Artikkeli
Mepit pitävät meteliä mehiläisistä
Ympäristö - 18-11-2008 - 16:45
Osa tarhaajista menettää Euroopassa joka talvi 50–80 mehiläispesää.
Tiedemies Albert Einstein varoitti aikoinaan, että jos mehiläiset katoaisivat maapallolta, ihmislajilla olisi elinaikaa vain neljä vuotta. Ihminen on tarhannut mehiläisiä aina muinaisten egyptiläisten ajoista. Yhtä kauan surisevat ystävämme ovat tuottaneet hunajaa ja huolehtineet kasvien pölytyksestä ja ihmisen ravinnosta. Nyt vuosituhantista mehiläishoitoa uhkaavat moderni maatalous ja ympäristön muutokset. Mepit peräävät komissiolta kiireellisiä toimia uutterien siivekkäiden pelastamiseksi.
"Mikäli jatkamme mehiläisten laiminlyöntiä, on tällä dramaattinen vaikutus maailman jo kiristyneihin ruokavarantoihin", brittikonservatiivien Neil Parish painottaa – Einsteinin lausahdukseen viitaten. Parish esittää keskiviikkoiltana 19. marraskuuta komissiolle kysymyksen mehiläishoidon tilasta. Täysistunto äänestää tältä pohjalta torstaina mehiläishoitoa koskevasta päätöslauselmasta.
Mehiläiset ruokaketjussa
"Minä tiedän vain yhden syyn olla mehiläinen ja se on se että tekee hunajaa... Ja minä tiedän vain yhden syyn tehdä hunajaa ja se on se että minä voin syödä sitä", filosofoi puolestaan Nalle Puh.
Niin paljon kuin me Puhin kanssa hunajasta pidämmekin, kullankeltainen aarre ei toki ole ainoa syy välittää mehiläisistä. Tiedemiehet arvioivat, että 76 % ihmisten käyttöön tarkoitettujen elintarvikkeiden tuotannosta riippuu mehiläishoidosta ja 84 % Euroopassa viljellyistä kasveista pölytyksestä.
Kukasta toiseen lentävä mehiläinen varmistaa ristipölytyksellä luonnon monimuotoisuuden. Ilman mehiläisiä ei ole pölytystä, ei kasveja, ei ravintoa eläimille, eikä myöskään ihmiselle.
Mikä mehiläisiä vaivaa?
Euroopan ja Yhdysvaltain mehiläiskannat ovat taantuneet selvästi tämän vuosituhannen puolella. USA:n mehiläiskannoista hävisi keskimäärin 38 % toissa talvena. Euroopan tuottajat raportoivat samalta ajanjaksolta keskimäärin 26 % mehiläiskuolemista. Italiassa menetettiin jopa puolet kannoista.
Tiedemaailma ei ole yksimielinen mehiläiskadon syistä. Yksi pääsyy on kuitenkin siitepölyn ja meden huomattava väheneminen. Tämän taas arvioidaan johtuvan monokulttuurisesta viljelystä sekä geenimuunnelluista ja käsitellyistä siemenistä. Siitepölyn väheneminen vaarantaa mehiläisten ravinnonsaannin ja johtaa niiden puolustusjärjestelmän heikkenemiseen.
Herkkyys ympäristöhaitoille
Heikentyneiden mehiläisten riesana ovat erilaiset loiset, virukset ja sienitaudit, mutta myös torjunta-aineet, ilmastonmuutos ja kaikenlainen ympäristön tilan huononeminen, jolle mehiläiset ovat hyvin herkkiä. Myös voimalinjojen ja kännyköiden sähkömagneettinen säteily häiritsee surisijoita.
"Meidän pitää investoida enemmän mehiläistutkimukseen, jotta ymmärtäisimme mehiläiskantojen kutistumisen tarkat syyt ja voisimme kiireellisesti torjua katoa. Mikäli emme nyt kykene toimimaan, seuraukset ovat katastrofaalisia", Parish korostaa.
Nälkäiset mehiläiset
Mehiläisten medensaannista huolestuneet maatalousvaliokunnan mepit kehottavat komissiota – yhteisen maatalouspolitiikan "terveystarkastuksen" yhteydessä – rohkaisemaan ekologisten kompensaatiovyöhykkeiden, kuten kesantopeltojen ja puskurien luomista erityisesti laajoilla peltokasvien viljelyalueilla.
Ympäristötukeen oikeutettuja vyöhykkeitä voitaisiin perustaa myös viljelyoloiltaan vaikeisiin paikkoihin, joissa keskityttäisiin paljon siitepölyä ja mettä tuottaviin kasveihin, maatalousvaliokunnan mepit ehdottavat.
Viite: 20081114STO42063