Kuinka EU voi vähentää jätevuoriaan?

Vaikka 33 % yhdyskuntajätteestä kierrätetään ja kompostoidaan ja 18 % poltetaan, päätyy kaatopaikoille edelleen noin puolet tuotetusta jätteestä. EU-mailla ei ole yhteistä jätteen määritelmää eikä tavoitteita jätteiden vähentämiseksi.

 

Kuinka sitten välttyä hautautumiselta yhä kasvaviin jätevuoriin? Helpoin tapa vähentää jätettä on tietenkin ehkäistä sen syntymistä. Pakkausjäte kuitenkin pikemminkin kasvaa, sen näkee itse kukin kauppareissullaan. Vauras Eurooppa kierrättää, mutta vain murto-osan käyttökelpoisesta raaka-aineesta. Kuinka muuttaa yhteisiä asenteita niin, että jäte nähtäisiin voimavarana, eikä vain ongelmana, joka pitää siivota pois näkyvistä?

 

 

Kierrätyksen ja uudelleenkäytön edut tunnetaan. Niiden myönteinen vaikutus ympäristöön ei kuitenkaan täysin heijastu jätepolitiikkaan. Esimerkiksi jokainen kierrätyspaperista valmistettu paperitonni vie energiaa neljäsosan vähemmän puuraaka-aineeseen verrattuna ja leikkaa päästöjä ilmakehään 75 prosentilla. Paperista ja pahvista saadaan EU-maissa talteen kuitenkin vain 28–53 %, lasista 21–70 %.

 

Erot jäsenmaiden välillä ovat suuria. Ympäristöystävällisin kärki kierrättää 65 % jätteestä, ottaa talteen 25 % sen sisältämästä energiasta ja kuskaa kaatopaikoille vain 10 % jätteen kokonaismäärästä. Vähiten kierrättävissä maissa taas jopa 90 % syntyvästä jätteestä päätyy kaatopaikoille.

 

 

Parlamentti käsittelee tänään maanantaina kahta ympäristövaliokunnan valmistelemaa mietintöä EU:n jätepolitiikasta. Iso-Britannian Caroline Jacksonin (keskustaoikeiston EPP-ryhmä) mietintö komission jätedirektiiviehdotuksesta keskittyy jätteen ehkäisemiseen ja vaatii sitovia tavoitteita jätteen määrän vakiinnuttamiseksi ja vähentämiseksi. Mietintöluonnos kannustaa kierrättämään ja käyttämään uudelleen, jotta loppukäsittelyn tarvetta saataisiin vähennettyä.

 

Ympäristövaliokunta haluaa säilyttää EU:n jätepolitiikan arvohierarkian:

Valiokunta kannustaa laatimaan jätesuunnitelmia ja jätteen syntymisen ehkäisyä koskevia ohjelmia. Se haluaa ottaa käyttöön tuottajan vastuun ja saastuttaja maksaa -periaatteen jätehuollossa, jotta jätteen syntymisen ja siitä huolehtimisen todelliset kustannukset otettaisiin huomioon. Direktiivillä otetaan käyttöön elinkaariajattelu tuotteen ympäristövaikutusten arvioinnin tehostamiseksi. Valiokunta esittää direktiiviin myös uutta artiklaa vaarallisista jätteistä, joiden jäljitettävyys ja hallinta tulee varmistaa aina tuotannosta päätepisteeseen. 

 

Hollannin Johannes Bloklandin (Itsenäisyys/demokratia -ryhmä) ympäristövaliokunnalle valmistelema mietintö jätteen kierrätysstrategiasta puolestaan esittää, että kierrätyskelpoisen jätteen toimittaminen kaatopaikoille kiellettäisiin 2020 mennessä. Blokland pyytää komissiota ehdottamaan konkreettisia toimenpiteitä jätteen ehkäisemiseksi ja kehittämään mittareita tähän tarkoitukseen.