LUX-palkinto on "yksi parlamentin tiedotusvälineistä", mitä tulee kulttuuriin ja Euroopan yhdentymiseen, Ranskan vihreiden Onesta totesi toimittajille. Parlamentti myönsi eurooppalaisen elokuvan LUX-palkinnon ensimmäistä kertaa vuonna 2007. Palkintopystin vei tuolloin saksalais-turkkilainen tuotanto, Fatih Akinin "Auf der anderen Seite" (Taivaan reunalla).

 

 

Eurooppalaisen elokuva-alan ammattilaiset valitsivat vuoden 2008 kolme kärkiehdokasta 10 elokuvan joukosta. Ehdokaselokuvien tuli heijastaa eurooppalaisten arvojen yleismaailmallisuutta, eurooppalaisen kulttuurin monimuotoisuutta ja/tai Euroopan rakennusprojektia. Kaikki kolme kärkielokuvaa tulivat ensi-iltaan vuonna 2008.

 

Vuoden 2008 LUX-elokuvapalkinnon kolme finalistia olivat:

 

Kolme ehdokaselokuvaa esitettiin kukin 19 kertaa Euroopan parlamentissa ajalla 15. syyskuuta ja 17. lokakuuta. EP:n jäsenet valitsivat LUX-palkinnon voittajaelokuvan kärkikolmikon joukosta. Äänestykseen saivat osallistua ne mepit, jotka olivat nähneet finalistielokuvat. Myös parlamentissa vierailleilla elokuvan ystävillä oli mahdollisuus osallistua näytöksiin. Elokuvapalkinto julkistettiin ja luovutettiin 22. lokakuuta.

 

Koska palkinnon tavoitteena on edistää eurooppalaisen elokuvan liikkuvuutta, tekstitetään voittajaelokuva EU:n 23 viralliselle kielelle ja levitetään jokaiseen EU:n jäsenmaahan. Kullekin EU-maalle annettava kopio tekstitetään kuulovammaisia varten. LUX-palkinnon arvo on 87 000 euron luokkaa.

 

 

EP:n kulttuurivaliokunta järjesti LUX-palkinnon merkeissä "kulttuurin monimuotoisuuspäivät", sarjan kulttuuriin keskittyviä keskustelutilaisuuksia. Parlamentissa järjesttiin 14.–15. lokakuuta konferenssi kulttuurisesta monimuotoisuudesta sekä EU:n ja Yhdysvaltain kohtaamisista.

 

Belgialaisveljesten elokuva kertoo nuoresta Belgiassa asuvasta albanialaisnaisesta. Lorna sekaantuu rikollisen Fabion suunnitelmaan hankkia avioitumalla Belgian kansalaisuus ja auttaa sitten venäläismafiosoa kansalaisuuden saamisessa. Tieltä pitäisi kuitenkin raivata aviomies Claudy.

 

Minulla oli syvä halu tehdä se veljeni kanssa.

 

Kulttuurista monimuotoisuutta, Euroopan maiden välistä vaihtoa, jota ei ole riittävästi elokuvapuolella.

 

En tiedä vielä.

 

Sitä ei ole tehty.

 

Sitä ei olisi tai siitä tulisi elokuvaa, joka tähtäisi välittömään kannattavuuteen – eli elokuvaa, joka olisi yhä huonompaa ja huonompaa, harvoja poikkeuksia lukuun ottamatta.

 

Halunnut olla laulaja tai muusikko.

 

Orpo, mitä tulee suureen osan elokuvan historiaa.

 

"Charlot" eli Charlie Chaplin. Koska hän oli pioneeri ja yhden aikakauden ja sosioekonomisen todellisuuden tiivistymä, ja samalla vahvinta ja kauneinta komedian saralla.

 

Občan Havel seuraa kulissien takana ja väliin hyvinkin läheltä totalitarismista vapautuvan maan siirtymää kohti demokratiaa. Elokuva tavoittaa samettivallankumouksen johtohahmon Václav Havelin vaikutuksen maansa ja Keski- ja Itä-Euroopan maiden murrokseen 1990-luvulla.

 

Minua pyydettiin tekemään se. Ystävämme ja kollegamme Pavel Koutecký kuvasi elokuvaa 13 vuoden ajan. Hän kuoli traagisessa onnettomuudessa eikä ehtinyt leikata elokuvaa. Tuotantotiimi pyysi minua tekemään elokuvan valmiiksi.

 

Viisi tunnin jaksoa tv-sarjaa kansalainen Havelista. 

 

Nyt kun istun tässä (harmaalla sohvalla parlamentin täysistuntosalin edustalla), sanoisin "Tohtori Caligarin kabinetti". Se on saksalainen 1920-luvun mykkäfilmi. Elokuva on klassikko ja siinä on hyvin erityistä designia, jota tämä (sohva) muistuttaa.

 

Kuollut tai sairas (nauraa).

 

Puuseppä.

 

Parempi (hahaha...). Ei, ei tämä ole totta. Tämä on hankala kysymys, koska siellä on tehty uskomattomia elokuvia, mutta myös paljon roskaa, joka valtaa elokuva-alaa. Yhdellä sanalla sanoen, se olisi erilainen.

 

Ehkäpä elokuva "The Unseen" (Näkymätön, 1997). Se käsittelee valokuvia ottavia sokeita lapsia.

 

Ei ole yhtä, ihailen monia. Mutta jos yksi henkilö pitää nimetä, valitsisin Federico Fellinin.

 

Erityistä kokemusta. En uskoisi astuvani Euroopan parlamenttiin tai mihin muuhunkaan parlamenttiin.

 

Kornél Mundruczón Delta kertoo nuoresta hiljaisesta miehestä, joka palaa vesireittien eristämälle Tonavan suistoalueelle. Mies tapaa sisarensa, jonka olemassaolosta hän ei tiennyt. Paikallisilla kyläläisillä on vaikeuksia hyväksyä sisarusten yhteiseloa.

 

 

 

 

 

 

Seuraava :)

 

 

"Euroopan parlamentti on aina korostanut kulttuurin merkitystä", sanoi puhemies Pöttering palkinnonjakotilaisuudessa. Hänen mielestään kolme finalistielokuvaa ovat hyvin erilaisia ja siksi niitä on vaikea verrata keskenään. Puhemiehen mielestä kaikki kolme elokuvaa olisivat ansainneet pääpalkinnon.
 
Ohjaaja Luc Dardenne sanoi: "Tämä palkinto on meille erittäin tärkeä, koska eurooppalainen elokuva on suurissa vaikeuksissa. Muiden eurooppalaisten maiden elokuvia on vaikea nähdä. On todella hienoa, että elokuvamme voidaan näin tekstittää kaikille EU-kielille."
 
"Le silence de Lorna" (Belgia, Iso-Britannia, Ranska, Italia, 105') kertoo nuoresta Belgiassa asuvasta albanialaisnaisesta. Lorna sekaantuu rikollisen Fabion suunnitelmaan hankkia avioitumalla Belgian kansalaisuus ja auttaa sitten venäläismafiosoa kansalaisuuden saamisessa. Tieltä pitäisi kuitenkin raivata aviomies Claudy.
 
Toista kertaa jaettavan Euroopan parlamentin LUX-elokuvapalkinnon muut finalistit olivat Kornél Mundruczón ohjaama "Delta" (Unkari, Saksa) ja Miroslav Janekin ja Pavel Kouteckýn ohjaama "Obcan Havel" (Tsekki). 
 
Palkinnolla tuetaan eurooppalaista elokuvaa
 
LUX-palkinnolla tuetaan eurooppalaisten elokuvien jakelua EU:ssa. Ehdokaselokuvien tulee edustaa yleisiä eurooppalaisia arvoja ja/tai Euroopan kulttuurin monimuotoisuutta ja/tai käsitellä Euroopan rakentamista. Palkinnon voittanut elokuva tekstitetään kaikille EU:n 23 viralliselle kielelle ja levitetään jokaiseen EU-jäsenmaahan. LUX-palkinnon arvo on noin 87 000 euroa.
 
Euroopan parlamentin jäsenet valitsivat LUX-palkinnon voittajaelokuvan. Äänestykseen saivat osallistua ne EP:n jäsenet, jotka olivat nähneet kaikki kolme finalistielokuvaa. Finalistit oli valinnut 17-henkinen asiantuntijaraati.
 
Vuonna 2007 LUX-palkinnon voitti saksalais-turkkilainen yhteistuotanto, ohjaaja Fatih Akinin "Auf der anderen Seite" (Taivaan reunalla).