Galileo kiertoradalle EU-rahoituksen turvin

"Tämä on hyvä päivä Euroopalle; olemme näyttämässä vihreää valoa yhdelle Euroopan unionin päähankkeista. Euroopan parlamentti on tukenut Galileota alusta alkaen", teollisuusvaliokunnan puheenjohtaja, Saksan Angelika Niebler (keskustaoikeiston EPP-ED-ryhmä) sanoi täysistunnossa.

 

"On tärkeää, että Euroopalla on oma teknologiansa. Galileo tekee mahdolliseksi turvallisemman liikenteen ja voimme kontrolloida sitä paremmin. Ilman Galileota se ei onnistuisi", Tanskan Anne E. Jensen (liberaalidemokraattien ALDE-ryhmä) jatkoi.

 

 

Galileo on EU:n ja Euroopan avaruusviraston (ESA) yhteishanke. Sen pyrkimyksenä on luoda Euroopalle oma siviilialan satelliittinavigointijärjestelmä vaihtoehtona Yhdysvaltojen GPS-järjestelmälle, joka kehitettiin alunperin sotilaallisiin tarkoituksiin. Toinen kylmän sodan aikana kehitetty sotilaallinen järjestelmä, venäläisten Glonass, ei ole enää täysin toimintakuntoinen.

 
Italialaisen tähtitieteilijän ja fyysikon Galileo Galilein (1564–1642) mukaan nimetty eurooppalainen satelliittinavigointijärjestelmä koostuisi 30 satelliitista, jotka kiertäisivät maata lähes 24 000 kilometrin korkeudessa, kattaen koko maapallon pinta-alan. Jokainen satelliitti varustettaisiin atomikellolla, jonka tarkat mittaukset mahdollistaisivat paikannuksen metrin säteellä. Satelliittien lentoa valvoisi maa-asemien verkosto.

 

Turvaudumme jo nyt arjessamme GPS-satelliittien välittämään tietoon niin puheluja, televisiolähetyksiä ja nettipalveluja varten kuin liikenteen hallintaan. Miksi siis kehittää erikseen eurooppalainen järjestelmä?

 

 
Galileon päätavoitteena on parantaa Euroopan liikenneinfrastruktuurin – rautateiden, maanteiden ja vesiteiden – hallintaa ja näin myös liikenneturvallisuutta. Satelliittiteknologiaa voidaan soveltaa myös pelastustoimintaan, väestönsuojeluun, televiestintään ja pankkipalveluihin. Sillä voidaan tehostaa ympäristönsuojelua, kuten saastuttajien paikantamista, maataloustuotannon suunnittelua ja esimerkiksi helpottaa näkövammaisten liikkumista. Kaupalliselta käytöltä odotetaan tuloja järjestelmän ylläpitämiseen.

 
Myös Yhdysvaltojen GPS-järjestelmää käytetään laajasti siviilitarkoituksiin. Sen puutteita ovat kuitenkin vajavainen ja vaihteleva tarkkuus; GPS:n luotettavuus on puutteellista etenkin korkean leveysasteen ja tiheään asutuilla alueilla. Tämä tuo riskinsä esimerkiksi lento- tai laivaliikenteen hallintaan. Lisäriskiä tuo GPS:n painotus sotilaskäyttöön, mikä saattaisi riskeerata siviilikäytön kriisitilanteissa. 

 
Euroopan komission mukaan Galileon etuja ovat se, että se on EU:n hallinnassa, aidosti julkinen palvelu, tarkoitettu nimenomaan siviilikäyttöön sekä tarkkuus ja luotettavuus. Amerikkalaisten GPS:ää ja eurooppalaisten Galileota ei tarvitse kuitenkaan nähdä toistensa kilpailijoina; järjestelmät tulevat olemaan toisiaan täydentäviä ja yhteensopivia.

 

 

EU-maiden valtion ja hallitusten päämiehet päättivät hankkeen käynnistämisestä joulukuun 2000 Nizzan huippukokouksessaan. Galileolle kaavailtiin kolmivaiheista kehittelyä, joka olisi johtanut toimintavalmiuteen vuodesta 2008. Hanke haluttiin rahoittaa julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyönä. ESA suunnitteli järjestelmän rakenteen vuosina 1990–2001.

 

Neuvottelut yksityisen sektorin kanssa kuitenkin kariutuivat ja parlamentti ja jäsenmaiden neuvosto päättivät marraskuussa 2007 rahoittaa Galileon käynnistämisen (kustannusarvio 3,4 miljardia euroa) EU:n budjetista.

 

Esittelijä Etelka Barsi-Patakyn (EPP-ED, Unkari) johtama neuvotteluvaltuuskunta pääsi huhtikuun alussa neuvoston kanssa sopuun maailmanlaajuisesti toimivan eurooppalaisen satelliittijärjestelmän navigointiohjelmien Galileon ja EGNOSin turvallisuusvaatimuksista ja infrastruktuurihankintojen kilpailuttamisesta. Ohjelmia hallinnoivat komissio, maailmanlaajuisen satelliittinavigointijärjestelmän (GNSS) Euroopan valvontaviranomainen ja ESA. Järjestelmän on määrä olla toimintavalmis vuoteen 2013 mennessä.

 

"Galileo on ensimmäinen yhteiseurooppalainen infrastruktuurihanke. Tämä on rohkea askel Euroopan parlamentilta, sillä Galileo on askel kohti vahvempaa Eurooppaa. On tärkeää pitäytyä aikataulussa, jotta vältämme uudet viiveet", Barsi-Pataky korosti täysistunnossa tiistaina.

 

"Galileo ei ole vain järjestelmä, joka vie ihmiset nopeammin koteihinsa. Se on myös mitä korkeatasoisinta teknologista kehitystä. Pallo on nyt teollisuudella; meillä ei ole varaa toiseen epäonnistumiseen", sosialidemokraattien Norbert Glante (Saksa) jatkoi.

Parlamentti äänestää Galileosta tänään keskiviikkona. Teollisuusvaliokunta hyväksyi kompromissiehdotuksen satelliittinavigointijärjestelmän toteuttamista koskevista säännöistä 7. huhtikuuta. ESA laukaisee sunnuntaina 27. huhtikuuta Galileon Giove B -testisatelliitin.