Teema
Maahanmuutto – EP:n jäsenet tutustuivat Tanskan turvapaikkajärjestelmään
Maahanmuutto - 18-04-2008 - 12:08
Koskettava vierailu Tanskan turvapaikkakeskuksiin
Euroopan parlamentin kansalaisvapauksien valiokunnan jäsenet ovat vierailleet viimeisen vuoden aikana lukuisissa turvapaikanhakijoiden ja maahanmuuttajien vastaanottokeskuksissa ympäri Eurooppaa. Valiokunta on halunnut varmistaa omin silmin, miten EU-maat kohtelevat Eurooppaan pyrkiviä turvapaikanhakijoita. Raportoimme tässä teema-artikkelissa valiokunnan tutustumiskäynneistä Tanskan keskuksiin 10.–11. huhtikuuta.
EP:n jäsenten "tarkastuskäynnit" ovat osa kansalaisvapauksien valiokunnan laajempaa vertailevaa selvitystä EU-maiden turvapaikkajärjestelmistä. Parlamentilla on maahanmuuttoasioissa neuvoa-antava rooli turvapaikan myöntämistä koskevista yleisistä kriteereistä. Maahanmuuttajien ja turvapaikanhakijoiden vastaanoton järjestäminen on kuitenkin jäsenmaiden asia.
Parlamentin täysistunto ottaa kuluvan vuoden aikana kantaa kansalaisvapauksien valiokunnan tarkastuskäyntien johtopäätöksiin. Teemamme kansalaisvapauksien valiokunnan Tanskan vierailusta tutkailee maan turvapaikkajärjestelmää sekä EP:n jäsenten, turvapaikanhakijoiden että kansalaisjärjestöjen silmin.
Sommaire du dossier :
Viite: 20080415FCS26634
Parlamentaarikot katsastivat Tanskan turvapaikkajärjestelmää
EP:n jäsenet vierailivat Tanskan turvapaikkakeskuksissa
Euroopan parlamentin kansalaisvapauksien valiokunnan jäsenet vierailivat 10.–11. huhtikuuta maahanmuutto- ja turvapaikkakeskuksissa Kööpenhaminan alueella. "Tarkastuskäynti" oli osa valiokunnan laajempaa vertailevaa selvitystä EU-maiden turvapaikkajärjestelmistä. Keskukset ja turvapaikanhakijoille varattu terveydenhuolto saivat mepeiltä hyvät arvosanat. Huolta herättivät monien turvapaikanhakijoiden keskuksissa viettämät vuodet, vailla mahdollisuutta tehdä työtä tai osallistua maan arkeen.
EP:n kahdeksanjäseninen valtuuskunta vieraili Kööpenhaminan pohjoispuolella sijaitsevissa Sandholmin turvapaikkakeskuksessa ja Ellebækin vastaanottokeskuksessa sekä pääkaupungin lentokentän lähellä sijaitsevassa Kongelundin keskuksessa. Sandholmin turvapaikkakeskus on Tanskan suurin, ja maahan saapuvien turvapaikanhakijoiden ensimmäinen osoite.
Turvapaikkakeskusta kuten myös Kongelundin keskusta ylläpitää Tanskan Punainen risti. Sandholmissa sijaitseva ulkomaalaisten vastaanottokeskus on ainoa suljettu keskus Tanskassa; keskuksessa on tilat 118 henkilölle ja sitä hallinnoi maan oikeusministeriö. Keskusten oloja tarkkaillut meppivaltuuskunta tapasi Kööpenhaminassa myös Tanskan turvapaikka- ja maahanmuuttokysymyksistä vastaavia viranomaisia ja paikallisten kansalaisjärjestöjen, mukaan lukien Punaisen ristin edustajia.
"Punainen risti tekee loistavaa työtä…"
Useimmat meppivaltuuskunnan jäsenistä olivat yhtä mieltä siitä, että olosuhteet Tanskan keskuksissa olivat erinomaiset, myös verrattuna havaintoihin muissa jäsenmaissa. "Punainen risti tekee loistavaa työtä tehdäkseen olosuhteet mahdollisimman normaaleiksi turvapaikanhakijoille", sosialidemokraattien PES-ryhmän tanskalaisjäsen Britta Thomsen arvioi. Kiitosta saivat muun muassa opiskelumahdollisuudet ja terveydenhuolto.
…ongelmana keskuksissa vietetty aika
Meppien päähuolena olikin aika, jonka turvapaikanhakijat viettävät keskuksissa ilman varmuutta tulevasta. He näkivät Sandholmissa turvapaikanhakijoita, joilta turvapaikka oli evätty ja jotka kieltäytyivät paluusta lähtömaahansa. Osa näistä oli viettänyt keskuksessa jopa kahdeksan vuotta, vailla mahdollisuutta tehdä työtä tai osallistua maan arkeen.
Pitkällä oleskelulla turvapaikkahakemusten hylkäämisen jälkeen, on "vakavia seurauksia vanhempien kyvylle kasvattaa lapsiaan", valtuuskunnan puheenjohtaja, Kyproksen Panayiotis Demetriou (keskustaoikeiston EPP-ED-ryhmä) totesi. "Olemme tekemisissä ihmisten kanssa ja meidän tulee olla joustavampia", hän jatkoi. "Olemme hyvin huolestuneita ihmisistä, jotka viettävät vuosikausia ilman työntekomahdollisuutta. Tämä on tapa luoda sosiaalisesti vammaisia lapsia", valiokunnan esittelijä, Ranskan Martine Roure (PES) lisäsi.
Useimmat meppivaltuuskunnan jäsenistä olivat yhtä mieltä siitä, että olosuhteet Tanskan keskuksissa olivat erinomaiset, myös verrattuna havaintoihin muissa jäsenmaissa. "Punainen risti tekee loistavaa työtä tehdäkseen olosuhteet mahdollisimman normaaleiksi turvapaikanhakijoille", sosialidemokraattien PES-ryhmän tanskalaisjäsen Britta Thomsen arvioi. Kiitosta saivat muun muassa opiskelumahdollisuudet ja terveydenhuolto.
…ongelmana keskuksissa vietetty aika
Meppien päähuolena olikin aika, jonka turvapaikanhakijat viettävät keskuksissa ilman varmuutta tulevasta. He näkivät Sandholmissa turvapaikanhakijoita, joilta turvapaikka oli evätty ja jotka kieltäytyivät paluusta lähtömaahansa. Osa näistä oli viettänyt keskuksessa jopa kahdeksan vuotta, vailla mahdollisuutta tehdä työtä tai osallistua maan arkeen.
Pitkällä oleskelulla turvapaikkahakemusten hylkäämisen jälkeen, on "vakavia seurauksia vanhempien kyvylle kasvattaa lapsiaan", valtuuskunnan puheenjohtaja, Kyproksen Panayiotis Demetriou (keskustaoikeiston EPP-ED-ryhmä) totesi. "Olemme tekemisissä ihmisten kanssa ja meidän tulee olla joustavampia", hän jatkoi. "Olemme hyvin huolestuneita ihmisistä, jotka viettävät vuosikausia ilman työntekomahdollisuutta. Tämä on tapa luoda sosiaalisesti vammaisia lapsia", valiokunnan esittelijä, Ranskan Martine Roure (PES) lisäsi.
Mepit pahoittelivat, että heillä ei ollut mahdollisuutta tavata Tanskan integraatioministeri Birthe Rønn Hornbechia. "Olisimme halunneet puhua ministerille laista, jonka vuoksi ihmiset ilmeisesti viettävät vuosia Tanskan turvapaikkakeskuksissa", Demetriou sanoi.
Tanska ja maahanmuutto
Tanskaan saapui vuonna 2007 ennätysmäärä ulkomaalaisia työnhakijoita ja opiskelijoita. Oleskelulupia myönnettiin 37 476 kappaletta, 30 % enemmän edelliseen vuoteen verrattuna. Tulijoita oli etenkin EU:n uusista jäsenmaista (13 773 oleskelulupaa).
Samalla turvapaikanhakijoille myönnettyjen oleskelulupien määrä on laskenut jyrkästi. Tanska myönsi vuonna 2000 oleskeluluvan 12 200 turvapaikanhakijalle; vuonna 2007 oleskelulupia myönnettiin enää 1275 (1095 vuonna 2006). Tanska myönsi vuonna 2007 turvapaikan 1 279 henkilölle; turvapaikanhakijoita saapui eniten Irakista.
EU:n yhteinen maahanmuuttopolitiikka ei sido Tanskaa. Tanskalaisten hylättyä vuoden 1992 kansanäänestyksessä Maastrichtin EU-sopimuksen, maalle myönnettiin poikkeuksia (opt-out) EU-yhteistyöhön muun muassa oikeus- ja sisäasioissa. Tanska ei osallistu myöskään EU-lakien säätämiseen tällä alueella.
Vuorossa Kypros
Europarlamentaarikot ovat jo vierailleet Italian, Espanjan, Ranskan, Maltan, Kreikan, Belgian, Iso-Britannian, Hollannin ja Puolan vastaanottokeskuksissa. Tanskan jälkeen vuorossa on Kypros toukokuulla.
Turvapaikanhakijan silmin
Zina Rasam perheineen
Vuodet turvapaikkakeskuksessa erossa perheestä ja ystävistä sekä epävarmuus tulevaisuudesta ovat rankka kokemus turvapaikanhakijoille. Kolme vuotta Sandholmin keskuksessa viettänyt irakilainen turvapaikanhakija Zina Rasam kertoi arjestaan Kööpenhaminassa vierailleille EP:n jäsenille. Kansalaisjärjestöt esittivät tapaamisessa huolensa Tanskan turvapaikkajärjestelmästä. Saimme tilaisuuden jututtaa Zinaa tapaamisen jälkeen.
Zina Rasam on asunut Kööpenhaminan pohjoispuolella sijaitsevassa Sandholmin turvapaikkakeskuksessa vuodesta 2005, jolloin hän seurasi 10-vuotiaan tyttärensä kanssa Tanskassa jo oleskelevaa miestään. Zina on kotoisin Irakista ja hänellä on yliopistotasoinen insinöörin tutkinto. Zinan turvapaikkahakemus ehdittiin jo kertaalleen hylätä, mutta hakemus on nyt uudessa käsittelyssä.
Pahinta epävarmuus tulevaisuudesta
Zina vertaa turvapaikkakeskuksen oloja vankilaan. "Vaikeinta on se, ettemme tiedä, milloin pääsemme lähtemään. Usean vuoden viettäminen keskuksessa on erittäin stressaavaa ja hermostuttavaa. Päänsäryn, vatsakipujen ja korkean verenpaineen kaltaiset oireet ovat hyvin tavallisia", hän kertoo.
Meppivaltuuskunnan ja kansalaisjärjestöjen tapaamiseen Kööpenhaminassa osallistunut psykiatri Bente Reich korosti, että vuosien asumisella turvapaikkakeskuksessa on vakavia seurauksia turvapaikanhakijoiden fyysiselle ja mielenterveydelle. Kansainväliset tutkimukset osoittavat, että itsemurhayrityksiä tehdään turvapaikkakeskuksissa keskimääräistä kuusi kertaa enemmän.
"Toiveenani on antaa panokseni yhteiskunnalle"
Zinaa turhauttaa eniten se, että hän ei voi tehdä työtä eikä hyödyntää opintojaan. "Suurimpana toiveenani on voida jonain päivänä antaa panokseni yhteiskunnalle", hän sanoo. Zinan turvapaikkahakemuksen uudelleen käsittely antaa hiukan toivoa. "Toivon, että saan jäädä Tanskaan mieheni ja tyttäremme kanssa. Tulevaisuutemme ei ole Irakissa. Toivon oppivani tanskaa pian; pikkutyttöni puhuu sitä jo hyvin ja myös hän haluaa jäädä tänne", Zina kertoo.
Pahinta epävarmuus tulevaisuudesta
Zina vertaa turvapaikkakeskuksen oloja vankilaan. "Vaikeinta on se, ettemme tiedä, milloin pääsemme lähtemään. Usean vuoden viettäminen keskuksessa on erittäin stressaavaa ja hermostuttavaa. Päänsäryn, vatsakipujen ja korkean verenpaineen kaltaiset oireet ovat hyvin tavallisia", hän kertoo.
Meppivaltuuskunnan ja kansalaisjärjestöjen tapaamiseen Kööpenhaminassa osallistunut psykiatri Bente Reich korosti, että vuosien asumisella turvapaikkakeskuksessa on vakavia seurauksia turvapaikanhakijoiden fyysiselle ja mielenterveydelle. Kansainväliset tutkimukset osoittavat, että itsemurhayrityksiä tehdään turvapaikkakeskuksissa keskimääräistä kuusi kertaa enemmän.
"Toiveenani on antaa panokseni yhteiskunnalle"
Zinaa turhauttaa eniten se, että hän ei voi tehdä työtä eikä hyödyntää opintojaan. "Suurimpana toiveenani on voida jonain päivänä antaa panokseni yhteiskunnalle", hän sanoo. Zinan turvapaikkahakemuksen uudelleen käsittely antaa hiukan toivoa. "Toivon, että saan jäädä Tanskaan mieheni ja tyttäremme kanssa. Tulevaisuutemme ei ole Irakissa. Toivon oppivani tanskaa pian; pikkutyttöni puhuu sitä jo hyvin ja myös hän haluaa jäädä tänne", Zina kertoo.
Lisätietoa :
Lapset turvapaikkajärjestelmän kourissa
"Turvapaikanhakijalapset kärsivät eniten"
Useimmat turvapaikanhakijalapset ovat lähtömaissaan joutuneet todistamaan traumaattisia kokemuksia, kuten väkivaltaa, kidutusta, tai jopa menettäneet vanhempansa. Kokemukset jättävät jälkensä lapsen kehitykseen, sosiaalisiin taitoihin ja oppimiskykyyn. Vakavimmat seuraukset kehitykselle aiheutuvat kuitenkin vanhempien mielenterveysongelmista turvapaikkakeskuksissa vietettyjen vuosien myötä, kertoivat kansalaisjärjestöjen edustajat EP:n jäsenille Kööpenhaminassa.
Vuonna 2007 Tanskassa oli 466 turvapaikanhakijalasta. Lapset viettävät maan turvapaikkakeskuksissa keskimäärin 2,4 vuotta (aikuiset 3,5). Vuosien 2001 ja 2007 välillä 43 vanhempaa yritti itsemurhaa Tanskan keskuksissa. Lääkärien viikkojulkaisun (Ugeskrift for læger) mukaan 35 prosentissa 4–16-vuotiaita turvapaikanhakijalapsia ilmeni mielisairauden oireita ja luku oli 11–16-vuotiaille vielä hälyttävämpi, 58 %.
"Lapset kärsivät eniten"
Psykiatri Bente Reich oli yksi meppien ja kansalaisjärjestöjen viime torstaisen tapaamisen puhujista EP:n Kööpenhaminan tiedotustoimistossa. Reich korosti, että vuodet turvapaikkakeskuksessa vaikuttavat suuresti vanhempien kykyyn kasvattaa lapsiaan. "Lapset kärsivät eniten, koska he ovat hyvin riippuvaisia perheympäristöstä. Mikäli vanhemmat esimerkiksi hautovat itsemurhaa, lapset tekevät mitä tahansa heitä suojellakseen", hän sanoi.
Epävakaa perheympäristö vaikuttaa negatiivisesti myös lasten sosiaalisiin ja oppimiskykyihin. "Paras tapa kuntouttaa lapsia on antaa heille varmuutta tulevaisuudesta", Reich jatkoi. Gerd Gotlieb "Isovanhemmat turvapaikkaa varten" -järjestöstä piti myönteisenä sitä, että kaikilla turvapaikanhakijoiden lapsilla on oikeus koulunkäyntiin, vaikkakin pääosa joutuu tyytymään opetukseen turvapaikkakeskuksissa.
"Pelastakaa lapset" -järjestön Inger Neufeld kertoi, että lapset usein katoavat, kun perheeltä evätään turvapaikka, ja paluu kotimaahan odottaisi. Tämä tekee hänen mukaansa lapsista ihmiskaupan riistaa.
Pitkät odotusajat pahinta
"Meitä huolettaa se pitkä aika, jonka turvapaikanhakijat viettävät keskuksissa sen jälkeen kun heidän hakemuksensa on hylätty", meppivaltuuskunnan puheenjohtaja, Kyproksen Panayiotis Demetriou (keskustaoikeiston EPP-ED-ryhmä) sanoi. "Tällä on vakavia seurauksia vanhempien kyvylle kasvattaa lapsiaan, joiden hyvinvointi on tärkeintä. Meidän tulee pitää lapsista parempaa huolta, vaikka ohi sääntöjen", hän jatkoi.
Valiokunnan esittelijä turvapaikka-asioissa, sosialidemokraattien PES-ryhmän ranskalaisjäsen Martine Roure yhtyi Demetrioun sanomaan, ja lisäsi, että pitkät oleskelut keskuksissa luovat "sosiaalisesti vammaisia lapsia". Myös Tanskan Britta Thomsen (PES) ja Søren Bo Søndergaard (vasemmiston GUE/NGL-ryhmä) olivat huolissaan etenkin turvapaikanhakijalapsista.
Merna Samir: toiveena lakinaisen ura
20-vuotias irakilaissyntyinen Merna Samir on viettänyt viimeiset kuusi vuotta Sandholmin keskuksessa. Hänen isänsä surmattiin Saddam Husseinin hallinnon aikana. Merna kertoo, että hän ei ole Tanskassa viettäminään vuosina saanut kosketusta maan koulutusjärjestelmään keskuksen ulkopuolella. "Toiveenani on tulla lakinaiseksi, mutta se ei ole nykytilanteessa mahdollista", Merna sanoo ja jatkaa: "Toivon, että voin jonain päivänä osallistua yhteiskuntaan kuten muutkin nuoret".
"Lapset kärsivät eniten"
Psykiatri Bente Reich oli yksi meppien ja kansalaisjärjestöjen viime torstaisen tapaamisen puhujista EP:n Kööpenhaminan tiedotustoimistossa. Reich korosti, että vuodet turvapaikkakeskuksessa vaikuttavat suuresti vanhempien kykyyn kasvattaa lapsiaan. "Lapset kärsivät eniten, koska he ovat hyvin riippuvaisia perheympäristöstä. Mikäli vanhemmat esimerkiksi hautovat itsemurhaa, lapset tekevät mitä tahansa heitä suojellakseen", hän sanoi.
Epävakaa perheympäristö vaikuttaa negatiivisesti myös lasten sosiaalisiin ja oppimiskykyihin. "Paras tapa kuntouttaa lapsia on antaa heille varmuutta tulevaisuudesta", Reich jatkoi. Gerd Gotlieb "Isovanhemmat turvapaikkaa varten" -järjestöstä piti myönteisenä sitä, että kaikilla turvapaikanhakijoiden lapsilla on oikeus koulunkäyntiin, vaikkakin pääosa joutuu tyytymään opetukseen turvapaikkakeskuksissa.
"Pelastakaa lapset" -järjestön Inger Neufeld kertoi, että lapset usein katoavat, kun perheeltä evätään turvapaikka, ja paluu kotimaahan odottaisi. Tämä tekee hänen mukaansa lapsista ihmiskaupan riistaa.
Pitkät odotusajat pahinta
"Meitä huolettaa se pitkä aika, jonka turvapaikanhakijat viettävät keskuksissa sen jälkeen kun heidän hakemuksensa on hylätty", meppivaltuuskunnan puheenjohtaja, Kyproksen Panayiotis Demetriou (keskustaoikeiston EPP-ED-ryhmä) sanoi. "Tällä on vakavia seurauksia vanhempien kyvylle kasvattaa lapsiaan, joiden hyvinvointi on tärkeintä. Meidän tulee pitää lapsista parempaa huolta, vaikka ohi sääntöjen", hän jatkoi.
Valiokunnan esittelijä turvapaikka-asioissa, sosialidemokraattien PES-ryhmän ranskalaisjäsen Martine Roure yhtyi Demetrioun sanomaan, ja lisäsi, että pitkät oleskelut keskuksissa luovat "sosiaalisesti vammaisia lapsia". Myös Tanskan Britta Thomsen (PES) ja Søren Bo Søndergaard (vasemmiston GUE/NGL-ryhmä) olivat huolissaan etenkin turvapaikanhakijalapsista.
Merna Samir: toiveena lakinaisen ura
20-vuotias irakilaissyntyinen Merna Samir on viettänyt viimeiset kuusi vuotta Sandholmin keskuksessa. Hänen isänsä surmattiin Saddam Husseinin hallinnon aikana. Merna kertoo, että hän ei ole Tanskassa viettäminään vuosina saanut kosketusta maan koulutusjärjestelmään keskuksen ulkopuolella. "Toiveenani on tulla lakinaiseksi, mutta se ei ole nykytilanteessa mahdollista", Merna sanoo ja jatkaa: "Toivon, että voin jonain päivänä osallistua yhteiskuntaan kuten muutkin nuoret".
Panayiotis Demetriou: "EU tarvitsee yhtenäisen maahanmuuttopolitiikan"
"EU tarvitsee yhtenäistä maahanmuuttopolitiikkaa"
Euroopan parlamentin kansalaisvapauksien valiokunnan jäsenet vierailivat huhtikuulla Tanskan turvapaikka- ja maahanmuuttokeskuksissa. Meppivaltuuskuntaa johti Kyproksen Panayiotis Demetriou (keskustaoikeiston EPP-ED-ryhmä), joka on osallistunut vastaavanlaisille "tarkastuskäynneille" aiemmin Iso-Britanniassa ja Kreikassa. Kysyimme Demetrioun arviota Tanskan keskusten olosuhteista ja valiokunnan vierailujen seurauksista.
Panayiotis Demetriou, miten kuvailisitte oloja Tanskan keskuksissa verrattuna muihin jäsenmaihin, joissa valiokunta on vieraillut?
"Olosuhteet noissa keskuksissa ovat verrattain hyvät. Suljettu keskus on kuitenkin aina suljettu ja merkitsee tavallisen vapaan elämän riistämistä. Keskuksissa vietetyn ajan kesto, täydellinen epävarmuus tulevaisuudesta, sekä Tanskan turvapaikkajärjestelmän erittäin tiukat säännöt ja käytännöt aiheuttavat etenkin psykologista kärsimystä keskusten asukkaille. Se, että lapsille ei ole tarjolla tavallista koulunkäyntiä, pahentaa tilannetta."
Mitä näistä valtuuskuntavierailuista seuraa?
"Useimmissa niistä jäsenmaiden keskuksista, joissa valiokunnan jäsenet ovat vierailleet, pidetään lähinnä laittomia maahanmuuttajia. Näissä Tanskan keskuksissa on taas lähes yksinomaan turvapaikanhakijoita, joiden hakemukset on joko hylätty tai niiden käsittely on kesken.
Ilmapiiri turvapaikkakeskuksissa eroaa laittomien maahanmuuttajien pidätyskeskuksista. Jäsenmaiden käytäntöjen ja sääntöjen moninaisuus näkyy myös niiden vastaanottokeskusten oloissa. Euroopan unionin tulisi siksi hyväksyä mahdollisimman pian perustavanlaiset yhtenäiset politiikat maahanmuuton suhteen."
Haastattelu päättää teemamme EP:n kansalaisvapauksien valiokunnan vierailusta Tanskan turvapaikkakeskuksiin. "Tarkastuskäynnit" Kööpenhaminan lähistölle 10.–11. huhtikuuta olivat osa valiokunnan laajempaa vertailevaa selvitystä EU-maiden turvapaikkajärjestelmistä. EP:n täysistunto ottaa kuluvan vuoden aikana kantaa kansalaisvapauksien valiokunnan tarkastuskäyntien johtopäätöksiin.
Lisätietoa :