EP:n puhemies Pötteringin linjapuhe

Paikalla olivat myös parlamentin entiset puhemiehet Emilio Colombo (joka oli vielä välillisesti valitun parlamentin puhemies) ja sitten vuodesta 1979 Simone Veil, lordi Plumb, Enrique Barón Crespo, Egon Klepsch, Klaus Hänsch, José-María Gil-Robles, Nicole Fontaine, Pat Cox sekä Josep Borrell.

 

Puhemies Pötteringin kauden teemat ovat Euroopan arvojen puolustaminen kansalaisten Euroopan luomiseksi, uudistusten toteuttaminen demokratian ja parlamentarismin lujittamiseksi sekä kulttuurien vuoropuhelun edistäminen kumppanuuden ja suvaitsevaisuuden lisäämiseksi.

 

Pöttering sanoi, että "suurin saavutus on Euroopan jaon päättyminen. Yhteiset arvomme ovat päässeet voitolle". "Meidän kaikkien on syytä ottaa oppia toisistamme ja lujittaa keskinäistä ymmärrystä. Meidän olisi lakattava puhumasta "vanhoista" ja "uusista" jäsenvaltioista".

 

"Euroopan parlamenttina olemme taistelleet itsellemme oikeutemme ja jatkamme samalla tiellä. Parlamenttimme on nykyään vaikutusvaltainen ja arvonsa tunteva". "Mutta voimme menestyä vain, jos Euroopan unionin kansalaiset oman kotiseutu- ja isänmaanrakkautensa lisäksi katsovat itsensä eurooppalaisiksi ja ovat tietoisia siitä, mikä heitä yhdistää. Yhteisötietoisuus ja me-henki ovat yhteisen tulevaisuutemme ehdottomia edellytyksiä. Euroopan yhdentyminen ei ole pelkästään järjen asia, Euroopan yhdentyminen on myös sydämen asia".

 

 

"Minä haluaisin puhua eurooppalaisista arvoista. Ne kiteytyvät ihmisarvossa. [...] Käytännön poliittisessa toiminnassamme meidän on aina toimittava ihmisarvoisesti, ja haluan rohkaista meitä kaikkia puolustamaan ihmisarvoa ja ihmisoikeuksia kaikkialla maailmassa".

 

"Tällä on hyvin konkreettisia seurauksia politiikallemme:

"Jos haluamme saavuttaa tavoitteemme, meidän on jatkettava toimintakykyisen Euroopan unionin kehittämistä".

 

 

"Tänään Eurooppa saa tunnustusta ja käyttövoimaa kansalaistensa pyrkimyksestä turvallisuuteen. Kyseessä on vakava asia, koska joudumme tahtomattamme mutta väistämättä kohtaamaan terrorismin torjunnan. Tarvitsemme vastauksia kansalaisten mieliä askarruttaviin kysymyksiin.

"Meidän on tiedettävä, että useimpia maanosamme ja koko maailman kohtaamia haasteita ei enää voida voittaa ilman eurooppalaisten ratkaisuja. Vaikuttaa ristiriitaiselta, mutta kriisit ovat aina vahvistaneet Euroopan yhdentymistä.[...] Euroopan unioni tarvitsee uuden läpimurron, sen on uudistuttava. Tie on totta kai vaivalloinen. Mutta olen vakuuttunut siitä, että Eurooppa on tänään paremmin varustautunut tulevaisuuteen 2000-luvulla kuin 15 tai 20 vuotta sitten".

 

"Yhteinen tehtävämme on valmistella tulevaisuutta niin kestävästi, että lastemme ja lastenlastemme tulevaisuus on inhimillisen mittapuun mukaan turvattu. Siksi tarvitsemme uuden läpimurron parempaan Eurooppaan, vahvempaan ja tulevaisuuteen suuntautuneeseen Eurooppaan. Ennen kaikkea tarvitsemme kuitenkin Eurooppaa, joka uskoo itseensä, ammentaa voimansa arvoistaan ja haluaa ja osaa olla hyvä kumppani maailmassa".

 

 

"Ilman tiedotusvälineitä emme voi välittää ajatusta Euroopasta kansalaisille. Haluan kiittää erikseen täällä Strasbourgissa toimivia kirjeenvaihtajia ja toimittajia heidän rehellisestä ja puolueettomasta raportointityöstään. Samalla vetoan kansallisiin tiedotusvälineisiin, erityisesti televisioasemiin, sekä yksityisiin että julkisiin, että ne tekisivät osansa Euroopan julkisuustyöstä. Ei ole ajanmukaista esitellä Euroopan yhdentymistä vain kansallisesta näkökulmasta. Pyydän kansallisia televisioasemia avaamaan studionsa eurooppalaisille aiheille ja kutsumaan niihin Euroopan parlamentin jäseniä keskustelijoiksi".

 

"Tarvitsemme Euroopan kansalaisten ja Euroopan unionin poliittisten toimielinten välille uuden sopimuksen. Kansalaisten Eurooppa ja yhteisön toimielinten uskottavuus kuuluvat yhteen. Suunnitteilla olevan yhteisön lainsäädännön yhteydessä meidän pitäisi aina esittää seuraavat kysymykset: Palveleeko säädös ihmisiä ja ympäristöä? Onko se toissijaisuusperiaatteen mukaan tarpeellinen? Lujittaako se kilpailukykyämme? Vähentääkö se byrokratiaa ja kustannuksia? Vain jos näihin kysymyksiin voidaan vastata myöntävästi, Euroopan parlamentin pitäisi ryhtyä toimiin lainsäätäjänä".

 

 

"Meidän on tarpeen myös osoittaa kunnioitustamme Euroopan kansalaisille, jotka työllään lisäävät Euroopan arvostusta sekä Euroopassa että koko maailmassa. Sen vuoksi meidän olisi perustettava Euroopan parlamentin tunnustuspalkinto. Miksi emme siis perustaisi tunnustuspalkintoja uudelle sukupolvelle, nuorille eurooppalaisille, jotka toimivat esimerkillisesti Euroopan hyväksi?"

 

"Euroopan historiaa esitellään lähes yksinomaan kansallisesta näkökulmasta jäsenvaltioiden museoissa. Haluaisin ehdottaa paikkaa, jossa muistot ja tulevaisuus kohtaavat, jossa ajatus Euroopasta voi kasvaa edelleen. Haluaisin ehdottaa, että rakennetaan Euroopan historian talo. Euroopan historian talo pitäisi perustaa yhteisöjen toimielinten toimipaikkaan, ja sen pitäisi verkottua jäsenvaltioiden vastaavien laitosten kanssa".

 

 

"Meillä kaikilla on edessämme valtavia haasteita. Euroopan unionia ei enää voi johtaa nykyisiin sopimuksiin perustuvilla riittämättömillä välineillä. Jotta arvoyhteisömme voi säilyä, sitä on uudistettava perusteellisesti. Sopimus perustuslaista vahvistaa sekä Euroopan parlamenttia että kansallisia parlamentteja, se lisää parlamentarismia ja demokratiaa. Siinä tunnustetaan ensimmäistä kertaa kunnallinen itsehallinto eurooppalaisen demokraattisen järjestyksen perustaksi. Siinä määritellään toimielinten valtuudet. Sanon suoraan, hyvät kollegat, että en ymmärrä niitä, jotka arvostelevat "Brysseliä" – vaikka siihen toisinaan on aihetta aivan samoin kuin kansallisen politiikan arvosteluun – mutta eivät kuitenkaan hyväksy sopimusta perustuslaista, koska juuri se on väline, jonka avulla nykyiset puutteet voidaan korjata ja poistaa".

 

"Ei saa jäädä pienintäkään epäilystä siitä, ettei Euroopan parlamentti seisoisi perustuslakisopimuksen takana. Berliinissä 25. maaliskuuta 2007 annettava julistus Euroopan tulevaisuudesta voi olla tärkeä virstanpylväs tällä tiellä. Sen ytimenä tulisi olla arvojemme ja uudistustarpeen tunnustaminen, sitoutuminen ratkaisemaan yhdessä tulevat haasteet".

 

"Haluamme myötävaikuttaa siihen, että Saksan puheenjohtajakaudella 21. ja 22. kesäkuuta Brysselissä pidettävässä huippukokouksessa voidaan sopia etenemissuunnitelmasta ja valtuutuksesta, jonka päämääränä on Euroopan perustuslain ydinsisällön toteuttaminen kesäkuussa 2009 pidettäviin seuraaviin Euroopan parlamentin vaaleihin mennessä".

 

 

"Meidän on Euroopan parlamentissa oltava itsekin valmiita uudistamaan omaa toimintaamme. Siksi aion ylihuomenna torstaina esittää poliittisten ryhmien puheenjohtajille ehdotuksen Euroopan parlamentin työtä koskevasta kattavasta uudistuksesta".

 

 

"Euroopan tulevaisuus on suuressa määrin riippuvainen siitä, miten kulttuurien ja uskontojen yhteiselo onnistuu Euroopan unionissa sekä naapureidemme kanssa etenkin islamilaisessa ja arabimaailmassa".

 

"Meidän on myötävaikutettava siihen, että kulttuurien ja uskontojen vuoropuhelusta tulee Euroopan tunnusmerkki. Elämme maanosassa, jossa kohtaavat kolme suurta kulttuuria ja uskontoa: kristillinen, juutalainen ja islamilainen". Emme halua sivilisaatioiden yhteentörmäystä, vaan haluamme rauhaa ja vapautta ja oikeudenmukaisuutta kaikkien kansojen ja uskonsuuntausten välille. Siksi haluamme rakentaa henkisen ja kulttuurisen sillan Välimeren yli".

 

"Olen täysin vakuuttunut siitä, että kulttuurien vuoropuhelu voi onnistua vain, jos se perustuu totuuteen ja keskinäiseen suvaitsevaisuuteen".

 

"Toimikauteni lopussa valitaan uusi Euroopan parlamentti. Jos työmme on vakuuttavaa ja myös unionin jäsenvaltioiden pääkaupungeissa puhutaan hyvää Euroopasta, äänestysaktiivisuus Euroopan parlamentin vaaleissa lähtee taas nousuun. Tämän saavuttamisen pitäisi olla kunnianhimoinen tavoitteemme".

 

 

Sitoutumattomien ryhmän puolesta puhunut Irena BELOHORSKÁ (SK) nosti esiin perustuslaillisen sopimuksen tulevaisuuden. "Tämä ei saa kaatua siihen, että kaksi jäsenvaltiota ei halua sitä hyväksyä", hän sanoi.