 prosenttia kaikista julkisista hankinnoista suoritetaan sähköisesti
vuoteen 2003 mennessä. Tappin suhtautuu tähän myönteisesti mutta katsoo, että komission tarjottava pk-yrityksille
mahdollisimman paljon tietoa nykyisistä tietoteknisistä mahdollisuuksista perustamalla kansallisia neuvontakeskuksia,
jotka antavat tarvittaessa lisätietoa ja koulutusta julkisiin hankintoihin liittyvistä menettelyistä.
Esittelijä pahoittelee että komission esittämät tarjouskilpailuasiakirjat aiheuttavat sekaannusta pienille ja keskisuurille
yrityksille. Hän vaatii niiden yksinkertaistamista sähköisiä menettelyjä nopeuttamalla.
Alue- ja kilpailupolitiikka
Alue- ja kilpailupolitiikka
Mietintö: AZZOLINI - A4-0412/98 - KOM(98)0673 - C4-0247/98. Aluepoliittinen valiokunta.
Kilpailupolitiikan tehtävänä on poistaa kaikki vääristymät, jotka voivat häiritä vapaata kilpailua unionin alueella.
Kilpailupolitiikkaa on noudatettava myös Euroopan heikoimmassa asemassa olevilla ja jälkeenjääneillä alueilla.
EU:n perustamissopimus kieltää valtiontuet. Kiellosta voidaan kuitenkin poiketa perustelluista syistä esimerkiksi
aluetukien osalta, mikäli ne tukevat taloudellista kehitystä alueilla, joilla elintaso on poikkeuksellisen alhainen tai joilla
työttömyys on vakava ongelma. Poikkeaminen on mahdollista myös silloin, kun tuella edistetään tietyn taloudellisen
toiminnan tai talousalueen kehitystä.
Komission tiedonannossa todetaan, että unionilla on oltava mahdollisuus jatkaa tukeaan jälkeenjääneille sekä syvällistä
rakennemuutosta läpikäyville alueille. Aluepolitiittista rahoitusta on kuitenkin keskitettävä entistä enemmän.
Keskittämisen avulla on mahdollista rajoittaa vääristymiä, joita alueille kohdistetut kansalliset tuet aiheuttavat.
Amsterdamin sopimus vahvistaa aluepolitiikan ja kilpailupolitiikan täydentävyyttä. Claudio Azzolini (PPE, I) toteaa,
että niille olisi luotava erilaiset, mutta mahdollisimman paljon toisiaan täydentävät menettelytavat. Hän pitää yhteisön
aluepolitiikan ja kansallisen aluepolitiikan välistä ristiriitaa vakavana ongelmana. Ristiriidat johtuvat lainsäädännön eroista
sekä kansallisiin tukiin liittyvistä käytännöistä. Jäsenvaltioiden myöntämien horisontaalisten tukien (esim. ympäristötuet),
alakohtaisten tukien (auto-, teräs-, laivanrakennus- ja tekstiiliteollisuus) sekä aluetukien taso ja määrä vaihtelevat maiden
varallisuuserojen perusteella.
Esittelijä tukee komission esitystä, jonka mukaan aluetukea saavan väestön määrää vähennettäisiin 46,7 prosentista 42,7
prosenttiin. Tämä lähentäisi kansallisia ja yhteisön järjestelmää toisiinsa, lisäisi johdonmukaisuutta ja helpottaisi
keskittymistä.
Lisäksi komissio pyrkii rajoittamaan aluetukea suurille monialaisille investointihankkeille, koska se hyödyntää lähinnä
rikkaimpia jäsenvaltioita ja lisää kilpailun vääristymistä sisämarkkinoilla.
Azzolinin mielestä tietyt komission ehdottamat määräykset vaikuttavat taloudellisen ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden
kannalta liian ankarilta. Tämä koskee ennen kaikkea tukien enimmäismäärän pienentämistä. Tavoitteen 1 osalta unionin
maksamaa enimmäismäärää yhteisrahoituksesta ehdotetaan vähennettäväksi 75 prosentista 50 prosenttiin alueilla, joiden
BKT asukasta kohden on alle 60 prosenttia yhteisön keskiarvosta. Vastaavasti tuen enimmäismäärää ehdotetaan
laskettavaksi 40 prosenttiin alueilla, joiden BKT on yli 60 prosenttia yhteisön keskiarvosta.
Tavoitteen 2 piiriin kuuluvilla alueilla komissio ehdottaa tukien enimmäismäärän alentamista 30 prosentista 20
prosenttiin, joissakin tapauksissa jopa 10 prosenttiin. Azzolini pelkää rajoitusten haittaavan heikoimmassa asemassa
olevien alueiden kehitystä. Uusista suuntaviivoista ei myöskään ilmene, millä perusteella komissio varaa itselleen
mahdollisuuden lisätä tavoitteen 2 piiriin kuuluvia alueita.
Tulevaisuuden työpaikkojen luominen Euroopassa
Tulevaisuuden työpaikkojen luominen Euroopassa
Mietintö: T. MANN - A4-0475/98. Työllisyys- ja sosiaaliasiain valiokunta.
Euroopan unionin 15 jäsenvaltiossa asuu noin 370 miljoonaa ihmistä, joista työikäisiä on noin 149 miljoonaa. Vuoden
1996 keskivaiheilla EU-kanslaisista työtä vailla oli noin 11 prosenttia. Työttömyys vaihteli jäsenvaltioissa Luxemburgin
3,1 prosentista Espanjan 22,3 prosenttiin. Pitkäaikaistyöttömyyden osuus oli noin 50 prosenttia. Pääasiassa työttömyys
koskee alle 25-vuotiaita nuoria, joiden työttömyysaste on keskimäärin 22 prosenttia. Myös naisten asema työmarkkinoilla
on erittäin huono.
Thomas Mann (PPE, D) toteaa mietinnössään, että luvut ovat varsin kaukana komission vuonna 1993 julkaiseman
kasvua, kilpailukykyä ja työllisyyttä käsittelevän valkoisen kirjan tavoitteesta, jonka mukaan Euroopassa olisi vuosisadan
loppuun mennessä 15 miljoonaa uutta työpaikkaa. Kehityksen vuoksi Eurooppaa uhkaa jakaantuminen kahteen
yhteiskuntaluokkaan - työssäkäyviin ja työttömiin. Yhä useammat ihmiset joutuvat elämään toimeentulon äärirajalla,
koska palkkatulot eivät kata elinkustannuksia.
Amsterdamin huippukokouksessa tehtiin päätös työllisyyttä koskevan luvun liittämiseksi yhteisön
perustamissopimuksiin. Mannin mielestä askel oli erittäin myönteinen. Jäsenvaltioiden olisi nyt noudatettava tarkasti
työllisyyden edistämistä koskevia suuntaviivoja, jotka vahvistettiin Luxemburgin työllisyyshuippukokouksessa
marraskuussa 1997.
Mann huomauttaa, että perustamissopimuksen 119 artiklasta sekä naisten ja miesten tasa-arvoista kohtelua koskevista
yhteisön direktiiveistä huolimatta naisia syrjitään edelleen työmarkkinoilla suoraan ja epäsuorasti. Syrjintä liittyy
palkkaukseen, epävarmoihin työsuhteisiin, sosiaaliturvaan ja vanhuuseläkkeisiin.
Esittelijä arvioi, että eurooppalaisen työllisuuden kehitys riippuu osittain yritysten kilpailukyvystä maailmanmarkkinoilla.
Yhteisön vahvuutena kansainvälisessä kilpailussa ovat innovatiiviset tuotteet ja palvelut, jotka ovat teknisen laatunsa
suhteen ensiluokkaisia. Aseman säilyttämiseksi EU:n olisi edistettävä tutkimusta ja nykyaikaisten,
ympäristöystävällisempien tekniikkojen käyttöä.
Teollisuuden teknologinen muutos tähtää entistä parempaan tuottavuuteen. Mann pelkää, että kehityksen seurauksena
työpaikkoja tehdään tarpeettomiksi enemmän kuin uusia syntyy tilalle. Tilanteen korjaamiseksi koulutusta ja erityisesti
jatkokoulutusta on uudistettava, jotta ne vastaisivat paremmin tieto- ja palveluyhteiskunnan vaatimuksiin.
Nykyisten työmarkkinoiden organisointitapaa ja oikeudellista kehystä perinpohjaisesti muuttamalla voitaisiin esittelijän
mielestä luoda suuri määrä uusia työpaikkoja. Lisäksi työllisyyskehitystä voitaisiin tukea työaikaa lyhentämällä,
lisäämällä osa-aikatyömahdollisuuksia ja tarjoamalla riittävä sosiaaliturva asianmukaisine eläkeoikeuksineen.
Esittelijä kehottaa jäsenmaita tukemaan väestön myönteistä asennoitumista palvelujen tarjoamiseen. Palvelualalla olisi
keskityttävä erityisesti matkailualaan, koska se on erittäin hyvä työllistäjä ja myös vähemmän koulutetut voivat
työskennellä tällä alalla.
Mannin mielestä työnantajilla on suuri vastuu työntekijöidensä jatkuvasta koulutuksesta. Yritysten olisi arvostettava
työntekijöitä, joiden mielestä elinikäinen opiskelu on itsestään selvä persoonallisuuden kehittämisen osa. Yhteiskunnan
olisi vahvistettava resursseja, joiden avulla työntekijät ja työtä etsivät henkilöt voisivat hankkia jatkuvasti lisäpätevyyttä.
Kehitystä voitaisiin tukea esimerkiksi tekemällä vuosittainen koulutusloma lakisääteiseksi.
Mann korostaa, että tulevaisuuden työpaikat löytyvät erilaisilta talous- ja työllisyyskasvualoilta, minkä vuoksi
ammatillisen pätevyyden ohella on hankittava poikkitieteellistä tietoa ja taitoja. Näihin sisältyvät mm.
kommunikaatiovalmiudet, kyky ratkaista ristiriitoja ja työskennellä ryhmässä sekä vieraiden kielten taito ja halu perehtyä
uusiin kulttuureihin. Koulutusjärjestelmien olisi panostettava näiden tietojen välittämiseen.
Esittelijän mukaan pk-yritykset ovat tulevaisuudessakin paras työllistäjä, joten niille olisi tarjottava suuryritysten kanssa
samanlaisia kilpailumahdollisuuksia ja kilpailuehtoja. Tämä koskee erityisesti tieteellisen tiedon siirtoa korkeakouluista
pk-yrityksiin.
|