Maailmassa valmistetaan vuosittain kahdeksan miljoonaa asetta. Joka päivä 1000 henkeä surmataan käsiaseilla. Luoteja on tarpeeksi koko maapallon väestön ampumiseksi kahteen kertaan. Sotilasmenot nielevät lähes 1000 miljardia dollaria vuosittain, arviolta 15 kertaa enemmän kuin maailmassa annetaan kehitys- ja humanitaarista apua.
Neljäsosan pienaseiden (käsi- ja kevyet aseet) kaupasta arvioidaan olevan laitonta. Myös Euroopassa valmistetut aseet ja niiden osat leviävät ympäri maailman. Aseteollisuudella on Euroopassa pitkät perinteet ja EU-maat (etenkin Ranska, Iso-Britannia ja Saksa) ovat Yhdysvaltojen, Kiinan ja Venäjän ohella maailman aseviennin jättejä.
EU:n aseviennin käytännesäännöt
Jäsenmaiden neuvosto hyväksyi kesäkuussa 1998 EU:n käytännesäännöt aseiden viennille. Nämä eettiset ei-sitovat säännöt asettavat vähimmäiskriteerejä, jotka jäsenmaiden tulisi ottaa huomioon kun ne myöntävät vientilupia aseille. Lähtökohtana on, että aseita ei viedä sotiviin tai ihmisoikeuksia polkeviin maihin. Käytännesäännöt eivät kuitenkaan ole lopettaneet EU-maiden asevientiä konfliktialueille. Säännöillä on pyritty lisäämään asekaupan avoimuutta ja EU-maiden tulee raportoida vuosittain asevienneistään. Toistaiseksi raportointi on ollut vaihtelevaa.
Euroopan parlamentin jäsenet ovat useaan otteeseen vaatineet asevientisääntöjen muuttamista sitoviksi. He katsovat, että EU:n tulisi toimia ja esiintyä "vastuullisena eturivin globaalina toimijana ydinaseiden leviämisen ehkäisemisessä, maailmanlaajuisen aseidenriisunnan edistämisessä ja aseiden kauttakulkukaupan valvonnan kehittämisessä".
Raül Romeva: ristiriita sanojen ja tekojen välillä
"Vastuuton aseiden välitys on demokraattisen, taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen esteenä monissa osissa maailmaa, se myötävaikuttaa osaltaan väkivaltaisiin konflikteihin ja korruptioon ja aiheuttaa tehottomuutta kehitysavun toimittamisessa" korostaa parlamentin viime viikolla hyväksymä vihreiden Raül Romevan (Espanja) oma-aloitemietintö asevientiä koskevien käytännesääntöjen soveltamisesta.
Romeva muistuttaa, että 1/3 maailman asevienneistä on lähtöisin EU-maista ja kritisoi perustavanlaatuista ristiriitaa EU:n asekaupan ja käytännesääntöjen välillä. Vuonna 2005 EU:n jäsenvaltiot myönsivät lupia aseiden vientiin muun muassa Etiopiaan, Eritreaan, Indonesiaan, Israeliin, Kiinaan, Kolumbiaan ja Nepaliin – maihin, joiden ihmisoikeusrikkomukset parlamentti on toistuvasti tuominnut päätöslauselmissaan, Romeva pahoittelee.
Parlamentin täysistunnossa vaadittiin EU:lta kiireellisiä toimia, jottei sen vastuuttomuus kostaudu, ja muistutettiin miljoonista, joita käytetään aseisiin koulutuksen ja terveyden sijaan.
Tiukempaa kontrollia, lisää avoimuutta ja asekaupan seurantaa
Parlamentin ylivoimainen enemmistö tuki Romevan mietintöä, vaatien asekaupan parempaa valvontaa sekä aseiden leviämisen ja väärinkäytön ehkäisemistä. EP:n jäsenet korostivat tarvetta sitoville kansainvälisille asekaupan säännöille.
Romevan mietintö vaatii:
- yhdenmukaista EU:n aseiden viennin valvontapolitiikkaa, sitovia aseiden vientiä koskeviin käytännesääntöjä ja yksityisten turvallisuusyritysten sisällyttämistä sääntöjen piiriin.
- jäsenvaltioita "tarkkailemaan jatkuvasti ihmisoikeustilannetta aseiden maahantuontia harjoittavissa maissa" ja laatimaan "luettelon aseellisiin konflikteihin osallistuvista maista, joihin aseiden vienti olisi kiellettävä periaatteessa".
- Kiinan asevientikiellon jatkamista kunnes "ihmisoikeuksia ja sosiaalisia ja poliittisia vapauksia koskeva tilanne maassa on selvästi ja pysyvästi parantunut".
- EU:lta selkeämpää tukea kansainvälisen asekauppasopimuksen laatimiselle, jota YK:n yleiskokous valmistelee.
Mietintö pahoittelee, että "jotkin jäsenvaltiot" vaarantavat käytännesääntöjen muuntamisen sitoviksi kytkemällä asian "vastuuttomalla tavalla kahdenvälisiin intresseihinsä, jotka koskevat Kiinan aseidenvientikiellon poistamista". Parlamentti on myös "syvästi huolestunut kaikkien Darfurin konfliktin osapuolten räikeästä aseiden vientikiellon rikkomisesta".
