Hakemisto 
 Edellinen 
 Seuraava 
 Koko teksti 
Menettely : 2006/0005(COD)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A6-0182/2006

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A6-0182/2006

Keskustelut :

PV 12/06/2006 - 20
CRE 12/06/2006 - 20

Äänestykset :

PV 13/06/2006 - 7.8
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P6_TA(2006)0253

Hyväksytyt tekstit
PDF 199kDOC 107k
Tiistai 13. kesäkuuta 2006 - Strasbourg Lopullinen painos
Tulvien arviointi ja hallinta ***I
P6_TA(2006)0253A6-0182/2006
Päätöslauselma
 Konsolidoitu teksti

Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi tulvien arvioinnista ja hallinnasta (KOM(2006)0015 – C6-0020/2006 – 2006/0005(COD))

(Yhteispäätösmenettely: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti , joka

–   ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (KOM(2006)0015)(1)

–   ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan ja 175 artiklan 1 kohdan, joiden mukaan komissio on antanut ehdotuksen parlamentille (C6-0020/2006),

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 51 artiklan,

–   ottaa huomioon ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan mietinnön sekä aluekehitysvaliokunnan lausunnon (A6-0182/2006),

1.   hyväksyy komission ehdotuksen sellaisena kuin se on tarkistettuna;

2.   pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se aikoo tehdä tähän ehdotukseen huomattavia muutoksia tai korvata sen toisella ehdotuksella;

3.   kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle.

(1) Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä.


Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 13. kesäkuuta 2006, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/.../EY antamiseksi tulvariskien arvioinnista ja hallinnasta
P6_TC1-COD(2006)0005

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 175 artiklan 1 kohdan,

ottavat huomioon komission ehdotuksen ,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon(1) ,

ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon(2) ,

noudattavat perustamissopimuksen 251 artiklassa määrättyä menettelyä(3) ,

sekä katsovat seuraavaa:

(1)  Tulvat voivat aiheuttaa kuolemantapauksia sekä ympäristövahinkoja, ja tulvien vuoksi ihmiset voivat menettää kotinsa, taloudellinen kehitys voi vaarantua merkittävästi ja yhteisön taloudelliset toiminnot voivat heikentyä.

(2)  Tulvat ovat luonnonilmiöitä, joita ei voi täysin estää. Vesistöalueiden luonnonmukaisen pidätyskyvyn huomattava vähentyminen, ihmisen toiminnan huono hallinta (kuten ihmisasutuksen ja taloudellisten resurssien määrän kasvu tulvatasanteilla sekä metsänhakkuiden ja maatalouden aiheuttama eroosio ja maa-alueiden luonnollisen pidätyskyvyn väheneminen vesistöalueilla), kuivuus sekä maailmanlaajuinen lämpeneminen lisäävät kuitenkin tulvien todennäköisyyttä ja haittavaikutuksia.

(3)  Perinteiset tulvariskien hallintastrategiat, joissa keskitytään infrastruktuurien rakentamiseen ihmisten, kiinteistöjen ja irtaimiston välitöntä suojelua varten, eivät ole taanneet yhtä tehokasta suojaa, kuin niiden arveltiin takaavan.

(4)  On mahdollista ja toivottavaa vähentää tulvien ihmisten terveydelle ja hengelle , ympäristölle ja infrastruktuurille aiheuttamaa riskiä; jäsenvaltioiden ja niiden kansallisten viranomaisten ja alue- ja paikallisviranomaisten sekä jokien hoidosta vastaavien organisaatioiden on kuitenkin sovitettava tämän riskin vähentämistoimet yhteen koko vesistöalueella.

(5)  Jäsenvaltioita kannustetaan toteuttamaan toimia, joilla parannetaan tulvariskien hallintaa ylä- ja alajuoksulla sijaitsevilla seuduilla jäsenvaltioiden alueella ja niiden ulkopuolella ja joissa noudatetaan mahdollisuuksien mukaan joen luonnollista kulkureittiä. Jos tämä ei ole mahdollista, jäsenvaltioita olisi kannustettava osoittamaan korvaavia alueita omalta alueeltaan tai etsimään tällaisia alueita yhteistyössä muiden jäsenvaltioiden kanssa.

(6)  Tutkijat ovat yksimielisiä siitä, että epätavallisen voimakkaita sateita on esiintynyt viime vuosina aiempaa useammin.

(7)  Solidaarisuusperiaatetta olisi kunnioitettava riskien hallinnassa sekä tulvavahinkojen ehkäisytoimissa. Näin ollen kahden tai useamman maan läpi virtaavan joen aiheuttamien tulvariskien hallinta olisi hoidettava siten, ettei millekään alueelle aiheudu tulvariskiä heikon vesistöjen hallinnoinnin vuoksi.

(8)  Ympäristöneuvosto tunnustaa 14 päivänä lokakuuta 2004 tekemissään päätelmissä, että "Ihmisen toiminta lisää osaltaan (epätavallisen voimakkaiden) tulvien todennäköisyyttä ja haittavaikutuksia. Ilmastonmuutos lisää myös tulvia." Euroopan unionin perusoikeuskirjan 37 artiklassa mainitun kestävän kehityksen periaatteen mukaisesti ympäristönsuojelun korkea taso on sisällytettävä unionin politiikkoihin, joten komission ja jäsenvaltioiden on ryhdyttävä toimiin tulvien ennaltaehkäisyn, tulvariskeiltä suojautumisen ja vahinkojen rajoittaminen parantamiseksi.

(9)  Tähän mennessä EU:n tasolla ei ole ollut oikeudellista välinettä tulvariskeiltä suojautumiseksi. Yhteisön vesipolitiikan puitteista 23 päivänä lokakuuta 2000 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2000/60/EY(4) edellytetään, että jokaiselle vesistöalueelle laaditaan yhdennetty hoitosuunnitelma hyvän ekologisen ja kemiallisen tilan saavuttamiseksi; tällä voidaan edistää tulvien vaikutusten lieventämistä. Tulvariskin vähentäminen ei kuitenkaan ole yksi edellä mainitun direktiivin päätavoitteista, eikä tässä direktiivissä puututa kyseiseen riskiin, joka ilmenee yhä useammin ilmastonmuutoksen seurauksena .

(10)  Komission tiedonannossa Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle "Tulviin liittyvä riskienhallinta - Tulvien ehkäisy, torjunta ja lieventäminen " esitetään tulvia koskeva analyysi ja yhteisön tason riskienhallintatoimissa käytettävä lähestymistapa ja todetaan, että yhteensovitetut toimet yhteisön tasolla toisivat mukanaan huomattavaa lisäarvoa ja nostaisivat tulvantorjunnan yleistä tasoa.

(11)  Yhteisön mekanismin perustamisesta tiiviimmän yhteistyön edistämiseksi pelastuspalvelualan avustustoimissa 23 päivänä lokakuuta 2001 annetussa neuvoston päätöksessä 2001/792/EY, Euratom (5) säädetään jäsenvaltioiden tuen ja avun mobilisoinnista vakavissa hätätilanteissa, myös tulvissa. Pelastuspalvelutoimilla voidaan auttaa tarvittavalla tavalla hätätilanteen vaikutuksista kärsivää väestöä ja parantaa valmiutta sekä joustavuutta, mutta näillä toimilla ei voida kuitenkaan vaikuttaa tulvien perimmäisiin syihin.

(12)  Euroopan unionin solidaarisuusrahaston perustamisesta 11 päivänä marraskuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2012/2002(6) mukaisesti on mahdollista myöntää pikaisesti taloudellista tukea suurkatastrofien sattuessa, jotta katastrofin vaikutuksista kärsineiden ekosysteemien, ihmisten, alueiden ja maiden elinolosuhteet voitaisiin palauttaa mahdollisimman normaaleiksi; tätä tukea voidaan kuitenkin myöntää vain hätätoimiin, ei hätätilannetta edeltävien vaiheiden toimiin.

(13)  Useimmat Euroopan vesistöalueet sijaitsevat useammassa kuin yhdessä jäsenvaltiossa. Tehokas tulviin varautuminen ja tulvien vastaiset toimet edellyttävät yhteisön tason yhteensovittamisen ohella myös rajat ylittävää yhteistyötä.

(14)  Jäsenvaltioiden ja yhteisön olisi otettava kestävän tulvariskien hallinnan vaatimukset huomioon politiikan kaikkien muiden alojen, kuten liikennepolitiikan, aluesuunnittelun, kaupunkikehityksen ja teollistamispolitiikan, maatalous-, koheesio-, energia- ja tutkimuspolitiikan, suunnittelussa ja toteuttamisessa.

(15)  Yhteisön alueella esiintyy erilaisia tulvia, kuten vesistötulvia, rankkasadetulvia, kaupunkitulvia, viemäritulvia, meritulvia ja runsaiden sateiden aiheuttamia tulvia . Myös tulvavahingot vaihtelevat yhteisön eri maissa ja alueilla. Tulvariskien hallinnan tavoitteiden olisi näin ollen perustuttava paikallisiin ja alueellisiin olosuhteisiin.

(16)  Tulvariskit eivät välttämättä ole merkittäviä tietyillä yhteisön alueilla, kuten harvaan asutuilla tai asumattomilla alueilla taikka alueilla, joiden taloudelliset resurssit ovat pienet tai ekologinen arvo vähäinen. Tällaisilla alueilla saattaa kuitenkin olla merkitystä tulvien lieventämisessä. Kunkin vesistöalueen, vesistöalueen osan ja niihin liittyvien rannikkoalueiden tulvariskit olisi arvioitava alustavasti vesipiirin tasolla tapauskohtaisen tulvariskin, tulvien lieventämispotentiaalin ja mahdollisten tarvittavien toimien määrittämiseksi.

(17)  Jotta tiedonvälityksessä olisi käytössä oikea väline ja jotta saataisiin arvokas perusta priorisoinnille ja tuleville teknisille, rahoitusta koskeville ja poliittisille päätöksille, on tarpeen säätää tulvakartoista ja suuntaa-antavista tulvavahinkokartoista, joissa kuvataan tulvariskitasoltaan vaihtelevia alueita ja alueita, joiden ympäristö on vaarassa saastua tulvien seurauksena .

(18)  Koska jäsenvaltioilla on olemassa olevia valmiuksia, toissijaisuusperiaatteen mukaan olisi taattava huomattava joustavuus paikallisella ja alueellisella tasolla, erityisesti viranomaisten organisoinnissa ja vastuussa, tulvien hallintaa koskevissa suunnitelmissa ja riskikartoissa, suojelun tasossa sekä tavoitteiden saavuttamiseksi suunnitelluissa toimissa ja aikatauluissa.

(19)  Jotta kyseessä olevalla alueella voitaisiin välttää tai vähentää tulvien kielteisiä vaikutuksia, on tarpeen säätää tulvariskien hallintasuunnitelmista. Tulvien syyt ja seuraukset vaihtelevat yhteisön eri maissa ja alueilla. Tulvariskien hallintasuunnitelmissa olisi näin ollen otettava huomioon erityisesti vesistöalueen, vesistöalueen osan tai rantakaistaleen maantieteelliset, geologiset, hydrologiset, topografiset tai muut asiaankuuluvat olosuhteet, mukaan lukien väestöntiheys ja taloudellinen toiminta, ja säädettävä räätälöidyistä ratkaisuista vesistöalueen, vesistöalueen osan tai rantakaistaleen tarpeiden tai prioriteettien perusteella siten, että toimet sovitetaan yhteen vesipiirissä. Tulvariskien hallintasuunnitelmissa olisi otettava huomioon myös teollisuus- ja maatalouslaitokset sekä kyseisen alueen muut mahdolliset pilaantumisen lähteet tällaisen pilaantumisen estämiseksi.

(20)  Tulvariskien hallintaprosessin (ehkäisy, torjunta, valmius, toiminta hätätilanteissa ja toipuminen sekä uudelleentarkastelu) olisi oltava tulvariskien hallintasuunnitelmien keskeisiä osatekijöitä, koska näissä suunnitelmissa keskitytään tulvien ehkäisyyn ja torjuntaan sekä valmiustoimiin liittyviin näkökohtiin.

(21)  Päällekkäisten toimien välttämiseksi jäsenvaltioiden olisi pystyttävä käyttämään olemassa olevia tulvariskikarttoja ja tulvariskien hallintasuunnitelmia tämän direktiivin vaatimusten täyttämiseksi.

(22)  Komission yhteinen tutkimuskeskus on kehittämässä eurooppalaista tulvahälytysjärjestelmää (EFAS), jolla voidaan luoda keskipitkän tähtäimen tulvasimulaatioita kaikkialla Euroopassa 3–10 päivän varoitusajalla. EFAS-tiedot voivat auttaa valmistautumaan tulevaan tulvatilanteeseen. Siksi EFAS-järjestelmän kehittämistä on syytä jatkaa testivaiheen jälkeen. Järjestelmä voitaneen ottaa käyttöön vuonna 2010.

(23)  Vesistöalueiden tulvanhallinnan tavoitteeksi olisi otettava yhteisvastuun luominen kyseisille alueille. Siksi jäsenvaltioiden olisi pyrittävä lisäämään kaikkien sidosryhmien tietoisuutta ja kannustettava yhteistyöhön myös alueilla, jotka eivät ole kovin tai lainkaan tulva-alttiitta, mutta joilla sidosryhmät voivat maankäytön avulla vaikuttaa ala- tai yläjuoksulla esiintyviin tulviin.

(24)  Lyhyen aikavälin ennusteissa jäsenvaltioiden olisi perustettava suunnitelmansa parhaisiin käytäntöihin ja uusimpaan tekniikkaan, kuten LAM-mallinnukseen (2–4 tunnin ennusteet).

(25)  Direktiivin 2000/60/EY mukaisten vesipiirin hoitosuunnitelmien ja tämän direktiivin mukaisten tulvariskien hallintasuunnitelmien laatiminen ovat vesipiirin yhdennetyn hoidon osatekijöitä; näiden kahden prosessin olisi näin ollen hyödynnettävä keskinäistä synergiaansa. Tehokkuuden ja resurssien järkevän käytön varmistamiseksi on tämän direktiivin täytäntöönpano sovitettava tiiviisti yhteen direktiivin 2000/60/EY täytäntöönpanon kanssa.

(26)  Jos vesistöjä käytetään erilaisissa kestävän kehityksen mukaisissa ihmisen toimissa (esimerkiksi tulvariskien hallinta, ekologia, sisävesiliikenne tai vesivoima), jotka vaikuttavat vesistön tilaan, säädetään direktiivissä 2000/60/EY selkeästä ja avoimesta prosessista näiden käyttötarkoitusten ja vaikutusten käsittelemiseksi. Ristiriitatapauksissa ihmisten terveyden ja hengen suojelu menee aina ympäristönsuojelun edelle.

(27)  Tämän direktiivin täytäntöönpanemiseksi tarvittavista toimenpiteistä olisi päätettävä menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä 28 päivänä kesäkuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen 1999/468/EY(7) mukaisesti.

(28)  Koska suunnitellun toiminnan tavoitteita ei voida riittävällä tavalla saavuttaa jäsenvaltioiden toimin, vaan ne voidaan toimien laajuuden ja vaikutusten vuoksi toteuttaa paremmin yhteisön tasolla, yhteisö voi toteuttaa toimenpiteitä perustamissopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä direktiivissä ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi. Jäsenvaltiot voivat siis ensimmäisessä työskentelyvaiheessa vuoteen 2018 saakka käyttää olemassa olevia suunnitelmiaan, jos 4 artiklan mukaiset vähimmäisvaatimukset täyttyvät.

(29)  Perustamissopimuksen pöytäkirjan (N:o 30) määräykset toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen soveltamisesta on otettu kattavasti huomioon tämän direktiivin valmistelussa.

OVAT ANTANEET TÄMÄN DIREKTIIVIN:

Yleiset säännökset

1 artikla

Tämän direktiivin tarkoituksena on luoda kehys, jonka avulla arvioidaan ja hallitaan tulvariskejä ja vähennetään yhteisössä esiintyvien tulvien ihmisten terveydelle, ympäristölle ja taloudelliselle toiminnalle aiheuttamia haitallisia seurauksia . Lisäksi sen avulla edistetään yhteisön voimassa olevassa lainsäädännössä asetettujen ympäristötavoitteiden saavuttamista.

2 artikla

Direktiivin 2000/60/EY 2 artiklassa vahvistettujen määritelmien 'joki', 'vesistöalue', 'vesistöalueen osa' ja 'vesipiiri' lisäksi tässä direktiivissä tarkoitetaan:

   1. "tulvalla' sellaista maan tilapäistä peittymistä vedellä, mukaan lukien rankkasateiden aiheuttamaa peittymistä, joka johtaa asutun alueen ja/tai teollisuusalueen peittymiseen vedellä;
   2. 'tulvariskillä' tulvan esiintymisen mahdollisuutta ja arviota ihmisten terveydelle ja hengelle , ympäristölle ja taloudelliselle toiminnalle tällaisesta tulvasta mahdollisesti aiheutuvista vahingoista.

3 artikla

Tämän direktiivin soveltamiseksi jäsenvaltioiden on hyödynnettävä direktiivin 2000/60/EY 3 artiklan 1, 2, 3, 5 ja 6 kohdassa säädettyjä järjestelyjä.

Jos jäsenvaltiot nimittävät tämän direktiivin täytäntöönpanoon muun toimivaltaisen viranomaisen, sovelletaan direktiivin 2000/60/EY 3 artiklan 6, 8 ja 9 kohtaa.

Tulvariskien alustava arviointi

4 artikla

1.  Jäsenvaltioiden on 2 kohdan mukaisesti arvioitava alustavasti tulvariskit kunkin vesipiirin tai niiden alueella sijaitsevan kansainvälisen vesipiirin osalta. Arvioinnissa ne tukeutuvat olemassa oleviin tietoihin ja käyttävät hyväkseen jo tehtyjä tutkimuksia. Jäsenvaltioiden laatimia olemassa olevia arviointeja, jotka täyttävät tämä direktiivin vaatimukset, voidaan käyttää tähän tarkoitukseen.

2.  Tulvariskien alustavassa arviossa on oltava vähintään seuraavat osat:

   a) vesipiirin kartta, jossa on kuvattu myös vesistöalueiden, vesistöalueiden osien ja rannikkoalueiden rajat ja josta käy ilmi alueen topografia ja maankäyttö;
   b) kuvaus alueella aikaisemmin esiintyneistä tulvista, joilla on ollut merkittävän kielteinen vaikutus ihmisen elämään, taloudelliseen toimintaan ja ympäristöön ;
   c) tulvaprosessien, myös niiden muutosherkkyyden ja erityisesti vetäytymisen kuvaus ja tulva-alueiden tehtävä luonnollisina tulvia pidättävinä/puskuroivina alueina sekä kuvaus nykyisistä ja tulevista tulvareiteistä ;
   d) sellaisten kehityssuunnitelmien kuvaus, joihin liittyisi maankäytön, väestön jakautumisen tai taloudellisten toimien jakautumisen muutoksia ja jotka lisäisivät siten tulvariskiä alueella tai ylä- tai alajuoksun alueilla;
   e) arvio tulevien tulvien todennäköisyydestä, joka perustuu hydrologisiin tietoihin, tulvatyyppeihin sekä ilmastonmuutoksen ja maankäyttösuuntausten arvioituihin vaikutuksiin;
   f) ennuste vaikutuksista, joita tulevat tulvat aiheuttavat ihmisten terveydelle, ympäristölle ja taloudellisille toimille ottaen huomioon pitkän aikavälin vaikutukset ilmastonmuutoksen mukaan luettuna;
   g) tulvariskien hallintatoimet, erityisesti infrastruktuurien rakentamiseen liittyvät toimet, olisi arvioitava perusteellisesti ja avoimesti niin taloudellisesta kuin ympäristönäkökulmasta, jotta varmistetaan, että ne ovat pitkällä aikavälillä kannattavia kansalaisille ja yrityksille, ja arvioinnissa olisi otettava huomioon kustannusten, mukaan lukien ympäristö- ja resurssikustannukset, takaisinsaamisen periaate;
   h) nykyisten, ihmisten rakentamien tulvantorjuntainfrastruktuurien tehokkuuden arviointi ottaen huomioon niiden todellinen kyky torjua vahinkoja sekä niiden taloudellinen ja ympäristönsuojelullinen tehokkuus.

3.  Jäsenvaltiot voivat päättää luopua 1 kohdassa mainitusta tulvariskien alustavasta arvioinnista sellaisten vesistöalueiden, vesistöalueiden osien ja rannikkokaistaleiden osalta, joiden mahdollinen tulvariski on jo riittävä ja jos

   a) jäljempänä 6 artiklan 1 kohdassa mainittuun määräaikaan mennessä on jo olemassa tulvariskikarttoja tai suunnitelmia tulvariskien hallitsemiseksi;
   b) jäsenvaltiot ilmoittavat komissiolle 6 artiklan 1 kohdassa mainittuun määräaikaan mennessä siitä, että ne soveltavat tätä poikkeusjärjestelyä; ja
   c) II, III ja IV luvun mukainen tulvariskien alustava arviointi sekä tulvariskikartat ja -suunnitelmat tulvariskien hallitsemiseksi on tarkastettu 6 artiklan 2 kohdassa, 8 artiklan 2 kohdassa tai 10 artiklan 2 kohdassa mainittuihin määräaikoihin mennessä.

5 artikla

1.  Edellä olevassa 4 artiklassa vahvistetun arvion perusteella vesipiiriin kuuluvat vesistöalueet, vesistöalueiden osat, rannikkokaistaleet tai niiden osat luokitellaan johonkin seuraavista luokista:

   a) vesistöalueet, vesistöalueiden osat, rannikkokaistaleet tai niiden osat, joiden osalta on päätelty, että mahdollista merkittävää tulvariskiä ei ole tai että mahdollisten ympäristölle tai taloudellisille toimille aiheutuneiden vaikutusten katsotaan ennakoitavissa oleva maankäyttö tai ilmastonmuutos huomioon ottaen olevan niin vähäiset, että ne voidaan hyväksyä;
   b) vesistöalueet, vesistöalueiden osat tai rannikkokaistaleet, joiden osalta on päätelty, että mahdollinen merkittävä tulvariski on olemassa.

2.  Asianomaisten jäsenvaltioiden on sovitettava yhteen kansainvälisen vesistöalueen tai vesistöalueen osan, kansainväliseen vesipiiriin kuuluvan rannikkokaistaleen tai sen osien luokittelu 1 kohdan mukaisesti.

Tämän artiklan soveltamista varten jäsenvaltioiden on varmistettava asiaankuuluva tiedonvaihto yhteisillä vesistöalueilla.

6 artikla

1.  Jäsenvaltioiden on arvioitava tulvariskit alustavasti...(8) .

2.  Jäsenvaltioiden on tarkasteltava uudelleen ja tarvittaessa ajantasaistettava 1 kohdassa tarkoitettu arvio viimeistään vuonna 2018 ja sen jälkeen joka kuudes vuosi.

Tulvariskikartat

7 artikla

1.  Jäsenvaltioiden on laadittava vesipiirikohtaisia tulvakarttoja ja suuntaa-antavia tulvavahinkokarttoja, jäljempänä 'tulvariskikartat', 5 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaisesti luokiteltujen vesistöalueiden, vesistöalueiden osien ja rantakaistaleiden osalta. Olemassa olevia jäsenvaltioiden laatimia karttoja, jotka vastaavat tämän direktiivin vaatimuksia, voidaan käyttää tähän tarkoitukseen. Jäsenvaltioiden on ja käytettävä tulvariskikarttoja sellaisten suorien tai epäsuorien tukien poistamiseksi vähitellen, joilla on tulvariskiä lisäävä vaikutus .

2.  Tulvakarttoihin on sisällytettävä sellaiset maantieteelliset alueet, joilla voi esiintyä tulva seuraavien perusteiden mukaisesti:

   a) tulvan todennäköinen toistumisaika on 10–30 vuotta ;
   b) tulvan todennäköinen toistumisaika on 100 vuotta ;
   c) tulvan esiintymisen todennäköisyys on vähäinen (epätavallisen voimakas tulva).

Kunkin toisessa kohdassa vahvistetun perusteen osalta on käytävä ilmi seuraavat osatekijät:

   a) ennustettu veden korkeus;
   b) virtausnopeus tarvittaessa;
   c) alueet, jotka mahdollisesti kärsisivät jokilaaksojen tulvapengerten ja rinteiden eroosiosta ja rantaeroosiosta ja murevirran aiheuttamista saostumista;
   d) jyrkkärinteiset alueet, joissa saattaa ilmetä erittäin nopeasti virtaavia ja voimakkaasti huuhtovia tulvia;
   e) tulvariskikartan alueella esiintyvien tai mahdollisesti esiintyvien tulvien mahdollisten aiheuttajien nimeäminen;
   f) tulvatasanteet ja muut luonnolliset alueet, jotka voivat toimia tulvia pidättävinä tai puskuroivina alueina joko nykyisin tai tulevaisuudessa.

3.  Alustavissa tulvavahinkokartoissa on osoitettava 2 kohdassa tarkoitettujen perusteiden mukaisesti esiintyviin tulviin mahdollisesti liittyvät haitalliset seuraukset seuraavalla tavalla ilmaistuna:

   a) vaikutuksista kärsivien asukkaiden määrä;
   b) alueen mahdolliset taloudelliset vahingot;
   c) mahdolliset ympäristövahingot, mukaan lukien direktiivin 2000/60/EY 6 artiklassa suojelluiksi alueiksi nimetyt alueet, ottaen huomioon piste- ja hajakuormituslähteet ja niihin liittyvät riskit vesi- tai maaekosysteemeille tulvan sattuessa, sekä ihmisten terveyteen vaikuttavat riskit;
   d) d ) ympäristön pilaantumisen ehkäisemisen ja vähentämisen yhtenäistämiseksi 24 päivänä syyskuuta 1996 annetun neuvoston direktiivin 96/61/EY (9) liitteessä I tarkoitetut ja vaarallisista aineista aiheutuvien suuronnettomuusvaarojen torjunnasta 9 päivänä joulukuuta 1996 annetussa neuvoston direktiivissä 96/82/EY (10) mainitut tekniset laitokset, jotka saattavat aiheuttaa pilaantumisonnettomuuksia tulvan sattuessa, sekä direktiivin 2000/60/EY 6 artiklassa määritellyt suojellut alueet.

Tulvariskejä koskevissa kartoissa voidaan jakaa alueet eri vyöhykkeisiin maankäytön sekä todennäköisten vahinkojen mukaan.

4.  Jäsenvaltiot nimeävät täsmälliset paikat, joissa tulvariski on korkeampi. Tämä tieto on otettava huomioon maankäyttöä suunniteltaessa.

5.  Jäsenvaltiot voivat alueidensa ominaispiirteiden mukaan sisällyttää erityisiä määritelmiä omiin tulvariskikarttoihinsa, jos ne pitävät sitä tarpeellisena.

8 artikla

1.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että tulvariskikartat ovat valmiina viimeistään 22 päivänä joulukuuta 2013.

2.  Niitä on tarkasteltava uudelleen ja tarvittaessa ajantasaistettava 22 päivään joulukuuta 2019 mennessä ja sen jälkeen joka kuudes vuosi.

Tulvariskien hallintasuunnitelmat

9 artikla

1.  Jäsenvaltioiden on tämän artiklan 4 ja 5  kohdan sekä luonnonvaraisten lintujen suojelusta 2 päivänä huhtikuuta 1979 annetun neuvoston direktiivin 79/409/ETY (11) ja luontotyyppien sekä luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelusta 21 päivänä toukokuuta 1992 annetun neuvoston direktiivin 92/43/ETY (12) sekä direktiivin 2000/60/EY 1 ja 4 artiklassa säädettyjen tavoitteiden mukaisesti hyväksyttävä ja pantava täytäntöön vesipiirikohtaiset tulvariskien hallintasuunnitelmat 5 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaisesti luokiteltujen vesistöalueiden, vesistöalueiden osien ja rannikkokaistaleiden osalta.

2.  Kyseisten suunnitelmien laatimiseksi jäsenvaltiot kuvaavat tulvaprosesseja ja niiden muutosherkkyyttä, myös tulva-alueiden roolia luonnollisina tulvien suoja-alueina/puskurivyöhykkeinä, ja nykyisiä sekä tulevia tulvareittejä. Ne kuvaavat myös kehityssuunnitelmia, jotka johtavat maankäytön, väestön jakautumisen tai taloudellisten toimien muutoksiin ja vaikuttaisivat siten tulvariskin kasvuun itse alueella tai ylä- tai alajuoksulla sijaitsevilla alueilla.

3.  Jos vesipiiristä tai sen osista on jo olemassa karttoja tai suunnitelmia, jotka vastaavat tämän direktiivin vaatimuksia, jäsenvaltiot voivat käyttää olemassa olevia karttoja tai suunnitelmia tämän direktiivin tarkoituksiin. Uudelleen tarkastelua ja ajantasaistamista koskevia 11 artiklan 2 kohdan mukaisia vaatimuksia sovelletaan tästä huolimatta.

4.  Jäsenvaltioiden on tiiviissä yhteistyössä alue- ja paikallisviranomaisten kanssa vahvistettava asianmukaiset suojelun tasot jokaiselle vesistöalueelle, vesistöalueen osalle tai rantakaistaleelle siten, että keskeisenä tekijänä on tulvista mahdollisesti ihmisten terveydelle, ympäristölle ja taloudellisille toimille aiheutuvien vaikutusten vähentäminen ottaen huomioon seuraavat tekijät: vesitalous, maaperän käyttö ja hoito, aluesuunnittelu, maankäyttö, kyseisen alueen alttius todennäköisille vahingoille ja luonnonsuojelu sekä kustannukset ja hyödyt. Yhteisten vesistöalueiden, vesistöalueen osien tai rantakaistaleiden osalta jäsenvaltioiden on toimittava yhteistyössä pannessaan täytäntöön edellä mainittuja velvoitteita. Tulvatasanteiden käyttö ihmisten toimintaan on sovitettava tunnistettuihin tulvariskeihin.

5 .  Tulvariskien hallintasuunnitelmien on sisällettävä toimenpiteitä, joiden tavoitteena on:

   a) hyödyntää luonnollisia prosesseja, kuten tulvatasanteiden säilyttäminen ja/tai elvyttäminen, jotta joille voidaan palauttaa tilaa aina kun se on mahdollista ja edistää asianmukaista maankäyttöä sekä asianmukaisia maatalous- ja metsätalouskäytäntöjä koko vesistöalueelle ;
   b) myötävaikuttaa tulvien hallintaan ylä- tai alajuoksulla sijaitsevilla seuduilla tai ainakin olla vaikuttamatta tulvariskiin siten, että ylä- tai alajuoksulla sijaitseville seuduille koituu suhteettomia kustannuksia asianmukaisen riskien ehkäisyn ja suojelun tason saavuttamiseksi;
   c) ottaa huomioon olemassa olevien rakennettujen tulvantorjuntainfrastruktuurien tehokkuus, niiden taloudellinen ja ympäristönsuojelullinen tehokkuus mukaan lukien.

Tulvariskien hallintasuunnitelmissa on käsiteltävä kaikkia tulvariskien hallintaprosessin vaiheita siten, että niissä keskitytään tulvien ehkäisyyn, torjuntaan ja valmiustoimiin sekä otetaan huomioon kyseisen vesistöalueen tai vesistöalueen osan erityispiirteet. Tulvariskien hallintasuunnitelmien on sisällettävä myös toimenpiteitä, joiden tavoitteena on arvioida pelastus- ja elvytystoimia.

Tulvariskien hallintasuunnitelmiin on sisällytettävä toimenpiteitä, joiden tavoitteena on estää direktiivin 96/61/EY liitteessä I tarkoitetuista ja direktiivin 96/82/EY soveltamisalaan kuuluvista teknisistä laitoksista peräisin oleva tulvasta johtuvan onnettomuuden aiheuttama saastuminen.

6.  Tulvariskien hallintatoimet, erityisesti infrastruktuurien rakentamiseen liittyvät toimet, olisi arvioitava perusteellisesti ja avoimesti niin taloudellisesta kuin ympäristönäkökulmasta, jotta varmistetaan, että ne palvelevat kansalaisia ja yrityksiä kannattavasti pitkällä aikavälillä, ja arvioinnissa olisi otettava huomioon kustannusten, mukaan lukien ympäristö- ja resurssikustannukset, takaisinsaamisen periaate.

7.  Yhteisvastuullisuuden periaatteen mukaisesti tulvariskien hallintasuunnitelmissa olisi tarvittaessa harkittava ylä- tai alajuoksulla sijaitsevilla alueilla toteutettavia toimia. Yhdessä jäsenvaltiossa toteutetut tulvariskin hallintatoimenpiteet tai muut toimenpiteet eivät saa lisätä naapurimaiden tulvariskiä.

8.  Mikäli jokin jäsenvaltio aikoo tehdä merkittäviä muutoksia täytäntöönpanotoimiin tai täytäntöönpanolle asetettuun aikatauluun 11 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun uudelleentarkastelujakson aikana, jäsenvaltioiden on ryhdyttävä asianmukaisiin toimiin varmistaakseen yhteensovittamisen muiden samalla kansainvälisellä vesipiirin alueella sijaitsevien jäsenvaltioiden kanssa sekä yleisölle tiedottamisen ja yleisön osallistumisen varmistamiseksi.

10 artikla

1.  Ensimmäiseen tulvariskien hallintasuunnitelmaan on sisällytettävä liitteessä olevassa A osassa vahvistetut osat. Seuraaviin 11 artiklan 2 kohdan mukaisiin uudelleentarkasteluihin on sisällytettävä liitteessä olevassa B osassa vahvistetut osat.

2.  Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle kolmen vuoden kuluessa kunkin tulva riskien hallintasuunnitelman tai sen tarkistuksen julkaisun jälkeen väliraportti, jossa esitetään suunniteltujen toimien täytäntöönpanossa saavutettu edistys.

11 artikla

1.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että tulvariskien hallintasuunnitelmat saadaan valmiiksi ja julkaistaan viimeistään 22 päivänä joulukuuta 2015 ja pannaan täytäntöön 23 päivästä joulukuuta 2015 alkaen.

2.  Tulvariskien hallintasuunnitelmia on tarkasteltava uudelleen ja ajantasaistettava viimeistään vuonna 2021 ja sen jälkeen joka kuudes vuosi.

12 artikla

1.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että niiden alueella kokonaisuudessaan sijaitsevien vesipiirien osalta laaditaan ainoastaan yksi tulvariskien hallintasuunnitelma.

2.  Kun kyseessä on yhteisön alueella kokonaisuudessaan sijaitseva kansainvälinen vesipiiri, jäsenvaltioiden on, esimerkiksi kehittämällä toimivaltaisten viranomaisten välisiä tietoverkkoja, huolehdittava yhteensovittamisesta ainoastaan yhden kansainvälisen vesipiirin tulvariskien hallintasuunnitelman laatimiseksi. Liittymisneuvotteluja käyviä valtioita ja ehdokasvaltioita kehotetaan osallistumaan aktiivisesti yhteensovittamiseen.

Jos tällaista suunnitelmaa ei laadita, jäsenvaltioiden on laadittava tulvariskien hallintasuunnitelma, jonka soveltamisalaan kuuluvat kansainvälisen vesipiirin kyseisen jäsenvaltion alueeseen kuuluvat osat. Suunnitelmia laadittaessa jäsenvaltioiden on kuultava muita jäsenvaltioita, joiden alue ulottuu kyseiseen kansainväliseen vesistöalueeseen, tehtävä selkoa niiden näkemyksistä ja otettava huomioon vaikutukset, joita suunnitelmista aiheutuu naapurijäsenvaltioille.

3.  Jäsenvaltiot huolehtivat siitä, että tämän direktiivin vaatimuksia koordinoidaan koko vesipiirin osalta. Jos vesipiiri on kansainvälinen, kyseiset jäsenvaltiot huolehtivat yhdessä koordinoinnista ja voivat käyttää tähän tarkoitukseen käytössä olevia rakenteita, jotka perustuvat kansainvälisiin sopimuksiin.

4.  Sellaisten yhteisön rajojen ulkopuolelle ulottuvien kansainvälisten vesipiirien osalta, joista ei ole laadittu yhtä kansainvälistä tulvariskien hallintasuunnitelmaa, jonka soveltamisalaan kuuluisivat myös kyseessä olevat kolmannet maat, on kyseisen jäsenvaltion tai kyseisten jäsenvaltioiden toteutettava asianmukainen koordinointi kolmansien maiden kanssa tämän direktiivin tavoitteiden saavuttamiseksi koko vesipiirissä.

5.  Siinä tapauksessa, että syntyy ongelmia, jotka vaikuttavat tulvariskien hallintaan yhdessä jäsenvaltiossa ja joita ei voida käsitellä jäsenvaltioiden tasolla, viitataan direktiivin 2000/60/EY 12 artiklaan.

Yhteensovittaminen direktiivin 2000/60/EY kanssa, yleisölle annettavat tiedot ja yleisön osallistuminen

13 artikla

1.  Tämän direktiivin 8 artiklassa tarkoitettujen tulvariskikarttojen ja niiden myöhempien tarkistusten laatiminen on sovitettava tiiviisti yhteen ja tulvariskikartat on sisällytettävä direktiivin 2000/60/EY 5 artiklan 2 kohdassa säädettyihin tarkistuksiin.

2.  Tämän direktiivin 10 artiklassa tarkoitettujen tulvariskien hallintasuunnitelmien ja niiden myöhempien tarkistusten laatiminen on sovitettava tiiviisti yhteen ja suunnitelmat on sisällytettävä direktiivin 2000/60/EY 13 artiklan 7 kohdassa säädettyihin vesipiirin hoitosuunnitelmien tarkistuksiin.

3.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kaikki tämän direktiivin 14 artiklan mukainen asianomaisten osapuolten osallistuminen sovitetaan yhteen direktiivin 2000/60/EY 14 artiklan mukaisen asianomaisten osapuolten osallistumisen kanssa.

14 artikla

1.  Jäsenvaltioiden on ympäristötiedon julkisesta saatavuudesta 28 päivänä tammikuuta 2003 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/4/EY (13) ja tiedon saantia, kansalaisten osallistumisoikeutta sekä muutoksenhaku- ja vireillepano-oikeutta ympäristöasioissa koskevan Århusin yleissopimuksen mukaisesti asetettava tulvariskien alustavat arvioinnit, tulvariskikartat ja tulvariskien hallintasuunnitelmat yleisön saataville.

2.  Jäsenvaltioiden on varmistettava kaikkien asianosaisten aktiivinen osallistuminen IV luvussa tarkoitettujen tulvariskien hallintasuunnitelmien laatimiseen, uudelleentarkasteluun ja ajantasaistamiseen.

3.  Jäsenvaltioiden on tiedotettava yleisölle ja otettava yleisö aktiivisesti mukaan taatakseen valmiustoimien korkean tason tulvariskien hallintasuunnitelmissa, jotta tulvien aiheuttamat vahingot voidaan pitää mahdollisimman vähäisinä.

Täytäntöönpanotoimenpiteet ja muutokset

15 artikla

1.  Komissio voi 16 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti hyväksyä tekniset formaatit tietojen, mukaan luettuna tilasto- ja kartografiset tiedot, toimittamiseksi ja käsittelemiseksi.

2.  Komissio voi, uudelleentarkastelua ja ajantasaistamista koskevat määräajat huomioon ottaen ja 16 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti, mukauttaa 4 artiklan 2 kohdan, 7 artiklan 2 ja 3 kohdan sekä liitteen tieteen ja tekniikan kehitykseen.

3.  Jäsenvaltioiden on annettava 7 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuilla alueilla asuville asukkaille tarvittavaa tietoa ja koulutusta, jotta he voivat ryhtyä asianmukaisiin toimenpiteisiin ennen tulvia ja niiden jälkeen.

16 artikla

1.  Komissiota avustaa direktiivin 2000/60/EY 21 artiklassa perustettu komitea, jäljempänä 'komitea'.

2.  Jos tähän kohtaan viitataan, sovelletaan päätöksen 1999/468/EY 5 ja 7 artiklaa ottaen huomioon mainitun päätöksen 8 artiklan säännökset.

Päätöksen 1999/468/EY 5 artiklan 6 kohdassa tarkoitettu määräaika vahvistetaan kolmeksi kuukaudeksi.

3.  Komitea vahvistaa työjärjestyksensä.

17 artikla

1.  Jäsenvaltiot voivat päättää 4 artiklan mukaisesta tulvariskin alustavasta arvioinnista luopumisesta, jos kyse on sellaisista vesistöalueiden osista tai rannikkokaistaleista, joilla ... (14) mennessä katsotaan olevan mahdollinen merkittävä tulvariski tai joilla sen voidaan kohtuudella odottaa olevan, jolloin alue on yksilöitävä 5 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaiseksi alueeksi.

2.  Jäsenvaltiot voivat päättää ...* mennessä esitettyjen tulvariskikarttojen käyttämisestä, jos ne vastaavat 7 artiklan mukaisten karttojen tarkoitusta.

3.  Jäsenvaltiot voivat päättää 9 artiklan mukaisten tulvariskien hallintasuunnitelmien laatimisesta luopumisesta, jos ...* mennessä on esitetty suunnitelmia, jotka soveltuvat 1 ja 9 artiklan mukaisten tavoitteiden saavuttamiseen.

4.  Jäsenvaltiot ilmoittavat komissiolle tämän artiklan 1, 2 ja 3 kohdan mukaisista päätöksistä 6 artiklan 1 kohdassa, 8 artiklan 1 kohdassa ja 11 artiklan 1 kohdassa tarkoitetussa määräajassa.

Kertomukset ja loppusäännökset

18 artikla

Jäsenvaltioiden on toimitettava tulvariskien, rajatylittävät tulvariskit mukaan lukien, alustavat arviot, tulvariskikartat ja tulvariskien hallintasuunnitelmat komissiolle kolmen kuukauden kuluessa niiden valmistumisesta.

19 artikla

Komissio toimittaa tämän direktiivin täytäntöönpanoa koskevan kertomuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle viimeistään 22 päivänä joulukuuta 2018 ja sen jälkeen joka kuudes vuosi. Kertomuksen laatimisessa otetaan huomioon ilmastonmuutoksen vaikutukset.

20 artikla

1.  Jäsenvaltioiden on saatettava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset voimaan...(15) *. Niiden on viipymättä toimitettava komissiolle kirjallisina nämä säännökset sekä kyseisiä säännöksiä ja tätä direktiiviä koskeva vastaavuustaulukko.

Näissä jäsenvaltioiden antamissa säädöksissä on viitattava tähän direktiiviin tai niihin on liitettävä tällainen viittaus, kun ne virallisesti julkaistaan. Jäsenvaltioiden on säädettävä siitä, miten viittaukset tehdään.

2.  Jäsenvaltioiden on toimitettava tässä direktiivissä tarkoitetuista kysymyksistä antamansa keskeiset kansalliset säännökset kirjallisina komissiolle.

21 artikla

Tämä direktiivi tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

22 artikla

Tämä direktiivi on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty …ssa/ssä … päivänä …kuuta …

Euroopan parlamentin puolesta Neuvoston puolesta

Puhemies Puheenjohtaja

LIITE

Tulvariskien hallintasuunnitelmat:

A.  Ensimmäisten tulvariskien hallintasuunnitelmien osat:

   1. II luvussa säädetyn tulvariskien alustavan arvioinnin päätelmät;
   2. III luvussa tarkoitetut tulvariskikartat ja näiden karttojen perusteella tehdyt päätelmät;
   3. kuvaus 9 artiklan 4 kohdan mukaisesti vahvistetusta asianmukaisesta suojelun tasosta;
   4. kuvaus toimenpiteistä, mukaan luettuina 9 artiklan mukaisesti toteutetut toimenpiteet, joita edellytetään tarvittavien suojelun tasojen saavuttamiseksi, ja muiden yhteisön säädösten nojalla toteutetuista tulviin liittyvistä toimenpiteistä;
  5. sellaisten toimien priorisointi, jotka edistävät vahinkojen ennaltaehkäisyä direktiivin 2000/60/EY tavoitteiden mukaisesti, jotka koskevat sitä, ettei tila huonone entisestään ja/tai sitä, että vallitsee hyvä ekologinen, kemiallinen ja määrällinen tila, kuten
   kosteikkoalueiden ja tulvatasanteiden suojelu,
   pilaantuneiden kosteikkoalueiden ja tulvatasanteiden (mukaan lukien joenmutkat) ja erityisesti niiden, jotka yhdistävät joet uudelleen tulvatasanteisiinsa, tilan palauttaminen entiselleen,
   vanhanaikaisten tulvantorjuntainfrastruktuurien poistaminen joista,
   lisärakentamisen (muun muassa infrastruktuurit ja asunnot) estäminen tulvatasanteilla,
   olemassa olevien rakennelmien parannustöiden (esimerkiksi paaluttamisen) tukeminen,
   kestävien maankäyttökäytäntöjen, kuten metsittämisen tukeminen valuma-alueilla luonnonmukaisen pidätyskyvyn ja pohjaveden muodostumisen parantamiseksi,
   luvan hankkiminen etukäteen tai rekisteröinti tulvatasanteilla toteutettavaa pysyvää toimintaa, kuten rakentamista ja teollista toimintaa silmällä pitäen;
   6. yleisölle annettaviin tietoihin ja kuulemismenettelyihin liittyvien toimien kuvaus;
   7. kuvaus toimien yhteensovittamisesta kansainvälisen vesipiirin ja direktiivin 2000/60/EY kanssa sekä toimivaltaisten viranomaisten luettelo.

B.  Tulvariskien hallintasuunnitelmien tulevien tarkistusten osat:

   1. muutokset tai ajantasaistukset tulvariskien hallintasuunnitelmiin, mukaan luettuna tiivistelmä II, III ja IV luvun mukaisesti tehdyistä uudelleentarkasteluista, jotka on tehty suunnitelman edellisen version julkaisemisen jälkeen;
   2. arvio riskien ehkäisyn ja suojelun tason saavuttamisessa saavutetusta edistymisestä;
   3. kuvaus ja selvitys niistä edelliseen tulvariskien hallintasuunnitelmaan sisältyneistä toimista, joita ei ole toteutettu;
   4. kuvaus muista lisätoimenpiteistä, jotka on toteutettu tulvariskien hallintasuunnitelman edellisen version julkaisun jälkeen.

(1) EYVL C ....
(2) EYVL C ....
(3) Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 13. kesäkuuta 2006.
(4) EYVL L 327, 22.12.2000, s. 1, direktiivi sellaisena kuin se on muutettuna päätöksellä N:o 2455/2001/EY (EYVL L 331, 15.12.2001, s. 1).
(5) EYVL L 297, 15.11.2001, s. 7.
(6) EYVL L 311, 14.11.2002 , s. 3.
(7) EYVL L 184, 17.7.1999, s. 23.
(8) Kolmen vuoden kuluessa tämän direktiivin voimaantulosta.
(9) EYVL L 257, 10.10.1996, s. 26, direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 166/2006 (EYVL L 33, 4.2.2006, s. 1).
(10) EYVL L 10, 14.1.1997, s. 13, direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2003/105/EY (EYVL L 345, 31.12.2003, s. 97).
(11) EYVL L 103, 25.4.1979, s. 1, direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 807/2003 (EUVL L 122, 16.5.2003, s. 36).
(12) EYVL L 206 , 22.7.1992, s. 7, direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 1882/2003 (EUVL L 284, 31.10.2003, s. 1).
(13) EUVL L 41, 14.2.2003, s. 26.
(14)* Tämän direktiivin voimaantulopäivä.
(15)** Kahden vuoden kuluessa direktiivin voimaantulosta.

Päivitetty viimeksi: 12. joulukuuta 2006Oikeudellinen huomautus