Teema-artikkeli
 

Euroopan parlamentti täysistunnossa 18.–19. helmikuuta

Toimielimet - 20-02-2009 - 12:58
Jaa / tallenna
Solana: Gazan humanitaarinen tilanne on "sydäntäsärkevä"

EU:n ulkopolitiikan korkea edustaja Javier Solana parlamentissa

Brysselin täysistunto käynnistyi ulkosuhde-edustaja Solanan katsauksella Lähi-idän tilanteeseen. Mepit vaativat humanitaarisen avun lisäämistä ja Gazan saarron purkamista. He esittivät myös EU:n ja Naton suhteiden tiivistämistä. Torstaina täysistunnolle puhunut EU-puheenjohtajamaa Tšekin presidentti Klaus kyseenalaisti Euroopan integraation syventämisen. Mepit hyväksyivät päätöslauselman EU-maiden käytöstä CIA:n vankikuljetuksiin ja puolsivat sanktioita laittomien maahanmuuttajien työnantajille.

Luomme seuraavassa katsauksen Brysselin kaksipäiväisen täysistunnon käsittelemiin asioihin. Katsaukseen on liitetty torstain kohdalle linkki täysistunnon hyväksymiin teksteihin sekä parlamentin lehdistöpalvelun viikkokatsaukseen istuntokeskusteluista ja -äänestyksistä.
 
Parlamentti kokoontuu täysistuntoon seuraavan kerran 9.–12. maaliskuuta Strasbourgissa.
 
 
Viite: 20090216FCS49466

Keskiviikkona täysistunnossa: EU:n rooli Lähi-idässä, Nato-yhteistyö

Sivun alkuunSeuraava
 
"Väkivalta synnyttää väkivaltaa", mepit muistuttivat

Palestiinalainen Ibrahim Fudah, 40, iskuissa vahingoittuneen asumuksensa jäännösten vierellä Beit Lahian pakolaisleirillä Pohjois-Gazassa 17.2. ©BELGA_AFP PHOTO_MARCO LONGARI

Brysselin täysistunto käynnistyi keskustelulla Lähi-idän tilanteesta. Parlamentille tilannekatsauksen antanut ulko- ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja Javier Solana peräsi Gazaan kestävää tulitaukoa, joka sallisi humanitaarisen avun perillemenon. Mepit vaativat arvioita äskettäisen konfliktin aiheuttamista vahingoista, humanitaarisen avun lisäämistä ja Gazan saarron purkamista. Täysistunto keskusteli myös EU:n ja Naton suhteiden vahvistamisesta.
 
Ulkosuhde-edustaja Javier Solana arvioi kaksipäiväisen täysistunnon aluksi, että EU:n ja Yhdysvaltojen mahdollisuudet tehdä yhteistyötä Lähi-idän pattitilanteen ratkaisemiseksi ovat "paremmat kuin koskaan". Yhdysvaltain hallinto on sitoutunut Solanan mukaan vahvasti Lähi-idän rauhan edistämiseen.
 
"Meidän pitää tehdä israelilaisille selväksi, että EU edellyttää kahden valtion ratkaisua", ulkosuhdekomissaari Benita Ferrero-Waldner sanoi. Rauhankonsensus on komissaarin mukaan heikentynyt Arabiliiton parissa ja maita tulisi kehottaa pitäytymään sitoumuksissaan.
 
Gaza: "Uusi lähestymistapa tarpeen"
 
"Nyt ei ole aika olla hiljaa. Viestimme pitää olla selvä: emme hyväksy, että humanitaarinen apu otetaan konfliktin panttivangiksi... Siksi tarkastuspisteet on avattava rajoilla", parlamentin suurimman ryhmän, keskustaoikeistolaisen EPP-ED:n puheenjohtaja Joseph Daul (Ranska) vaati.
 
Sosialidemokraattien ryhmäjohtaja Martin Schulz (Saksa) jatkoi muistuttamalla, että "Gazan tilanteeseen ei ole väkivaltaista, sotilaallista ratkaisua. Väkivalta synnyttää väkivaltaa". Schulz korosti vuoropuhelun välttämättömyyttä, etenkin nyt kun "Washingtonissa on toivon pilkahdus".
 
"Moraalinen velvollisuutemme on avustaa Gazan jälleenrakennusta", liberaalidemokraattien Graham Watson (Iso-Britannia) painotti. "On tarpeeksi paha nähdä lentokenttien ja koulujen lentävän ilmaan, mutta vielä pahempaa tietää, että kun ne on rakennettu uudelleen eurooppalaisella rahalla, ne tuhottaneen jälleen", hän kuitenkin lisäsi. Watson korosti, että jälleenrakennus ja EU:n humanitaarinen apu ei estä uutta konfliktia vaan uusi lähestymistapa on tarpeen.
 
Puhemies Pöttering johtaa sunnuntaina Gazan alueelle ja Lähi-itään lähtevää Euro-Välimeri-alueen parlamentaarisen yleiskokouksen valtuuskunnan tiedonkeruumatkaa.
 
EU:n ja Naton suhteet
 
Unionin ulkopolitiikan päällysmies Solana puhui mepeille myös EU:n ja sotilasliitto Naton suhteiden tilasta. Hän linjasi Naton merkitystä Euroopan unionin turvallisuusarkkitehtuurille ja korosti tarvetta välttää järjestöjen päällekkäisyyksiä. Komissaari Ferrero-Waldner totesi, että yhä suurempi osa eurooppalaisista hyväksyy unionin harjoittaman kriisinhallinnan ja konfliktinehkäisyn, joille Nato-yhteistyö on keskeistä.
 
Enemmistö täysistunnossa puhuneista edustajista korosti EU:n kasvavaa asemaa turvallisuus- ja sotilaskysymyksissä ja Nato-yhteistyön tarvetta. Yhdysvaltain uusi hallinto nähtiin Euroopan kannalta mahdollisuutena. Täysistunnossa kuului myös joitakin EU:n "militarisointia" kritisoivia ääniä.
 
Täysistunto hyväksyi Ari Vatasen (EPP-ED) Nato-yhteistyötä koskevat suositukset torstaina tiukasti äänin 293 puolesta, 283 vastaan ja 60 tyhjää. Parlamentti esittää, että EU ja Nato vahvistaisivat toisiaan välttämällä kilpailua ja tiivistämällä yhteistyötään kriisinhallintaoperaatioissa. Parlamentin ensimmäisessä Nato-mietinnössä tuetaan EU:n pysyvän operatiivisen esikunnan perustamista.
 
Eurooppalaisten mielenterveysongelmat
 
Parlamentti pohti keskiviikkona myös eurooppalaisten mielenterveysongelmien ehkäisyä. Joka neljäs eurooppalainen kärsii mielenterveysongelmista ainakin kerran elämässään ja masennuksen ennustetaan yleistyvän tavallisimmaksi sairaudeksi vuoteen 2020 mennessä.
 
Sivun alkuunSeuraava

Torstaina täysistunnossa: Václav Klaus, CIA:n vankilennot, työnantajasanktiodirektiivi

Sivun alkuunEdellinen
 
Václav Klausin puhe sai osan mepeistä kävelemään ulos salista

Hetkiä täysistunnosta: mepit toivottamassa presidentti Klausin tervetulleeksi, Klaus puhumassa, ihmisiä täysistuntoa seuraamassa

EU-puheenjohtajamaa Tšekin presidentti Václav Klaus puhui torstaina täysistunnolle. Euroskeptisistä puheistaan tunnettu Klaus kyseenalaisti Euroopan integraation syventämisen ja myös parlamentin roolin. Osa edustajista buuasi, osa aplodeerasi ja osa käveli ulos puheen aikana. Mepit hyväksyivät päätöslauselman EU-maiden käytöstä CIA:n vankikuljetuksiin ja laittomaan vankien säilyttämiseen sekä puolsivat sanktioita laittomien maahanmuuttajien työnantajille.
 
Lissabonin sopimuksen vastustajana tunnettu Václav Klaus arvioi, että uudistussopimus pahentaisi EU:n demokratiavajetta. "Uskotteko tosiaan, että kaikki mitä päätätte tässä salissa, pitää päättää täällä eikä jäsenmaissa?", toimivaltuuksien palauttamista jäsenmaille perännyt presidentti kysyi. EU:n päätöksenteko ei ole klassista demokratiaa, parlamentin aseman kyseenalaistanut Klaus sanoi.
 
Osa EP:n jäsenistä käveli puheen aikana mielenosoituksellisesti ulos täysistuntosalista. Presidentti sai kuitenkin myös tukea puheilleen Lissabonin sopimusta vastustavien riveistä.
 
"Ilman parlamenttia Eurooppa olisi byrokraattien käsissä"
 
Puhemies Hans-Gert Pöttering vastasi, että presidentin näkemykset olivat osoitus mielipiteiden kirjosta Euroopassa. Enemmistö tekee kuitenkin viime kädessä päätökset demokratiassa, puhemies muistutti. Ilman parlamenttia Eurooppa olisi byrokraattien käsissä, hän jatkoi.

Pöttering totesi Klausille, että hänkin saa kiittää sananvapauttaan siitä, että "elämme eurooppalaisessa demokratiassa, jossa jokainen voi ilmaista mielipiteensä". Tämä ei aina ole ollut mahdollista Euroopan maiden parlamenteissa, hän jatkoi. Puhemiehen vastaus sai lämpimät aplodit edustajien enemmistöltä.
 
EP hyväksyi työnantajasanktiodirektiivin
 
Parlamentin torstaina hyväksymä työnantajasanktiodirektiivi määrittelee EU:n laajuiset vähimmäisrangaistukset työnantajille, jotka työllistävät laittomia maahanmuuttajia. Direktiivin pyrkimyksenä on vähentää pimeän työn houkuttelevuutta ja samalla suojella laitonta maahanmuuttajaa. EU:ssa arvellaan olevan 4,5–8,0 miljoonaa laitonta työntekijää, joista suurin osa on rakennus-, maatalous- ja hotellialoilla.
 
Seuraamukset, joita EU-maiden tulee määrätä laittoman työntekijän palkkaamisesta, vaihtelevat sakoista ja valtiontuen epäämisestä rikosoikeudellisiin rangaistuksiin. Jälkimmäisiä seuraisi vakavimmissa tapauksissa, kuten hyväksikäytön kaltaisista oloista ja ihmissalakuljetuksen uhrien tai alaikäisten työllistämisestä.
 
Yritykset joutuvat vastuuseen myös alihankkijoidensa toimista ja sääntöjä rikkoneista työnantajista on mahdollista laatia "musta lista". Direktiivi täydentää EU:n aiempia toimia laittoman maahanmuuton kitkemiseksi ja laillisen maahanmuuton tukemiseksi. Näitä ovat muun muassa laittomien maahanmuuttajien "paluudirektiivi" ja EU:n sininen työlupakortti koulutetuille kolmansien maiden kansalaisille.
 
EU-maat avittivat CIA:n vankilentoja
 
Mepit hyväksyivät päätöslauselman EU-maiden alueen käytöstä CIA:n vankikuljetuksiin ja laittomaan vankien säilyttämiseen. Useat EU-maat ovat osallistuneet laittomiin toimiin tai toimineet aktiivisesti tai passiivisesti yhteistyössä Yhdysvaltojen viranomaisten kanssa, päätöslauselma toteaa.
 
Tästä ovat todistuksena äskettäin ilmi tulleet tiedot eri hallitusten hyväksymistä Yhdysvaltojen ylilentopyynnöistä ja niiden tiedot salaisista vankiloista. Parlamentti katsoo, että jäsenmaat "ovat osaltaan poliittisessa, moraalisessa ja oikeudellisessa vastuussa vankien kuljetuksista sekä pitämisestä Guantánamossa ja salaisissa pidätyskeskuksissa".
 
EP pahoittelee jäsenmaiden haluttomuutta selvittää asiaa ja kehottaa niitä sekä EU:n toimielimiä noudattamaan sen helmikuussa 2007 antamia suosituksia, jotka asiaa tutkinut parlamentin väliaikainen valiokunta laati. Sosialistien, liberaalien, vihreiden ja vasemmistoryhmän päätöslauselmaesitys hyväksyttiin äänin 334 puolesta, 247 vastaan ja 86 tyhjää.
 
Mepit puolsivat alennettuja alv-kantoja
 
Täysistunto puolsi torstaina komission ehdotusta ulottaa alennetut arvonlisäverokannat muun muassa ravintola-, kodinhoito- ja remonttipalveluihin 2011 alkaen. Alennetut arvonlisäverokannat ovat sallittuja jo tietyille tavaroille ja palveluille kuten elintarvikkeille, lääkkeille ja kirjoille. Viimeinen sana asiassa on jäsenmaiden rahaministereillä.
 
Edustajat suosittelivat myös toimia valaiden suojelemiseksi ja lasten nostamista EU:n ulkopolitiikan keskiöön.
 
Lisätietoa? Lue lehdistöpalvelun katsaus täysistuntokeskusteluista ja -äänestyksistä. Voit myös kuunnella nauhoitukset haluamistasi istuntokeskusteluista; klikkaa alla olevia linkkejä.
 
Parlamentti kokoontuu täysistuntoon seuraavan kerran 9.–12. maaliskuuta Strasbourgissa.
 
Sivun alkuunEdellinen