Artikkeli
Lapset turvapaikkajärjestelmän kourissa
Toimielimet - 16-04-2008 - 18:23
"Turvapaikanhakijalapset kärsivät eniten"
Useimmat turvapaikanhakijalapset ovat lähtömaissaan joutuneet todistamaan traumaattisia kokemuksia, kuten väkivaltaa, kidutusta, tai jopa menettäneet vanhempansa. Kokemukset jättävät jälkensä lapsen kehitykseen, sosiaalisiin taitoihin ja oppimiskykyyn. Vakavimmat seuraukset kehitykselle aiheutuvat kuitenkin vanhempien mielenterveysongelmista turvapaikkakeskuksissa vietettyjen vuosien myötä, kertoivat kansalaisjärjestöjen edustajat EP:n jäsenille viime viikolla.
Vuonna 2007 Tanskassa oli 466 turvapaikanhakijalasta. Lapset viettävät maan turvapaikkakeskuksissa keskimäärin 2,4 vuotta (aikuiset 3,5). Vuosien 2001 ja 2007 välillä 43 vanhempaa yritti itsemurhaa Tanskan keskuksissa. Lääkärien viikkojulkaisun (Ugeskrift for læger) mukaan 35 prosentissa 4–16-vuotiaita turvapaikanhakijalapsia ilmeni mielisairauden oireita ja luku oli 11–16-vuotiaille vielä hälyttävämpi, 58 %.
"Lapset kärsivät eniten"
Psykiatri Bente Reich oli yksi meppien ja kansalaisjärjestöjen viime torstaisen tapaamisen puhujista EP:n Kööpenhaminan tiedotustoimistossa. Reich korosti, että vuodet turvapaikkakeskuksessa vaikuttavat suuresti vanhempien kykyyn kasvattaa lapsiaan. "Lapset kärsivät eniten, koska he ovat hyvin riippuvaisia perheympäristöstä. Mikäli vanhemmat esimerkiksi hautovat itsemurhaa, lapset tekevät mitä tahansa heitä suojellakseen", hän sanoi.
Epävakaa perheympäristö vaikuttaa negatiivisesti myös lasten sosiaalisiin ja oppimiskykyihin. "Paras tapa kuntouttaa lapsia on antaa heille varmuutta tulevaisuudesta", Reich jatkoi. Gerd Gotlieb "Isovanhemmat turvapaikkaa varten" -järjestöstä piti myönteisenä sitä, että kaikilla turvapaikanhakijoiden lapsilla on oikeus koulunkäyntiin, vaikkakin pääosa joutuu tyytymään opetukseen turvapaikkakeskuksissa.
"Pelastakaa lapset" -järjestön Inger Neufeld kertoi, että lapset usein katoavat, kun perheeltä evätään turvapaikka, ja paluu kotimaahan odottaisi. Tämä tekee hänen mukaansa lapsista ihmiskaupan riistaa.
Pitkät odotusajat pahinta
"Meitä huolettaa se pitkä aika, jonka turvapaikanhakijat viettävät keskuksissa sen jälkeen kun heidän hakemuksensa on hylätty", meppivaltuuskunnan puheenjohtaja, Kyproksen Panayiotis Demetriou (keskustaoikeiston EPP-ED-ryhmä) sanoi. "Tällä on vakavia seurauksia vanhempien kyvylle kasvattaa lapsiaan, joiden hyvinvointi on tärkeintä. Meidän tulee pitää lapsista parempaa huolta, vaikka ohi sääntöjen", hän jatkoi.
Valiokunnan esittelijä turvapaikka-asioissa, sosialidemokraattien PES-ryhmän ranskalaisjäsen Martine Roure yhtyi Demetrioun sanomaan, ja lisäsi, että pitkät oleskelut keskuksissa luovat "sosiaalisesti vammaisia lapsia". Myös Tanskan Britta Thomsen (PES) ja Søren Bo Søndergaard (vasemmiston GUE/NGL-ryhmä) olivat huolissaan etenkin turvapaikanhakijalapsista.
Merna Samir: toiveena lakinaisen ura
20-vuotias irakilaissyntyinen Merna Samir on viettänyt viimeiset kuusi vuotta Sandholmin keskuksessa. Hänen isänsä surmattiin Saddam Husseinin hallinnon aikana. Merna kertoo, että hän ei ole Tanskassa viettäminään vuosina saanut kosketusta maan koulutusjärjestelmään keskuksen ulkopuolella. "Toiveenani on tulla lakinaiseksi, mutta se ei ole nykytilanteessa mahdollista", Merna sanoo ja jatkaa: "Toivon, että voin jonain päivänä osallistua yhteiskuntaan kuten muutkin nuoret".
Tämä artikkeli päättää juttusarjamme EP:n kansalaisvapauksien valiokunnan vierailusta Tanskan turvapaikkakeskuksiin. "Tarkastuskäynnit" Kööpenhaminan lähistölle 10.–11. huhtikuuta olivat osa valiokunnan laajempaa vertailevaa selvitystä EU-maiden turvapaikkajärjestelmistä. Lue perjantaina koko turvapaikka-aiheinen teemamme.
Viite: 20080415STO26614