Banner page The European Parliament The European Parliament
Banner page

Hakemisto 
 
 

Viikkokatsaus : 13-12-99(s)

[Start of Doc] [Previous] [Next]

Toimitus



Toimitus: Virpi Köykkä

Bryssel:
PHS 6A/21
Rue Wiertz
B-1047 Bryssel
Puh. +32 2 284 6222
Fax +32 2 284 9253

Strasbourg:
WIC 4E/08
Avenue Robert Schuman
F-67070 Strasbourg
Puh. +33 3 88 17 3612
Fax +33 3 88 17 9942

E-mail: Tiedotus@europarl.europa.eu

[Start of Doc] [Previous] [Next]

Louise Weiss -rakennuksen vihkiminen käyttöön



Louise Weiss -rakennuksen vihkiminen käyttöön

Parlamentin puhemies Nicole FONTAINE (PPE/DE, F) toivotti Ranskan presidentin Jacques Chiracin tervetulleeksi Euroopan parlamentin uuden toimitalon vihkiäistilaisuuteen. Fontainen mukaan Louise Weiss -rakennus symboloi Euroopan rauhanomaista yhdistymistä. Talo, kuten koko Eurooppa, on kollektiivinen rakennelma, jonka toteutus on ollut suuri tehtävä. Fontaine kiitti Ranskan valtiota, presidenttiä ja hallitusta, alueellisia prefektejä sekä Strasbourgin kaupunkia, jotka kaikki ovat myötävaikuttaneet rakennuksen syntyyn. Hän mainitsi erityisesti Pierre Pflimlinin, joka toimi Strasbourgin pormestarina 24 vuoden ajan sekä Euroopan parlamentin puhemiehenä vuosina 1984-1987. Työn toteutukseen on osallistunut Strasbourgin kaupungin lisäksi koko Elsassin alue. Fontaine kiitti myös projektiin osallistuneita arkkitehteja ja teknistä henkilökuntaa. Hänen mukaansa rakennuksen käyttöönottovaiheessa ilmenneet ongelmat on kyetty ratkaisemaan.

Fontaine korosti että Strasbourg sopii erinomaisesti parlamentin toimipaikaksi. Hän muistutti että Britannian ulkoministeri ehdotti jo vuonna 1949, että Strasbourg voisi toimia uuden Euroopan symbolina.

Fontaine kertoi että parlamentin täysistuntosali on nimetty Louise Weissin mukaan. Vuonna 1893 syntynyt Weiss taisteli ensimmäisen maailmansodan syttymisen jälkeen rauhan, Euroopan jälleenrakennuksen sekä naisten äänioikeuden puolesta. Louise Weiss valittiin myös Euroopan parlamentin jäseneksi ensimmäisissä suorissa vaaleissa vuonna 1979.

Fontaine muistutti että uuden rakennuksen avajaistilaisuus järjestetään samaan aikaan kun Eurooppa-neuvosto on Helsingin huippukokouksessa ottanut askeleen kohti Euroopan todellista yhdistymistä ja yhteistä puolustusta. Euroopan rakennushankkeen eteneminen on merkki siitä, miten samalla tavalla asioista ajatellaan eri jäsenmaissa. Fontaine sanoi olevansa vakuuttunut, että tiettyjen jäsenvaltioiden välille syntyneisiin kiistoihin löydetään ratkaisu.

Fontainen mukaan uuden talon käyttöönotto tapahtuu ajankohtana, jolloin parlamentti on saavuttanut poliittisen kypsyyden. Se tunnetaan aiempaa paremmin sekä muiden toimielinten että kansalaisten keskuudessa. Euroopan parlamentin on otettava harteilleen sille kuuluva tehtävä.

Ranskan presidentin puheenvuoro

Ranskan presidentti Jacques Chirac kiitti parlamentin puhemiestä Nicole Fontainea saamastaan lämpimästä vastaanotosta. Chiracin mukaan Fontainen viime kesäinen valinta parlamentin puhemieheksi on osoitus kunnioituksesta, jota parlamentin jäsenet häntä kohtaan tuntevat.

Chirac antoi tunnustuksen myös Louise Weissille, jonka mukaan uusi rakennus on ristitty. Weiss oli kotoisin Elsassista, mutta juuriltaan saksalainen, itävaltalainen ja tsekki. Hän taisteli koko elämänsä ajan Euroopan puolesta. Vuosisadan alun myrskyjen keskellä Weiss ei menettänyt kertaakaan luottamustaan Euroopan rakennustyöhön. Vihdoin vuonna 1979, 86-vuotiaana, hän otti vastaan kansanedustajan tehtävät Euroopan parlamentissa.

Chirac muistutti että Euroopan rakennustyössä on kuljettu pitkä matka sen jälkeen kun Euroopan hiili- ja teräsyhteisö perustettiin vuonna 1952. Kaksikymmentä vuotta sen jälkeen kun Euroopan parlamentin jäsenet valittiin ensi kertaa suorilla vaaleilla, parlamentti on vakiinnuttanut asemansa toimielinten keskuudessa. Tässä suhteessa on tärkeää että parlamentti pääsee vihdoin omaan rakennukseensa toimittuaan lähes puoli vuosisataa Euroopan neuvoston tiloissa. Chirac antoi kiitokset Strasbourgin kaupungille ja kaikille parlamentin rakennustyöhön osallistuneille tahoille. Hänen mukaansa Strasbourg edustaa rauhan ja demokratian ihannetta koko Euroopassa. Parlamentin ohella Strasbourgissa toimii Euroopan neuvosto sekä ihmisoikeuksien tuomioistuin. Strasbourgista on muodostunut Euroopan kansalaisuuden todellinen pääkaupunki.

Chirac arveli että päättyvä vuosi muistetaan ennen kaikkea Euroopan parlamentin vuotena. Komission ero on nähtävä merkkinä erään aikakauden päättymisestä. Se merkitsi päätepistettä sellaiselle Euroopan rakennustyölle, jota pidettiin usein liian teknokraattisena ja salailevana.

Chiracin mielestä on aika päästä eroon käsityksestä, jonka mukaan parlamentilla on vain vähän valtaa. Budjettivallan ohella parlamentin lainsäädäntövalta on kasvanut yhteispäätösmenettelyn laajentumisen myötä. Syksyllä järjestetyt komissaariehdokkaiden kuulemistilaisuudet osoittivat puolestaan miten puolueettomasti parlamentin jäsenet osallistuvat komission nimittämiseen. Chiracin mukaan tämä päivittäinen lainsäädäntö- ja valvontatyö on muodostunut ratkaisevan tärkeäksi EU:n toiminnan kannalta. Hän rohkaisi parlamenttia jatkamaan ponnistelujaan toimielinuudistuksen toteuttamiseksi Eurooppa-neuvoston sitoumusten mukaisesti.

Chirac lupasi valvoa henkilökohtaisesti että HVK etenee hyvässä järjestyksessä. Hän piti tärkeänä että parlamentti saa jokaisen Eurooppa-neuvoston kokouksen yhteydessä käydä todellista vuoropuhelua jäsenmaiden päämiesten ja hallitusten johtajien kanssa, kuten tapahtui Helsingin huippukokouksessa 10. joulukuuta.

Chiracin mukaan parlamentti on toimielin, jonka toimivaltuudet ovat jatkuvasti kasvussa. Viime kesänä järjestetyt Euroopan parlamentin vaalit osoittavat kuitenkin että liian monet kansalaiset ovat epätietoisia sen todellisesta roolista. EU:n jäsenmaiden on yhdistettävä voimansa, jotta parlamentti tunnettaisiin nykyistä paremmin. Samalla olisi hyväksyttävä parlamentin jäseniä koskeva ohjesääntö. Se olisi hyväksyttävä tavalla, joka ottaa parlamentin tarpeet mahdollisimman pitkälle huomioon.

Chiracin mukaan Eurooppa olisi tuotava lähemmäksi kansalaisia. Tällä hetkellä perussopimuksia pidetään liian vaikeaselkoisina. EU:n on kyettävä vastaamaan kansalaisten arkipäivän huolenaiheisiin. Sen on kyettävä puuttumaan työttömyyteen, syrjäytymiseen, huumeongelmaan sekä järjestäytyneeseen rikollisuuteen. Kansalaisille on tehtävä selväksi mitä kaikkea unioni tekee heidän hyväkseen. Unionin on kyettävä selittämään yksinkertaisella tavalla miten se toimii.

Chiracin mukaan EU on käynnistänyt tällaisen tiedotuskampanjan euron käyttöönoton yhteydessä. Yhteisen rahan käyttöönottoa on pyritty valmistelemaan mahdollisimman aktiivisesti, jotta kansalaiset olisivat täysin selvillä siihen liittyvästä kulttuurisesta vallankumouksesta. Tiedotustoiminta on toistaiseksi otettu kansalaisten keskuudessa hyvin vastaan.

Chiracin mielestä tiedotuskampanjoita tulisi moninkertaistaa, jotta kansalaiset oppisivat ymmärtämään eurooppalaisen hankkeen ja EU:n toimielinten toiminnan kokonaisuudessaan. Riittävien budjettivarojen ohella tämä edellyttää kaikkien poliittisten päättäjien mobilisoimista yhteisen hankkeen edistämiseksi. Parlamentin jäsenten tehtävänä on toimia tässä eturintamassa. Jokaisen kansalaisen on voitava samastua Euroopan rakennustyöhön. Yhteisen identiteetin luomisen on perustuttava eri kielten ja kulttuurien kunnioittamiselle. Vastaavasti laajentumisen on perustuttava yhteisille kansalaisvapautta ja perusoikeuksia koskeville käsityksille. Euroopan yhteinen historia on luonut tietynlaisen sosiaalimallin, joka perustuu työmarkkinaosapuolten välisille neuvotteluille sekä sosiaaliselle koheesiolle.

Chiracin mukaan Ranska toivoo että sen puheenjohtajakauden aikana vahvistettaisiin EU:n perusoikeuksia koskeva peruskirja. Parlamentilla tulee olemaan keskeinen rooli peruskirjan hahmottamisessa. Peruskirjan tarkoituksena on määritellä selkeä viitekehys Euroopan kansalaisuudelle.

Chirac kertoi että Ranska aikoo nostaa myös koulutus- ja tiedotusasiat puheenjohtajakautensa painopistealueiksi. EU:n on helpotettava liikkuvuuden periaatteen toteutumista nuorten, opiskelijoiden, tutkijoiden sekä vastavalmistuneiden keskuudessa.

Chirac muistutti että parlamentin nykyisten jäsenten tehtävänä on luotsata unioni uudelle vuosituhannelle. Eurooppa on nähtävä hankkeena, prosessina. Historia velvoittaa Eurooppaa jatkamaan yhdentymisen tiellä. Kansallisuusaate ja sodat uhkasivat rikkoa viiden vuosisadan saavutukset. Viisikymmentä vuotta sotien päättymisen jälkeen EU on luonut edellytykset uudelle renessanssille Euroopassa. Avatessaan rajansa 13 uudelle jäsenmaalle, joihin myöhemmin liittyy muita hakijamaita Länsi-Balkanin alueelta, unioni osoittaa kykenevänsä yhdistämään koko eurooppalaisen perheen.

Ennen kuin unioni avaa ovensa, sen on kuitenkin kyettävä uudistamaan toimielimensä. Haaste on melkoinen: miten tulotasoltaan ja historialliselta kokemukseltaan niin erilaiset kansakunnat saadaan toimimaan yhteisen katon alla. EU:n laajentuminen ei saa merkitä eurooppalaisen yhteistyön halvaantumista. Unionin on harkittava Schengenin kaltaista joustavaa menettelytapaa yhteistyön syventämisen turvaamiseksi.

Chiracin mielestä laajentuvan ja syvenevän Euroopan on kyettävä kantamaan vastuunsa kansainvälisellä näyttämöllä. Kosovon murhenäytelmä osoitti että kansalaiset haluavat nykyistä vahvempaa Eurooppaa. Euroopan on kyettävä kantamaan kortensa kekoon vaurauden ja rauhan turvaamiseksi maailmassa. Tässä suhteessa yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan kehittäminen on käymässä entistä tärkeämmäksi.

Chiracin mukaan Ranska saa Portugalin jälkeen kunnian ja vastuun luotsata unionin uudelle vuosituhannelle. Euroopan on edistettävä ihmis- ja perusoikeuksia, toimielinuudistusta, laajentumista sekä yhteistä puolustusta. Chirac suhtautui luottavaisesti siihen että vuoden kuluttua unioni on saavuttanut useimmat näistä tavoitteista lisäämällä tehokkuuttaan ja solidaarisuuttaan sekä lähentämällä toimintaansa suhteessa EU:n kansalaisiin. Hän uskoi että tuleva vuosisata merkitsee Euroopan uuden renessanssin käynnistymistä.

[Start of Doc] [Previous] [Next]

Saharov-palkinnon jako



Saharov-palkinnon jako

Parlamentti luovutti vuoden 1999 Saharov-palkinnon Itä-Timorin itsenäisyysliikkeen johtajalle Xanana Gusmãolle.

Xanana Gusmão syntyi Laleiassa Itä-Timorissa 20. kesäkuuta 1946. Hän suoritti perusopintonsa Itä-Timorin pääkaupungissa Dilissä ja toimi Portugalin viranomaisten palveluksessa. Portugalissa vuonna 1974 tapahtuneen vallankumouksen jälkeen hän muutti Australiaan.

Kun Indonesian olot kävivät levottomiksi Portugalin vetäytyessä maasta, Xanana Gusmão palasi kotimaahansa ja osallistui aktiivisesti Itä-Timorin vallankumousrintaman (Fretilin) toimintaan. Indonesian vallattua Itä-Timorin joulukuussa 1975 Gusmão pakeni maan alle ja alkoi uudelleen organisoida vastarintaliikettä. Hänet valittiin vuonna 1981 Fretilinin vallankumousneuvoston puheenjohtajaksi sekä Itä-Timorin vapautusarmeijan komentajaksi. Vuonna 1983 Fretilin käynnisti hänen johdollaan rauhanneuvottelut Indonesian sotilasjohdon kanssa.

Gusmão pidätettiin Dilissä marraskuussa 1992. Hänet tuomittiin elinkautiseen vankeuteen, joka lyhennettiin myöhemmin 20 vuoteen. Presidentti Suharton erottua toukokuussa 1998 vaatimukset Gusmãon vapauttamiseksi kasvoivat entisestään. Gusmão vapautettiin syyskuussa 1999 sen jälkeen kun Indonesia oli sopinut yhdessä Portugalin kanssa kansanäänestyksen järjestämisestä Itä-Timorissa YK:n valvonnassa.

Parlamentin puhemiehen puheenvuoro

Parlamentin puhemies Nicole FONTAINE totesi että on suuri kunnia vastaanottaa José Alexandre Xanana Gusmão Euroopan parlamentin tiloissa. Hän kertoi liikuttuneensa syvästi saatuaan tiedon, että Gusmão on vapautettu kotiarestista. Fontainen mukaan Gusmão oli säilyttänyt ihailtavalla tavalla rohkeutensa seitsemän vuotta kestäneen vankeutensa aikana. Oikeudenkäynnin aikana Gusmão tuomitsi sykähdyttävällä tavalla Itä- Timorissa toteutetun kansanmurhan. Kotiarestinsa aikana Gusmão kehitti vastarintastrategioita sekä opiskeli oikeus- ja kielitieteitä.

Fontaine kertasi lyhyesti Gusmãon henkilöhistoriaa. Gusmão toimi aktiivisesti Fretilin vastarintaliikkeen keskuskomiteassa, joka vaati Itä-Timorin itsenäisyyttä. Indonesian vallattua alueen, hän siirtyi maan alle johtamaan vastarintaliikkeen aseellista siipeä. Varovaisten arvioiden mukaan Itä-Timorin väkivaltainen miehitys vaati noin 200.000 uhria, toisin sanoen kolmanneksen väestöstä.

Fontainen mukaan Gusmão yritti toistuvasti etsiä rauhanomaista ratkaisua Itä-Timorin itsemääräämisoikeutta koskevaan kiistaan. Hänen ehdotuksestaan Indonesian hallitus hyväksyi lopulta rauhansuunnitelman, jonka valvonta annettiin YK:n hoidettavaksi. Gusmão kykeni myös yhdistämään erilaiset poliittiset voimat Itä- Timorin vastarintaa tukevan kansallisneuvoston taakse.

Elokuun lopulla järjestetyssä kansanäänestyksessä 78,5 prosenttia Itä-Timorin väestöstä antoi tukensa maan itsenäisyydelle. Kasvaneen kansainvälisen painostuksen seurauksena Indonesian presidentti Habibie taipui lopulta vapauttamaan vastarintaliikkeen johtajan. Vapauduttuaan kotiarestista Gusmão sitoutui toimimaan Itä-Timorin kansan hyvinvoinnin ja rauhan edistämiseksi.

Fontaine muistutti että Itä-Timorin edessä on valtava jälleenrakennusoperaatio. Terveydenhuolto, oikeusjärjestelmä, julkinen hallinto sekä yleinen infrastruktuuri on tuhottu Indonesian miehityksen seurauksena. Gusmão on luvannut luoda maahan moniarvoisen demokratian, avoimet toimielimet, vapaan lehdistön ja markkinatalouden sekä turvata kansalaisjärjestöjen toiminnan. Fontaine toivoi että 25 vuoden kärsimykset auttavat Itä-Timorin kansaa tämän unelman toteuttamisessa.

Fontaine antoi tunnustuksen Gusmãon toiminnalle, joka on korostanut kansallisen sovinnon merkitystä etnisten ja muiden erimielisyyksien tasoittamisessa. Euroopan parlamentti on omasta puolestaan valmis tukemaan Itä-Timorin ponnistuksia rauhan vakiinnuttamiseksi alueella.

Gusmãon kiitospuhe

Saharov-palkinnon saaja, Itä-Timorin vastarintaliikkeen johtaja Xanana Gusmão kertoi että on suuri kunnia seistä Euroopan kansan valitsemien edustajien edessä. Eurooppa on koko Itä-Timorin vapaustaistelun ajan antanut tukensa vastarintaliikkeelle, mikä on auttanut kansaa kestämään vastoinkäymisiä. Gusmão kiitti myös parlamentin osoittamaa solidaarisuutta sen hyväksyessä neuvoston päätöslauselman Itä-Timorin itsemääräämisoikeudesta.

Gusmão korosti että ajatuksen vapaus on kaikkien ihmisten perusoikeus. Sotien jälkeinen rakennustyö Euroopassa on perustunut tälle itseisarvolle.

Gusmão kertoi että Indonesian hallitus otti presidentti Suharton kaudella käyttöön sortojärjestelmän, jonka tarkoituksena oli tyrehdyttää itätimorilaisten itsemääräämisvaatimukset. Tähän tavoitteeseen pyrittiin järjestelmällisen sorron, fyysisen kidutuksen sekä aivopesun kautta. Tosiasiassa sorto vahvisti kansan päättäväisyyttä. Suharton luovuttua vallasta toukokuussa 1998 Itä-Timorin vapaustaistelu kiihtyi. Kansalaiset eivät epäröineet osoittaa mieltään kuukausia kestäneiden murhien ja tuhoamisen jälkeen.

Gusmão korosti että Itä-Timorilla on edessään valtava jälleenrakennusurakka. Koko infrastruktuuri on tuhottu kuluvan vuoden aikana.

Gusmãon mukaan jälleenrakennus ei tarvitse pelkästään rahallista tukea. Myös psykologinen taso on tärkeä. Vain siten Itä-Timorin kansa voi oppia nauttimaan itsenäisyydestä.

Gusmão muistutti ettei kehitystä voi saavuttaa ilman demokratiaa. Hän kertoi haluavansa kehittää kansalaisyhteiskuntaa sekä edistää oikeudenmukaisuutta ja eri väestöryhmien välistä ymmärtämystä. Itä- Timorin on hyväksyttävä universaalit arvot, jotta itsenäisyys olisi vakaalla pohjalla. Kyse on uudesta elämänvaiheesta koko kansakunnankannalta.

Gusmão piti tärkeänä että Itä-Timorin kansalaiset saavat äänensä kuuluviin myös siirtymävaiheen aikana. Parlamentti voi olla tässä avuksi antamalla myös muuta kuin rahoituksellista tukea. Itä-Timoria on kehitettävä kaikilla tasoilla.

Gusmão piti edessä olevaa haastetta valtavana. Kansakunnan yhtenäisyyden kannalta on tärkeää että Itä- Timorin johto pitää kiinni rauhan ja vapauden lupauksista.

Gusmãon mielestä parlamentin myöntämä Saharov-palkinto on tunnustus koko Itä-Timorin kansalle ja sen toiminnalle itsemääräämisoikeuden puolesta. Gusmão kiitti koko Itä-Timorin puolesta hänelle osoitetusta kunniasta.

[Start of Doc] [Previous] [Next]

Komission selonteko 14.12. tehdyistä päätöksistä



Komission selonteko 14.12. tehdyistä päätöksistä

Komission jäsen Antonio VITORINO (P) kertoi että komission antoi tiistaina 14. joulukuuta Ranskalle lausunnon, joka koski naudanlihan tuontikieltoa. Ranskalla on viisi päivää aikaa vastata lausuntoon.

Lisäksi komissio päätti audiovisuaalisen strategian luomisesta Euroopalle. Kyse on Mediaplus- tukiohjelmasta vuosille 2001-2006, jolla pyritään mm. koulutustoimen kautta suuntaamaan tukea audiovisuaaliselle alalle ja lisäämään tällä alalla toimivien ihmisten pätevyyttä. Tavoitteena on tukea audiovisuaalisen alan yrityksiä ja eurooppalaista alkuperää olevia teoksia. Vitorinon mielestä tukiohjelma on sopiva työväline työllisyyttä tukevalle toiminnalle.

Mediaplus-ohjelmalla on tarkoitus tukea av-sektorilla toimivien ammattilaisten koulutusta, edistää alan tutkimustoimintaa sekä innovatiivisia aloitteita. Tällä pyritään nostamaan eurooppalaisten alhaista prosenttiosuutta maailman av-tuotannossa.

Vitorino kertoi olevansa huolestunut viime parlamenttivaalien alhaisesta äänestysprosentista ja siitä, etteivät kansalaiset saa riittävästi tietoa unionin toiminnasta, saati siitä mihin sen päätökset vaikuttavat. Komissio onkin ryhtynyt suunnittelemaan yhteistä viestintäpolitiikkaa, jolla voitaisiin varmistaa tehokas tiedottaminen kaikille väestöryhmille.

Vitorinon mukaan komissio päätti myös Euroopan pakolaisrahaston perustamisesta. Kyseessä on viisi vuotta kestävä ohjelma, jonka tarkoituksena on yhtäältä helpottaa pakolaisten sopeutumista yhteiskuntaan ja toisaalta tukea heidän kotiinpaluutaan.

Vitorino muistutti että tähän tarkoitukseen on myönnetty varoja vuodesta 1996 alkaen. Tähän asti varoista on täytynyt päättää joka vuosi erikseen. Tampereen huippukokouksessa luotiin oikeudellinen perusta monivuotisen ohjelman toteuttamiselle.

Pakolaisrahaston kokonaisbudjetti on ensimmäisenä vuonna 36 miljoonaa euroa. Tästä 10 miljoonaa euroa on ns. hätäapurahaa, jonka turvin voidaan auttaa kiireellistä apua tarvitsevia. Loput rahoista suunnataan jäsenvaltioiden rakennepoliittisiin toimiin, joiden avulla pyritään helpottamaan pakolaisten sopeutumista uuteen kulttuuriin. Nämä varat jaetaan jäsenvaltioille sen perusteella, kuinka paljon ne ovat saaneet turvapaikkahakemuksia viimeisten kolmen vuoden aikana.

[Start of Doc] [Previous] [Next]

Helsingin huippukokouksen tulokset



Helsingin huippukokouksen tulokset

Neuvoston julkilausuma

Neuvoston puheenjohtaja, Suomen pääministeri Paavo Lipponen aloitti puheenvuoronsa kiittämällä parlamentin puhemiestä Nicole FONTAINEA (F) rakentavasta yhteistyöstä Helsingin huippukokouksen yhteydessä. Eurooppa-neuvoston alussa käyty keskustelu oli Lipposen mukaan hedelmällinen.

Lipponen kertoi että Helsingin huippukokous käynnistyi vuosituhannen julistuksen hyväksymisellä. Julistuksessa käydään läpi EU:n perustavat arvot sekä uuden vuosituhannen alun haasteet ja tavoitteet. Lipponen muistutti että vain avoin, demokraattinen ja tehokas unioni voi suoriutua ensi vuosituhannen haasteista.

Eurooppa-neuvoston ensimmäisessä istunnossa keskityttiin EU:n laajentumiseen. Lipposen mukaan päätökset ovat Euroopan kannalta historiallisia, koska Helsingissä käynnistynyt uusi vaihe laajentumisprosessissa johtaa aikanaan EU:n laajentumiseen 13 uudella jäsenvaltiolla. Helsingissä sovittiin liittymisneuvottelujen avaamisesta Latvian, Liettuan, Bulgarian, Romanian, Slovakian ja Maltan kanssa. Neuvottelut näiden kuuden maan kanssa käynnistetään helmikuussa 2000.

Lipponen muistutti että jokainen ehdokasmaa etenee omien edellytystensä pohjalta kohti jäsenyyttä. Liittymisille ei aseteta mitään aikarajatavoitetta. Sen sijaan unioni asetti itselleen tavoitteen, jonka mukaan sen tulee olla valmis ottamaan uusia jäseniä vuoden 2002 lopusta lähtien. Tämä aika tarvitaan ennen kuin seuraava hallitusten välinen konferenssi on saanut työnsä päätökseen ja perussopimusmuutokset on ratifioitu kaikissa jäsenmaissa.

Helsingin huippukokouksessa kiinnitettiin huomiota mm. ydinturvallisuuden korkean tason merkitykseen Itä- ja Keski-Euroopassa. Eurooppa-neuvosto ilmaisi tyytyväisyytensä myös Kyproksen neuvottelujen aloittamiseen New Yorkissa 3. joulukuuta. Neuvosto uskoo että poliittinen ratkaisu helpottaisi Kyproksen liittymistä unioniin. Samalla se kuitenkin toteaa ettei ratkaisu ole ennakkoedellytys Kyproksen EU- jäsenyydelle.

Lipponen piti Eurooppa-neuvoston päätöstä Turkin ehdokasmaa-aseman hyväksymisestä historiallisena. Sen jälkeen kun huippukokous oli hyväksynyt Turkkia koskevat päätelmät, Eurooppa-neuvosto käynnisti Turkin kanssa selventävät keskustelut. Ankaraan lähetettiin myös valtuuskunta, joka selvitti suullisesti Turkin hallitukselle Helsingin päätösten sisältöä. Tämä mahdollisti sen että Turkki osallistui muiden ehdokasmaiden kanssa yhteiselle lounaalle EU:n päämiesten kanssa Eurooppa-neuvoston kokouksen jälkeen Helsingissä.

Lipposen mukaan Turkin pääministeri Bülent Ecevit vahvisti Helsingissä Turkin sitoutumisen uudistuksiin ja Kööpenhaminan kriteerien täyttämiseen. Turkkia kohdellaan kuten muitakin hakijamaita. Liittymisneuvottelujen avaaminen ei ole mahdollista ennen kuin Turkki täyttää kaikki jäsenyyden ehdot. Suurimman ongelman muodostavat puutteet Turkin sisäisissä oloissa: demokraattisen järjestelmän toiminnan puutteet sekä ihmis- ja vähemmistöoikeuksien loukkaukset.

Lipponen kehotti kaikkia ehdokasvaltioita ratkaisemaan jäljellä olevat rajakiistansa. Muussa tapauksessa niiden olisi saatettava riita kansainvälisen tuomioistuimen käsiteltäväksi. Eurooppa-neuvosto tarkastelee tilannetta uudelleen vuoteen 2004 mennessä mahdollisten ratkaisematta olevien riitojen osalta. Se tarkastelee tällöin riitojen vaikutuksia erityisesti liittymisprosessiin ja pyrkii edistämään riitojen ratkaisemista kansainvälisessä tuomioistuimessa.

Lipponen uskoi että päätös tunnustaa Turkin asema ehdokasvaltiona sekä EU:n ja Turkin välisen vuoropuhelun tiivistäminen ovat ratkaisevan tärkeitä alueelliselle vakaudelle ja Kyproksen kysymyksen ratkaisulle. Yhteistyön tiivistäminen Turkin kanssa vahvistaa rauhaa ja edistää ihmisoikeuksien toteutumista koko Euroopan alueella.

Lipponen siirtyi seuraavaksi tarkastelemaan Tshetshenian tapahtumia. Hänen mukaansa Eurooppa-neuvosto oli syvästi huolestunut Kaukasian tilanteesta. Lipponen muistutti että vain poliittinen ratkaisu voi lopettaa Tshetshenian kriisin. Venäjän toimet poliittisen ratkaisun löytämiseksi eivät ole toistaiseksi olleet riittäviä. EU:n ja kansainvälisen yhteisön on jatkettava poliittista painostusta Venäjää kohtaan.

Eurooppa-neuvoston julkilausumassa tuomittiin pommitukset, uhkavaatimus Groznyin asukkaille sekä sisäisten pakolaisten kohtelu. Venäjän toimet ovat kuitenkin kansainvälisen humanitaarisen oikeuden vastaisia, ja ne rikkovat niitä ihmisoikeusvelvotteita, jotka Venäjä on ETY-järjestön ja Euroopan neuvoston jäsenenä hyväksynyt. Sitä vastoin Venäjän alueellista koskemattomuutta tai sen oikeutta terrorismin vastaiseen toimintaan ei kyseenalaisteta.

Lipponen varoitti kriisin leviämisen vaaroista ja sen muodostamista riskeistä Georgian alueelliselle koskemattomuudelle. Eurooppa-neuvoston mielestä tilanne vaikuttaa yhteisen Venäjä-strategian toimeenpanoon, minkä vuoksi strategiaa olisi tarkasteltava uudelleen. Huippukokouksessa hyväksytty julkilausuma toimitettiin vielä samana päivänä tiedoksi Helsingin Venäjän hallitukselle Eurooppa- neuvoston puheenjohtajan ja korkean edustajan kirjeellä.

Eurooppa-neuvoston mielestä kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen joidenkin osien soveltaminen tulee keskeyttää ja sen kauppapoliittisia osia tulisi soveltaa tiukasti. Komissiolla on asiassa aloiteoikeus ja asiasta päätetään neuvostossa.

Helsingissä päätettiin että osa Tacis-varoista varataan humanitaariselle avulle. Nämä toimenpiteet koskevat kuitenkin ainoastaan Venäjää. Tacis koskee koko IVY-aluetta eikä unionilla ole syytä rangaista muita IVY- maita ja Mongoliaa.

Lipponen korosti ettei unioni halua viedä pohjaa pois siltä pitkäjänteiseltä työltä, jota EU:n on tehtävä demokraattisen ja vakaan kehityksen tukemiseksi Venäjällä. Tämä olisi unionin oman edun vastaista. Eurooppa-neuvosto alleviivasi tätä pitämällä tarpeellisena jatkaa ihmisoikeuksiin, oikeusvaltioon, kansalaisyhteiskunnan tukemiseen ja ydinturvaan liittyviä hankkeita.

Lipponen arveli että ETY-järjestön puheenjohtajan käynti kriisialueella 14.-15. joulukuuta näyttää, onko Venäjän asenteessa tapahtumassa muutoksia. Euroopan neuvoston tulisi selvittää, voidaanko järjestön ihmisoikeuksiin ja kansalaisyhteiskuntaan liittyviä Venäjä-toimia tehostaa. Tavoitteena ei ole kuitenkaan sulkea Venäjää Euroopan neuvoston toiminnan ulkopuolelle.

Lipponen korosti ettei ole Venäjän etujen mukaista eristäytyä Euroopasta ja muusta maailmasta etenkään, jos perspektiivi ulotetaan vuodenvaihteessa käytävien parlamentti- ja presidenttivaalien yli pidemmälle tulevaisuuteen. Hän toivoi että realismi pääsisi pian valloilleen Moskovassa. Venäjän eristäytyminen ei ole unionin eikä kenenkään muunkaan etu Euroopassa.

Lipponen kertoi että hallitusten välinen konferenssi on määrä aloittaa helmikuussa 2000 ja se on tarkoitus saattaa päätökseen vuoden loppuun mennessä. Asialista kattaa Amsterdamissa ratkaisematta jääneet kysymykset, joita ovat komission koko ja koostumus, äänten painotus ja määräenemmistöpäätösten mahdollinen lisääminen neuvostossa sekä muut asiat, jotka liittyvät EU:n toimielimiin edellä mainittujen asioiden yhteydessä. Yleisten asiain neuvostolla on poliittinen kokonaisvastuu hallitusten välisestä konferenssista. Valmisteluista huolehtii työryhmä, jossa on kunkin jäsenmaan hallituksen edustaja sekä edustaja komissiosta poliittisella ja valmistelutasolla.

Lipposen mukaan Eurooppa-neuvosto käsitteli myös Euroopan yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan kehittämistä. Keskustelut käytiin puheenjohtajan raporttien pohjalta sekä siviili- että sotilaallisen kriisinhallinnan valmiuksien kehittämisestä. Kokouksen johtopäätöksissä muistutettiin ettei kyse ole eurooppalaisen armeijan luomisesta.

Helsingissä hyväksyttiin yhteinen tavoite Petersbergin kriisinhallintatehtävien toteuttamisesta. Unionille kehitetään nopeasti yhteiset voimavarat johtamisjärjestelyjen, tiedustelun ja strategisen kuljetuskyvyn alueella. Yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan kehittämisestä on määrä antaa tilannekatsaus Lissabonin huippukokouksessa.

Lipponen siirtyi seuraavaksi tarkastelemaan talouskysymyksiä. Eurooppa-neuvosto kiinnitti huomiota siihen että EU:n jäsenmaiden talouden elpyminen on päässyt vauhtiin ja se ulottuu yhä laajemmalle. Talouden terveet perustekijät, hyvät investointiedellytykset, alhainen inflaatio ja kohentunut julkinen talous ovat elpymisen perusta. Lipposen mielestä euron käyttöönotto on tukenut suotuisia näkymiä. Haasteena ovat kuitenkin väestörakenteen muutokset ja globalisoitumisen aiheuttama kilpailun lisääntyminen, ja siitä johtuva tarve edistää innovaatioita ja rakennemukautusta.

Eurooppa-neuvoston mielestä talous-, työllisyys- ja rakennepolitiikan yhteensovittamista on tehostettava neuvoston antaman raportin mukaisesti. Unionissa on keskityttävä nykyisten prosessien ja järjestelyjen tehokkaaseen soveltamiseen ja virtaviivaistamiseen. Politiikan yleiset tavoitteet ja suuntaukset määritellään talouspolitiikan laajoissa suuntaviivoissa. Näiden asioiden käsittelyä on määrä jatkaa maaliskuussa järjestettävässä Eurooppa-neuvoston erityisistunnossa Lissabonissa.

Lipponen muistutti ettei veropaketista kyetty saavuttamaan yksimielisyyttä. Verotusta koskevissa päätelmissä kuitenkin vahvistettiin että EU:n jäsenvaltioissa asuvien kansalaisten olisi maksettava verot kaikista säästötuloistaan. Korkean tason työryhmän on määrä tarkastella miten tämä periaate voidaan tehokkaimmin panna täytäntöön. Veropaketin muista osista raportoidaan Eurooppa-neuvostolle viimeistään kesäkuussa 2000.

Ympäristöpolitiikan osalta Eurooppa-neuvosto korosti yhteistyön tiivistämisen tarvetta. Kioton pöytäkirja olisi voitava ratifioida jäsenvaltioissa ennen vuotta 2002. Komission on laadittava vuoden 2000 loppuun mennessä ehdotus kuudenneksi ympäristöalan toimintaohjelmaksi. Samalla komission olisi laadittava ehdotus pitkän aikavälin strategiaksi, jossa taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävän kehityksen politiikat sovitetaan tiiviisti toisiinsa.

Lipposen mukaan Suomen puheenjohtajakauden päätapahtuma Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestöä koskevissa asioissa oli Istanbulissa 18.-19. marraskuuta järjestetty huippukokous. EU on pääosin tyytyväinen huippukokouksen tuloksiin. Kokouksessa allekirjoitettiin Euroopan turvallisuusperuskirja. Peruskirja rakentuu aikaisemmille sitoumuksille ja vahvistaa demokratian, rauhan ja ihmisoikeuksien toteuttamista. Se vahvistaa myös Ety-järjestön kykyä hoitaa tehtäviään. Peruskirjaan sisältyy mm. ehdotus kansainvälisten järjestöjen yhteistyön toimintamalliksi konfliktin estossa ja kriisinhallinnassa, ja se vahvistaa järjestön nopean toiminnan siviilikriisinhallintakykyä. Peruskirjassa vahvistetaan että sitoumuksia tulee noudattaa myös valtioiden sisäisissä konflikteissa.

Istanbulin huippukokouksessa hyväksyttiin myös ajankohtaisia poliittisia kysymyksiä käsittelevä julistus. Julistuksessa otetaan kantaa mm. Tshetsheniassa ja Kosovossa vallitseviin tilanteisiin. Lisäksi Euroopan tavanomaisia asevoimia koskevan sopimuksen (TAE) osapuolet allekirjoittivat huippukokouksen yhteydessä TAE-sopimuksen. Sopimus varmistaa tavanomaisen aseistuksen rajoitukset maakohtaisesti, mikä vastaa kylmän sodan jälkeistä tilannetta.

Komission julkilausuma

Komission puheenjohtaja Romano PRODI (I) kertoi olevansa erittäin tyytyväinen Helsingin huippukokouksen tuloksiin. Huippukokouksessa sovittiin mm. laajentumiseen, yhteiseen turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaan sekä hallitusten väliseen konferenssiin liittyvistä kysymyksistä.

Prodi piti myönteisenä että Eurooppa-neuvosto päätti käynnistää neuvottelut EU:n jäsenyyttä hakeneiden maiden toisen aallon kanssa. Kuuden hakijamaan ohella myös Turkki hyväksyttiin jäsenehdokkaaksi edellyttäen että se täyttää Kööpenhaminan kriteerit.

Helsingin huippukokouksessa otettiin tärkeä askel myös yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan tiivistämiseksi. Eurooppa-neuvosto päätti kriisinhallintajoukkojen perustamisesta, minkä seurauksena unionilla olisi käytettävissään 60.000 miehen joukko, joka voitaisiin lähettää kriisialueelle ellei Nato ole halukas käynnistämään rauhanturvaoperaatiota. EU:n on kyettävä vastaisuudessa vaikuttamaan ennaltaehkäisevästi Tshetshenian kaltaisiin tilanteisiin.

Prodi korosti ettei EU:n tarkoituksena ole heikentää Venäjän kansainvälistä asemaa. Unioni ei voi kuitenkaan seurata toimettomana väkivaltaisuuksien jatkumista Kaukasiassa. Tshetshenian kriisiin on löydettävä rauhanomainen ratkaisu. Helsingin huippukokouksen päätösten myötä Euroopan unioni loi foorumin yhteisen puolustuksen kehittämiselle.

Prodi piti järkevänä että Helsingin huippukokouksessa päätettiin HVK:n käynnistämisestä jo ensi helmikuussa. Sen esityslistalle on määrä ottaa myös muita kuin Amsterdamin sopimuksen ulkopuolelle jääneitä kysymyksiä. Samalla on varmistettava että parlamentilla on asianmukainen rooli hallitusten välisessä konferenssissa.

Prodi pahoitteli ettei Helsingissä löydetty sopua verotuskysymykseen. Hänen mukaansa kahden vuoden ponnistelut eivät johtaneet kovin pitkälle. Kyse ei ole pelkästään haitallisen verotuksen lopettamisesta vaan myös päivittäisen elämän helpottamisesta. Prodi muistutti että verotus lisää työvoimakustannuksia. Ellei verotuksen painopistettä siirretä pääomien verotukseen, verorasitus kohdistuu työvoimaan.

Keskustelu

Hans-Gert POETTERING (PPE/DE, D) kiitti Suomea hyvin tehdystä työstä sekä poliittisesta tahdosta. Kuitenkin vasta historia antaa vastauksen siihen, oliko Helsingin huippukokous pelkän minimiuudistuksen lähtölaukaus vai sellaisten uudistusten alku, jotka tekevät unionista toimintakykyisen myös laajentumisen jälkeen.

Pöttering oli tyytyväinen siihen, että unioni käynnistää jäsenyysneuvottelut kuuden uuden hakijamaan kanssa. Hän muistutti että kansanpuolueen ryhmä on aina kannattanut tätä lähestymistapaa. Unionia uudistettaessa olisi pidettävä ovi avoinna myös muille kuin Amsterdamista jälkeenjääneille asioille. Määräenemmistöpäätösten lisääminen on välttämätöntä. Unionista on tehtävä oikeushenkilö ja parlamentille on annettava lisää päätösvaltaa. Sopimuksia on uudistettava siten, että myös kansalaiset tietävät, kuka mistäkin asiasta vastaa.

Pötteringin mielestä unionin olisi pitänyt käydä keskustelua maantieteellisistä rajoistaan ennen kuin se myönsi Turkille hakijamaan aseman. Suurin osa kansanpuolueen ryhmästä suhtautuu skeptisesti Turkin mahdolliseen jäsenyyteen, sillä se muuttaisi ratkaisevasti unionin identiteettiä.

Pöttering kiitteli Suomea rohkeudesta yhteisen puolustuspolitiikan kehittämisessä. Yhteinen puolustus edellyttää kuitenkin voimavaroja ja välineitä, jottei unionin tarvitsisi kääntyä Naton kautta Yhdysvaltojen puoleen. Sanojen lisäksi tarvitaan tekoja.

Enrique BARÓN CRESPON (PSE, E) mukaan Suomi on onnistunut luomaan uusia, luovia näköaloja Euroopalle. Sekä pääministeri Lipponen että ulkoministeri Tarja Halonen ovat tehneet menestyksekästä työtä. Helsingin huippukokouksesssa tehtiin tärkeitä päätöksiä mm. Turkin osalta. Baron Crespo kertoi että Turkkiin suhtaudutaan ristiriitaisesti myös sosiaalidemokraattisessa ryhmässä. Hän toivoi että Turkki vastaa sille asetettuihin odotuksiin.

Baron Crespo korosti että HVK:n käynnistäminen on laajentumisen ennakkoehto. Amsterdamista jälkeenjääneitä asioita ei pitäisi aliarvioida. HVK mahdollistaa unionin uudistumisen. Sosiaalidemokraatit odottavat mm. perusoikeuskirjan liittämistä perustamissopimukseen.

Baron Crespo arvioi että henki yhteisön sisällä on parantunut merkittävästi ulko-ja turvallisuuspolitiikkaa koskevissa kysymyksissä. Hän toivoi että perustamissopimuksia uudistettaessa otetaan huomioon kansalaisten tarpeet. Unionin on laadittava sellaisia sopimuksia, joita myös kansalaiset ymmärtävät. Baron Crespo oli tyytymätön neuvoston päätökseen, jonka mukaan parlamentti voi lähettää HVK:hon kaksi tarkkailijaa. Hänen mielestään parlamentilla tulisi olla HVK:ssa kaksi edustajaa.

Patrick COX (ELDR, IRL) piti Suomen ensimmäistä puheenjohtajakautta menestyksenä. Helsingin huippukokouksen tulos antaa aihetta optimismiin. Huippukokouksessa tehtiin merkittäviä päätöksiä laajentumisesta ja puolustusulottuvuuden kehittämisestä. Ne osoittavat että eurooppalainen aate on kestävä ja elävä.

Cox oli tyytyväinen, että Eurooppa-neuvosto päätti aloittaa jäsenyysneuvottelut kuuden KIE-maan kanssa. Se tuo uutta dynamiikkaa laajentumisprosessiin. Cox piti hyvänä myös Turkille myönnettyä hakijamaan asemaa. Hän toivoi että ratkaisu tukee Turkin politiikan ja yhteiskunnan modernisointia. Turkin on kuitenkin otettava vielä suuria askeleita mm. ihmisoikeuksien ja vähemmistöjen oikeuksien kunnioittamisessa.

Coxin mielestä on tärkeää että unioni on päättänyt saattaa perustamissopimusten uudistamisen päätökseen vuoteen 2002 mennessä eli ennen laajentumisen käynnistymistä. Keväällä alkavan HVK:n on mahdollista tehostaa unionin toimintaa. HVK:n asialista on kuitenkin valitettavan suppea. Portugalin tulisi olla puheenjohtajamaana tässä asiassa kunnianhimoisempi. Parlamentin näkökulmasta pelkkä tarkkailija-asema HVK:ssa ei riitä.

Cox piti päätöstä valmiusjoukkojen perustamisesta hyvänä ratkaisuna. Samalla on kuitenkin ylläpidettävä hyviä suhteita Yhdysvaltoihin. Unioni ei saa tukea niitä voimia, jotka haluavat Yhdysvaltojen eristäytyvän Euroopasta.

Heidi HAUTALA (Verts/ALE, FIN) antoi tunnustusta Suomelle siitä, että se on parantanut puheenjohtajakaudellaan tiedonkulkua ja avoimuutta suhteessa parlamenttiin. Hautala kertoi että komission ehdotus avoimuusasetukseksi on jo vuotanut julkisuuteen, vaikka komissio aikoo antaa sen virallisesti vasta tammikuussa. Hautala oli tyytymätön ehdotuksen sisältöön, sillä se ei toteuteta avoimuuden henkeä. Hän toivoi että komissio korjaa ehdotustaan ennen sen virallista julkistamista.

Hautala oli erittäin tyytyväinen siihen, että jokaista hakijamaata arvioidaan sen omien ansioiden mukaan. Komission ja neuvoston on huolehdittava siitä, että laajentumisneuvottelut edistyvät tasapainoisesti. Neuvotteluissa on kiinnitettävä erityistä huomiota sosiaaliseen turvallisuuteen, tasa-arvoon ja ympäristönsuojeluun. Turkkiin on sovellettava samoja kriteerejä kuin muihinkin hakijamaihin. Vihreät edellyttävät että neuvosto paneutuu vakavasti kurdikysymykseen.

Hautala muistutti että islam on jo nyt vahvasti mukana eurooppalaisessa perinteessä. Vihreät eivät ole samaa mieltä niiden kanssa, jotka haluavat määritellä tiukasti Euroopan rajat. Heidän mielestään islam voi hyvinkin kuulua Eurooppaan.

Hautala kertoi että ryhmän enemmistö hyväksyy sotilaallisen kriisinhallinnan kehittämisen humanitaaristen kriisien torjumiseksi. Se on kuitenkin tyytymätön tapaan, jolla kansalaiskeskustelu on otettu huomioon kriisinhallintaa koskevissa neuvotteluissa. Kansalaisten on saatava tietoa prosessin seuraavista vaiheista. Unionista ei saa tehdä Naton eurooppalaista pilaria. Sotilaalliseen ja siviilikriisinhallintaan on suunnattava yhtä paljon voimavaroja, sillä konfliktien ennaltaehkäisy ei-sotilaallisin keinoin on erittäin tärkeää.

Hautala totesi lopuksi että Eurooppa-neuvoston kannanotto Tshetshenian osalta oli oikeansuuntainen.

Esko SEPPÄNEN (GUE/NGL, FIN) totesi että neljännesvuosisata sitten Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökokouksen aikaan Helsingin henki oli rauhan ja yhteistyön henki. Nyt se on Euroopan militarisoimisen henki. Helsingin huippukokouksessa EU:n toimialaan otettiin unionin militarisoiminen. Unionille ollaan perustamassa euroarmeijaa. Jäsenvaltiot sitoutuivat luopumaan omasta käskyvallastaan 50.000 miehen euroarmeijaan ja antoivat armeijakunnan verran joukkoja unionin yhteiseen käyttöön. Lisäksi aiotaan muodostaa nopean toiminnan joukot enintään vuoden pituisia sotia varten.

Seppänen muistutti että Amsterdamin huippukokouksessa puhuttiin yhteisestä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta. Kölnin huippukokouksessa puhuttiin yhteisestä turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta. Sen jälkeen komission johdolla on ryhdytty puhumaan yhteisestä puolustuksesta. EU:sta on alettu tehdä sota- ja sotilasliittoa. Unioni saa sotaministerineuvoston sekä poliittisten ja turvallisuusasioiden pysyvän komitean. Eri maiden puolustusvoimien komentajat muodostavat EU:n sotilaskomitean, jolla ei ole demokraattista valvontaa. Helsingissä päätettiin perustaa myös sotilasesikunta, joka on EU:n sotilaallinen vakoilu- ja liikekannallepanon suunnitteluelin. Samalla on alettu puhua sotilaallisten määrärahojen lisäämisen tarpeesta.

Seppänen huomautti että uusien toimielinten kautta unionille ollaan luomassa puolustusulottuvuutta ilman että yhteiset sotatoimet on hyväksytty perustamissopimuksissa unionin toimialaan kuuluviksi. Siksi päätökset on vietävä EY:n tuomioistuimeen. Seppänen ihmetteli, voivatko pääministerit laajentaa unionin toimialaa ilman parlamenttien hyväksyntää.

Seppäsen mukaan Nato-maiden tarkoituksena on panna toimeen Naton 50-vuotisjuhlakokouksen päätökset. Niiden mukaisesti Nato-maat saavat toimia jäsenmaidensa alueiden ulkopuolella. Ne ovat ottaneet itselleen oikeuden hyökätä toisiin maihin ilman YK:n tai ETYJ:in mandaattia. Nato kutsuu näitä toimia humanitaarisiksi interventioiksi siksi, ettei sillä ole kansainvälisoikeudellista mandaattia. EU:ssa niitä kutsutaan kriisinhallinnaksi, johon sisältyy rauhaanpakottaminen. Helsingissä ei päätetty kriisinhallinnan ja rauhaanpakottamisen mandatoinnista. EU:n militarisointi näyttääkin tapahtuvan Naton mandaatein.

Seppäsen mielestä Helsingin huippukokous oli historiallinen sen vuoksi, että se johtaa unionin militarisointiin. Laajenemisen ja hallitusten välisen konferenssin asialistan osalta Helsingissä ei tapahtunut yllätyksiä.

Gerard COLLINS (UEN, IRL) luonnehti Helsingin huippukokousta laajentumishuippukokoukseksi. Se onnistui täyttämään sille asetetut odotukset. Laajentumisneuvotteluihin osallistuu jatkossa 13 maata. Ne pitävät EU-jäsenyyttä olennaisena osana taloutensa ja politiikkansa uudistamista. Unionin sisäinen päätöksenteko on kuitenkin saatava kuntoon, mikäli laajentuminen halutaan toteuttaa nopealla aikataululla. Perustamissopimuksia ei pidä uudistaa ilman huolellista pohdintaa. Uudistusten on saatava kansalaisten tuki.

Collins antoi täyden tukensa Eurooppa-neuvoston Tshetshenia-kannanotolle. Hänen mielestään unionin on käytettävä kaikkia diplomaattisia keinoja, jotta sota saadaan päättymään.

Frank VANHECKEN (TDI, B) mielestä hakijamaan statuksen myöntäminen Turkille oli poliittinen virhe, sillä Turkki ei kuulu Eurooppaan. Unionin on uskallettava sanoa ääneen, ettei Turkki ole koskaan kuulunut Eurooppaan kulttuurisesti, historiallisesti eikä poliittisesti. On valitettavaa että unionin jäsenmaat menivät Helsingissä olvilleen Yhdysvaltojen poliittisten intressien edessä. Vanhecke muistutti että unionin monissa jäsenmaissa on jo nyt vakavia maahanmuutto-ongelmia. Turkin liittyminen vaikeuttaisi tilannetta entisestään.

Jens-Peter BONDE (EDD, DK) piti Helsingin huippukokousta historiallisena, koska kokouksessa päätettiin luoda unionille omat sotavoimat. Unionista ryhdytään rakentamaan uutta suurvaltaa Yhdysvaltojen rinnalle. Ranska ja Britannia dominoivat sen yhteistä puolustusta.

Bonde totesi että unionin jäsenyyden myötä myös KIE-maat menettävät oikeuden päättää omista laeistaan.

Bonde onnitteli Suomea erityisesti avoimuuden lisäämisestä unionin päätöksenteossa.

Gerhard HAGER (NI, A) muistutti ettei laajentumista ole mahdollista toteuttaa ilman institutionaalisten ongelmien ratkaisemista. Uudistusten toteuttaminen vaatii suuria ponnisteluja.

Ilkka SUOMINEN (PPE/DE, FIN) totesi olevansa tyytyväinen Suomen puheenjohtajakauteen. Monissa suurissa asiakokonaisuuksissa otettiin pitkä askel eteenpäin ja monet asiat saatettiin lopullisesti päätökseen. Tähän lopputulokseen päästiin myös siksi, että koko unioni haluaa kehittää yhteistä eurooppalaista rakennetta. Suomen ei tulisi olla pettynyt niiden asioiden suhteen, joissa ei päästy tavoitteisiin, sillä kaikki eivät olleet valmiita etenemään yhtä nopeasti.

Suominen oli erityisen tyytyväinen yhteisen kriisinhallinta- ja puolustusulottuvuuden edistämiseen. Oikeusvaltioperiaatetta kunniottavalla EU:lla on oltava myös yhteinen ulkoinen, poliittinen ja sotilaallinen järjestelmä. Turkin ehdokasaseman vahvistaminen puolestaan jättää Turkin itsensä päätettäväksi tuleeko siitä koskaan unionin jäsen.

Suominen totesi pohjoisen ulottuvuuden jääneen Kosovon ja Tshetshenian jalkoihin. Venäjän tulisi pysyä nykyistä paremmin maailmanyhteisön jäsenenä. Näin voidaan varmistaa yhteistyö Venäjän kanssa ja turvata tilanne unionin pohjoisella rajalla.

Suominen piti päätöstä tietoteknologian mahdollisuuksien edelleenkehittämisestä ja unionin kehittämisestä ykköseksi tietoyhteiskuntana olennaisina osina taloudellisen turvallisuuden edistämistä. Komission jäsen Erkki LIIKASELLA (FIN) on tässä suuri ja mielenkiintoinen tehtävä.

Sisämarkkinoita koskevista asioista muun muassa yhteisöverotuksen harmonisointi, eurooppalainen osakeyhtiö ja lihasota jäivät vielä puheenjohtajakaudella ratkaisematta. Suominen tiedusteli mihin unohtui komission jäsen Viviane REDINGIN (L) esittelemä urheilu- ja antidoping-ohjelma.

Riitta MYLLER (PSE, FIN) totesi Suomen puheenjohtajakaudella aikaansaatujen päätösten vaikuttavan pitkälle tulevaisuuteen. Euroopan rajat tulevat muuttumaan ratkaisevasti. Turkin hakija-aseman vahvistaminen on välttämätön osa unionin politiikkaa. Unionin on kuitenkin selvitettävä, kuinka valmis se on laajentumiseen ja millä aikataululla.

Myller totesi määräenemmistösäännön tarpeellisuuden tulleen todetuksi jo Helsingin huippukokouksessa. Veroratkaisuissa on päästävä eteenpäin sillä muuten ei kyetä estämään unionin sisäistä eriarvoistumista.

Myller muistutti parlamentin vaatineen avoimuutta unionin toimintaan. Avoimuuden puute on vaivannut erityisesti neuvostoa. Suomi lisäsi oman puheenjohtajakautensa aikana tähän johtavia käytäntöjä. Myller toivoi näiden käytäntöjen vakiintuvan jo ennen kuin niitä koskevat säännökset saadaan kirjattua asetuksella.

Myller kiitteli Suomen puheenjohtajakaudella saavutettua edistystä ympäristöasioissa. Kauden pettymykseksi hän kirjasi edustajien ja avustajien ohjesääntöuudistuksen kangertelun. Tässä asiassa syylliset löytyvät ennemminkin parlamentin sisältä kuin puheenjohtajamaan edustajista.

Andrew DUFF (ELDR, UK) toivotti tervetulleeksi neuvoston turvallisuus- ja puolustusalalla tekemät uudistukset. On tärkeää, että unionin toimivaltaa laajennetaan myös puolustussektorille. Duff tiedusteli mitä neuvoston puheenjohtaja tekee, jotta parlamentin ja neuvoston välille saataisiin vuoropuhelua myös puolustus- ja turvallisuuskysymyksissä. Hän tiedusteli milloin saadaan neuvoston antama lausunto yhteisestä Euroopan turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta.

Pernille FRAHM (GUE/NGL, DK) totesi, että Suomen puheenjohtajakaudella eivät totuus ja avoimuus saavuttaneet haluttuja mittasuhteita. Ulkopolitiikka- ja turvallisuusasioissa ei puhuta sodasta vaan humanitäärisistä kysymyksistä, eikä armeijasta vaikka kyse on joukosta aseistettuja miehiä. Tämä on antanut avoimuudelle hyvin rajallisen merkityksen. Frahm korosti, ettei asiakirjojen julkistaminen vain lehtien myymiseksi ole avoimuutta.

Frahm muistutti, että Turkki on nykyään aikaisempaa demokraattisempi maa. Hän koki epämiellyttäväksi nykyisen keskustelun eurooppalaisesta kulttuurista, koska ei löytänyt kovin paljon yhteistä itsensä ja esimerkiksi Jean-Marie LE PENIN (TDI, F) kanssa. Hän arvioi että hänellä on enemmän yhteistä Turkin edistyksellisten voimien tai kurdien kanssa. Turkin hakija-aseman vahvistaminen tarkoittaa sitä, että tulevaisuudessa on mahdollista saavuttaa monietnisen kulttuurin Eurooppa. Unionin on kuitenkin varmistettava, että Abdullah Öcalanin tapauksessa toimitaan oikein.

Olivier DUPUIS (TDI, I) korosti ettei parlamentti enää saa hyväksyä sitä, että se saa HVK:ssa saman aseman kuin kansalaisjärjestöt. Parlamentti ei halua olla pelkkä tarkkailija. Laajentumisen osalta hän muistutti että on olemassa lukemattomia muitakin maita, jotka ovat eurooppalaisia ja joita nykyinen laajentumiskeskustelu loukkaa. Ennen Turkin hakija-aseman hyväksymistä olisi pitänyt harkita myös Albanian, Makedonian ja monen muun hakemusta.

Bastiaan BELDER (EDD, NL) korosti, että Venäjän Tshetsheniassa toteuttama barbaria on saatava loppumaan. Hän vetosi Natoon, että se käyttäisi voimaansa kysymyksen ratkaisemiseksi.

W.G. VAN VELZEN (PPE/DE, NL) muistutti, ettei Suomen puheenjohtajakaudella kyetty ratkaisemaan kaikkia esillä olleita kysymyksiä. "Amsterdamin tähteiden" ottaminen asialistalle oli melko minimalistinen lähestymistapa. Määräenemmistöpäätösten lisäämisen osalta tarjolla oli hyviä ehdotuksia, mutta neuvosto ei niitä hyväksynyt. Komission ja parlamentin on tuettava Portugalia, jotta se pystyisi saavuttamaan paremman ratkaisun.

Van Velzenin mielestä turvallisuusasioita käsiteltiin Helsingissä liian heikosti. Hän tiedusteli mikä on Javier Solanan ja komission rooli turvallisuusasioissa. Demokraattinen valvonta olisi taattava myös tällä alueella. Kolmas ratkaisematon asia oli veropaketti. Van Velzen toivoi Prodin ottavan asiassa johdon käsiinsä, jotta tämä kansalaisia huolestuttava ongelma saataisiin lopulta ratkaistua.

Klaus HÄNSCH (PSE, D) totesi Helsingissä tehtyjen ratkaisujen vaikuttavan pitkälle tulevaisuuteen. Hän ihmetteli, miten Amsterdamin tähteillä voitaisiin ratkaista mahdollisesti jopa 28 jäsenen unionin toimivuus, niin että se säilyttää demokraattisuutensa uskottavuuden. Hän ihmetteli myös laajentuvan unionin kielipolitiikan sekä toimielinten välisen tasapainon toimivuutta.

Hänsch muistutti että suuren asukasmäärän Turkki tuo unioniin liittyessään kokonaan uuden ulottuvuuden.

Sarah LUDFORD (ELDR, UK) hämmästeli Eurooppa-neuvoston päätöstä hyväksyä Turkki EU:n jäsenehdokkaaksi. Hänen mukaansa Turkki ei voi taata kurdien turvallisuutta. Niin kauan kuin ihmisoikeustilanne ei ole parantunut, liittymisneuvotteluja ei voi aloittaa.

Bob van den BOSSIN (ELDR, NL) mielestä Helsingin huippukokous ei ollut niin menestyksellinen kuin mitä neuvoston puheenjohtajamaa on antanut ymmärtää. Hallitusten välisen konferenssin esityslistasta ei ole vieläkään päästy yhteisymmärrykseen. EU:n päätöksentekoprosessi uhkaa halvaantua ellei sen toimintamuotoja tarkisteta.

Astrid THORS (ELDR, FIN) kuvasi Helsingin huippukokouksen tuloksia purjehdustermein. Toistaiseksi EU-aluksen suuntaaminen on onnistunut hyvin. Toisaalta vaikka pursi on laskettu vesille, sen merikelpoisuudesta ei tiedetä riittävästi.

Thors arveli etteivät jäsenyyttä hakeneet maat täytä vielä Kööpenhaminan kriteerejä. Hakijamaiden on täytettävä samat perusvaatimukset kuin silloin kun Suomi, Ruotsi ja Itävalta liittyivät EU:n jäseniksi.

Giorgos DIMITRAKOPOULOS (PPE/DE, GR) piti Helsingissä tehtyjä päätöksiä hyvin rajallisina. Eurooppa-neuvoston päätöslauselmasta ei löydy mainintaa keinoista, joita unionilla tulisi olla uudella vuosituhannella.

Dimitrakopoulos piti laajentumista tärkeänä prosessina, joka on saatettava päätökseen. Samalla hakijamaille on tehtävä selväksi että niiden on täytettävä liittymisen ehdot ennen jäsenyyden toteutumista. Esimerkiksi Turkin on osoitettava että se todella haluaa kuulua eurooppalaiseen perheeseen. Sen on kyettävä ratkaisemaan ongelmat, joita sillä on naapurimaiden ja vähemmistöjen kanssa.

Giorgos KATIFORIS (PSE, GR) piti tärkeänä että laajentumisen yhteydessä huolehditaan sekä suurten että pienten jäsenmaiden eduista. Hakijamaiden osalta etenkin Turkki tarvitsee lisää rohkaisua. Jäsenehdokkuuden myötä Turkin hallituksen olisi ryhdyttävä huomattaviin uudistuksiin oikeusvaltioperiaatteen, demokratian sekä ihmis- ja vähemmistöoikeuksien turvaamiseksi.

Arie OOSTLANDERIN (PPE/DE, NL) mielestä laajentuminen on nähtävä prosessina, johon kaikkien hakijamaiden on voitava osallistua. Hakijamaat, jotka eivät suostu perustavanlaatuisiin uudistuksiin, eivät voi liittyä EU:n jäseniksi. EU:n on tehtävä Turkille selväksi ettei se aio käsitellä sitä muista maista poikkeavalla tavalla. Unionin raja kulkee viime kädessä siellä missä kunnioitetaan ihmisoikeuksia.

Pierre SCHORI (PSE, S) piti tärkeänä että EU jatkaa Venäjä-strategiaansa ja Tacis-ohjelmaa Tshetshenian tapahtumista riippumatta. Venäjää ei pidä sulkea eurooppalaisen yhteistyön ulkopuolelle.

Schorin mielestä EU:n olisi osoitettava kriisien ennaltaehkäisyssä määrätietoisuutta ja luovuutta. Palontorjunnan sijaan yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan painopisteenä tulisi olla kriisien ennaltaehkäisy.

Hanja MAIJ-WEGGEN (PPE/DE, NL) pahoitteli että Helsingin huippukokouksessa päätettiin tarkastella HVK:n osalta ainoastaan Amsterdamin sopimuksen ulkopuolelle jääneitä kysymyksiä. Seuraavassa HVK:ssa olisi käsiteltävä myös parlamentin toimipaikkakysymystä. Maij-Weggen muistutti että parlamentti kuluttaa joka vuosi 120 miljoonaa euroa siirtäessään kerran kuukaudessa parlamentin jäsenet ja sihteeristön Brysselistä Strasbourgiin ja takaisin.

Bernd POSSELT (PPE/DE, D) vaati Tacis-yhteistyön keskeyttämistä Venäjän kanssa. EU:n ei pidä tukea Venäjän veristä siirtomaasotaa Tshetsheniassa. Venäjä voi olla EU:n kumppani ainoastaan jos se lopettaa Kaukasiassa käynnissä olevan kansanmurhan.

Elmar BROK (PPE/DE, D) varoitti että EU voi säilyä toimintakykyisenä ainoastaan mikäli se pitää kiinni Kööpenhaminan kriteereistä. Laajentumista ei pidä toteuttaa EU:n avoimuuden, demokraattisuuden ja ihmisoikeuksien kunnioittamisen kustannuksella.

Werner LANGEN (PPE/DE, D) suhtautui varauksellisesti Turkin sisäisiin muutoksiin. Kurdijohtaja Abdullah Öcalanille langetettu kuolemantuomio osoittaa ettei Eurooppa toimi rehellisesti Turkin kanssa.

Langen arveli ettei Turkki ole tietoinen siitä mistä Kööpenhaminan kriteereissä on todellisuudessa kysymys. Jäsenehdokkuuden myötä Turkin tulisi tehdä perustavanlaatuisia uudistuksia kaikilla yhteiskunnan sektoreilla. Langen kertoi vastustavansa Turkin jäsenehdokkuutta. EU:n olisi luovuttava jäsenstatuksesta, jolla ei ole mitään tekemistä Turkissa vallitsevan todellisuuden kanssa.

Neuvoston vastaus

Neuvoston puheenjohtaja Paavo Lipponen totesi neuvoston lähteneen perussopimusten uudistuksessa siitä, että HVK:n on saatava työnsä päätökseen viimeistään vuoden 2000 loppuun mennessä, jotta jäsenvaltiot ehtivät ratifioida sopimukset ja jotta laajentuminen voidaan saada käyntiin. Hän korosti, etteivät kolme Amsterdamin sopimuksen tähteiksi kutsuttua kohtaa ole mitättömiä. Hän piti selvänä, että määräenemmistöpäätösten ottaminen esityslistalle tarkoittaa sitä, että asiassa saavutetaan edistystä.

Lipponen heitti ilmaan myös kysymyksen siitä, olisiko laajentumista lykättävä. Hän muistutti, että sopimusmuutokset ovat perustavaa laatua olevia kysymyksiä, jotka edellyttävät kansallisten parlamenttien ratifiointia. Kaikkia muutoksia ei voida tehdä yhdellä kertaa.

Laajentuvan unionin kielikysymyksen ratkaiseminen vaatii Lipposen mielestä rohkeutta.

Lipponen oli tyytyväinen siihen, että unionin puolustuskysymyksissä päästiin näinkin pitkälle. Hän totesi, että asiassa on edetty täysin Amsterdamin sopimuksen puitteissa. Helsingin sopimuksessa todetaan selkeästi, ettei kysymyksessä ole armeija. Tarkoitus ei ole luoda kriisinhallintajoukkoja, jotka lähtevät muualle sotimaan.

Lipposen mukaan tavoitteet saavutettiin myös pohjoisen ulottuvuuden osalta. Hän kertoi olevansa erittäin tyytyväinen siihen, että Eurooppa-neuvosto vahvisti asiaa koskevan toimintaohjelman. Hän kuitenkin muistutti, että Euroopassa on myös itäinen, läntinen ja eteläinen ulottuvuus, jotka kaikki ovat tärkeitä. Pohjoinen yhteistyö on joka tapauksessa tulevaisuudessakin tärkeää, riippumatta siitä mitä Venäjällä Tshetshenian suhteen tapahtuu.

Lipponen toivoi Suomen puheenjohtajakauden jättävän perinnöksi sen, että hyvä hallintotapa otetaan vakavasti. Monikulttuurisessa Euroopassa kukaan ei voi sanoa, että jossain maassa asiat hoidetaan parhaiten. Hallintokulttuurin uudistuksessa on kuitenkin otettava askel eteenpäin. Avoimuuden on oltava ensimmäinen periaate - periaate, josta ei tehdä poikkeuksia.

Lipponen peräänkuulutti toimielinten välistä yhteistyötä kilpailun sijaan. Kullakin instituutiolla on tässä yhteistyössä tärkeä tehtävä. Toisaalta tarvitaan vahva komissio ja toisaalta neuvosto, joka todella toimii. Parlamentin tehtävänä on valvoa toimintaa, tuoda uusia ideoita ja toimia eurooppalaisten näkemysten foorumina.

Komission vastaus

Komission puheenjohtaja Romano PRODI yhtyi parlamentin jäsenten pettymykseen siitä ettei Helsingin huippukokouksessa kyetty päättämään verotusasioista. Muilta osin Eurooppa-neuvoston kokous on nähtävä suurena menestyksenä.

Prodi korosti ettei komissio ole millään tavoin jättäytymässä HVK-prosessin ulkopuolelle. Toistaiseksi edistyminen esityslistaa koskevassa kysymyksessä on kuitenkin ollut vähäistä. Neuvottelut etenevät oikeaan suuntaan, joskin vauhti on ollut paljon odotettua hitaampi.

Prodi kertoi että komission tarkoituksena on varmistaa että parlamentti voi tarkkailijan ominaisuudessa seurata neuvotteluja heti alkumetreiltä lähtien. Euroopan kansalaiset odottavat hallitusten väliseltä konferenssilta EU:n poliittisen ja oikeudellisen yhteistyön tiivistämistä.

Äänestys

Parlamentti hyväksyi yhteisen päätöslauselman B5-0327/99 (äänin 383 puolesta, 98 vastaan ja 21 tyhjää), jossa se ilmaisee tyytyväisyytensä neuvoston päätökseen aloittaa jäsenyysneuvottelut Romanian, Slovakian, Latvian, Liettuan, Bulgarian ja Maltan kanssa. Se kehottaa komissiota ja neuvostoa kiinnittämään erityistä huomiota laajentumista edeltävien strategioiden täytäntöönpanoon. Neuvottelujen aikana olisi kiinnitettävä huomiota oikeusvaltion periaatteiden vahvistamiseen sekä hakijamaiden edistymiseen sosiaalialalla, ympäristönsuojelussa, energiantuotannon takaamisessa ja turvallisuudessa, vähemmistöjen suojelussa, sukupuolten tasa-arvoa koskevissa asioissa sekä turvapaikka- ja maahanmuuttopolitiikassa.

Parlamentti korostaa ettei jäsenyysneuvotteluja Turkin kanssa voida käynnistää, koska Turkki on kaukana Kööpenhaminan poliittisten kriteerien täyttämisestä. Se odottaa että hakijamaastatuksen myöntäminen saa aikaan Turkissa tarvittavia uudistuksia kansanvallan, oikeusvaltioperiaatteiden sekä ihmis- ja vähemmistöoikeuksien kunnioittamisessa. Parlamentti pyytää Turkin parlamenttia poistamaan välittömästi kuolemanrangaistuksen.

Parlamentti pahoittelee Eurooppa-neuvoston poliittisen näkemyksen puutteellisuutta, joka rajoittaa toimielinuudistusta käsittelevän HVK:n aiheet komission kokoon ja koostumukseen, neuvoston äänten painotukseen ja määräenemmistöäänestysten käytön mahdolliseen laajentamiseen. Parlamentti vaatii että sen näkökanta HVK:n esityslistasta otetaan täysimääräisesti huomioon. Parlamentti pahoittelee lisäksi sitä, että Eurooppa-neuvosto ei halunnut soveltaa seuraavaan HVK:hon yhteisön menetelmää eikä ottaa parlamenttia ja komissiota täydessä laajuudessa mukaan. Se on erittäin huolissaan toimielinten asemaan liittyvistä trendeistä, jotka vahvistettiin Helsingin kokouksen päätelmissä. Niissä neuvosto ja hallitustenvälisyys asetetaan unionin institutionaalisen järjestelmän keskipisteeksi.

Parlamentti on huolestunut komission kunnianhimon puutteesta, joka tulee esiin sen ehdotuksessa asetukseksi asiakirjojen julkisesta saatavuudesta. Parlamentti kehottaa sekä komissiota että neuvostoa suurempaan avoimuuteen.

Parlamentti haluaa osallistua täysimääräisesti yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan välineiden ja mekanismien kehittämiseen. Se kehottaa neuvostoa lujittamaan kykyään aktiiviseen konfliktinehkäisyyn ja ei-sotilaalliseen kriisinhallintaan.

Parlamentin mielestä talous- ja työllisyyspolitiikka sekä sosiaalisen yhteenkuuluvuuden politiikka on sovitettava tasapainoisesti toisiinsa. Se pitää tervetulleena neuvoston sitoumusta ottaa käyttöön yhtenäisempiä ja johdonmukaisempia järjestelyjä unionin työllisyysstrategiassa. Se muistuttaa että työllisyyden merkittävä vähentäminen edellyttää yrittäjyyden kannustamista.

Parlamentti pitää valitettavana että huippukokous ei päässyt sopimukseen verotuksen koordinointipaketista. EU:ssa asuvan unionin kansalaisen ei pitäisi voida välttyä säästötulojen verottamiselta.

Parlamentti on yhtä mieltä Eurooppa-neuvoston kanssa siitä, että ihmisten terveyden korkeatasoinen suojelu on varmistettava kaikkien yhteisön politiikkojen määrittelyssä. Elintarvikkeiden asianmukaiset tarkastukset kuuluvat jäsenvaltioiden toimialaan. Komission olisi tehtävä ehdotuksia elintarvikkeita ja kansanterveyttä käsittelevän EU:n viranomaisen perustamisesta.

Parlamentti pitää tervetulleena unionin yhteistä Ukraina-strategiaa. Se pahoittelee ettei neuvosto tehnyt päätöstä Barcelonan prosessin jatkamisesta ja tehostamisesta Välimeren alueen kehityksen turvaamiseksi. Parlamentti on tyytyväinen neuvoston päätökseen jatkaa pohjoista ulottuvuutta koskevaa työtä sekä sen sitoutumiseen Kaakkois-Euroopan vakaussopimuksen täydelliseen ja nopeaan täytäntöönpanoon.

[Start of Doc] [Previous] [Next]

Komission julkilausuma WTO-neuvotteluista



Komission julkilausuma WTO- neuvotteluista

Komission jäsenen Pascal LAMYN (F) mukaan WTO:n Seattlen konferenssi päättyi epäonnistumiseen kolmesta syystä. Kokous kärsi ajanpuutteesta, Yhdysvaltojen presidentinvaalien läheisyydestä sekä WTO:n sisäisistä ongelmista. Konferenssi ei kyennyt ottamaan huomioon kehitysmaiden nousua neuvottelupöytään. Lisäksi perinteisten asioiden rinnalle tuli uusia asioita, joista oli vaikea päästä sopuun. Lamyn mukaan WTO:n tulee vastaisuudessa seurata kaupan vapauttamista teollistuneissa maissa. Keskeiselle sijalle on asetettava tullikysymykset, työelämän normit, maatalouden monimuotoisuus sekä ympäristön tila.

Lamyn mukaan unionin valtuuskunta oli valmistautunut hyvin WTO-neuvotteluihin. Se esitti neuvottelukierrokselle laajaa asialistaa. Unioni teki aloitteen, jonka tarkoituksena oli edistää kehitysmaiden pääsyä teollisuusmaiden markkinoille. Markkinoillepääsyn edellytykseksi unioni asetti ympäristö- ja työnormien noudattamisen.

Lamy kertoi että unioni pyrki edistämään biotekniikan työryhmän neuvotteluja. Ryhmässä oli esillä useita asioita. Unioni oli ainoa neuvotteluosapuoli, joka peräänkuulutti kauaskantoisia ympäristöuudistuksia.

Lamy piti tärkeänä että parlamentti ja kansalaisjärjestöt osallistuvat tulevaisuudessa entistä tiiviimmin maailmankaupan vapauttamista koskeviin neuvotteluihin. Unionin olisi tähdättävä uuden neuvottelukierroksen käynnistämiseen laajan asialistan mukaisesti. Neuvotteluissa olisi kuitenkin edettävä varovaisesti, sillä uuden yrityksen epäonnistuminen merkitsisi katastrofia. Uudella kierroksella olisi korjattava Seattlen kokouksessa syntyneet vahingot erityisesti kehitysmaiden kannalta. Lamy kannatti ministerikokouksen kutsumista koolle käsittelemään erilaisia skenaarioita mm. markkinoillepääsyn, dumppauksen vastaisten toimien sekä joustavuuden osalta.

Lamy muistutti että koko järjestelmä jumiutuu, mikäli sen osapuolet eivät liikahda kannoistaan. Hän toivoi että osapuolet saisivat aikaan väliaikaisen ratkaisun, jotta luottamus WTO:n toimintaan voitaisiin palauttaa. WTO:sta on tehtävä entistä avoimempi, seurattavampi ja tehokkaampi. Myös sen demokraattista valvontaa olisi vahvistettava.

Lamy piti tärkeänä että Seattlen kokoukseen pettyneille kehitysmaille tarjotaan konkreettisia etuja uusien neuvottelujen aikana. Erityisen tärkeää on ottaa huomioon heikoimmin kehittyneiden maiden intressit. WTO:n on varmistettava että sääntelyn purku johtaa kestävään kehitykseen.

Keskustelu

Konrad SCHWAIGER (PPE/DE, D) onnitteli komissiota hyvin valmistelluista neuvotteluista. Seattlen kokouksen epäonnistuminen johtui Yhdysvaltojen ja muiden maiden taktiikasta sekä WTO:n puutteellisista valmisteluista. Unionin olisi säilytettävä edelleen globaali neuvottelustrategiansa sekä laajennettava sitä. Kehitysmaat olisi vedettävä mukaan tiiviiseen vuoropuheluun. WTO kaipaa kiireellistä uudistamista.

Schwaiger korosti että tulevissa maatalousneuvotteluissa on pidettävä kiinni maatalouden monimuotoisuudesta ja laatutuotannosta. Kiinan kanssa käytävissä neuvotteluissa on muistettava, etteivät Yhdysvaltojen edut vastaa välttämättä unionin etuja. Teollisuusmaiden markkinoita olisi avattava vähitellen kehitysmaille.

António José SEGURO (PSE, P) muistutti, että kauppa on yhteiskunnan vaurastumisen väline, minkä vuoksi Seattlen epäonnistumisesta on syytä olla huolissaan. Myös tulevissa neuvotteluissa on vaadittava kuluttajansuojan, ympäristönäkökohtien, sosiaalisten oikeuksien ja kulttuurien monimuotoisuuden huomioonottamista. Unionin ei pidä ripustautua Yhdysvaltoihin, vaan sen on etsittävä liittolaisia muualta. Epäonnistuminen on kuitenkin parempi vaihtoehto kuin huono sopimus. Unionin on edelleenkin pyrittävä kokonaisratkaisuun alakohtaisten sopimusten sijasta.

Seguro muistutti etteivät markkinat ratkaise kaikkea. Ne eivät ole myöskään kaiken pahan alku. WTO on käyttökelpoinen organisaatio, mutta sen päätöksenteko on tehtävä avoimemmaksi. Eurooppalaisten valtioiden on ymmärrettävä kansalaisjärjestöjen läsnäolon merkitys kaupan vapauttamista koskevissa neuvotteluissa.

Nicholas CLEGG (ELDR, UK) huomautti että WTO on hallitusten välinen järjestö, jossa on lukuisia jäseniä. Siksi on luonnollista, että sen päätöksenteko on kömpelöä. Mikäli Yhdysvalloilla olisi ollut poliittista tahtoa, menettelytapoihin liittyvät esteet olisi voitu voittaa.

Cleggin mukaan kaupan vapauttaminen on pitkällä tähtäimellä ainoa tapa auttaa köyhimpiä maita. Siksi unionin on edelleen tavoiteltava kaupan vapauttamista ja kattavan neuvottelukierroksen käynnistämistä. Seattlen kokous epäonnistui, koska monilta osanottajilta puuttui kaupan vapauttamista tukeva poliittinen vakaumus.

Paul LANNOYEN (Verts/ALE, B) mielestä Seattlen jälkipyykissä olisi pureuduttava epäonnistumisen syihin. Kehitysmaiden osallistumista neuvotteluihin on muutettava. Seattlessa ne jäivät monien neuvottelujen ulkopuolelle. WTO:n organisaatio kaipaa kasvojen kohotusta. Maailma tarvitsee vapaakauppaa, johon kaikki valtiot osallistuvat samoin ehdoin. Vapaakaupan tavoitteeksi on asetettava kestävä ekologinen ja sosiaalinen kehitys. WTO ei kykene nykymuodossaan täyttämään näitä tavoitteita.

Francis WURTZ (GUE/NGL, F) muistutti että monet Seattlessa olleista kansalaisjärjestöistä arvostelivat voimakkaasti monikansallisten yritysten toimintaa, kulttuuristen näkökohtien sivuuttamista sekä pohjoisen ja etelän epätasapainoa. WTO:ssa markkinanäkökohdat työntävät syrjään kaiken muun. Kansalaiset eivät saa järjestön toiminnasta riittävästi tietoa. WTO:n tilalle olisi luotava demokraattinen järjestö, joka kykenee löytämään tasapainon kestävän kehityksen ja markkinatalouden välille.

Georges BERTHUN (UEN, F) mukaan Seattlen epäonnistuminen on vapaakaupan ja markkinavoimien vastustajien voitto. Kokous epäonnistui, koska Uruguayn kierroksesta ei ollut tehty kunnollista analyysiä ja koska alueellisia intressejä ei otettu huomioon. Seattlen kokous käsitteli lähinnä vauraiden maiden asioita.

Berthun mielestä parlamentin ja neuvoston olisi pohdittava, miten ne voivat paremmin valvoa komission toimia neuvottelujen yhteydessä. Komissiolla ei ollut oikeutta perustaa esimerkiksi bioteknologian työryhmää. Berthun mukaan komissio näyttää pitävän itseään neuvoston yläpuolisena elimenä, mitä ei pidä sallia. Neuvottelumekanismeja olisi muutettava niin että myös kansalliset parlamentit voisivat vaikuttaa neuvottelujen kulkuun. Vain valtioilla tulisi olla oikeus edustaa kansalaisia WTO-neuvotteluissa.

Benedetto DELLA VEDOVA (TDI, I) muistutti että Seattlen epäonnistuminen vaikeuttaa erityisesti köyhimpien maiden asemaa. Tilanne on ikävä myös eurooppalaisten kuluttajien kannalta. Seattlen kokous epäonnistui ensi sijassa siksi ettei sen keskeisillä osanottajilla ollut poliittista tahtoa edistää kaupan vapauttamista.

Eryl McNALLY (PSE, UK) arvioi että Seattlen kokouksella oli liian vähän aikaa käsitellä liian suurta joukkoa asioita. Toisaalta aikaa hukattiin toisarvoisiin seikkoihin. Monien erilaisten neuvotteluosapuolten läsnäolo teki tilanteesta eräänlaisen shakkipelin, jossa unionin asema oli varsin vahva. Unioni onnistui nostamaan esille sosiaali- ja ympäristökysymyksiä. Unionin asemaa vahvistivat sen tiiviit yhteydet AKT- maihin ja kansalaisjärjestöihin.

McNallyn mielestä on tärkeää pohtia, mitkä ovat tulevien WTO-neuvottelujen vaihtoehdot. Hän arvioi että mikäli kaupan vapauttamista koskevia ratkaisuja ei saada aikaan WTO:n puitteissa, Yhdysvallat ryhtyy tekemään kehitysmaiden kanssa bilateriaalisia sopimuksia.

Myös Karl Erik OLSSON (ELDR, S) pohti Seattlen neuvottelujen epäonnistumisen syitä. Hän arvioi että neuvotteluilta puuttui kansan tuki. Lisäksi kehitysmaat tunsivat olevansa neuvottelujen ulkopuolella.

Olsson arvioi että Yhdysvallat suhtautuu tällä hetkellä hiukan avoimemmin unionin kannalta keskeisiin maatalouskysymyksiin. Se on osoittanut ymmärrystä maatalouden monimuotoisuuden käsitteelle. Sen vuoksi myös unionin olisi pohdittava, miten sen tulisi muuttaa yhteistä maatalouspolitiikkaa Agenda 2000:n jälkeen ja miten se voisi vähentää kauppaa vääristäviä tukia.

Caroline LUCAS (Verts/ALE, UK) arvioi että Seattle voi jäädä historiaan muunakin kuin epäonnistumisena, mikäli unioni ja Yhdysvallat ymmärtävät, että niiden on muutettava strategiaansa. Kehitysmaiden pääsyä markkinoille on helpotettava kaikilla aloilla. WTO:n jäsenmaiden on ryhdyttävä kuuntelemaan 1.200 kansalaisjärjestöä, jotka muistuttivat ettei kaupan vapauttamista voi jatkaa ennen kun ympäristö- ja sosiaaliasiat on saatu kuntoon.

Arlindo CUNHAN (PPE/DE, P) mielestä oli hyvä ettei Seattlessa päästy sopimukseen, sillä sopimus olisi ollut tuhoisa maatalouden kannalta. Unionin olisi puolustettava tulevissa neuvotteluissa maatalouden etuja entistä aggressiivisemmin.

Erika MANN (PSE, D) ennusti että kansalliset ja alueelliset edut törmäävät toisiinsa myös tulevissa neuvotteluissa. Siksi on tärkeää, etteivät neuvottelujen osapuolet esiinny blokkeina. Uusiin neuvotteluihin on valmistauduttava entistä huolellisemmin. Osapuolten on kyettävä selvittämään yhteiset etunsa. Niistä tärkein on sellaisen strategian luominen, jonka avulla voidaan ratkaista globalisoitumiseen liittyvät ongelmat.

Mann huomautti etteivät paikalla olleet kansalaisjärjestöt olleet kiinnostuneita vain kaupasta. Ne osoittivat mieltään myös sellaisia asioita vastaan, joilla ei ollut mitään tekemistä WTO-neuvottelujen kanssa. Sen vuoksi olisi tärkeää selvittää kansalaisille, mitä WTO oikeastaan tekee.

Thomas MANNIN (PPE/DE, D) mielestä Seattlen kokous osoitti, ettei ole järkevää kokoontua maassa, jossa käydään vaalitaistelua. Komission esiintyminen neuvotteluissa ansaitsee kuitenkin kiitoksen. Komisaari Lamy otti myös parlamentin näkemykset huomioon.

Mannin mielestä kansalaisjärjestöjen kanssa kannattaa tehdä yhteistyötä tulevien neuvottelujen yhteydessä. Vielä tällä kerralla niitä ei kuunneltu. Seattlen kokous osoitti myös sen että arkaluontoisia asioita on käsiteltävä hyvin varovasti.

Paul RÜBIGIN (PPE/DE, A) mielestä unionin olisi otettava johtava rooli maailmankaupassa, koska Yhdysvallat ei ole siihen kyennyt. WTO tarvitsee uuden ministeritason organisaation. Tärkeimpien vienti- ja tuontimaiden olisi kokoonnuttava ennen varsinaisten neuvottelujen käynnistymistä. Neuvotteluihin olisi liitettävä parlamentaarinen kierros ja kansalaisjärjestöille olisi annettava neuvoa-antava asema.

Komission vastaus

Komission jäsen Pascal LAMY (F) totesi, että Seattlen epäonnistuminen on ollut ikävintä kehitysmaiden kannalta. Kokouksessa yritettiin saada maailmankaupan vapauttaminen hallintaan, mutta tuloksetta.

Lamyn mielestä WTO:n hallinto ja menettelytavat eivät yksinään selitä kokouksen epäonnistumista. On kuitenkin selvää, että kun kokoukseen osallistuu 135 maata, on vaikeaa päästä yhteisymmärrykseen muusta kuin olemassaolevasta.

Lamyn mukaan unionin tavoitteet ympäristön alalla ovat huomattavasti muita maita kunnianhimoisempia. Esimerkiksi Yhdysvallat ei ole valmis etenemään ympäristökysymyksissä yhtä pitkälle kuin EU. Tämä on unionin kannalta ongelma, sillä mikäli kehitysmaat tai Yhdyvallat eivät tue sen ehdotuksia, niitä on jokseenkin mahdotonta saada hyväksytyiksi. Unionin on pyrittävä pragmaattisesti edistämään tärkeinä pitämiään asioita. Se edellyttää liittoutumista mm. kehitysmaiden kanssa.

Äänestys

Parlamentti hyväksyi päätöslauselman B5-0317/99, jossa se pahoittelee, ettei WTO:ssa päästy sopimukseen uuden ja kattavan neuvottelukierroksen esityslistasta. WTO:n neuvottelut jäivät joidenkin sen johtavien jäsenmaiden sisäisen poliittisen keskustelun varjoon. Parlamentti toivoo kuitenkin, että uusi laajan asialistan kierros voidaan aloittaa lähitulevaisuudessa.

Parlamentti korostaa monenvälisten kauppaneuvottelujen tärkeyttä kestävän kehityksen, hyvinvoinnin, vaurauden, kasvun ja työllisyyden kannalta. Sosiaalisia näkökohtia, ympäristöä ja elintarviketurvallisuutta olisi käsiteltävä tulevissa neuvotteluissa. Parlamentti tukee aloitetta, jossa vaaditaan pysyvää parlamentaarista elintä varmistamaan kauppaneuvotteluiden seurattavuus ja demokraattinen vastuunalaisuus. Kyseinen elin auttaisi myös rakentamaan siltaa kansalaisten ja instituutioiden välille.

Parlamentin mielestä neuvoston ja komission olisi syvennettävä ja laajennettava kahdenvälisiä kauppasuhteita sellaisten maiden tai ryhmittymien kanssa, joilla on sama kauppastrategia kuin unionilla. Parlamentti korostaa, että markkinoiden avaaminen kehitysmaiden tuotteille vaatii erityisponnisteluja, jotta kehitysmaat voivat osallistua aktiivisesti tuleviin neuvotteluihin.

Parlamentti on tyytyväinen komission ja parlamentin yhteistyöhön Seattlessa. Parlamentin mielestä WTO:n pääsihteerin tulisi esittää ehdotuksia kauppaneuvotteluiden uudelleenorganisoimiseksi. Parlamentti vaatii komissiota esittämään parlamentin hyväksyttäviksi kaikki sopimukset, jotka koskevat Kiinan liittymistä WTO:hon.

[Start of Doc] [Previous] [Next]

Ilmastonmuutos



Ilmastonmuutos

Neuvoston julkilausuma

Neuvoston puheenjohtaja, ympäristöministeri Satu Hassi totesi että ilmastokysymykset ovat olleet yksi Suomen puheenjohtajakauden painopisteitä ympäristöpolitiikassa. Valmistautuminen COP-5 - osapuolikokoukseen sekä hyvän neuvottelupohjan turvaaminen ensi syksyn COP-6 -kokoukseen ovat olleet Suomen päätavoitteita. Ilmastopolitiikka tulee olemaan yksi ihmiskunnan suurimmista haasteista ensi vuosisadalla. Parlamentti on oikeassa todetessaan, etteivät tähänastiset sitoumukset riitä, vaan ilmastonmuutoksen hidastamiseksi tarvitaan uusia toimia. Toisaalta myös nykyisten sitoumusten toteuttamisessa on suuri työ.

Hassin mukaan Bonnin ilmastokokouksessa saavutettiin edistystä. Siellä sovittiin toimintaohjelmasta, joka tekee mahdolliseksi Kioton ratifiointia koskevat päätökset seuraavassa kokouksessa. Hassi muistutti että Helsingin huippukokous sitoutui ratifioimaan Kioton pöytäkirjan ennen vuotta 2002. Yhteisön on ryhdyttävä kiireellisiin toimiin tämän päätöksen toteuttamiseksi.

Hassi kertoi että Suomi on harjoittanut laajaa dialogia sekä ympäristöjärjestöjen että elinkeinoelämän kanssa. Monipuolinen sitoutuminen ilmastoprosessiin takaa pitkällä tähtäimellä parhaan tuloksen. COP-6 -kokouksen valmistelut edellyttävät kuitenkin vielä paljon työtä. Teollisuusmaiden on rakennettava siltaa kehitysmaiden kanssa. Niiden pyrittävä löytämään ratkaisuja, joissa sekä kehitys että ympäristö voittavat. Kehitysmaille on luotava edellytykset raportoida päästöistä. Myös teknologian siirtoa on edistettävä. Tässä työssä olisi kiinnitettävä erityistä huomiota kaikkein köyhimpien maiden asemaan. Tärkeitä kysymyksiä ovat myös nielujen suhde Kioton mekanismeihin ja joustokatto, jota unioni on ehdottanut. Unionin on löydettävä päästöjen vähentämisen kannalta mahdollisimman tehokkaat ratkaisut.

Hassi totesi ettei ydinvoimaa voida hyväksyä kasvihuonekaasujen vähentämisen menetelmäksi. Yhteisön kannalta suurin haaste on puuttua kasvihuonekaasupäästöjen kasvuun. Päästöjen vähentäminen edellyttää käytännön toimia, mm. ympäristöveron käyttöönottoa. Myös komission aloitteet yhteisön toimenpideohjelmaksi ja päästökaupan järjestämiseksi ovat tärkeitä.

Komission julkilausuma

Komission jäsen Margot WALLSTRÖM (S) oli tyytyväinen siihen, että Bonnin kokouksesssa asetettiin selvä aikataulu Kioton pöytäkirjan ratifioinnille. Ratkaisu luo painetta päästä tuloksiin. Bonnissa keskusteltiin mm. Kioton mekanismien säännöistä ja modaliteeteista. Kokouksessa sovittiin tekstistä, joka on pohja tuleville neuvotteluille. Siellä korostettiin, että edistystä on saavutettava sekä teollisuus- että kehitysmaissa. Seuraava kokous voi olla menestys vain, jos teollisuus- ja kehitysmaiden välille on kyetty luomaan silta.

Wallströmin mielestä ydinvoimaan liittyvät ympäristö- ja turvallisuusongelmat ovat liian merkittäviä, jotta kehitysmaita voitaisiin rohkaista ydinvoiman käyttöön kasvihuonekaasujen vähentämiseksi. Uusiutuvien energiamuotojen käyttö ja energian säästö ovat kehitysmaiden kannalta parempia ratkaisuja.

Wallström kertoi että kokouksessa käsiteltiin unionin ehdotusta Kioton mekanismien katoksi pelkästään epävirallisella tasolla. Hän korosti että Kioton tavoitteet on saavutettava päästöjä vähentämällä eikä kiintiöitä ostamalla. Hän piti tärkeänä että kehitysmaat tekevät myös omia aloitteita päästöjen vähentämiseksi.

Wallström lupasi että komissio jatkaa aktiivista rooliaan neuvotteluissa sekä kehittää yhteisön tason toimia ilmastonmuutoksen hidastamiseksi. Komissio aikoo esitellä maaliskuussa prioriteettinsa neuvostolle. Edessä on vielä paljon teknistä ja poliittista työtä, ennen kuin Kioton sopimus saadaan toimimaan.

Keskustelu

Peter LIESE (PPE/DE, D) arvioi etteivät päästökset, joiden tavoitteena on torjua ilmastonmuutosta, ole riittävän tiukkoja. Kasvihuonekaasupäästöt ovat kaksinkertaisia ympäristön kestokykyyn verrattuna. Kasvihuoneilmiö lisää pyörremyrskyjä ja nostaa merien pintaa niin että pienet saaret jäävät veden alle. Muutokset saattavat johtaa ympäristöpakolaisuuteen. Päästöt on vähennettävä puoleen, jotta ongelmat voidaan estää. Teollisuusmailla on velvollisuus vähentää päästöjä kehitysmaita enemmän.

Liese piti Kioton sopimusta askeleena oikeaan suuntaan, mutta muistutti että se sisältää porsaanreikiä. Kaikkien teollisuusmaiden olisi sitouduttava päästöjen vähentämiseen.

Liesen mielestä Bonnin kokouksessa olisi pitänyt ottaa suurempia askeleita eteenpäin. COP-6 -kokouksessa asioita käsitellään uudelleen. Parlamentin, neuvoston ja komission on kannettava oma vastuunsa ilmastonmuutoksen torjumisesta. Eräiden jäsenvaltioiden, kuten Tanskan ja Ruotsin, päästöt ovat lisääntyneet, mikä liittyy ainakin osittain ydinvoiman käytön vähentämiseen. Ydinvoiman purkaminen saattaa lisätä ympäristöongelmia.

Anneli HULTHÉN (PSE, S) muistutti että ilmastonmuutos aiheuttaa suurta huolta kansalaisten keskuudessa. Luonnonkatastrofit ovat saaneet ihmiset pohtimaan, mistä oikein on kysymys. Konkreettiset toimet ilmastonmuutoksen hidastamiseksi puuttuvat kuitenkin edelleen.

Hulthén arvioi ettei Bonnin kokouksessa otettu suuria edistysaskeleita. Ilmastonmuutoksen torjumiseksi olisi toimittava sekä unionin että koko maailman tasolla. Kioton pöytäkirjan tulisi astua voimaan viimeistään vuonna 2002. Vaikka kaikki maat eivät sitä ratifioisikaan, unionin ei pidä jäädä toimettomaksi. Hulthén toivoi että pöytäkirja voitaisiin ratifioida jo seuraavan osapuolikokouksen aikana. Hän oli tyytyväinen ministeri Hassin lausuntoon, jonka mukaan ydinvoima ei tarjoa ratkaisua ilmastonmuutoksen ongelmiin.

Frédérique RIES (ELDR, B) korosti kansalaisten ja kuluttajien osuutta ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa. He voivat vaikuttaa asioihin omilla valinnoillaan. Kansalaiset onkin otettava mukaan päätöksentekoon. Heille on suunnattava laajoja tiedotuskampanjoita ilmastonmuutoksesta. Energiaveron käyttöönotossa on huolehdittava veroneutraaliuden säilymisestä. Mikäli vero päätetään ottaa käyttöön, sen tulisi koskea koko teollista maailmaa. Muuten päädytään ympäristödumppaukseen.

Alexander de ROO (Verts/ALE, NL) peräänkuulutti johdonmukaista ympäristöpolitiikkaa. Hän muistutti että unionin omat kasvihuonekaasupäästöt lisääntyvät kahdeksan prosentin vauhdilla. Yksi suurimmista syyllisistä on liikenne, joka kasvaa jatkuvasti. Unionin olisi ryhdyttävä toimiin, joilla vähennetään raskaan liikenteen hiilidioksidipäästöjä. Päästöjen vähentämisessä on toimittava uskottavasti. Päästökauppa ei tarjoa kestävää ratkaisua. Energia-alalla olisi otettava käyttöön uusia ratkaisuja ja panostettava erityisesti uusiutuvien energiamuotojen käyttöön. Ydinvoimasta ei ole ympäristöongelmien ratkaisijaksi, sillä se on hyvin kallista.

Laura GONZÁLEZ ÁLVAREZ (GUE/NGL, E) muistutti että maapalloa uhkaa kahden asteen lämpötilan nousu, mikäli kasvuhuonekaasupäästöjä ei ryhdytä merkittävästi rajoittamaan. Ydinvoimasta ei ole ratkaisuksi, sillä siihen liittyy monenlaisia vaaroja. Siksi on tärkeää lisätä uusiutuvien energiamuotojen käyttöä.

González Álvarez piti tärkeänä yhteyksien rakentamista kehitysmaihin. Niiden kanssa ei kuitenkaan pidä ryhtyä käymään kauppaa päästökiintiöistä. Sitä vastoin olisi tärkeää tarjota kehitysmaille rahoitusta, jonka avulla ne voivat ryhtyä toteuttamaan Kioton päätöksiä.

Nicole THOMAS-MAURO (UEN, F) korosti että taloudellinen kehitys ja ympäristö on voitava sovittaa yhteen. Teollisuusmaiden ja kehitysmaiden on saatava aikaan tasapainoinen kumppanuus ympäristökysymyksissä. Myös kansalaisten ympäristötietoisuutta on lisättävä.

Hans BLOKLAND (EDD, NL) painotti että ilmastonmuutosongelmat on ratkaistava maailmanlaajuisesti. Unionin jäsenvaltioiden olisi kannettava oma vastuunsa ja ratifioitava Kioton sopimus mahdollisimman nopeasti. Myös sopimuksen toimeenpanosta on huolehdittava. Ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa energiatehokkuuden lisääminen ja uusiutuvien energiamuotojen käyttöönotto ovat tärkeitä välineitä. Samalla on kuitenkin muistettava että hiilidioksidipäästöjen vähentäminen saattaa johtaa muiden vaarallisten päästöjen lisääntymiseen.

Blokland muistutti että liikenne aiheuttaa huomattavan osan hiilidioksidipäästöistä. Yksi suurimmista päästöjen lähteistä on kerosiini, jota olisi ryhdyttävä verottamaan. Blokland huomautti että parlamentti lisää omalla toiminnallaan hiilidioksidipäästöjä, koska se järjestää täysistuntonsa Brysselin sijasta Strasbourgissa.

Inger SCHÖRLING (Verts/ALE, S) piti uskomattomana, että vain yksi pieni valtio on ratifioinut Kioton sopimuksen. Hänestä EU:n tulisi ryhtyä tiennäyttäjäksi ja jättää Yhdysvallat kulkemaan perässä. Schörling muistutti, ettei uusia energiamuotoja tarvitse enää keksiä, sillä ne ovat jo olemassa. Enää tarvitaan vain poliittista tahtoa.

Anders WIJKMAN (PPE/DE, S) kertoi erään tekeillä olevan energia-analyysin todistavan, että maailmassa on vielä suhteellisen paljon fossiilisia polttoaineita, joten niitä voi vielä tulevaisuudessakin saada halvalla. Hän piti tärkeänä, että kansalaisille tiedotettaisiin fossiilisten polttoaineiden vaikutuksista.

Piia-Noora KAUPPI (PPE/DE, FIN) harmitteli, että vaikka Rion kokouksesta lähtien on sorvattu kunnianhimoisia tavoitteita, käytännössä ei ole tehty vielä mitään. Nyt tulisi ottaa kaikki mahdolliset keinot käyttöön, jotta ilmastonmuutosta vastaan voitaisiin taistella. Etenkin päästökauppa olisi tehokas keino, kunhan markkinatalouden periaatteita vastaavista pelisäännöistä sovitaan.

Kauppi korosti myös ydinvoiman tärkeyttä hiilidioksidipäästöjen vähentämisessä. Hän muistutti että ydinvoima on ainoa energiamuoto, jonka tuotannossa kannetaan täysin vastuu kaikista jätteistä. Ilman ydinvoimaa hiilidioksidipäästöt kasvaisivat 800 tonnilla vuodessa, puhumattakaan tulevaisuuden energian lisätarpeesta, jota ei voida kattaa ilman ydinvoiman lisäämistä.

Neuvoston vastaus

Neuvoston puheenjohtaja Satu Hassi totesi olevansa yhtä mieltä parlamentin jäsenten kanssa siitä, että Kioton sopimus oli vain ensiaskel hiilidioksidipäästöjen vähentämisessä. Jatkossa olisi pyrittävä suurempiin vähentämistavoitteisiin, jotta tulevaisuudessa vältyttäisiin suurilta luonnonkatastrofeilta.

Hassin mielestä unionin on toimittava kahdella tasolla: toisaalta sen on kiinnitettävä huomiota omaan toimintaansa ja toisaalta edistettävä kansainvälisiä neuvotteluja. Unionin on vähennettävä omia päästöjään jo oman uskottavuutensakin takia. Hassin mielestä hiilidioksidivero on tärkeä työkalu, jolla fossiilisten polttoaineiden hintaa saada nostettua. Energiavero olisi saatava vakavasti esille myös Ecofin-neuvostossa.

Hassin mielestä kansainvälisiä neuvotteluja olisi käytävä Yhdysvaltojen lisäksi myös muiden toimijoiden kanssa. Hassi ei suhtautunut Yhdysvaltojen asenteeseen aivan yhtä synkästi kuin jotkut parlamentin jäsenet, sillä merkkejä asennemuutoksesta on jo näkyvissä. Tavoiteltuihin sääntöihin on siis mahdollista päästä sovitussa aikataulussa.

Hassi ei pitänyt hyvänä ratkaisuna sitä, että EU ratifioisi Kioton sopimuksen jo ennen kuudetta COP- kokousta, sillä ennen sitä ei voida tarkkaan tietää, mitä ratifioidaan. Näin voitaisiin heikentää omia neuvotteluasemia, eikä välttämättä saataisi läpi niitä asioita, joita halutaan. Hassin mielestä unioni on osoittanut johtajuutta ilmastonmuutosasiassa Kiotosta lähtien. Viime aikoina työ on ollut sitkeää puurtamista, joka ei ole ollut julkisesti kovin näyttävää.

Komission vastaus

Komission jäsen Margot WALLSTRÖM (S) kertoi että etenkin pienten saarivaltioiden edustajat ovat huolissaan ilmastonmuutoksesta, sillä sen vaikutukset alkavat näkyä heidän elämässään. Wallströmin mukaan tavalliset kansalaiset ajattelevat tulevaisuuttaan lastensa ja lastenlastensa vuoksi pidemmälle kuin politiikot, joiden näkökulma ulottuu yleensä vain ohjelmakauden loppuun.

Wallström totesi, että ilmastonmuutoksesta on tehty poliittisesti korrekti termi ja näin keskustelu on etääntynyt itse asiasta. Nyt olisi tärkeää saada aikaan toimintaa, sillä sen vaikutukset nähdään ehkä vasta 50-100 vuoden kuluttua.

Wallströmin mielestä ympäristönäkökulma olisi otettava huomioon myös kuljetussektorilla. Jotta tässä onnistuttaisiin, olisi otettava käyttöön välineitä, joilla tilanteeseen voidaan vaikuttaa. Wallström kannatti taloudellisten välineiden käyttöä, jotta ympäristölle voitaisiin antaa hinta. Niiden avulla voidaan luoda myös uusia vaihtoehtoja. Myös teollisuuden apua tarvitaan.

Wallströmin mukaan unionin on jatkettava johtavaa rooliaan ilmastonmuutoskeskustelussa. EU:n ei pidä ryhtyä ratifioimaan Kioton sopimusta yksinään. Yhdysvallat on saatava mukaan ratifiointiin kuudennen COP:n yhteydessä. Kaikkien unionin jäsenvaltioiden olisi osallistuttava ratifiointiin. Tulevaisuudessa ilmastonmuutoksen vastaisia toimia tulisi suunnitella enemmän myös kansallisella tasolla. Wallström uskoi, että komission ensi vuonna julkaisemat asiakirjat auttavat tässä työssä.

Wallström kertoi että komissio tukee parlamentin edistyksellistä päätöslauselmaa.

Äänestys

Parlamentti hyväksyi yhteisen päätöslauselman B5-0314/99, jossa se tukee unionin esittämää toivomusta, jonka mukaan Kioton pöytäkirja olisi saatettava voimaan viimeistään vuonna 2002. Kaikkien osapuolten on tehtävä yhteistyötä Haagissa marraskuussa 2000 järjestettävään osapuolten kuudenteen kokoukseen asti sekä siirryttävä sanoista tekoihin.

Parlamentti pahoittelee, että EU:n uskottavuutta kansainvälisissä neuvotteluissa heikentää se, ettei jäsenvaltioiden enemmistö ole vielä ryhtynyt toimiin Kioton sitoumustensa täyttämiseksi. Parlamentti korostaa että teollisuusmaiden on asetettava kotimaassa toteutettavat toimenpiteet etusijalle.

Parlamentti pitää valitettavana ydinteollisuuden edunvalvojien kovaa painostusta Bonnin viidennessä konferenssissa. Ydinenergia ei ole kestävää energiaa, minkä vuoksi se ei täytä Kioton joustavien mekanismien vaatimuksia.

Parlamentti pahoittelee ettei Yhdysvallat edelleenkään halua sitoutua Kioton pöytäkirjan ratifioinnin edellyttämiin toimenpiteisiin. Unionin olisi kuitenkin harkittava vakavasti pöytäkirjan ratifioimista mahdollisimman monen muun osapuolen kanssa. Sen olisi toteutettava nopeita ja tehokkaita toimenpiteitä, jotta energiatehokkuutta voidaan lisätä ja jotta uusiutuvat energialähteet voidaan ottaa helpommin mukaan Euroopan energiajärjestelmään.

Parlamentti vastustaa voimakkaasti kaikkia unionin ja jäsenvaltioiden kehittyville maille osoittamien varojen leikkauksia sekä pahoittelee sitä, että jotkut jäsenvaltiot eivät ole täyttäneet Riossa antamiaan kehitysapusitoumuksia. Tämän vuoksi teollisuusmaiden neuvotteluasemat heikkenevät voimakkaasti kehittyviin maihin nähden. Unionin olisi osoitettava jälleen johtajuutta sekä esitettävä koordinoitu strategia, joka käsittää mm. jäsenmaiden omien kasvihuonekaasujen päästöjen vähentämisen 15 prosentilla vuoteen 2010 mennessä sekä Kioton pöytäkirjan varhaisen ratifioinnin.

[Start of Doc] [Previous] [Next]

Euroopan tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomus



Euroopan tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomus

Tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksessa todetaan, että komissio käyttää määrärahojen käyttöastetta liian usein varainhoidon suoritustason ensisijaisena mittarina. Tilintarkastustuo-mioistuimen mielestä komission työn laatua olisi arvioitava sen mukaan, kuinka hyvin se saavuttaa eri politiikoille asetetut tavoitteet samalla kun se pitää kustannukset mahdollisimman pieninä. Vastuuhenkilöiden olisi käytettävä suoritustason mittapuuna tuotoksia, tuloksia ja niiden saavuttamisesta aiheutuvia kustannuksia. Kaikille yhteisön toiminnoille asetettujen tavoitteiden tulisi olla mahdollisimman selkeitä, täsmällisiä ja mitattavia. Tavoitteiden saavuttamisen mittaamista varten on luotava asianmukaiset välineet.

Komissio on uskonut monelta osin ohjelmiensa päivittäisen hallinnointivastuun jäsenvaltioille. Tilintarkastustuomioistuin muistuttaa, että komission tehtävänä on kuitenkin varmistaa hallinnon asianmukainen toteutuminen. Tilintarkastustuomioistuin on toistuvasti kiinnittänyt huomiota jäsenvaltioiden hallinnointi- ja valvontajärjestelmien puutteisiin.

Tilintarkastustuomioistuin pitää tärkeänä että komission uudistusten yhteydessä toteutetaan perustavanlaatuisia parannuksia sisäiseen valvontaan. Operatiivisten pääosastojen tulojen ja menojen hyväksyjillä on oltava täysi vastuu maksusitoumusten ja maksujen toteuttamisesta. Samalla on lujitettava sisäisen tarkastuksen asemaa sekä selkeytettävä varainhoidon valvojien ja tilinpitäjien henkilökohtaista vastuuta. Komission on huolehdittava siitä, ettei tulojen ja menojen hyväksyjille osoiteta uusia vastuualueita, mikäli heidän käyttöönsä ei anneta tehtävien hoidon edellyttämiä voimavaroja.

Vuosikertomuksessa kiinnitetään huomiota myös yhteisön tilinpäätökseen liittyviin ongelmiin. Kirjanpitojärjestelmässä olevien puutteiden vuoksi esitetyt tiedot ovat osaksi virheellisiä tai puutteellisia. Hallinnoinnin ja sisäisen valvonnan järjestelmien toiminnassa on edelleen ongelmia, jotka ovat aiheuttaneet merkittäviä sisällöllisiä ja muodollisia virheitä. Sen vuoksi tilintarkastustuomioistuin ei voi antaa myönteistä lausumaa komission maksujen perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta.

Tilintarkastustuomioistuin vetoaa komissioon, jotta se jatkaisi ja tehostaisi varainhoidon uudistamista. Sen tulisi ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen antamat suositukset laatiessaan tarkistetun ehdotuksen varainhoitoasetuksen muuttamisesta.

Tilintarkastustuomioistuimen puheenjohtajan puheenvuoro

Tilintarkastustuomioistuimen puheenjohtaja Jan Karlsson totesi että vuoden 1998 tilejä koskeva vastuuvapausmenettely poikkeaa merkittävästi aikaisemmista vuosista. Komission eron ohella yhteisön varojen hallinnointi ja valvonta ovat nousseet tärkeiksi kiinnostuksen kohteiksi.

Karlssonin mukaan EU kärsii kasvukaudelle tyypillisestä ongelmasta: komission rakenne ei ole kehittynyt samassa tahdissa kuin yhteisön toiminta-alat ja varojen hallinnointi, jotka ovat moninaistuneet sekä määrällisesti että sisältönsä puolesta. Komission organisaatio, rekrytointikäytäntö ja menettelyt ovat vanhentuneet. Niiden avulla ei pystytä takaamaan sitä suurta tehokkuutta ja vastuullisuutta, jota EU:n toiminnalta odotetaan. Tästä on ollut seurauksena varainhoitoon ja valvontaan liittyviä puutteita, joista tilintarkastustuomioistuin on toistuvasti raportoinut.

Kaikki EU:n toimielimet ja jäsenvaltiot ovat osaltaan vastuussa nykyisestä tilanteesta. Sen vuoksi on tärkeää että ne toimivat yhdessä tilanteen korjaamiseksi.

Tilintarkastustuomioistuin lähetti heinäkuussa komission tulevalle puheenjohtajalle Romano PRODILLE kirjeen, jossa se toi esiin tärkeimpinä pitämänsä perusparannukset. Parannusten tulisi mahdollistaa EU- politiikkojen saavutusten arviointi, tehostaa valvontarakenteita, yksinkertaistaa ja yhdenmukaistaa varainhoito- ja kirjanpitosäännöksiä sekä tehostaa henkilöstöhallintoa.

Karlssonin mukaan vuoden 1998 tarkastuslausuman päätelmät eivät eroa olennaisesti edellisistä vuosista. Vuosikertomus nostaa esille useita ongelmia, jotka liittyvät mm. maksamattomien maksusitoumusten esittämiseen liian suurina sekä ennakkojen esittämiseen lopullisina maksuina.

Karlsson totesi ettei tilintarkastustuomioistuin voi antaa lausumaa, jonka mukaan komission maksujen perustana olevat toimet olisivat laillisia ja asianmukaisia. Suoritettujen maksujen määrää tai rahoitettujen toimien tukikelpoisuutta koskevia virheitä oli yksinkertaisesti liikaa. Lisäksi tarkastuksessa havaittiin tapauksia, joissa säännöksiä ei ollut noudatettu. Tilintarkastustuomioistuin havaitsi myös merkittävän määrän virheitä suorittaessaan tarkastuksia tuensaajien keskuudessa. Karlssonin mielestä tämä osoittaa että komissiolla ja jäsenvaltioilla on edelleen ongelmia yhteisön ohjelmien hallinnossa ja valvonnassa.

Komissio ja jäsenvaltiot ovat nyt aloittaneet uudistuksen suurimmilla menoaloilla, erityisesti maataloudessa ja rakennerahastoissa. Todellisen edistyksen saavuttaminen edellyttää kuitenkin jäsenvaltioiden järjestelmien laaja-alaista ja perusteellista muuttamista.

Nykyisissä olosuhteissa EU:n toimia ei voi suunnitella kunnolla, ja tarvittavien resurssien tarkka arviointi on mahdotonta. Monissa tapauksissa EU:n politiikoilla ja ohjelmilla ei ole selviä ja mitattavissa olevia tavoitteita, jotka ilmaistaisiin tuotoksina ja kuluina. Rahoitustoiminnan täytäntöönpanoa arvioidaan usein lähinnä sen mukaan, missä määrin talousarviossa myönnetyt määrärahat on käytetty eikä sen mukaan, onko varat käytetty tehokkaasti. Sen myötä yhteisössä kiinnitetään enemmän huomiota menojen määrään kuin niiden laatuun.

Karlssonin mielestä komission olisi kehitettävä organisaatiotaan, menetelmiään ja käytäntöään, jotta ohjelmatyö olisi paremmin sidoksissa arvioinnin tuloksiin. Arvioinnin tulisi olla hallinnoinnin väline, ja sitä olisi hyödynnettävä tulevia päätöksiä tehtäessä.

Karlsson kertoi että vuoden 1998 tilejä koskevassa tarkastuksessa ilmeni puutteita kaikilla varainhoidon valvonnan tasoilla. Komission ohella myös jäsenvaltioiden järjestelmissä ja niihin kohdistuvassa valvonnassa ilmeni huomattavia epäkohtia. Virheet osoittavat että sekä komission että jäsenvaltioiden on viipymättä parannettava valvontajärjestelmiään. Komission on valvottava aiempaa tehokkaammin niitä toimielimiä, jotka hallinnoivat yhteisön varoja komission puolesta, kuten Euroopan investointipankkia ja Euroopan investointirahastoa.

Karlsson viittasi vuonna 1997 tilintarkastustuomioistuimen julkaisemaan lausuntoon, jossa se ehdotti että valvonnasta vastaavien eri virkamiesten tehtäväalueet määriteltäisiin uudelleen. Samalla olisi perustettava riippumaton sisäisen tarkastuksen yksikkö. Sen tulisi tarkastaa että hallinnoinnista vastaavien yksikköjen luomat valvontarakenteet toimivat tyydyttävästi.

Karlsson kertoi että EU on parhaillaan siirtämässä yhteisön ohjelmien hallinnointi- ja valvontavastuuta komissiosta kansallisille viranomaisille ja muille rahoituksen välittäjille. Lisäksi olisi kehitettävä hallinnon tietojärjestelmiä ja kirjanpitojärjestelmiä, jotta komissio voisi harjoittaa asianmukaista valvontaa sekä havaita virheet ja huonon hallinnon tapaukset mahdollisimman nopeasti.

Karlsson muistutti että hallinnon parantaminen vaatii myös henkilöstöresurssien parempaa hallitaa. Henkilöstön rekrytointi on komissiossa yleinen ongelma, jonka tilintarkastustuomioistuin on tuonut usein esille. Komissio tarvitsee joustavaa rekrytointipolitiikkaa, jonka avulla se voi paremmin ottaa palvelukseen tarvitsemaansa henkilöstöä sekä siirtää sitä eri tehtäviin sen mukaan, millaista pätevyyttä eri toiminnoissa tarvitaan. Siihen asti komission tulisi olla hyväksymättä lisää vastuualueita, jos sillä ei ole käytettävissään riittävästi henkilöstöä.

Karlssonin mukaan perustamissopimus velvoittaa jäsenvaltioita toimimaan yhteistyössä komission kanssa, jotta voidaan varmistaa että EU:n varoja käytetään moitteettoman varainhoidon periaatteiden mukaisesti. Perustamissopimuksessa vaaditaan jäsenvaltioilta samoja toimenpiteitä EU:n talousarvioon kohdistuvien petosten torjumiseksi kuin ne ovat toteuttaneet kansallisten taloudellisten etujen suojaamiseksi. Tähän mennessä kuitenkin vain yksi jäsenvaltio on ratifioinut kokonaisuudessaan vuosina 1995 ja 1997 tehdyt, EU:n taloudellisten etujen suojaamista ja lahjonnan torjuntaa koskevat yleissopimukset sekä niihin liittyvät pöytäkirjat. Kolme muuta jäsenvaltiota on ratifioinut yleissopimukset osittain.

Karlssonin mielestä tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomus osoittaa, että EU:n varainhoitokulttuuria on viipymättä muutettava. EU:n toiminnalle on asetettava mitattavissa olevia tavoitteita, joiden pohjalta saavutuksia voidaan arvioida. Komission sisäistä tarkastusta on muutettava, ja jäsenmaiden valvontaa on tehostettava. Samalla on varmistettava toiminnan laillisuus, asianmukaisuus ja kustannusvaikuttavuus. Varainhoitoa koskevia säännöksiä on yksinkertaistettava, minkä lisäksi unionin olisi sitouduttava terveisiin talousarvio- ja kirjanpitoperiaatteisiin. Henkilöstön rekrytointia olisi tarkistettava siten että tehtäviin osoittaminen voisi tapahtua todellisten tarpeiden mukaan.

Karlsson korosti että uudistuksen täytäntöönpano vaatii aikaa. EU:n toimielinten ja jäsenvaltioiden olisi toimittava tiiviissä yhteistyössä komission kanssa, jotta muutokset voitaisiin toteuttaa ennen laajentumista. Tilintarkastustuomioistuin on puolestaan valmis edistämään uudistusta rakentavalla tavalla.

Keskustelu

Diemut THEATO (PPE/DE, D) kertoi että parlamentin jäsenet ovat saaneet lukea 500-sivuisen vuosikertomuksen sisällön lehdistöstä. Vastaisuudessa tilintarkastustuomioistuimen olisi huolehdittava, että parlamentin jäsenet saavat vuosikertomuksen ennen tiedotusvälineitä. Theato antoi kuitenkin tunnustuksen tilintarkastustuomioistuimelle, joka on erottanut vuosikertomuksen vuotaneen virkamiehen tehtävistään.

Theato pahoitteli että EU:n varainhoidossa on esiintynyt puutteellisuuksia lähes kaikilla tasoilla. Vuosikertomuksessa on kiinnitetty huomiota keräämättä jääneiden tullien ohella myös maksamattomiin ALV-veroihin.

Theato tiedusteli milloin komissio aikoo asettaa jäsenmaille velvoitteita varainhoidon parantamiseksi. Maatalouden ohella myös rakennerahastoissa on havaittu merkittäviä epäkohtia.

Eluned MORGANIN (PSE, UK) mielestä on järkyttävää ettei tilintarkastustuomioistuin saanut marraskuussa järjestää tiedotustilaisuutta parlamentin tiloissa. Tässä suhteessa myös parlamentin on syytä katsoa peiliin.

Morgan muistutti että komissio on nyt jo viidettä kertaa jäänyt ilman tarkastuslausumaa. Uudistusprosessi on pahasti myöhässä. Vastaisuudessa sanat eivät enää riitä, vaan komission on ryhdyttävä myös tekoihin. Komission on muutettava rahankäyttöpolitiikkaansa. Nykyisen lepsun järjestelmän sijaan unionissa kaivataan selkeitä varainkäyttöohjeita. Komission sisäisessä tarkastuksessa on tehtävä huomattavia uudistuksia. Nykyisessä järjestelmässä vastuu varainhoidon valvonnasta on hajautettu liian monelle taholle.

Morgan muistutti että 85 prosenttia EU:n varoista käytetään jäsenmaissa. Toistaiseksi kuitenkin jäsenmaat ovat tyytyneet raportoimaan väärinkäytöksistä puuttumatta varainhoidossa ilmeneviin epäkohtiin.

Lousewies van der LAAN (ELDR, NL) totesi että kansalaiset ovat kyllästyneet EU:n toimielimissä jatkuvasti esiintyviin taloudellisiin väärinkäytöksiin. Tilintarkstustuomioistuimen vuosikertomuksesta ei saa muodostua spektaakkelia, joka näytöksen päätyttyä siirretään pöytälaatikkoihin pölyttymään.

Van der Laan yhtyi tilintarkastustuomioistuimen kantaan, jonka mukaan EU:n rahoja olisi hallinnoitava samalla tarkkuudella kuin kansallisia varoja. Parlamentin tulee toimia esimerkkinä hyvästä varainhoidosta. Petosten vastainen taistelu on otettava vakavasti.

Bart STAES (Verts/ALE, B) toivoi että Prodi siistisi komission hallinnossa ilmenneitä epäkohtia. Samalla hän muistutti ettei kaikkia ongelmia pidä etsiä eurokratiasta. Valtaosa väärinkäytöksistä tapahtuu jäsenmaissa. Kansallisten tilintarkastustuomioistuinten olisi tiivistettävä yhteistyötään Euroopan tilintarkastustuomioistuimen kanssa. Samalla EU:n jäsenmaiden olisi sovittava Euroopan syyttäjäviranomaisen toimen perustamisesta.

Marianne ERIKSSON (GUE/NGL, S) muistutti että 5 prosenttia EU:n varoista on kadonnut tai käytetty väärin. Nykyinen järjestelmä rohkaisee petoksiin.

Rijk van DAMMEN (EDD, NL) mielestä komission on valvottava että jäsenmaissa paljastuneet porsaanreiät tukitaan mahdollisimman pikaisesti. Komission on kannettava vastuu varainhoidon valvonnasta. Samalla tilintarkastustuomioistuimen riippumattomuus on turvattava. Vuosikertomusten sisältöa ei pidä muuttaa komission painostuksesta.

Michiel van HULTEN (PSE, NL) peräänkuulutti kolmiulotteista toimintasuunnitelmaa: jäsenmaissa tapahtuvat petokset on voitava havaita, EY:n tilintarkastustuomioistuimen on tehtävä yhteistyötä kansallisten tilintarkastustuomioistuinten kanssa ja komission varainhallintoa on uudistettava perusteellisesti nopealla aikataululla.

Komission vastaus

Komission jäsen Michaele SCHREYER (D) totesi, että yhteisön verovarojen säästäväinen ja tavoitteiden mukainen käyttö on myös uuden komission tavoite. Tilintarkastustuomioistuimen tehtävänä on tutkia onko näin tapahtunut ja antaa komissiolle tieto siitä, miten tilannetta olisi muutettava.

Schreyer kertoi pitävänsä hälyttävänä sitä, että jo viidennen kerran tilintarkastustuomioistuin on löytänyt komission toimista huomautettavaa. Uusi komissio onkin käyttänyt paljon energiaa saadakseen aikaan muutoksia varainhallintaan. Vanha komissio aloitti uudistukset rakennerahastoista. Komissio on sittemmin käynnistänyt muitakin uudistuksia. Vuoden 2001 talousarviossa siirrytään toimintaperusteiseen budjetointiin, jolloin eri politiikat voidaan asettaa etusijalle. Toinen uudistus koskee kaikkien niiden tahojen vastuun lisäämistä, jotka käyttävät yhteisön varoja. Kolmanneksi on tekeillä varainhoitoasetuksen uudistus, jossa on otettu huomioon tilintarkastustuomioistuimen esittämä arvostelu ennakkomaksuja kohtaan.

Schreyerin mielestä olisi tärkeää pohtia, milloin tilintarkastustuomioistuimen raportti tulisi julkistaa. Hänen mielestään parlamentille olisi annettava riittävästi aikaa tutustua raporttiin.

Schreyer totesi, että ongelmat on käytävä läpi sekä komission hallinnon että jäsenvaltioiden kanssa, jotta selvitetään, mistä epäkohdat johtuvat, miten niiltä voidaan välttyä ja miten ne voidaan korjata.

Karlssonin vastaus

Tilintarkastustuomioistuimen puheenjohtaja Jan Karlsson oli parlamentin jäsenten kanssa samaa mieltä siitä, että juuri parlamentin jäsenten tulisi saada tilintarkastustuomioistuimen raportti ensimmäisenä käteensä. Hän myönsi, että tilintarkastustuomioistuimen tulisi asettaa omille toimilleen erittäin tiukat tavoitteet. Karlsson kertoi, että raportin vuotaja on selvitetty ja asiassa on ryhdytty toimenpiteisiin.

Karlssonin mukaan jäsenvaltioille annettavan suuremman valvontavastuun ei tulisi vähentää pienimmässäkään määrin komission valvontavastuuta. Jäsenvaltioiden valvomisen lisäksi komissio on vastuussa itse hallinnoimiensa budjettikohtien osalta.

Karlsson kertoi ottaneensa Diemut THEATON (PPE/DE, D) kanssa yhteyttä kansallisiin valtionhallinnon tarkastusviranomaisiin ja tilintarkastustuomioistuimiin tehdäkseen selväksi, että myös jäsenvaltioilla on velvollisuus valvoa, että yhteisön varoja käytetään oikein. Hän korosti OLAF:in kanssa tehdyn yhteistyön jatkamisen tärkeyttä. Yhteistyössä tulisi hyödyntää UCLAF:in toimista laaditun raportin opetuksia. Tulevaisuudessa olisi hyvä mikäli unioni perustaisi Euroopan syyttäjäviranomaisen.

Karlssonin mukaan komission Tukholman toimistossa tapahtuneet petokset osoittavat, että sisäistä tarkastusta on syytä vahvistaa. Se helpottaisi myös ulkoista tarkastusta. Varainhallinta on uuden komission koetinkivi, jolla testataan sen todellinen halukkuus uudistuksiin. Tilintarkastustuomioistuimen tiukka kanta on, että komission on kerta kaikkiaan siirryttävä uudistusten tielle. Tilintarkastustuomioistuin on kuitenkin valmis tekemään yhteistyötä komission kanssa.

Karlsson kertoi neuvoston ilmoittaneen, ettei tilintarkastustuomioistuimen tehtävänä ole tarkastaa investointirahaston tilejä. Hänen mielestään myös tämän tehtävän tulisi kuulua tilintarkastustuomioistuimelle.

[Start of Doc] [Previous] [Next]

Macaon tilanne



Macaon tilanne

Neuvoston julkilausuma

Neuvoston edustaja Satu Hassi totesi että Macao palaa Kiinan hallintaan 20. joulukuuta Portugalin ja Kiinan välisen sopimuksen mukaisesti. Neuvottelut vallansiirron toteuttamiseksi ovat sujuneet hyvässä hengessä. Portugalilais-kiinalainen yhteysryhmä on valmistellut vallansiirtoa viimeisten 12 vuoden ajan. Macaosta muodostetaan erityishallintoalue, jolla on laaja autonomia ulkopolitiikkaa ja puolustusta lukuunottamatta. Kaikki muu hallinto on paikallisten vastuulla.

Hassi muistutti että unionilla on ollut Portugalin kautta erityissuhde Macaoon. Neuvosto hyväksyi komission tiedonannon perusteella Macaota koskevat päätelmät 10. joulukuuta. Myös Helsingin huippukokous antoi Macaota koskevan lausunnon. Unioni tukee Macaon asemaa erityishallintoalueena ja tulee jatkossakin seuraamaan tarkkaan sen kehitystä. Euroopan ja Macaon välillä olevat vanhat siteet tekevät suhteesta erityislaatuisen.

Hassi lupasi että unioni seuraa vallansiirron jälkeen "yksi maa, kaksi järjestelmää" -periaatteen toteutumista. Unioni pitää tärkeänä kansalaisten oikeuksien ja vapauksien säilyttämistä Kiinan ja Portugalin vuonna 1987 antaman yhteisen julkilausuman ja erityishallintoalueen perustuslain mukaisesti. Unioni seuraa myös niiden kansainvälisten yleissopimusten täytäntöönpanoa, joiden sopimuspuolena Macao on. Unioni pitää erityisen tärkeänä, että Macaossa sovelletaan kaikilta osin YK:n taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskevaa sopimusta, kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevaa sopimusta sekä ILO:n yleissopimuksissa vahvistettuja perustyönormeja.

Hassi totesi, että EU:n ja Macaon väliset kauppasuhteet ovat merkittävät. EU on kolmanneksi suurin investoija Macaossa ja sen toiseksi suurin kauppakumppani. EY:n ja Macaon välisen kauppaa ja yhteistyötä koskevan sopimuksen jatkamisesta siirtymäprosessin jälkeen on jo sovittu. Sopimuksella luodaan puitteet Macaon erityishallintoalueen ja EU:n yhteistyölle. Sen avulla ylläpidetään pysyvää vuoropuhelua kaupallisista, taloudellisista ja yhteistyötä koskevista asioista. Tätä linkkiä vahvistavat myös Macaon kaupan ja talouden viraston akkreditointi Euroopan yhteisöihin sekä komission Hongkongin delegaation akkreditoituminen Macaoon.

Hassin mukaan Hongkongin esimerkki antaa uskoa siihen että vallansiirto voi Macaossakin sujua kitkatta. Macaon pieni koko ja yhtenäisyys sekä kansainvälinen tuki turvaavat sen tulevan kehityksen.

Äänestys

Parlamentti hyväksyi yhteisen päätöslauselman B5-0328/99 jossa se kehottaa komissiota ja neuvostoa käyttämään kaikkia käytössään olevia välineitä auttaakseen Macaota turvaamaan autonomiansa sekä säilyttämään elämänmuotonsa ja identiteettinsä, jota Portugalin ja Kiinan yhteisessä julistuksessa sitoudutaan puolustamaan. Parlamentti on vakuuttunut että Macaon kulttuuriin liittyvien erityispiirteiden ja sen väestön identiteetin ylläpito on tärkeä perusta sen autonomialle ja hyvinvoinnille tulevaisuudessa.

Parlamentti on tyytyväinen siihen, että Portugalin ja Kiinan yhteinen julistus takaa jatkuvuuden nykyiselle oikeusjärjestelmälle, jossa on otettu mallia Euroopan lainsäädäntörakenteesta.

Parlamentti kehottaa unionia ja sen jäsenvaltioita tiivistämään taloudellisia ja kaupallisia suhteitaan Macaoon. Unionin olisi tuettava Macaon erityishallintoalueen kansainvälistä autonomiaa neuvottelemalla suoraan Macaon kanssa sen autonomian piiriin kuuluvilla alueilla sekä edistämälla Macaon osallistumista kansainvälisiin järjestöihin ja foorumeihin. Komission olisi etsittävä keinoja vahvistaa ja lujittaa Macaon kansalaisyhteiskuntaa sekä edistää monipuoluejärjestelmän ja demokraattisten instituutioiden kehittämistä edelleen. Kaikkien jäsenvaltioiden olisi myönnettävä viisumivapaus Macaon erityishallintoalueen passin haltijoille.

[Start of Doc] [Previous] [Next]

Brittiläisen naudanlihan tuontikielto



Brittiläisen naudanlihan tuontikielto

Komission julkilausuma

EU:n kilpailuasioista komissaari Mario MONTI (I) pahoitteli ettei komissaari David BYRNE (IRL) päässyt Brysselin vaikeiden sääolosuhteiden takia esittelemään komission julkilausumaa henkilökohtaisesti. Monti muistutti että komissio hyväksyi 14. joulukuuta päätöksen, jossa se arvosteli Ranskan ratkaisua olla poistamatta brittiläistä naudanlihaa koskevaa tuontikieltoa. Komissio lähetti asiasta kirjeen Ranskan hallitukselle, johon se pyysi vastausta viiden vuorokauden sisällä. Ellei vastausta saada, komissio vie kiistan Euroopan tuomioistuimen ratkaistavaksi.

Montin mukaan neuvotteluratkaisun epäonnistuminen naudanlihajupakassa oli komissiolle suunnaton pettymys. Komissio pyrki alusta pitäen välttämään tuomioistuinkäsittelyä, koska se uskoi neuvotteluratkaisun olevan kaikkien osapuolten etujen mukaista. Kiistan ratkaiseminen on erityisen tärkeää brittilihantuottajille. Nyt näyttää kuitenkin siltä että brittiläistä naudanlihaa koskeva kiista pitkittyy entisestään.

Monti kertoi että komission päätös kumota brittilihan tuontikielto noudatti Firenzessä kesäkuussa 1996 järjestetyn Eurooppa-neuvoston määrittelemiä suuntaviivoja, varotoimenpiteitä ja aikataulua. Valitettavasti ranskalaiset viranomaiset eivät suostuneet kumoamaan kansallisia rajoituksia.

Monti muistutti että EU:n tieteellinen ohjauskomitea totesi yksimielisesti ettei brittiläisen naudanlihan turvallisuutta tarvitse tarkastella enää uudelleen. Tieteellisen komitean päätös ei kuitenkaan vakuuttanut Ranskan viranomaisia. Ranskan ja Britannian edustajat pääsivät marraskuun lopulla yhteisymmärrykseen brittilihan valvontaa koskevasta muistiosta. Yhteisymmärryksen perusteella komissio tuudittautui käsitykseen että Ranska aikoi kumota tuontikiellon. Näin ei kuitenkaan käynyt, vaan Ranska ilmoitti 9. joulukuuta jatkavansa tuontikieltoa.

Montin mukaan komissiota on sittemmin syytetty ajan haaskaamisesta. Eräiden mielestä asia olisi pitänyt viedä nopeammin EU:n tuomioistuimen ratkaistavaksi. Komissio pitää näkemystä kuitenkin virheellisenä. Se on pyrkinyt kaikessa toiminnassaan noudattamaan perustamissopimuksen velvoitteita, jotka määräävät tarkasti missä järjestyksessä asioita pitää hoitaa. Komissio on pyrkinyt nopeuttamaan asioiden käsittelyä lyhentämällä vastauksen antamiseen määrättyä aikaa kahdesta kuukaudesta kahteen viikkoon. 14.12. lähetetyn kirjeen osalta vastausaikaa lyhennettiin kahdesta kuukaudesta viiteen vuorokauteen.

Komission mielestä Ranskan hallituksen on aika tunnustaa että päätös brittilihan tuontikiellon kumoamisesta on tieteellisesti perusteltu. Mikäli kiistaan löytyy aikanaan sopuratkaisu, ansio johtuu pitkälti komission järjestelmällisestä lähestymistavasta.

Keskustelu

Struan STEVENSON (PPE/DE, UK) muistutti että 18 viikkoa on kulunut siitä kun komissio vaati tuontikiellon lopettamista. Tästä huolimatta ranskalaiset ovat jatkaneet brittilihan panettelua. Komissio on puolestaan yrittänyt hillitä Britannian hallituksen kasvavaa raivoa.

Stevensonin mielestä nyt on koittanut aika viedä Ranskan hallitus EU:n tuomioistuimeen. Ranskalta on vaadittava tuntuvia korvauksia brittiläisten naudanlihatuottajien kärsimien tappioiden kattamiseksi.

Stevenson oudoksui Britannian pääministerin marraskuussa tekemää tarjousta, jonka mukaan ruoholla ruokitut naudat tulisi vapauttaa tuotekiellon piiristä. Hänen mukaansa brittiliha on BSE-kriisin seurauksena tarkimmin valvottu tuote maailmassa. Stevenson tiedusteli mihin toimiin komissio aikoo ryhtyä Ranskan ja Saksan ylläpitämän tuontikiellon kumoamiseksi.

Dagmar ROTH-BEHRENDT (PSE, D) muistutti että ainoastaan tieteellisesti perusteltu kanta, joka koskee kuluttajansuojaa, voi olla tuontikieltoa koskevan päätöksen perustana. Hullun lehmän taudista ei ole saatu uutta informaatiota sen jälkeen kun tieteellinen ohjauskomitea päästi brittiläisen naudanlihan pannasta. Sen myötä komission päätös tuontikiellon kumoamiseksi on ainoa oikea.

Roth-Behrendtin mukaan kaikki jäsenvaltiot haluavat olla selvillä hullun lehmän tautia koskevasta tilanteesta. Hän tiedusteli milloin komissio aikoo määrätä BSE-testit pakollisiksi kaikissa jäsenmaissa. Lisäksi kaikkiin naudanlihatuotteisiin olisi lisättävä kattavat alkuperämerkinnät.

Friedrich-Wilhelm GRAEFE zu BARINGDORFIN (Verts/ALE, D) mielestä komission tulisi varmistaa, että BSE- testit ja naudanlihaa koskevat alkuperämerkinnät toteutetaan asianmukaisesti. Brittiläisen naudanlihan tuontikiellon kumoamista koskevat neuvottelut on käynnistettävä vasta sitten kun nämä asiat on saatu kuntoon.

Elizabeth LYNNEN (ELDR, UK) mukaan naudanlihakriisi koskee koko unionin maanviljelijöitä. Hän yhtyi Stevensonin kantaan, jonka mukaan brittiliha on tällä hetkellä turvallisinta maailmassa.

Lynne vaati nopeutettujen oikeustoimien käynnistämistä Ranskaa vastaan. Ranskalle olisi määrättävä sakkoja, joilla voidaan korvata tuontikiellon aiheuttamat tappiot.

Sylviane AINARDIN (GUE/NGL, F) mielestä ei ole mitään syytä kaataa öljyä liekeille naudanlihaa koskevassa kiistassa. Sen sijaan hän vaati varovaisuusperiaatteen noudattamista koko unionin alueella. Naudanlihalle olisi määrättävä pakolliset alkuperämerkinnät, jotka kattaisivat koko tuotantoketjun.

Jean-Claude MARTINEZIN (NI, F) mukaan unionilla on edessään tieteellinen, poliittinen ja moraalinen ongelma. Hänen mielestään Ranskalla on hyvät perusteet suojautua BSE-taudin riskiltä.
Martinez muistutti ettei hullun lehmän tauti ole hävinnyt, vaikka luu- ja lihajauhosta valmistettu rehu on kielletty. Hän piti Ranskan varovaista linjaa perusteltuna. Kaupallisia etuja ei pidä nostaa kuluttajansuojan ja kansanterveyden edelle.

Phillip WHITEHEAD (PSE, UK) muistutti ettei Britanniassa ole monta yhtä turvallista elintarviketta kuin naudanliha. Hänen mielestään Ranskan pääministerin viimeaikaiset lausunnot ovat heikentäneet mahdollisuuksia löytää kiistaan neuvotteluratkaisu. Tiedotusvälineiden mukaan Lionel Jospin antaa itsensä mieluummin ristiinnaulittavaksi brittilehdistössä kuin Ranskan julkisessa mielipiteessä. Whitehead piti Jospinin lähestymistapaa ristiriitahakuisena, joka uhkaa koko unionin toimintaa. EU:n jäsenmaiden yhteistyön tulisi perustua sovittelulle eikä toisten jäsenmaiden nokittelulle.

Ian HUDGHTON (Verts/ALE, UK) pahoitteli että Ranska pitää edelleen kiinni brittiläisen naudanlihan tuontikiellosta. Hän toivoi että Ranskan viranomaiset tarkastelisivat Skotlannin tilannetta irrallaan Britanniasta.

Robert STURDY (PPE/DE, UK) muistutti etteivät elintarvikkeet voi koskaan olla täysin turvallisia. Esimerkiksi Ranskassa kuoli viime vuonna 20 henkeä listeriabakteerin aiheuttamaan myrkytykseen. Hänen mielestään Ranskan viranomaisten tulisi omaksua nykyistä rakentavampi lähestymistapa naudanlihakysymyksessä.

Pervenche BERÈS (PSE, F) antoi tunnustuksen Britannian ponnisteluille parantaa maan elintarviketurvallisuutta. Sen myötä esimerkiksi brittikouluissa ei enää saa tarjoilla naudanlihaa.

Berès muistutti että kaikki hallitukset tekevät kuluttajansuojaa koskevat ratkaisunsa sen perusteella, millaisen riskin jokin elintarvike muodostaa. Hän piti Ranskan hallituksen päätöstä noudattaa varovaisuusperiaatetta täysin perusteltuna. Samaa periaatetta noudattaen Ranskan hallitus on vetänyt markkinoilta listeriabakteerin saastuttamia juustoja.

Berès korosti että komissio on vastuussa EU:n kansalaisten terveydestä. Sen on varmistettava että BSE-testit otetaan käyttöön kaikissa jäsenmaissa. Lisäksi komission puheenjohtajan Romano PRODIN on toteutettava lupauksensa elintarviketurvallisuusviraston perustamisesta.

Komission vastaus

Kansanterveys- ja kuluttaja-asioista vastaava komissaari David BYRNE (IRL) uskoi että komission lähestymistapa on ollut naudanlihakysymyksessä oikea. Hän piti sovittelevaa ratkaisua parempana kuin oikeustoimien käynnistämistä.

Byrne muistutti että Ranska ilmoitti tuontikiellon jatkumisesta vasta 1. lokakuuta. Uusi komissio oli tuolloin ollut toimessaan vasta kaksi viikkoa. Ranskan ilmoitettua päätöksestään Byrne selvitti onko Ranskan syytöksillä mitään tieteellistä pohjaa. Tieteellinen ohjauskomitea sai päivitettyä tietoa kiistan molemmilta osapuolilta. Sen myötä se teki päätöksen, jonka tulokset kaikki tuntevat. Komissio on lisäselvitysten perusteella vakuuttunut että brittiliha on yhtä turvallista kuin mikä tahansa liha Euroopassa.

Byrne torjui väitteet, joiden mukaan komissio olisi hidastellut tuontikieltoa koskevassa kysymyksessä. Komissio pyrki päinvastoin nopeuttamaan menettelyä lyhentämällä Ranskan vastauksille myönnettyä aikaa.

Byrne kertoi että Saksan parlamentin on määrä päättää brittilihan tuontikiellon kumoamisesta 17. joulukuuta järjestettävässä istunnossa. Komissio on parhaillaan valmistelemassa hullun lehmän tautia varten yhteistä valvontajärjestelmää, jonka toteuttaminen etenee alkuperäisen aikataulun mukaisesti.

Byrne muistutti etteivät Euroopan tuomioistuimen päätökset synny pelkästään komission ja kiistan osapuolina olevien jäsenmaiden esittämien kantojen perusteella. Myös muut jäsenvaltiot voivat osallistua kiistakysymyksen käsittelyyn. Mikäli Ranska päättää jatkaa tuontikieltoa, komission on tehtävä päätös jatkotoimenpiteistä. Lopullista päätöstä väliaikaisesta menettelystä ei voi kuitenkaan tehdä ennen kuin Ranska on antanut vastauksensa.

Byrne epäili nopeutetun menettelyn mielekkyyttä. Komission on vakavasti harkittava olisiko tällainen menettely vaivan arvoista. Väliaikaisen ratkaisun sijaan voisi olla parempi että tuomioistuin saa haltuunsa kaikkien osapuolten kannat.

Byrne kertoi että komission suunnittelema DBES-ohjelma (data based export scheme) kattaa myös elintarviketurvallisuutta, seurattavuutta sekä alkuperämerkintöjä koskevat vaatimukset. Asiaa koskeva valkoinen kirja esitellään komission kollegiolle 12. tammikuuta 2000. Ohjelma sisältää myös riskiarviointia koskevat määräykset. Riskien arvioinnin tulisi tapahtua riippumattomien tiedemiesten toimesta. Tiedemiesten lausuntojen perusteella elintarviketurvallisuusvirasto voi tehdä lopullisen päätöksensä. Riskien arvioinnin ja hallinnan välille tulisi kuitenkin löytää sopiva tasapaino.

[Start of Doc] [Previous] [Next]

Keskustelu ajankohtaisista asioista



Keskustelu ajankohtaisista asioista

Indonesian tilanne

Parlamentti hyväksyi yhteisen päätöslauselman B5-0339/99, jossa se kehoittaa Indonesian uutta hallitusta etsimään rauhanomaista ratkaisua tilanteeseen Acehissa, Molukkien saarilla, Länsi-Papuassa ja muualla Indonesiassa. Se pyytää Indonesian hallitukselta, että kyseisillä alueilla tapahtuneista ihmisoikeusrikkomuksista vastaavat henkilöt saatetaan vastuuseen teoistaan. Indonesian hallituksen olisi hajotettava Kopassus-erikoisjoukot.

Parlamentti arvioi että Indonesian puolustusvoimat tulkitsisivat aseiden ja muiden kiellettyjen välineiden viennin jatkamisen Indonesiaan viestiksi siitä, että tilanne on palautunut entiseksi ja että heillä on taas oikeus jatkaa sortotoimia. Neuvoston olisi tutkittava mahdollisuutta jatkaa Indonesiaa koskevien yhteisten kantojensa voimassaoloa myös 17. tammikuuta 2000 jälkeen.

Sierra Leonen rauhanprosessi

Parlamentti hyväksyi yhteisen päätöslauselman B5-0033/99, jossa se tuomitsee siviileihin kohdistetun jatkuvan väkivallan ja ihmisoikeusrikkomukset Sierra Leonessa. Se valittaa rauhanprosessin täytäntöönpanon viivästymistä ja kehottaa kaikkia osapuolia aloittamaaan uudelleen keskustelut, joiden avulla kiistanaiheet voidaan ratkaista. Maan hallituksen olisi ryhdyttävä välittömiin toimiin siviiliväestön suojelemiseksi sekä saatettava oikeuden eteen väkivallasta vastuussa olevat henkilöt.

Parlamentti kehottaa jäsenvaltioita ja komissiota antamaan Sierra Leonelle sen tarvitsemaa humanitaarista apua sekä tukemaan aseistariisunta-, kotiuttamis- ja uudelleenintegrointiohjelmaa. YK:n turvallisuusneuvoston olisi nopeutettava kansainvälisten rauhanturvajoukkojen saapumista kriisialueelle. Joukkojen tehtävänä olisi suojella siviiliväestöä, auttaa aselevon valvonnassa sekä entisten taistelijoiden kotiuttamisessa.

Euroopan kansalaisten saamat kuolemantuo-miot

Parlamentti hyväksyi yhteisen päätöslauselman B5-0335/99, jossa se pyytää niitä maita, joissa kuolemanrangaistus on vielä käytössä, ryhtymään toimiin sen poistamiseksi kokonaan. Neuvoston olisi estettävä Nabil Nanaklin ja Derek Rocco Barnabein saamien kuolemantuomioiden täytäntöön-pano. Nanakli on tuomittu kuolemaan Jemenin tasavallassa ja Barnabei Virginiassa Yhdysvalloissa.

Kuwaitin naisten äänioikeus

Parlamentti hyväksyi yhteisen päätöslauselman B5-0342/99, jossa se esittää syvän paheksuntansa Kuwaitin lakiasäätävän elimen päätösten johdosta, jotka estävät Kuwaitin naisia äänestämästä sekä asettumasta ehdolle parlamentti- ja kunnallisvaaleissa. Se kehottaa Kuwaitin parlamenttia hyväksymään lakiluonnoksen, joka myöntää naisille kaikki poliittiset oikeudet.

Parlamentti onnittelee Kuwaitin hallitusta sen äskettäisestä päätöksestä nimittää nainen ensimmäistä kertaa maan hallitukseen.

Afganistanin tilanne

Parlamentti hyväksyi yhteisen päätöslauselman B5-0343/99, jossa se tuomitsee tiukasti Talebanin hallinnon, joka harjoittaa afganistanilaisia naisia syrjivää väkivaltaista politiikkaa ja joka rikkoo heidän perusoikeuksiaan. Parlamentti on huolestunut tilanteesta Afganistanissa, jossa miehillä on täydellinen päätösvalta perheensä naispuolisten jäsenten elämästä ja kuolemasta ja jossa miehet langettavat naisille raakoja rangaistuksia Talebanin lain tuella.

Parlamentti on järkyttynyt kertomuksista, joiden mukaan Taleban kiduttaa ihmisiä saadakseen heiltä tunnustuksia, jotka johtavat kuolemanrangaistukseen. Parlamentin mielestä YK:n olisi puututtava tilanteeseen aktiivisemmin. Jäsenvaltioiden ei pitäisi tunnustaa Talebanin hallintoa niin kauan kuin se ei suostu kunnioittamaan ihmisoikeuksia ja lopettamaan naisten syrjintää.

Kansainvälinen rikostuomioistuin

Parlamentti hyväksyi yhteisen päätöslauselman B5-0337/99, jossa se kehottaa unionin 14 jäsenvaltiota ja hakijamaita, jotka eivät ole vielä ratifioineet kansainvälisestä rikostuomioistuimesta annettua Rooman asetusta, ratifioimaan sen mahdollisimman pian. Neuvoston ja komission olisi asetettava tavoitteeksi tuomioistuimen tuomiovallan voimaanastuminen 31. joulukuuta 2000 mennessä. Niiden olisi ryhdyttävä päättäväisiin toimiin suostutellakseen ne valtiot, jotka eivät ole vielä hyväksyneet tuomioistuimen perustamisasetusta, hyväksymään sen ehdottoman tuomiovallan. Neuvoston, komission ja jäsenvaltioiden olisi tuettava YK:n yleiskokouksen perustamaa rahastoa, joka kattaa valmistelukomitean työhön osallistumisesta aiheutuvat kustannukset vähiten kehittyneiden maiden ja niiden kehitysmaiden osalta, joita YK:n yleiskokouksen päätöslauselmat eivät koske.

[Start of Doc] [Previous] [Next]

Suulliset kysymykset komissiolle



Suulliset kysymykset komissiolle

EU:n perusoikeuskirja

David MARTIN (PSE, UK) tiedusteli tulisiko Tampereen huippukokouksen mandaatilla laaditulla EU:n perusoikeuskirjalla olla komission mielestä lainvoima.

EU:n sisä- ja oikeusasioista vastaava komissaaari Antonio VITORINO (P) viittasi Kölnin huippukokouksen päätökseen, jonka mukaan perusoikeuskirja tulisi laatia ennen vuoden 2000 loppua. Perusoikeuskirjan luonne on kuitenkin edelleen avoin. Asiasta on määrä keskustella Tampereella 17. joulukuuta järjestettävässä kokouksessa. Kokouksessa pohditaan miten perusoikeuskirja voisi edistää perusoikeuksien turvaamista Euroopassa. Vitorinon mukaan on vaikea kuvitella että tämä tavoite voitaisiin toteuttaa ellei perusoikeuskirjalla ole lainvoimaa. Hän arveli että perusoikeuskirjan luonnostelu tulee olemaan vaikeaa. Unionin ei pidä kuitenkaan pettää kansalaisten odotuksia.

Miesvaltainen hallintokulttuuri

María IZQUIERDO ROJON (PSE, E) mielestä naisten aliedustus korkeissa asemissa ja heidän pääsynsä estäminen näihin asemiin ei ratkea sillä, että niissä on naisiin hyväntahtoisesti suhtautuvia miehiä. Hän tiedusteli mitä komissio aikoo tehdä muuttaakseen nykyistä tilannetta, jossa 90 prosenttia korkeista asemista on miesten hallussa.

EU:n hallintokomissaarin Neil KINNOCKIN (UK) mukaan komissio on samaa mieltä siitä ettei naisia ole tarpeeksi toimielinten johtoportailla. Komissio on vuodesta 1998 lähtien pyrkinyt kolmen toimintaohjelman avulla lisäämään naisten osuutta johtotehtävissä. Vuonna 1998 naisten osuus toimielinten johtoportailla oli vain 11,5 prosenttia. Syyskuussa 1999 osuus oli noussut jo 19,3 prosenttiin.

Kinnock vakuutti ettei uusi komissio lepää laakereillaan vaan se on sitoutunut toimiin, jotta naisten osuus korkeilla virkapaikoilla kasvaisi. Uuden komission tarkoituksena on parantaa naispuolisten virkamiesten urakehitystä.

Ydinaseiden sekä kemiallisten ja biologisten aseiden valmistuksessa käytettävien aineiden laiton kauppa

Ioannis SOULADAKISIN (PSE, GR) mielestä sopimukset ydinaseiden sekä kemiallisten ja biologisten aseiden valmistuksessa käytettävien aineiden valvonnasta ovat osoittautuneet riittämättömiksi. Hän tiedusteli mihin toimiin komissio on ryhtynyt estääkseen kiellettyjen aineiden laitonta kauppaa maissa, joista osa pyrkii liittymään unioniin tai solmimaan erityissuhteet sen kanssa.

EU:n ulkosuhteista vastaava komissaari Chris PATTEN (UK) torjui väitteet, joiden mukaan komissio ei olisi ryhtynyt mihinkään toimiin laittoman asekaupan estämiseksi. Komissiota on pyydetty koordinoimaan EU:n toimintaa joukkotuhoaseiden hävittämiseksi Venäjällä. Lisäksi EU on tarjonnut Phare-yhteistyön puitteissa koulutusta laitonta asekauppaa koskevan valvonnan kehittämiseksi.

Patten muistutti ettei komissiolla ole toistaiseksi mandaattia selvittää miten joukkotuhoaseita levitetään. Komissio voi tehostaa toimintaansa vasta sitten kun sillä on tähän toimintaan tarvittava oikeudellinen perusta.

[Start of Doc] [Previous] [Next]

Suulliset kysymykset neuvostolle



Suulliset kysymykset neuvostolle

Euroopan investointipankin tietojen julkisuus

Monica FRASSONI (Verts/ALE, B) viittasi Euroopan investointipankin taannoiseen päätökseen myöntää luotto Gardaland-yhtiölle samannimisen huvipuiston laajentamiseksi, mutta asiaa koskevia tietoja ei luovutettu ulkopuolisille. Hän tiedusteli, aikooko neuvosto ryhtyä toimenpiteisiin Euroopan investointipankin päätöksiin liittyvien tietojen julkisuuden ja saatavuuden parantamiseksi.

Neuvoston edustaja Suvi-Anne Siimes totesi Gardaland-projektin olleen aiemmin esillä komission kyselytunnilla, jolloin projektin edut ja haitat käsiteltiin yksityiskohtaisemmin. Hän kertoi, että kaikissa EIP:n luotonannoissa ympäristönäkökohtien huomioonottaminen on yksi perusedellytyksistä. EIP on pankki, jonka asiakirjat eivät ole samalla tavalla julkisia kuin yhteisön lakiasäätävien elinten asiakirjat. Tietoja ei siis voida luovuttaa ilman toisen osapuolen suostumusta, koska näin voitaisiin paljastaa liikesalaisuuksia.

Siimes muistutti, että EIP toimii vuonna 1997 hyväksytyn asiakirjojen julkisuutta koskevien säännösten puitteissa. Jos yhteisö esimerkiksi myöntää lainan kolmansissa maissa toteutettaviin projekteihin, on näistä projekteista annettava vuosittain selvitys.

Avoimuusperiaatteen soveltaminen neuvostossa

William NEWTON DUNN (PPE/DE, UK) tiedusteli, mitä on tapahtunut ruotsalaisten toimittajien Euroopan yhteisöjen tuomioistuimeen viemälle kysymykselle epädemokraattisesta asiakirjojen salassapidosta, joka on ristiriidassa Ruotsin kansallisen, asiakirjojen julkisuutta edellyttävän lainsäädännön kanssa.

Neuvoston edustaja Suvi-Anne Siimes kertoi ensimmäisen asteen tuomioistuimen kumonneen neuvoston päätöksen olla antamatta kyseisiä asiakirjoja. Neuvosto päätti asiasta uudelleen ja myönsi, että yhtä asiakirjaa lukuunottamatta kaikki asiakirjat voitiin julkistaa. Tästä päätöksestä ei nostettu kannetta, joten asia on ratkaistu.

Siimes muistutti että komissio on antamassa ensi vuoden tammikuussa ehdotuksensa unionin yhteisiksi julkisuusperiaatteiksi. Tähän ehdotukseen neuvosto ottaa kantaa, kun se on sille toimitettu. Siimes kuitenkin muistutti että kuluneen puheenjohtajakauden aikana on jo tehty ratkaisu, että COREPERin esityslistat ovat julkisia. Tämä on selvä askel avoimuuden suuntaan.

Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen julkisuuskäytäntö

Piia-Noora KAUPPI (PPE/DE, FIN) totesi että Euroopan yhteisöjen tuomioistuin harjoittaa rajallista julkisuuskäytäntöä. Mahdollisista äänestyspäätösten tuloksista ei pidetä lukua eivätkä tuomarit esitä tuomioista eriäviä mielipiteitä. Hän tiedusteli neuvostolta, aikooko se vaikuttaa siten, että myös tuomioistuin omaksuisi avoimemman päätöksenteon periaatteen.

Neuvoston edustaja Suvi-Anne Siimes totesi että yhteisön perustamissopimusten nojalla yhteisön tuomioistuimen neuvottelut ovat salaisia. Neuvosto voi muuttaa salassapitosäännöksiä vain tuomioistuimen pyynnöstä. Siimes muistutti ettei avoimuuskäytäntöä noudateta edes kaikkien jäsenvaltioiden tuomioistuimissa. Tilanteeseen liittyy sekä etuja että haittoja. Neuvottelujen salaisuus on perusteltu, koska sen avulla voidaan säilyttää tuomareiden riippumattomuus, tuomioiden hyväksyminen ja yhteisön oikeuden yhdenmukainen tulkinta.

[Start of Doc] [Previous] [Next]

Kirjojen hinnat Saksassa ja Itävallassa



Kirjojen hinnat Saksassa ja Itävallassa

Suullinen kysymys: B5-0038/99.

Parlamentti hyväksyi yhteisen päätöslauselman B5-0390/99, jossa se toteaa vastustavansa jyrkästi kaikkia päätöksiä, joilla pyritään lopettamaan Saksan ja Itävallan välinen rajat ylittävä sopimus kirjojen kiinteistä hinnoista. Sopimuksen poistaminen uhkaisi kirjavalikoiman monipuolisuutta ja kirjojen saatavuutta.

Parlamentti muistuttaa, että kirjat ovat sekä kulttuurihyödykkeitä että kilpailumääraysten alaista kauppatavaraa. Komission olisi tunnustettava kirjojen hintoja koskeva rajat ylittävä sopimus sekä tehtävä ehdotus direktiiviksi, jolla yhtenäisten hintojen järjestelmä laajennettaisiin Euroopan tasolle.

[Start of Doc] [Previous] [Next]

EU:n yleinen talousarvio vuodelle 2000



EU:n yleinen talousarvio vuodelle 2000

Mietintö: BOURLANGES, VIRRANKOSKI - A5-0095/99. Budjettivaliokunta.

Neuvosto esittää unionin talousarvion loppusummaksi maksusitoumusmäärärahoina tarkastellen 92.511 miljoonaa euroa ja maksumäärärahoina tarkastellen 87.901 miljoonaa euroa. Vuoden 1999 talousarvioon verrattuna maksusitoumusmäärärahat kasvavat 4,5 prosenttia ja maksumäärärahat 2,7 prosenttia. Maksumäärärahat vastaavat 1,09 prosenttia unionin bruttokansantuotteesta.

Jean-Louis BOURLANGES (PPE/DE, F) ja Kyösti VIRRANKOSKI (ELDR, FIN) toteavat mietinnössään, että parlamentti ja neuvosto eivät ole päässeet yhteisymmärrykseen Kosovon ja koko Balkanin alueen keskipitkän aikavälin rahoitustarpeiden tyydyttävästä arvioinnista. Tilanteen ei tarvitse kuitenkaan merkitä humanitaarisen avustustoiminnan ja jälleenrakennustoimien keskeytymistä, sillä ongelma voidaan ratkaista vuoden 2000 talousarvioon otettujen varojen sekä varainhoitovuodelta 1999 siirrettyjen määrärahojen avulla vuoden 2000 ensimmäisellä puoliskolla.

Esittelijät pyytävät komissiota laatimaan maaliskuun loppuun mennessä koko Balkanin alueen jälleenrakennusta koskevan rahoitussuunnitelman vuosiksi 2000-2006. Komission tulisi samalla laatia esitys rahoitusnäkymien tarkistamisesta. Komission puheenjohtaja Romano PRODI (I) on aiemmin ehdottanut, että unioni irrottaisi tarkoitukseen 5,5 miljardia euroa.

Esittelijät pitävät tervetulleena komission myönteistä suhtautumista parlamentin ehdottamaan tarkistukseen, joka koskee teknisen tuen toimistoja. He ovat tyytyväisiä komission lupauksiin, jotka koskevat mm. teknisen avun toimistojen asteittaista purkamista, minkä vuoksi talousarvion ensimmäisessä käsittelyssä varaukseen siirretyistä teknisen tuen määrärahoista voidaan vapauttaa 80 prosenttia.

Bourlangesin ja Virrankosken mielestä on tärkeää varmistaa, että talousarvioon otettavien maksumäärärahojen taso vastaa maksusitoumusmäärärahojen tasoa. He pahoittelevat, että neuvosto on hylännyt tietyt pilottihankkeet ja valmistelevat toimet, joiden määrärahat parlamentti otti talousarvioon 6. toukokuuta 1999 solmitun toimielinten välisen sopimuksen mukaisesti.

Esittelijät pitävät myönteisenä, että neuvosto on antanut suostumuksensa 75 uuden viran myöntämiseen petostentorjuntavirasto OLAFille.

Neuvoston puheenvuoro

Neuvoston puheenjohtaja Suvi-Anne Siimes kertoi että neuvoston mielestä otsakkeen 4 enimmäismäärä vuodeksi 2000 on juuri sopiva. Kosovon luomien odottamattomien tarpeiden kattamiseksi voidaan käyttää joustovälinettä. Sekä neuvoston että parlamentin tavoitteena on antaa Kosovon kansalle sen kiireellisesti tarvitsemaa apua. Samanaikaisesti on tärkeää säilyttää muille avunsaajille annettava apu.

Siimeksen mukaan uuden toimielinten välisen sopimuksen etuna on mahdollisuus käyttää laajennettua sovittelumenettelyä, minkä ansiosta parlamentilla on ollut useita tilaisuuksia selvittää näkemyksiään sekä kuulla muiden näkemyksiä. Neuvosto on ollut useaan otteeseen yhteydessä parlamentin jäseniin tasapainoisen välitysratkaisun aikaansaamiseksi. Neuvosto on valmis hyväksymään joustavuuslausekkeen täysimittaisen käytön. Kyseessä on toimielinten välisen sopimuksen tarjoama keino mukauttaa rahoitusnäkymiä ennakoimattomien tilanteiden tapauksessa.

Siimes kertoi että neuvosto on valmis hyväksymään joukon johdonto-osan kappaleita ja lausumia, jotka ovat olennainen osa sovittelupakettia ja jotka jättävät mahdollisuuden neuvotteluihin, joita käydään ensi vuonna otsakkeeseen 4 kuuluvien asioiden rahoituksesta. Otsakkeen 4 enimmäismäärää ei ole kuitenkaan tarpeen tarkistaa pysyvästi muutoin kuin joustoinstrumentin avulla. Kosovo, jossa on alle kaksi miljoonaa asukasta, voi ottaa vastaan ja hyödyntää asianmukaisesti vain rajallisen avustusmäärän, joka on selvästi alkuperäisiä odotuksia pienempi. Siksi määrärahat, jotka pitäisi myöntää Kosovolle vuodeksi 2000, ovat huomattavasti pienemmät kuin komission alunperin pyytämät. Koska vuoden 2000 tarve on huomattavasti alle 400 miljoonaa yli 90 miljardin euron talousarviosta ja koska komission ei ole vielä ollut mahdollista määritellä vuoden 2000 jälkeisiä tarpeita, ei rahoitusnäkymien pysyvään tarkistamiseen ole tarvetta.

Siimes korosti että unionin toimielinten uskottavuus edellyttää vakautta ja vakavuutta. Juuri allekirjoitetun sopimuksen rikkominen tai sen tarkistaminen välittömästi vahingoittaisi yhteisön mainetta.

Siimeksen mukaan neuvoston esittämän paketin ensimmäinen etu on se, että se tarjoaa Kosovolle ja Itä- Timorille annettavan avun rahoitustavat ja keinot ilman että se tapahtuu minkään muun avunsaajan kustannuksella. Koska komissio on ilmoittanut, että vuoden 1999 talousarviosta voitaisiin siirtää 60 miljoonaa käytettäväksi vuonna 2000, vuoden 2000 talousarvioon on kirjattava 300 miljoonaa euroa Kosovolle annettavaan apuun. Jo ensimmäisessä käsittelyssä hyväksyttiin päätös, jonka mukaan Kosovolle suunnataan 60 miljoonaa euroa Obnova-ohjelmasta ja 20 miljoonaa euroa Echo-ohjelmasta. Lisäksi 40 miljoonaa voidaan käyttää vuonna 2000 siirtojen avulla. Tämä johtaa tilanteeseen, jossa Kosovon rahoitukseen on löydettävä vielä 180 miljoonaa euroa. Parlamentti haluaa lisäksi myöntää Itä-Timorille annettavaan apuun 20 miljoonaa. Tämä yhteensä 200 miljoonan euron summa saataisiin käyttöön joustavuusvälineen avulla rahoitusnäkymien otsakkeen 4 salliman enimmäismäärän lisäksi. Neuvosto ehdottaa, että se maksaa kaikki tarvittavat uudet varat, joita tarvitaan Kosovon ja Itä-Timorin avustamiseen vuonna 2000, rahoitusnäkymien nykyisen ylärajan ylimenevältä osalta.

Siimes vakuutti että neuvosto pitää yhteistyötä Euroopan parlamentin kanssa erittäin tärkeänä. Neuvosto on hyväksynyt lähes kaikki parlamentin tarkistukset, jotka liittyvät sisäisiin politiikkoihin. Neuvosto on hyväksynyt summat, jotka parlamentti lisäsi mm. Sokrates-, Leonardo- ja Altener-ohjelmiin. Se on hyväksynyt myös uudet linjat toimintaohjelmien hallinnointikustannusten määrittelemiseksi ja teknisen tuen toimistojen valvomiseksi. Se hyväksyi myös parlamentin esittämän 50 miljoonan euron lisäyksen elintarvikkeiden turvallisuutta koskeviin määrärahoihin.

Siimes mainitsi Euroopan petostentorjuntavirasto OLAF:in esimerkkinä siitä, mihin toimielinten välisellä yhteistyöllä voidaan päästä. Ratkaisut antavat mahdollisuuden OLAF:in henkilöstön kaksinkertaistamiseen vuoden sisällä.

Siimes totesi että yksinäinen tie ja sen tarjoama näennäinen vapaus saattaa joskus vaikuttaa houkuttelevammalta kuin yhteistyön mukanaan tuomat velvoitteet. Yhteistyöstrategioilla päästään tavallisesti koko yhteisön kannalta parempaan tulokseen. Neuvosto haluaa tehdä yhteistyötä Kosovoa ja Itä- Timoria koskevissa rahoituskysymyksissä. Sen ehdottama ratkaisu tarjoaa huomattavasti varoja niille, jotka ovat kiirellisen avun tarpeessa. Tarpeet rahoitetaan kokonaisuudessaan joustovälineiden avulla. Neuvosto on myös valmis ratkaisuun, jossa maksumäärärahoja leikataan 2 miljardia euroa. Se on osoittanut halunsa tulla parlamenttia vastaan hyväksymällä useita tarkistuksia, jotka ovat parlamentille tärkeitä sekä esittämällä Kosovoa ja Itä-Timoria koskevan tarjouksen.

Alustuspuheenvuorot

Jean-Louis BOURLANGESIN (PPE/DE, F) mukaan budjetin käsittelyssä on ajauduttu outoon tilanteeseen. Ministerineuvosto on hyväksynyt budjetin toisessa käsittelyssä, samoin parlamentin budjettivaliokunta. Budjetista on määrä äänestää parlamentissa torstaina. Ministerineuvosto ei ole kuitenkaan lyönyt kantaansa lukkoon, vaan muuttaa sitä jatkuvasti. Bourlanges ihmetteli, miksi ministerineuvosto ei sano selkeästi, mitä se voi ja mitä se ei voi hyväksyä.

Bourlangesin mielestä parlamentin toisen käsittelyn lopputuloksen tulisi olla lähellä ensimmäistä käsittelyä. Parlamentti on kohtalaisen tyytyväinen neuvoston esityksiin Kosovoa lukuunottamatta. Myös neuvoston ehdotus joustovälineen käyttämisestä Kosovon jälleenrakentamisen rahoittamisessa on sinänsä tyydyttävä ratkaisu. Rahoitusnäkymiä olisi kuitenkin tarkistettava vuoden 2000 jälkeen. Neuvosto on suunnitellut tarkastelevansa rahoitusnäkymiä koko Balkanin rahoituksen yhteydessä. Bourlangesin mielestä pelkästään Kosovon jälleenrakennuksen rahoittaminen riittäisi rahoitusnäkymien tarkastamisen perusteluksi. Kosovolle myönnettävien summien tulisi olla korkeampia. Balkanin alueen tukeminen olisi toteutettava monivuotisen ja sitovan suunnitelman pohjalta. Kosovon rahoitus on hataralla pohjalla, koska vakavasti otettavaa rahoitustarvearviota ei ole tehty. Siksi neuvoston esittämä kompromissi ei ole tyydyttävä.

Bourlangesin mukaan parlamentin budjettivaliokunta haluaa maksimisumman otsakkeelle 4. Se peräänkuuluttaa vakavasti otettavaa arviota Kosovon ja koko Balkanin tarpeista. Sen perusteella olisi tarkistettava myös rahoitusnäkymiä. Balkanin ja Kosovon tilannetta koskeva arvio olisi tehtävä kolmen kuukauden kuluessa.

Kyösti VIRRANKOSKEN (ELDR, FIN) mukaan vuoden 2000 budjetti muiden toimielinten kuin komission osalta on varsin yksinkertainen. Neuvosto on hyväksynyt kaikki parlamentin tekemät tarkistukset. Se on hyväksynyt myös parlamentin oman talousarvion sellaisenaan.

Virrankoski kertoi että ensimmäisen asteen tuomioistuimen päätös hyväksyä TDI-ryhmän perustaminen on vaikuttanut parlamentin budjettiin. Ratkaisut eivät vaadi rahaa, vaan virkojen perustamista. Menettelyyn liittyvät hankaluudet osoittavat, miten raskas hallinto parlamentilla on. Hallintoa olisikin muutettava joustavammaksi. Virrankoski oli huolissaan tavasta, jolla parlamentti perustaa uusia virkoja. Hänen mielestään menettely ei ole yhdenmukainen kurinalaisen varainhoidon kanssa. Suurimman vastuun kantavat puhemiesneuvosto ja poliittiset ryhmät.

Virrankoski kommentoi myös yleistä budjettiesitystä. Hän muistutti että jo vuoden 1999 talousarvio oli lähellä kattoa, minkä vuoksi on ollut vaikea löytää joustovaraa. Koska neuvosto ei ole halunnut rahoitusnäkymien muuttamista edes otsakkeiden välisin siirroin, budjettivaliokunnan tehtäväksi on jäänyt sovittaa talousarvio rahoitusnäkymiin. Sen vuoksi budjettivaliokunta esittää Kosovolle vain runsaan sadan miljoonan euron rahoitusta.

Virrankosken mielestä olisi syytä olla varovainen tarjottaessa EU:n nimissä taloudellista apua. Ennen lupausten antamista olisi tarkistettava, onko niihin varaa. Budjettivaliokunnan mietinnössä Balkanin jälleenrakentamiseen on suhtauduttu realistisesti.

Virrankoski muistutti että unionilla on kaksi budjettiviranomaista, parlamentti ja neuvosto. Parlamentti kantaa budjetista oman vastuunsa. Unioni tarvitsee talousarvion myös vuodeksi. Mikäli ei sopua synny, neuvotteluja on jatkettava tammikuussa.

Komission puheenvuoro

Komission jäsen Michaele SCHREYER (D) toivoi että toimielimet pääsisivät sopuun ensi vuoden talousarviosta, josta on käyty vaikeita neuvotteluja. Schreyer kannatti joustavuusvälineen käyttöönottoa Kosovon jälleenrakennuksen rahoittamisessa. Hän korosti että unionin tehtävät Balkanilla ja Kosovossa ovat kauaskantoisia, minkä vuoksi menot voivat kasvaa ennakoitua suuremmiksi. Rahoitustarpeiden kattaminen saattaa edellyttää rahoitusnäkymien muuttamista. Komissio ei pysty vielä tällä hetkellä määrittelemään tarkasti Balkanin rahoitustarvetta. Jälleenrakennustyöhön on kuitenkin ryhdyttävä välittömästi, sillä Kosovon tarpeet ovat kiireellisiä. Ensi vuoden talousarvioon olisi varattava Kosovoa varten 300 miljoonaa. euroa. Samaan tarkoitukseen voidaan siirtää lisäksi 60 miljardia euroa tämän vuoden talousarviosta.

Schreyer muistutti että Helsingin huippukokouksessa tehtiin tärkeitä päätöksiä laajentumisesta. Näihin valmisteluihin tarvitaan ensi vuonna yli 300 miljardia euroa. Tilannetta on kuitenkin tarkkailtava tiukan varainhoidon valvonnan hengessä. Jäsenvaltioiden kansalaiset eivät halua, että laajentumisesta tulee taloudellinen seikkailu.

Schreyer muistutti että rakennerahastovaroilla (32 miljardia euroa) on edistettävä mm. ympäristönsuojelua ja sukupuolten välistä tasa-arvoa. Maatalouspolitiikan rahoituksesta (41 miljardia euroa) yhä suurempi osa suuntautuu maaseudun kehittämiseen.

Schreyerin mukaan ensi vuoden talousarviossa painotetaan petosten vastaista taistelua. Se näkyy mm. OLAF:in henkilöstömäärän kasvuna. Komissio aikoo tutkia tarkkaan myös teknisen avun toimistot sekä tehtävien delegoinnin komission ulkopuolelle. Komissio laatii aikataulun nykyisen järjestelmän uudistamisesta.

Schreyer totesi lopuksi että unionin toimielinten voima riippuu siitä, miten ne pystyvät tekemään kompromisseja. Neuvostolla ja parlamentilla on nyt mahdollisuus saada aikaan hyvä alku vuodelle 2000.

Äänestys

Parlamentti sinetöi laajalla enemmistöllä EU:n yleisen talousarvion vuodelle 2000. Samalla se hyväksyi (äänin 447 puolesta, 42 vastaan ja 4 tyhjää) Colom i Navalin mietinnön (A5-0103/99), jonka mukaan neuvosto ja parlamentti turvautuvat yhteisellä päätöksellä toimielinten välisen sopimuksen tarjoamaan joustavuusmekanismiin Kosovon jälleenrakennuksen rahoittamiseksi.

EU rahoittaa Kosovon jälleenrakennusta kaikkiaan 360 miljoonalla eurolla vuonna 2000. Näistä 180 miljoonaa otetaan joustomekanismin tarjoamista varoista, 60 miljoonaa siirretään vuoden 1999 käyttämättömistä varoista sekä 80 miljoonaa siirretään komission alustavassa budjettiesityksessä ehdottamilta Obnovan ja humanitaarisen avun momenteilta. Lisäksi 40 miljoonaa otetaan talousarvion muilta momenteilta ennen kuin neuvosto ottaa vuoden 2001 talousarvion ensimmäiseen käsittelyyn.

Kompromissiesityksen mukaisesti komissio laatii vuoden 2000 huhtikuuhun mennessä ehdotuksen koko Länsi-Balkania koskevaksi avustusohjelmaksi vuosille 2000-2006. Samalla se laatii ehdotuksen rahoitusnäkymien tarkistamisesta otsakkeen 4 osalta. Parlamentti ja neuvosto sitoutuvat Länsi-Balkanin avustusohjelman toteuttamiseen. Rahoitusnäkymien otsakkeen 4 enimmäismäärä on ylitettävä, mikäli avustusohjelma edellyttää ennakoitua huomattavasti suurempaa taloudellista ponnistelua.

Parlamentti päätti karsia vuoden 2000 talousarvion ensimmäisessä käsittelyssä esittämiään maksusitoumusmäärärahoja kahdella miljardilla eurolla. Näistä 513 miljoonaa oli hyväksytty jo 6. joulukuuta järjestetyssä budjettivaliokunnan kokouksessa. Niistä 329 miljoonaa otetaan liittymistä edeltäviä maataloustukiaisia koskevalta momentilta, ja 184 miljoonaa tutkimuksen ja rakennerahastojen momenteilta. Lisäksi 348 miljoonaa otetaan maatalouden markkinatukia koskevilta momenteilta, 1.023 miljoonaa rakennerahastoilta, 66 miljoonaa Phare-ohjelmaan sisältyvien liittymistä helpottavien toimien momenteilta sekä 50 miljoonaa maataloudessa käytettävien nitraattien vähentämiseen tarkoitetulta momentilta.

Parlamentti hyväksyi Bourlangesin ja Virrankosken mietinnön (A5-0095/99), jotka koskevat EU:n yleistä talousarviota vuodelle 2000 sekä oikaisukirjelmiä 1 ja 2 vuoden 2000 talousarvioesitykseen.

Talousarvion loppusumma on 93.281 miljoonaa maksusitoumusmäärärahoina ja 89.388 miljoonaa euroa maksumäärärahoina tarkasteltuna. Vuoden 2000 talousarviota koskeva kaavio on viikkokatsauksen liitteenä.

Kiitospuheenvuorot

Parlamentin budjettivaliokunnan puheenjohtaja Terence WYNN (PSE, UK) kertoi olevansa helpottunut että äänestys saatiin kunnialla päätökseen. Hän piti tämänkertaista budjettimenettelyä kiduttavana. EU:n toimielimet kykenivät kaikesta huolimatta rakentavalla yhteistyöllä löytämään kaikkia osapuolia tyydyttävän ratkaisun. Vuoden 2000 budjetti vastaa 1,11 prosenttia unionin bruttokansantuotteesta.

Jean-Louis BOURLANGES (PPE/DE, F) kertoi että parlamentti saavutti 75 prosenttia siitä mitä se oli vaatinut. Menettelyssä oli useita vaikeuksia. Lopputulos on kuitenkin kaikkia osapuolia tyydyttävä.

Kyösti VIRRANKOSKEN (ELDR, FIN) mukaan tämän kertainen budjettimenettely osoitti, että parlamentti pystyy työskentelemään sekä rakentavasti että vastuuntuntoisesti.

EU:n budjettiasioista vastaava komissaari Michaele SCHREYER (D) kertoi olevansa huojentunut parlamentin ja neuvoston saavuttamasta yhteisymmärryksestä. Kosovon jälleenrakennusta koskeva rahoitus oli vielä viikon alussa täysin auki. Sitkeiden neuvottelujen jälkeen pattitilanne kyettiin kuitenkin ratkaisemaan.

Joan COLOM I NAVAL (PSE, E) antoi tunnustuksen budjettivaliokunnalle, joka piti loppuun saakka kiinni Kosovon jälleenrakennuksen rahoituksen tärkeydestä. Parlamentti saavutti nyt ensi kertaa tuloksen, joka vastaa pitkälti sen alkuperäisiä vaatimuksia.

[Start of Doc] [Previous] [Next]

Maksuviivästysten torjunta



Maksuviivästysten torjunta

Suositus toiseen käsittelyyn: MURPHY - ***II - A5-0099/99 - 8790/99 - C5-0125/99 - 1998/0099 - COD. Teollisuus-, ulkomaankauppa-, tutkimus- ja energiavaliokunta.

Komissio laati keväällä 1998 direktiiviehdotuksen, jonka tavoitteena on maksuviivästysten torjunta. Komissio ehdotti mm. maksuajan päättymisen jälkeen maksettavaksi tulevien korkojen yhdenmukaistamista. Lisäksi riitauttamattomien saatavien perintämenettelyt olisi otettava mukaan päätökseen kansallisen lainsäädännön mukaisesti.

Neuvoston yhteisessä kannassa keskitytään parantamaan velkojan tilannetta kolmella alalla, joilla yhdenmukaistettujen sääntöjen tarve on kaikkein suurin. Ne ovat viivästyskoron alkamisajankohta (30 päivää laskun tai tavaran vastaanottamisesta), koron suuruus (EKP:n perusrahoituskorko + kuuden prosenttiyksikön marginaali) ja tarve saattaa riitauttamattomien saatavien perintämenettelyt päätökseen 90 päivän kuluessa. Neuvoston mielestä muissa asioissa ei ole tarvetta eikä edes mahdollisuutta yhdenmukaistamiseen. Neuvosto ei siten hyväksynyt parlamentin ensimmäisessä käsitellyssä tekemiä tarkistuksia, jotka koskevat omistuksenpidätystä, enintään 20.000 euron määräisiä saatavia koskevaa erityismenettelyä ja julkisen sektorin erityissääntöjä. Neuvosto hyväksyi parlamentin ensimmäisessä käsittelyssä esittämistä tarkistuksista vain ne, jotka saivat myös komission tuen.

Simon MURPHY (PSE, UK) esittää neuvoston yhteiseen kantaan useita tarkistuksia. Hän pitää omistusoikeuden siirtymisen lykkäämistä tärkeänä keinona maksuviivästysten torjumisessa. Viivästyskorkoa olisi maksettava 21 päivän kuluttua laskun tai tavaran vastaanottamisesta. Sen suuruuden tulisi olla EKP:n perusrahoituskorko lisättynä kahdeksan prosenttiyksikön marginaalilla. Direktiivissä olisi määriteltävä maksuviiveistä aiheutuva vahingonkorvausvelvollisuus.

Murphyn mielestä direktiiviin olisi sisällytettävä myös julkista sektoria koskevat määräykset. Julkisissa hankintasopimuksissa olisi mainittava hankintaviranomaisten soveltamat eräpäivät ja määräajat yksityiskohtineen. Julkisten viranomaisten maksuaika olisi rajattava 45 päivään, paitsi suurissa, yli 100.000 euron arvoisissa sopimuksissa. Niissä maksuaika voisi olla 60 päivää.

Äänestys

Parlamentti hyväksyi mietinnön ja neuvoston yhteisen kannan teollisuusvaliokunnan esittämin tarkistuksin.

Tarkistukset koskevat omistusoikeuden siirtymisen lykkäämistä, viivästyskoron alkamisajankohtaa, koron suuruutta, vahingonkorvauksia, maksuviivästyksiä koskevia sopimuksia sekä julkisiin hankintoihin sovellettavia maksuaikoja.

[Start of Doc] [Previous] [Next]

TACIS-ohjelman jatkaminen



TACIS-ohjelman jatkaminen

Mietintö: VALDIVIELSO DE CUE - * - A5-0081/99 - KOM(98)0753 - C4-0038/99 - 1998/0368 - CNS. Teollisuus-, ulkomaankauppa-, tutkimus- ja energiavaliokunta.

Komissio on laatinut asetusehdotuksen IVY-maiden ja Mongolian talousavun jatkamisesta. Ehdotuksessa hahmotellaan unionin ja uusien itsenäisten valtioiden tulevan yhteistyöohjelman toimintakehys. Siinä on pyritty ottamaan huomioon aiemman TACIS-ohjelman toteuttamisen yhteydessä saadut kokemukset, muuttuvat olosuhteet sekä esille nousevat haasteet. Komissio haluaa muodostaa uudesta asetuksesta keskitetyn, mutta joustavan välineen vastaamaan EU:n ja uusien IVY-maiden yhteistyön haasteisiin.

Jaime VALDIVIELSO DE CUÉ (PPE/DE, E) muistuttaa, että parlamentti on kritisoinut jo aikaisemmin sitä, ettei neuvosto ole TACIS-ohjelmasta päätettäessä ottanut huomioon parlamentin ehdottamia tarkistuksia ja ettei ohjelmaan sidottuja määrärahoja ole käytetty täysimääräisesti. Hän ehdottaa komission ehdotukseen useita tarkistuksia, vaikka kannattaakin sen yleisiä suuntaviivoja. Ne koskevat erityisesti uusien yhteistyöalojen määrittelyä ja siirtymistä teknisen avun korostamisesta investointeja edistävään apuun. Hän kannattaa myös laitosten välisen kummitoiminnan ja teollisen yhteistyön kehittämistä.

Esittelijän mielestä komission ehdotuksessa ei ole eritelty riittävän tarkasti avun antamista maittain ja alueittain. Siinä ei ole myöskään käsitelty tarpeeksi avun keskittämisen mahdollisuutta tai ydinturvallisuutta koskevia erityisvaatimuksia. Suurin ongelma liittyy kuitenkin ohjelmien täytäntöönpanoa koskevaan menettelyyn. Koska komissio kehittelee parhaillaan ulkoisten ohjelmien täytäntöönpanomenettelyjen muutosta, niitä koskevia erityisiä säännöksiä ei ole sisällytetty tähän ehdotukseen. Näin ollen on hyvin vaikea arvioida, miten apu saadaan käytännössä perille.

Äänestys

Parlamentti hyväksyi mietinnön ja komission ehdotuksen muutettuna. Parlamentti teki komission ehdotukseen lukuisia lisäyksiä ja täsmennyksiä. Parlamentin mielestä tekstiin olisi lisättävä artikla, jossa todetaan että uusien, Venäjän eduksi toteutettavia toimia koskevien sopimusten solmiminen on Tacis- ohjelmaa ja sosiaalisen kehityksen ohjelmaa lukuunottamatta keskeytetty, kunnes Tshetshenian osalta päästään tyydyttävään ratkaisuun.

[Start of Doc] [Previous] [Next]

Liikennevakuutuksia koskevan lainsäädännön lähentäminen



Liikennevakuutuksia koskevan lainsäädännön lähentäminen

Suositus toiseen käsittelyyn: ROTHLEY - ***II - A5-0086/99 - 14247/1/1999 - C5-0027/99 - 1997/0264 - COD. Oikeudellisten ja sisämarkkina-asioiden valiokunta.

Vuosittain noin 500.000 unionin kansalaista joutuu liikenneonnettomuuteen toisen jäsenvaltion alueella. Yksikään olemassa olevista liikennevakuutusdirektiiveistä ei säätele tilannetta, jossa kansalainen joutuu liikennevahingon uhriksi toisessa jäsenmaassa. Komissio on laatinut parlamentin vaatimuksesta direktiiviehdotuksen, jonka tavoitteena on yksinkertaistaa tällaisiin tilanteisiin liittyvien korvauskanteiden käsittelyä. Uhrin on kyettävä ajamaan asiaansa vakuutusyhtiössä, joka vastaa korvausten maksamisesta. Onnettomuuksien uhrien tilanteen helpottamiseksi jokaisen vakuutusyhtiön olisi nimitettävä asiamies muihin jäsenvaltioihin.

Willi ROTHLEY (PSE, D) ehdottaa neuvoston yhteiseen kantaan lukuisia muutoksia. Monien tarkistusten tavoitteena on laajentaa direktiivin soveltamisala kattamaan myös sellaiset kolmansissa maissa tapahtuvat onnettomuudet, joissa vahingon molempien osapuolten ajoneuvot on vakuutettu unionin jäsenmaassa. Rothleyn mukaan tällaisella ratkaisulla on vakuutusyhtiöiden laaja tuki. Hän esittää tekstiin myös tarkistuksia, joiden tarkoituksena on estää tapauksen pallottelu korvauselimen ja vakuutusyhtiön välillä loukkaantuneen osapuolen vahingoksi.

Äänestys

Parlamentti hyväksyi neuvoston yhteisen kannan oikeusasiain valiokunnan ehdottamin tarkistuksin.

[Start of Doc] [Previous] [Next]

Sveitsin alueella liikkuville raskaille tavarankuljetusajoneuvoille myönnettävät



Sveitsin alueella liikkuville raskaille tavarankuljetusajoneuvoille myönnettävät luvat

Mietintö: APARICIO SANZHEZ - ***I - A5-0075/99 - KOM(99)0035 - C5-0054/99 - 1999/0022 - COD. Aluepolitiikka-, liikenne- ja matkailuvaliokunta.

Komissio on laatinut asetusehdotuksen Sveitsin alueella liikkuville raskaille tavarankuljetusajoneuvoille myönnettävien lupien jakamisesta. Järjestelyllä on kauaskantoisia vaikutuksia jäsenvaltioiden maantiekuljetuksiin.

Järjestely perustuu unionin ja Sveitsin kesällä 1999 allekirjoittamaan sopimukseen, jonka mukaisesti Sveitsi vapauttaa 1. tammikuuta 2005 alueensa läpi kulkevan 40 tonnin painoisten tavarankuljetusajoneuvojen liikenteen. Sitä ennen EU:n liikennöitsijöiden toiminta on luvanvaraista Sveitsin alueella, kun on kyse raskaista ajoneuvoista. Sopimuksen mukaan vuonna 2000 luvan tarvitsevat yli 28 tonnin painoiset ajoneuvot ja vuosina 2001-2004 yli 34 tonnin ajoneuvot. Sopimukseen on kirjattu myös myönnettävien lupien määrät ja kauttakulkumaksun suuruus. Sveitsi voi vedota kaksi kertaa viiden vuoden aikana turvalausekkeeseen, jolla liikennettä rajoitetaan, mikäli ilmansaasteet lisääntyvät voimakkaasti. Maa sitoutuu myös nopeuttamaan tullivalvontaa. Lupatyyppejä on kaksi: ensimmäistä sovelletaan nykyisen 28 tonnin painorajan ylittäviin tavarankuljetusajoneuvoihin ja toista tiettyyn määrään tyhjiä tai kevyesti kuormattuja ajoneuvoja.

Komission asetusehdotuksessa todetaan että monista asiaan liittyvistä muuttujista, kuten liikenteenharjoittajan kansallisuudesta, 28 tonnin painorajoituksesta johtuvan kiertotien pituudesta ja ajoneuvon rekisteröintivaltiosta, ei ole riittävästi tietoja. Siksi jäsenvaltioille myönnettyjen lupien määrää on voitava muuttaa komiteamenettelyn avulla.

Komissio ehdottaa, että raskaille ajoneuvoille, joiden paino on yli 28 tonnia, jaetaan lupia suhteessa jäsenvaltion osuuteen kahdenvälisestä liikenteestä ja kauttakulkuliikenteestä. Riitojen välttämiseksi komissio aikoo jakaa kullekin jäsenvaltiolle vähintään 1.500 lupaa.

Pedro APARICIO SÁNCHEZ (PSE, E) kannattaa komission ehdotuksen hyväksymistä. Hänen mielestään jäsenvaltioiden tulisi palauttaa komissiolle ne luvat, jotka ovat jakamatta vielä kunkin vuoden syyskuun puolivälissä.

Äänestys

Parlamentti hyväksyi mietinnön (äänin 313 puolesta, 177 vastaan ja 61 tyhjää) aluepoliittisen valiokunnan ehdottamin muutoksin. Tarkistuksissa parlamentti korostaa että lupien jakamisperusteissa olisi otettava täysimääräisesti huomioon Alpit ylittävät nykyiset tavaraliikennevirrat sekä liikenteen todelliset tarpeet.

[Start of Doc] [Previous] [Next]

Ilman otsonikerrosta heikentävät aineet



Ilmakehän otsonikerrosta heikentävät aineet

Suositus toiseen käsittelyyn: HULTHEN - ***II - A5-0077/99 - C5-0034/99 - 1998/0228 - COD. Ympäristöasioiden, kansanterveyden ja kuluttajapolitiikan valiokunta.

Anneli HULTHÉN (PSE, S) muistuttaa mietinnössään, että otsonikerroksen oheneminen on yksi aikamme vakavimmista ympäristöongelmista. Siksi otsonikerrosta heikentävistä aineista olisi luovuttava nopeammin kuin neuvosto on ehdottanut yhteisessä kannassaan. Komission alkuperäisellä asetusehdotuksella pyritään täydentämään ja vahvistamaan aikaisempaa asetusta ottamalla huomioon Montrealin pöytäkirjan muutokset sekä korvaavien aineiden kehittämisessä ja tarjonnassa saavutettu huomattava kehitys.

Komission ehdotuksessa käsitellään neljää otsonikerrosta heikentävää ainetta:

* osittain halogenoituja kloorifluorihiilivetyjä (HCFC-yhdisteet), joita käytetään muun muassa jääkaapeissa, pakastimissa ja ilmastointilaitteissa. Periaatteessa kaikkiin HCFC:n käyttötarkoituksiin on olemassa ympäristöystävällinen vaihtoehto;
* metyylibromidia, jota käytetään erityisesti maanviljelyssä tuholaismyrkkynä ja kasvisairauksia vastaan. Olemassaolevia vaihtoehtoisia aineita käytetään jo monissa jäsenvaltioissa;
* täysin halogenoituja kloorifluorihiilivetyjä (CFC-yhdisteet); joita käytetään jääkaapeissa, solumuovissa ja aerosolin ponnekaasuina. Kaikkiin käyttötarkoituksiin on olemassa vaihtoehtoisia aineita; sekä
* haloneita, joita käytetään sammutusaineissa erityisesti vaativissa olosuhteissa, kuten lentokoneissa. Myös niille on olemassa vaihtoehtoja.

Hulthénin esittämissä tarkistuksissa vaaditaan nopeampia aikatauluja ja vähemmän poikkeuksia. Esimerkiksi HCFC:n tuotannon osalta neuvoston yhteisessä kannassa todetaan, ettei sen tuotanto vuonna 2008 saisi ylittää 35 prosenttia vuoden 1997 tasosta. Hulthénin mielestä ylärajan tulisi olla 30 prosenttia. HCFC- yhdisteet tulisi kieltää kokonaan vuonna 2007 eli kolme vuotta aikaisemmin kuin neuvosto on ehdottanut.

Myös metyylibromidin osalta Hulthén peräänkuuluttaa tiukempaa linjaa. Neuvosto on ehdottanut, ettei poikkeustapauksille asetettaisi aikarajoja, mutta mietinnössä vaaditaan kahden vuoden aikarajaa. Vuoden 2006 poikkeuslupia tulisi myöntää vain hätätapauksissa. Neuvoston ehdotuksessa metyylibromidin tuotantotaso ei saisi ylittää vuonna 2001 yli 40 prosenttia vuoden 1991 tasosta. Hulthénin mielestä tähän tasoon olisi päästävä jo vuonna 2000.

Äänestys

Parlamentti hyväksyi neuvoston yhteisen kannan muutettuna. Suurin osa ympäristövaliokunnan esittämistä tarkistuksista ei saanut taakseen vaadittua enemmistöä (314 ääntä).

Parlamentti esittää kaikkien osittain halogenoitujen kloorifluorihiilivetyjen (HCFC-yhdisteet) käytön kieltämistä vuoden 2007 alusta lähtien. Kyseisiä yhdisteitä käytetään jääkaapeisssa ja ilmastointilaitteissa.

Parlamentti vaatii että jäsenvaltioiden on otettava käyttöön järjestelmiä, joilla edistetään valvottavien aineiden talteenottoa, kierrätystä ja hävitystä sekä velvoitettava käyttäjät, jäähdytysteknikot ja muut tahot vastaamaan direktiivin sääntöjen noudattamisesta.

[Start of Doc] [Previous] [Next]

Geneettisesti muunneltujen elintarvikkeiden merkinnät



Geneettisesti muunneltujen elintarvikkeiden merkinnät

Päätöslauselmaesitys: B5-0313/99. Ympäristöasioiden, kansanterveyden ja kuluttajapolitiikan valiokunta.

Ympäristöasian valiokunta esittää parlamentin hyväksyttäväksi päätöslauselmaa geneettisesti muunneltujen elintarvikkeiden pakkausmerkinnöistä. Päätöslauselman taustalla on komission suunnitelma muuttaa asetusta 1139/98, joka velvoittaa elintarvikkeiden tuottajat ilmoittamaan pakkausmerkinnöissä, mikäli tuote sisältää geneettisesti muunneltuja ainesosia.

Valiokunta on tyytymätön komission menettelytapaan. Komissio esittää asetuksen muuttamista komitologiamenettelyllä. Ehdotus koskee geneettisesti muunnellun soijan tai maissin aiheuttamaa satunnaista saastumista. Komission mukaan merkintöjen tulisi olla pakollisia, mikäli tuotteen sisältämistä ainesosista vähintään prosentti on geenimuunneltuja.

Valiokunnan mielestä päätökset, jotka koskevat geneettisesti muunneltuja organismeja, olisi tehtävä yhteispäätösmenettelyllä. Se muistuttaa, ettei geneettisesti muunneltuja ainesosia sisältävien eläinrehujen merkinnöistä ole olemassa lainsäädäntöä, minkä vuoksi suurin osa geenisoijan ja -maissin käytöstä jää säätelyn ja merkintöjen ulkopuolelle.

Äänestys

Parlamentti hyväksyi (äänin 510 puolesta, 25 vastaan ja 6 tyhjää) päätöslauselman B5-0313/99, jossa se toteaa että geneettisesti muunneltuja elintarvikkeita koskeva lainsäädäntö on jäsentymätöntä, soveltamisalaltaan riittämätöntä ja näkemykseltään puutteellista. Sen vuoksi komission olisi harkittava strategiaansa uudelleen ja esitettävä uusi ehdotus, joka tarjoaisi yhtäältä kuluttajille valintoja koskevan varmuuden sekä toisaalta teollisuudelle vakaan oikeusperustan, jonka pohjalta se voi toimia.

Parlamentti kehottaa komissiota sisällyttämään asetukseen lausekkeen, jotta yhden prosentin alarajaa voitaisiin tarkistaa 12 kuukauden kuluessa asianmukaisten teknisten ja tieteellisten lausuntojen ja tutkimusten perusteella. Se pyytää tällaista uudelleentarkastelua kaikkia geneettisesti muunneltuja elintarvikkeita ja niistä valmistettuja tuotteita koskevan lainsäädännön tarkistamiseksi ja parantamiseksi ottaen huomioon näiden säännösten yhteensopivuus kylvösiemeniä koskevan EU-säännöstön kanssa.

Parlamentti pyytää komissiota tekemään asetusehdotuksen mukaisesti esityksen kiellettyjen aineiden luettelon laatimisesta, joka koskee tuotteita ja ainesosia, joissa geneettisestä muunnoksesta peräisin olevaa DNA:ta ja proteiinia ei enää katsota esiintyvän. Geenimuunneltujen elintarvikkeiden ja pakkausmerkintöjen säätelyn arkaluontoisuuden ja ristiriitaisuuden vuoksi näiden toimien hyväksymiseen olisi sovellettava yhteispäätösmenettelyä.

Parlamentti pyytää komissiota tekemään pikaisesti ehdotuksia geneettisesti muunneltuja organismeja sisältävien eläinten rehujen ja geneettisesti muunnellulla rehulla ruokituista eläimistä saatavien tuotteiden merkinnöistä. Samalla komission olisi selvennettävä asetuksessa käytettyä määritelmää "satunnainen". Lisäksi komission olisi selvitettävä, miten asetusta sovelletaan esipakattuihin tuotteisiin, jotka sisältävät Euroopan unioniin tuotuja, geneettisesti muunneltuja organismeja.

[Start of Doc] [Previous] [Next]

Naudanlihan merkintäsäännökset



Naudanlihan merkintäsäännökset

Mietintö: PAPAYANNAKIS - A5-0101/99. Ympäristöasioiden, kansanterveyden ja kuluttajapolitiikan valiokunta.

Komissio ehdottaa naudanlihan vapaaehtoisen merkintäjärjestelmän pidentämistä vuodella eli vuoden 2000 loppuun. Samanaikaisesti se ehdottaa pakollisen merkintäjärjestelmän käyttöönottoa kahdessa vaiheessa: ensimmäinen vaihe käynnistyisi vuonna 2001 ja toinen vuonna 2003.

Tällä hetkellä voimassa olevat vapaaehtoista merkintää koskevat säännöt oli alunperin tarkoitus korvata vuoden 2000 alussa voimaantulevalla pakollisella merkintäjärjestelmällä. Komission oli määrä laatia ehdotus pakolliseksi merkintäjärjestelmäksi sen jälkeen kun jäsenvaltiot olivat toimittaneet kertomuksensa merkintäjärjestelmän soveltamisesta. Jäsenvaltiot toimittivat kertomuksensa kaksi kuukautta myöhässä, minkä vuoksi komissio ei kyennyt antamaan omaa ehdotustaan ajoissa. Tällä hetkellä toimeenpanosäännöt puuttuvat kokonaan eikä pakollista järjestelmää voida panna täytäntöön ilman niitä.

Merkintäjärjestelmän puuttuminen aiheuttaisi epävarmuutta kuluttajille niin unionissa kuin muissakin maissa. Tältä kuitenkin vältyttäisiin, jos nykyistä vapaaehtoista merkintäjärjestelmää jatkettaisiin. Mihail PAPAYANNAKIS (GUE/NGL, GR) esittää mieitnnössään tarkistuksia, joiden tavoitteena on lyhentää vapaaehtoisen merkintäjärjestelmän jatkoaikaa, niin että pakollinen merkintäjärjestelmä voisi astua voimaan 1. syyskuuta 2000.

Alustuspuheenvuoro

Mihail PAPAYANNAKIS (GUE/NGL, GR) arvosteli komissiota ja jäsenvaltioita siitä, etteivät ne olleet kyenneet luomaan pakollista järjestelmää ajoissa. Alkuperäisen suunnitelman mukaan järjestelmän piti astua voimaan vuoden 2000 alussa. Tämän vuoksi unioni jää ilman asiaa koskevaa lainsäädäntöä, sillä nykyinen vapaaehtoinen järjestelmä päättyy joulukuun lopussa. Papayannakis ehdotti kahdeksan kuukauden mittaista pidennystä vapaaehtoiseen järjestelmään, jolloin komissiolle jäisi aikaa saattaa pakollinen järjestelmä voimaan ensi vuoden syyskuun alusta.

Papayannakiksen mukaan neuvosto on ohittanut parlamentin muuttamalla ehdotuksen oikeudellista perustaa. Papayannakis syytti komission jäsen David BYRNEÄ (IRL) siitä, että komissio oli salannut uuden ehdotuksensa parlamentilta.

Keskustelu

Heinz KINDERMANN (PSE, D) ja Friedrich- Wilhelm GRAEFE zu BARINGDORF (Verts/ALE, D) muistuttivat, että neuvosto oli hylännyt parlamentin vaatimukset uudesta pakollisesta järjestelmästä jo vuonna 1997 BSE-kriisin ollessa huipussaan. Tuolloin järjestelmän käyttöönotto oli siirretty vuodelle 2000. He olivat huolissaan siitä, että käyttöönottoa lykättäisiin taas vuodella.

Robert GOODWILL (PPE/DE, UK), Niels BUSK (ELDR, DK), Liam HYLAND (UEN, IRL) ja Phillip WHITEHEAD (PSE, UK) vaativat, että asia saatettaisiin päätökseen mahdollisimman pian kuluttajien ja maanviljelijöiden edun nimissä. Britannian ja Ranskan nykyisen naudanlihan vientikiistan vuoksi merkitsemisjärjestelmä on erityisen tärkeä.

Joseph DAULIN (PPE/DE, F) mukaan unionin kansalaiset eivät voisi hyväksyä sitä, että neuvosto siirtäisi merkintäjärjestelmän käyttöönoton myöhemmäksi. Hän vetosi Byrneen, jotta tämä tekisi voitavansa että Papayannakiksen ehdotus hyväksyttäisiin neuvostossa.

Komission vastaus

Komission jäsen David BYRNE (IRL) kertoi olevansa tietoinen parlamentin tyytymättömyydestä. Hänen mukaansa neuvosto aikoo odottaa parlamentin äänestyksen tulosta ennen kuin se tekee asiasta lopullisen päätöksen. Komissio ei voi hyväksyä artiklaa 37 merkintäjärjestelmän oikeudelliseksi perustaksi. Komissio hyväksyy parlamentin ehdotuksen vapaaehtoisen järjestelmän aikarajan pidentämiseksi kahdeksalla kuukaudella kahdentoista sijaan. Se ei voi kuitenkaan hyväksyä teurastuspaikan pakollista merkintää ensi vuoden alusta. Byrnen mukaan jäsenvaltiot eivät ole halukkaita hyväksymään pakollista merkintäjärjestelmää vuoden 2000 alusta. Byrne kuitenkin ilmoitti, että hän pyrkii täydellisen, pakollisen merkintäjärjestelmän voimaansaattamiseen.

Äänestys

Parlamentti hyväksyi mietinnön ympäristövaliokunnan esittämin tarkistuksin. Parlamentti vaatii komission ehdottaman pakollisen merkintäjärjestelmän käyttöönoton määräajan lyhentämistä. Järjestelmä tulisi ottaa käyttöön 1. syyskuuta 2000.

[Start of Doc] [Previous] [Next]

Sokrates-ohjelma



Sokrates-ohjelma

Mietintö: PACK - ***II - A5-0097/99 - C5-0063/99 - 1998/0195 - COD. Parlamentin sovittelukomiteavaltuuskunta.

Parlamentin ja neuvoston sovitteluvaltuuskunta ehdottaa Sokrates II -ohjelmalle 1,85 miljardin euron rahoitusta vuosiksi 2000-2006. Kompromissiin sisältyy ehto, jonka mukaan rahoitusta on tarkasteltava uudelleen, kun unionin laajentuminen käynnistyy. Rahoituksen muuttamista koskevat päätökset on tehtävä yhteispäätösmenettelyllä.

Parlamentti vaati ohjelmalle alunperin 2,5 miljardin euron rahoitusta. Neuvosto tarjosi tuolloin vain 1,55 miljardia.

Parlamentti onnistui tavoitteessaan yksinkertaistaa hankkeiden valintamenettelyjä. Parlamentti ja neuvosto pääsivät yhteisymmärrykseen myös komitologiaan liittyvistä kysymyksistä.

Äänestys

Parlamentti hyväksyi sovittelukomitean ehdotuksen sellaisenaan.

Ratkaisu takaa seitsemänvuotiselle ohjelmalle 1.850 miljoonan euron rahoituksen.

[Start of Doc] [Previous] [Next]

Muut äänestykset



Muut äänestykset

Harvinaislääkkeet

Suositus toiseen käsittelyyn: GROSSETETE - ***II - A5-0080/99 - 9616/1/1999 - C5-0182/99 - 1998/0240 - COD. Ympäristöasioiden, kansanterveyden ja kuluttajapolitiikan valiokunta.

Parlamentti hyväksyi neuvoston yhteisen kannan sellaisenaan.

Mittayksiköt

Mietintö: CHICHESTER - ***I - A5-0091/99 - KOM(99)0040 - C4-0076/99 - 1999/0014 - COD. Teollisuus-, ulkomaankauppa-, tutkimus- ja energiavaliokunta.

Parlamentti hyväksyi mietinnön ja komission ehdotuksen sellaisenaan.

Parlamentin jäsenten valtakirjojen tarkastus

Mietintö: PALACIO VALLELERSUNDI - A5-0084/99. Oikeudellisten ja sisämarkkina-asioiden valiokunta.

Parlamentti hyväksyi mietinnön pienin muutoksin. Parlamentti julistaa niiden Euroopan parlamentin jäsenten valtuutukset päteviksi, joiden valinnasta toimivaltaiset kansalliset viranomaiset ovat ilmoittaneet ja jotka ovat allekirjoittaneet ilmoituksen yhteensopivuudesta parlamentin jäsenyyden kanssa sekä antaneet taloudellisia sidoksiaan koskevan ilmoituksen.

Euroopan parlamentin lisäennakkoarvio vuodelle 2000

Mietintö: VIRRANKOSKI - A5-0100/99. Budjettivaliokunta.

Parlamentti hyväksyi mietinnön sellaisenaan.

Pyörillä varustettuihin ajoneuvoihin sovellettavat tekniset säännöt

Mietintö: BODRATO - *** - A5-0079/99 - 10167/1999 - KOM(99)0027 - C5-0073/99 - 1999/0011 - AVC. Teollisuus-, ulkomaankauppa-, tutkimus- ja energiavaliokunta.

Parlamentti hyväksyi mietinnön sellaisenaan.

Koillis-Atlantilla harjoitettavaan kalastukseen liittyvä monenkeskinen yhteistyö

Mietintö: BUSK - * - A5-0092/99 - KOM(99)0345 - C5-0201/99 - 1999/0138 - CNS. Kalatalousvaliokunta.

Parlamentti hyväksyi mietinnön sellaisenaan.

Tshetshenian tilanne

Parlamentti hyväksyi yhteisen päätöslauselman B5-0326/99, jossa se tuomitsee jyrkästi Venäjän Tshetshenian siviiliväestöön kohdistuneet sotatoimet sekä erityisesti Groznyin asukkaille esitetyn uhkavaatimuksen, jossa heitä kohdellaan panttivankeina. Parlamentti odottaa Venäjän täyttävän kansainvälisen oikeuden mukaiset sitoumuksensa, julistavan välittömän aselevon, lopettavan välittömästi kaikki sotatoimet, peruuttavan uhkavaatimuksensa, edesauttavan humanitaarisen avun turvallista toimittamista sekä etsivän konfliktiin poliittista ratkaisua neuvotteluteitse. Venäjän on noudatettava kansainvälistä oikeutta ja demokraattisia arvoja, jos se haluaa tulla tunnustetuksi kansainvälisen yhteisön täysivaltaisena ja arvostettuna jäsenenä.

Parlamentti pyytää Tshetshenian viranomaisia kunnioittamaan humanitaarisen oikeuden sääntöjä, tuomitsemaan terrorismin ja estämään terroristien toiminnan sekä myötävaikuttamaan panttivankien vapauttamiseen ja konfliktin rauhanomaiseen ratkaisemiseen neuvotteluteitse.

Parlamentti uskoo, että meneillään oleva sotilasoperaatio ja Groznyin väestölle esitetty uhkaus voivat vain pidentää Pohjois-Kaukasuksen väkivallan kierrettä.

Parlamentti pitää tervetulleena neuvoston ehdotusta sijoittaa TACIS-varoja humanitaariseen apuun. Se kehottaa neuvostoa ja komissiota tarkistamaan tuen toteutuskelpoisuuden ja vastaanottokasiteetin naapurialueilla ja Georgiassa. Parlamentti pitää tervetulleena myös kumppanuus- ja yhteistyösopimukseen tehtyjen määräysten soveltamisen keskeyttämistä.

Parlamentti kehottaa kansainvälisiä järjestöjä ja erityisesti IMF:ää käyttämään keinojaan, jotta kriisiin löydettäisiin rauhanomainen ratkaisu. ETYJ:n ja Euroopan neuvoston olisi vedottava Venäjään, jotta se noudattaisi niiden jäsenyydestä johtuvia velvoitteita. Parlamentti ehdottaa Kaukasian vakauskonferenssin järjestämistä yhteistyössä ETYJ:n kanssa, jotta alueen ongelmien ratkaisemiseksi voitaisiin perustaa konfliktien ehkäisyfoorumi. Parlamentin tilapäisen valtuuskunnan, joka osallistuu tarkkailijana 19. joulukuuta järjestettäviin duuman vaaleihin, olisi käytettävä vaikutusvaltaansa Venäjän viranomaisiin ja duuman jäseniin.

ETY-järjestön huippukokous Istanbulissa

Parlamentti hyväksyi yhteisen päätöslauselman B5-315/99, jossa se panee tyytyväisenä merkille Istanbulin huippukokouksen tulokset sekä ETYJ:n pyrkimyksen konfliktien ehkäisemiseksi ja niiden ratkaisemiseksi rauhanomaisesti. Parlamentti antaa täyden tukensa ETYJ:lle, jonka toimintaa rauhan ja demokratian hyväksi ei pidä aliarvioida. Se pitää myönteisenä että kaikki 54 ETYJ:n jäsentä ovat allekirjoittaneet Euroopan turvallisuusperuskirjan, joka virallistaa nykyiset turvallisuusyhteistyötä ja ihmisoikeuksien noudattamista koskevat normit sekä vahvistaa ETYJ:n kykyä lähettää siviilejä kriisialueille.

Parlamentti huomauttaa, että uudessa turvallisuusperuskirjassa, joka on tarkoitettu estämään sodat ennen niiden alkamista, määrätään että alueellisia seurauksia omaavia konflikteja ei voi enää pitää yksittäisen maan sisäisinä asioina. ETY-järjestöllä on erityinen velvollisuus ylläpitää tätä periaatetta.

Parlamentti pitää myönteisenä tavanomaisten aseiden rajoittamista koskevan TAE-sopimuksen uudistamista siten, että alkuperäinen vuoden 1990 aseiden rajoittamista koskeva sopimus saatetaan ajan tasalle. Parlamentti kehottaa kaikkia TAE-sopimuksen osapuolia ratifioimaan uudistetun sopimuksen viipymättä.

Parlamentti antaa tukensa ETYJ:n toimille Kosovossa ja sen pyrkimyksille ihmisoikeuksien edistämiseksi ja suojelemiseksi sekä oikeusvaltion periaatteen kunnioittamiseksi. Se toistaa vetoomuksensa kaikille osapuolille, jotta ne myötävaikuttaisivat rauhan ja demokratian saavuttamiseen Kosovossa.

Parlamentti pyytää kaikkia osapuolia hyödyntämään Kaakkois-Euroopan vakaussopimuksen tarjoamia mahdollisuuksia, toteuttamaan käytännössä Kölnin huippukokouksessa laaditut suunnitelmat sekä kunnioittamaan yksittäisiä rahoituksellisia, poliittisia ja moraalisia velvoitteita. Parlamentin mielestä Jugoslavian liittotasavallan väestölle on annettava mahdollisuus demokratian ja ihmisoikeuksien kunnioittamiseen. Parlamentti vaatii Dnestrin alueen konfliktin lopullista ratkaisemista sekä Venäjän joukkojen täydellistä poistamista Moldovasta vuoden 2002 loppuun mennessä. Lisäksi Venäjän olisi purettava kaksi sen neljästä Georgiassa sijaitsevasta tukikohdasta vuoden 2001 puoliväliin mennessä.

Parlamentti kiittää ETY-järjestön edustajien toimintaa Valko-Venäjän demokraattisten instituutioiden tukemisessa. Parlamentti korostaa että ainoastaan aito poliittinen vuoropuhelu Valko-Venäjällä voi tasoittaa tietä vapaille ja demokraatisille vaaleille. Parlamentti on valmis tarjoamaan apuaan sellaisen vuoropuhelun edistämisessä, johon osallistuivat myös maanpakoon lähteneet oppositiopoliitikot.

Tilintarkastustuomioistuimen jäsenten nimittäminen

Mietintö: THEATO - A5-0090/99 - C5-0231-0238/99 - 1999/0820 - CNS. Talousarvion valvontavaliokunta.

Parlamentti hyväksyi mietinnön sellaisenaan. Se antoi puoltavan lausunnon Vitor Manuel Silva Caldeiran, Giorgio Clementen, Juan Manuel Fabra Vallésin, Robert Reyndersin, Jørgen Mohrin, Aunus Salmen, Máire Geoghegan-Quinnin sekä Jan O. Karlssonin nimittämisestä tilintarkastustuomioistuimen jäseniksi.

Naudan somatotropiinin (BST) saattaminen markkinoille

Mietintö: KEPPELHOF-WIECHERT - * - A5-0098/99 - KOM(99)0544 - C5-0250/99 - 1999/0219 - CNS. Maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunta.

Parlamentti hyväksyi mietinnön maatalousvaliokunnan esittämin tarkistuksin. Parlamentin mielestä päätösehdotukseen on sisällytettävä BST:n aiheuttamia terveydellisiä vaaroja koskeva maininta. BST:n ja BST:tä käyttämällä tuotettujen maitotuotteiden aiheuttamia terveydellisiä vaaroja olisi tutkittava tarkemmin. BST:n valmistusta, pakkausta tai vientiä ei saisi tukea EU-varoilla.

Irlannin kansainvälinen rahasto

Yksinkertaistettu menettely: KOM(99)0549 - C5-0258/99 - 1999/0221 - CNS. Aluepolitiikka-, liikenne- ja matkailuvaliokunta.

Parlamentti hyväksyi komission ehdotuksen sellaisenaan.

Yhteisön maataloustilastot

Mietintö: REDONDO JIMENEZ - ***I - A5-0089/99 - KOM(99)0332 - C5-0042/99 - 1999/0137 - COD. Maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunta.

Parlamentti hyväksyi mietinnön yksimielisesti, äänin 114 puolesta. Parlamentti teki komission ehdotukseen muutamia tarkistuksia.

Humala-alan yhteinen markkinajärjestely

Mietintö: MAYER XAVER - * - A5-0083/99 - KOM(99)0302 - C5-0081/99 - 1999/0128 - CNS. Maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunta.

Parlamentti hyväksyi mietinnön maatalousvaliokunnan esittämin tarkistuksin.


Poikkeuksellisen rahoitustuen laajentaminen koskemaan Tadzikistania

Mietintö: SAVARY - * - A5-0093/99 - KOM(99)0391 - C5-0171/99 - 1999/0172 - CNS. Teollisuus-, ulkomaankauppa-, tutkimus- ja energiavaliokunta.

Parlamentti hyväksyi mietinnön teollisuus- ja ulkomaankauppavaliokunnan esittämin tarkistuksin.

[Start of Doc] [Previous] [Next]

Strasbourgin täysistunnon alustava esityslista 17.1.-21.1.2000



Strasbourgin täysistunnon alustava esityslista 17.-21.1.2000

Maanantai 17.1.2000

* Vaarallisten aineiden kuljetusten turvallisuusneuvonantajien koulutus (Koch);
* Vaarallisten aineiden tiekuljetuksia koskeva kansainvälinen sopimus (Koch);
* Koheesio- ja rakennerahastojen koordinointi (Schroedter);
* EU:n alueiden sosiaalinen ja taloudellinen tilanne (Berend);

Tiistai 18.1.2000

* EY:n perustamissopimuksen 85 ja 86 artiklan soveltamissääntöjen uudistaminen (von Wogau);
* Kilpailupolitiikka 1998 (Rapkay);
* Tehdasteollisuuden valtiontuet 1995-1997 (Jonckheer);
* Terästeollisuuden tuet 1998 (Langen);
* Unionin taloudellisten etujen rikosoikeudellinen suojaaminen (Theato);
* Vastuuvapauden myöntäminen komissiolle vuoden 1997 budjetista (van der Laan);
* Riippumattoman asiantuntijaryhmän toinen kertomus (van Hulten);

Keskiviikko 19.1.2000

* Puheenjohtajamaan julkilausuma Portugalin puheenjohtajakauden ohjelmasta ja lähi-idän rauhanprosessista;
* Komission julkilausuma komission strategisista tavoitteista;
* Suullinen kysymys komissiolle ja neuvostolle vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueesta;

Torstai 20.1.2000

* Loistelamppujen liitäntälaitteiden energiatehokkuus (Turmes);
* Suullinen kysymys komissiolle kuluttajien oikeudellisesta suojelusta sisämarkkinoilla
* Naiset ja tiede (McNally);

Perjantai 21.1.2000

* Kalastuslaivojen monivuotisten ohjausohjelmien tilanne 1997 (Cunha);
* Yhteisestä kalastuspolitiikasta käytävän vuoropuhelun vahvistaminen elinkeinon harjoittajien ja yhteisen kalastuspolitiikan vaikutuspiiriin kuuluvien tahojen kanssa (Miguelez Ramos);
* Suullinen kysymys Kolumbialle annettavasta humanitaarisesta avusta.

[Start of Doc] [Previous] [Next]

Brysselin täysistunnon alustava esityslista 2.2.-3.2.2000



Brysselin täysistunnon alustava esityslista 2.2.-3.2.2000

Keskiviikko 2.2.2000

* Rajat ylittävien palveluiden tarjoaminen (Berger);
* Rajat ylittävien palveluiden tarjoamisen laajentaminen (Berger);
* Ensimmäisen asteen tuomioistuin (Marinho);
* ALTENER-ohjelma 1998-2002 (Langen);
* SAVE-ohjelma (1998-2002) (Ahern);
* Kulttuuri 2000 -ohjelma (Graça Moura);
* Komission julkilausuma Lomén sopimuksesta;

Torstai 3.2.2000

* Yhteissijoitusyritykset (Schmidt);
* Käytöstä poistetut ajoneuvot (Florenz).

[Start of Doc] [Previous] [Next]

EU:n talousarvio vuodelle 2000



EU:N TALOUSARVIO VUODELLE 2000
(miljoonissa euroissa)

Vuoden 1999
talousarvio
Parlamentin
ensimmäinen
käsittely
Neuvoston
toinen
käsittely
Parlamentin
toinen
käsittely
Sitoumukset Maksut Sitoumuks et Maksut Sitoumuks et Maksut Sitoumuks et Maksut
1. Maatalouspolitiikka 40 440 40 440 41 497 41 497 40 526 40 526 40 994 40 994
2. Rakennetoimet 39 001 30 423 32 678 32 999 32 678 30 977 32 678 31 802
3. Sisäiset politiikat 5 886 5 049 6 027 5 684 5 933 5 610 6 027 5 674
4. Ulkoiset toimet 4 535 3 146 4 587 3 410 4 606 3 511 4 806 3 613
5. Hallinnolliset me not 4 502 4 502 4 700 4 700 4 704 4 704 4 704 4 704
6. Varaukset ja takuut 1 192 1 192 906 906 906 906 906 906
7. Korvaukset 1 372 807 3 167 2 091 3 167 1 696 3 167 1 696
YHTEENSÄ 96 929 85 556 93 562 91 287 92 520 87 930 93 281 89 388

 
  Oikeudellinen huomautus