Teema-artikkeli
EP:n täysistunto 14.–17. syyskuuta: Buzek, Barroso, maito ja G20
Toimielimet - 15-09-2009 - 16:01
Ranskalaiset maitotilalliset kaatoivat 16.9. maitoa maahan protestina romahtaneille hinnoille ©BELGA/PHOTOPQR/LA MONTAGNE/GORCE Jean-Louis
Kesäkuun Eurooppavaaleilla valittu parlamentti kokoontui syyskauden ensimmäiseen täysistuntoonsa Strasbourgissa. Heinäkuussa kaksi- ja puolivuotiskaudelle valittu puhemies Jerzy Buzekin linjasi mepeille painotuksiaan. Parlamentti näytti vihreää valoa komission puheenjohtaja José Manuel Barroson jatkokaudelle. Muita viikon pääaiheita olivat tukitoimet romahtaneista tuottajahinnoista kärsiville maitotilallisille, G20-kokouksen valmistelut sekä yksityisyydensuoja terrorismin torjunnassa.
Heinäkuussa EP:n puhemieheksi valittu Puolan Jerzy Buzek piti täysistunnolle tiistaina kaksi- ja puolivuotiskauden avauspuheensa. Ensimmäinen rautaesiripun takaa tuleva puhemies piti nimitystään symbolisena: "vihdoin viimein mantereemme on yhdistynyt". Hän linjasi Strasbourgissa Euroopan vaikeimmaksi haasteeksi talouskriisin ja peräsi jäsenmailta solidaarisuutta sen taltuttamiseksi.
Euroopan parlamentti hyväksyi José Manuel Barroson nimityksen Euroopan komission puheenjohtajaksi salaisessa äänestyksessä keskiviikkona. Portugalilainen Barroso jatkaa toisen viisivuotiskauden komission johdossa. Barroson nimitys hyväksyttiin äänin 382 puolesta, 219 vastaan ja 117 tyhjää.
Mepit keskustelivat Yhdysvaltain Pittsburghissa 24.–24. syyskuuta järjestettävän rikkaimpien teollisuus- ja kehitysmaiden G20-huippukokouksen valmisteluista keskiviikkoaamuna. Esille nousivat niin pankkiirien bonukset, rahoitusmarkkinoiden valvonta, työttömyys, kuin lyhyen aikavälin voittojen torjuminen.
SWIFT ja yksityisyyden suoja: EU-maiden neuvosto on suostunut parlamentin painostuksesta neuvottelemaan ensi vuonna uudelleen EU:n ja Yhdysvaltojen välisen sopimuksen, joka koskee pankkitietojen siirtoa osana terrorismin torjuntaa. Parlamentti hyväksyi torstaina päätöslauselman, jossa annetaan ohjeita sen takaamiseksi, ettei nykyisissä neuvotteluissa vaaranneta yksityisyyden suojaa.
Mepit puolsivat torstaina komission ehdotusta jatkaa rasvattoman maidon ja voin yksityistä varastointitukea Eurooppaa koettelevan "maitokriisin" lievittämiseksi ainakin helmikuuhun 2010 asti. He kuitenkin varoittivat, että Euroopan komission tähän mennessä tekemät aloitteet maitotilallisten tukemiseksi eivät ole riittäviä.
Löydät seuraavasta osiosta linkin kaikkiin täysistunnon hyväksymiin teksteihin sekä parlamentin lehdistöpalvelun tiedotteisiin täysistuntokeskusteluista ja -äänestyksistä.
Parlamentti kokoontuu täysistuntoon seuraavan kerran 7.–8. lokakuuta Brysselissä.
Sommaire du dossier :
Syyskuun täysistuntoviikon pääaiheet 
EP:n puhemies Jerzy Buzek: "Ei ole yhteisöä ilman solidaarisuutta" 
Mepit kuuntelivat Barroson työnhakupuhetta komission puheenjohtajaksi 
Parlamentti hyväksyi Barroson nimityksen komission puheenjohtajaksi 
Mepit keskustelivat rahamarkkinoiden sääntelystä G20-kokouksen edellä 
SWIFT: EU–USA-sopimus neuvotellaan uudelleen ensi vuonna 
Maidon hintakriisi: parlamentti vaatii enemmän tekoja 
10 asiaa, jotka opimme Strasbourgin täysistuntoviikolla
Viite: 20090904FCS60249
Syyskuun täysistuntoviikon pääaiheet
Äänestys komission puheenjohtajasta
Parlamentti äänesti komission puheenjohtajaehdokkaan José Manuel Barroson valinnasta toiselle viisivuotiskaudelle keskiviikkona. Barroso antoi täysistunnolle lausuman tiistaina.
Parlamentin puhemies Jerzy Buzekin avauspuhe
Jerzy Buzek valittiin Euroopan parlamentin puhemieheksi heinäkuussa. Hän piti tiistaina täysistunnossa avauspuheen, jossa hän esitteli kautensa poliittiset päämäärät. Buzek on Puolan entinen pääministeri ja parlamentin ensimmäinen puhemies, joka tulee EU:hun vuonna 2004 liittyneistä maista. Hän on Euroopan kansanpuolueen ryhmän jäsen. Puhetta seurasi täysistuntokeskustelu.
Maidon hinta: julkista tukea jatketaan helmikuuhun 2010 asti
Parlamentti äänesti torstaina komission suunnitelmasta, jonka mukaan voille ja maitojauheelle voidaan maksaa julkista tukea helmikuuhun 2010 asti. Alun perin tämän tuen piti loppua 31. elokuuta. EP haluaa, että voin yksityistä varastointia koskevat toimet laajennetaan koskemaan myös juustoa. Toimenpiteillä halutaan lievittää Eurooppaa koettelevaa "maitokriisiä".
Pittsburghin G20-huippukokous: rahoituslaitosten saattaminen vastuuseen
Pankkiirien palkat ja bonukset, rahoitusmarkkinoiden valvonta ja pankkien koon rajoittaminen olivat esillä olevia käytännön keskustelukysymyksiä, kun komissio ja EU:n puheenjohtaja antoivat parlamentille julkilausumansa keskiviikkona Strasbourgissa.
Yksityisyyden suoja: EP haastaa uuden EU–USA-sopimuksen tietojensiirrosta
Parlamentti haastaa EU:n ja Yhdysvaltojen välille ehdotetun sopimuksen, joka koskee pankkitietojen siirtoa SWIFT-verkoston kautta. Tyytymättömyyden ydin on EU-maiden hallitusten eli neuvoston valitsema oikeusperusta. Parlamentti vaatii osallistumisoikeutta sopimuksen laadintaan. Se äänesti keskiviikkona asiaa koskevasta päätöslauselmasta.
EP:n puhemies Jerzy Buzek: "Ei ole yhteisöä ilman solidaarisuutta"
EP:n puhemies Jerzy Buzek Strasbourgissa 15. syyskuuta
Heinäkuussa EP:n puhemieheksi valittu Puolan Jerzy Buzek piti täysistunnolle tiistaina avauspuheensa. Ensimmäinen rautaesiripun takaa tuleva puhemies piti nimitystään symbolisena: "vihdoin viimein mantereemme on yhdistynyt". Hän linjasi Strasbourgissa Euroopan vaikeimmaksi haasteeksi talouskriisin ja peräsi jäsenmailta solidaarisuutta sen taltuttamiseksi. Buzek painotti myös tarvetta yhteiseurooppalaiseen energiapolitiikkaan ja EP:n avoimuutta, jotta kansalaiset "tietävät, keitä he äänestivät".
Euroopan parlamentin 13. puhemies Jerzy Buzek visioi Strasbourgissa tiistaina EP:n toimintaa 14. heinäkuuta alkaneelle kaksi- ja puolivuotiskaudelleen. Puolan entinen pääministeri, 69-vuotias keskustaoikeiston kansanpuolueryhmän EPP:n edustaja palasi monille Euroopan jälleenyhdistymistä symboloineeseen puhemiesvaaliin. "Unelma yhteisestä Euroopasta on tavoite, jonka eteen kannattaa ponnistella. Se on ollut monen sukupolven ja myös minun unelmani", hän muistutti.
Buzek totesi, että Euroopan parlamentti on Euroopan demokraattisen järjestelmän ytimessä. "Parlamentti tekee työtä paremman Euroopan eteen. Me valvomme arvoja ja ne heijastuvat päätöksiimme ja myös keskusteluihimme. EP:n tehtävä on myös luoda visio uudesta Euroopasta – visio, joka menee nykyistä pidemmälle. Tähän tarvitaan tietoa ja rohkeutta", hän korosti.
EU:n haasteet: talous, energia, ympäristö
Uusi puhemies näkee Euroopan edessä valtaisia haasteita, mutta katsoo niitä optimistisena. "Talouskriisi ja eurooppalainen solidaarisuus, energia ja ympäristö, ulkopolitiikka, ihmisoikeudet ja arvojärjestelmämme sekä parlamenttimme ja sen uudistaminen", kuului Buzekin lista Euroopan haasteista.
Talous on "näistä vaikein ja monimutkaisin". Siksi kriisistä täytyy ja voidaan päästä yli. "Eurooppa on tässä johtoasemassa. Se on puhunut yhdellä äänellä. Meidän tulee pitää huolta työllisyydestä ja talouskasvusta... Protektionismin edessä ei tule luovuttaa. Eurooppalaista integraatiota tulee vahvistaa, ei heikentää".
Puhemies muistutti taantuman sosiaalisista kustannuksista. "Yhteiskunnallinen koheesio ja solidaarisuus ovat välttämättömiä; todellista solidaarisuuden yhteisöä ei ole, mikäli heikoimpia ei oteta huomioon. Rautaesiripun takana tavattiin sanoa, että vapautta ei ole ilman solidaarisuutta. Tänään me voimme sanoa: Ei ole yhteisöä ilman solidaarisuutta – eikä myöskään modernia, vahvaa Eurooppaa".
Puhemies korosti myös tarvetta saada naiset paremmin mukaan työelämään: "Emme selviä kriisistä ilman naisten valtavaa potentiaalia, taloudellista, älyllistä ja luovaa panosta". Myös syntyvyys on saatava kasvuun, työn ja perhe-elämän yhteensovittamista perännyt puolalainen totesi.
Hän painotti edelleen maahanmuuton mahdollisuuksia, muistuttaen, että "se on aina hyödyttänyt Eurooppaa". Euroopan on samalla kuitenkin voitava odottaa, että myös maahanmuuttajat ovat valmiita integroitumaan tulomaihinsa.
Energiakriisi: "Eurooppalaiset eivät ehkä ymmärrä geopolitiikkaa, mutta he ymmärtävät jos lämmitys katkaistaan, Buzek kuvaili ja muistutti Euroopan tarpeesta hajauttaa energianlähteitään ja lisätä investointeja uusiutuvaan energiaan. Päätös ydinvoiman käytöstä kuuluu jäsenmaille, hän totesi ja jatkoi, että kaasuputkistojen verkostoa on laajennettava, jotta Eurooppa ei ole riippuvainen yksittäisistä toimittajamaista. Buzek peräsi solidaarisia energiamarkkinoita ja todellista yhteiseurooppalaista energiapolitiikkaa.
Ympäristö ja Kööpenhamina: "Tarvitsemme vihreää vallankumousta", puhemies painotti ja vetosi kansalaisiin, jotta nämä muuttaisivat kulutustottumuksiaan: "Meidän pitää hillitä tuhlailevaa elämäntapaamme". EP:n väliaikaisen ilmastonmuutosvaliokunnan työhön osallistunut Buzek ilmaisi yhteistyöhalunsa, jotta Kööpenhaminan joulukuisessa ilmastokokouksessa saataisiin aikaan kompromissi uudesta kansainvälisestä ilmastosopimuksesta.
Suhteet Venäjään ja EU:n laajentuminen
Tarvitsemme enemmän eurooppalaista, tehokasta ja johdonmukaista ulkopolitiikkaa, jotta saavuttaisimme uudenlaisen maailmanjärjestyksen. Konkreettisia tuloksia kaivannut Buzek muistutti tarpeesta jatkaa yhteistyötä Välimeren maiden ja EU:n itäisen naapuruston kanssa sekä edistää hyvää hallintoa ja demokratiaa kumppanimaissa. Lähi-itä on maailmanlaajuisen vakauttamisen avain, puhemies painotti.
"Meidän tulee työstää edelleen strategista kumppanuutta Venäjän kanssa, emmekä voi antaa taloudellisten ja poliittisten näkökohtien ajaa yli ihmisoikeuksien, oikeusvaltion ja demokratian", Buzek jatkoi ja totesi, että sama pätee EU:n suhteisiin Kiinan kanssa.
Laajentuminen on edelleen "yksi parhaiten toimineista poliittisista strategioistamme", Buzek muistutti. Kroatia ja Islanti ovat lähimpänä EU:n jäsenyyttä, hän arvioi. "EU:ssa ei ole kuitenkaan kyse vain demokratiasta ja hyvinvoinnista vaan myös ihmisoikeuksista", puhemies jatkoi. Hän nosti esille Unkarin ja Slovakian vähemmistö- ja kielikiistat, ja tarjoutui välittäjäksi.
Lissabon ja parlamentin sisäiset uudistukset
"Uuden sopimuksen voimaansaattamisen tulee olla painopisteemme", Buzek sanoi, mutta jatkoi, että ilman Lissabonin sopimustakin "tarvitsemme modernimman ja dynaamisemman Euroopan parlamentin". Puhemies lupasi myötävaikuttaa luovemman keskustelun vahvistumiseen parlamentissa ja korosti tarvetta vahvistaa parlamentin suhteita muihin toimielimiin.
"Kansalaisten tulee tietää, keille he antavat äänensä"
Viestintäteknologian mahdollisuuksia visioinut Buzek piti tärkeänä, että parlamentin toiminta olisi yhä enemmän nähtävillä verkossa. "Kansalaisten tulee tietää, keille he antavat äänensä", hän sanoi.
Euroopan kansanpuolueryhmän EPP:n puheenjohtaja Joseph Daul (Ranska) yhtyi myöhemmin keskustelun kuluessa aatetoverinsa näkemykseen sanoen, että "EP:n oltava paremmin yhteydessä edustamiinsa 500 miljoonaan kansalaiseen" ja selitettävä eurooppalaisille paremmin, mistä EU:n päätöksissä on kyse.
"Otatte tehtävän vastaan kaikille ja etenkin EP:lle vaikeana aikana. Näemme ensimmäistä kertaa, että Eurooppa-myönteinen konsensus on vaarassa tässä talossa", sosialistien ja demokraattien (S&D) Martin Schulz (Saksa) varoitti.
Liberaalidemokraattien ALDE:n nimissä puhunut Belgian Guy Verhofstadt piti avauspuheen pohjalta "selvänä", että Buzekilla "on täydellinen kokemus" toteuttaakseen kolme tavoitetta: "ensinnäkin, antaa Euroopan kansalaisille enemmän ääntä, jotta heitä kuullaan paremmin, ja varmistaa että demokratiaa on enemmän, kuten myös Euroopan yhdentymistä".
Vihreät / Euroopan vapaa allianssi -ryhmän (Greens/EFA) toinen puheenjohtaja Rebecca Harms (Saksa) pahoitteli, että talouskriisi tekee yhä vaikeammaksi idän ja lännen välisen sillanrakentamisen, koska "epätasa-arvoisuudet painavat kaikkien hartioilla".
Euroopan konservatiivit ja reformistit -ryhmän (ECR) nimissä puhunut Puolan Michał Kamiński vakuutti puhemiehelle kompromissihalukkuuttaan, "vaikka näkemyksemme eroavatkin". "Valintanne oli historiallinen hetki", maanmies muisteli.
Euroopan yhtyneen vasemmiston konfederaatioryhmän / Pohjoismaiden vihreän vasemmiston (GUE/NGL) puolesta puhunut Eva Britt Svensson kehotti parlamenttia "avautumaan ja varmistamaan, että päätökset tehdään avoimesti". "Jos tämän talon jäsenet eivät osallistu työhön, kuinka voimme odottaa kansalaisiltamme osallistumista?", ruotsalainen kysyi.
Vapaa ja demokraattinen Eurooppa -ryhmän (EFD) Francesco Enrico Speroni piti yhtenä EP:n ongelmista aloite-oikeuden puuttumista. "Kirjoitamme jatkuvasti päätöslauselmia ja allekirjoitamme kirjallisia kannanottoja, joista ei seuraa mitään", hän harmitteli.
Mitä sinä olet mieltä? Kerro puhemies Buzekille
EP:n puhemies Buzek on avannut Facebook-sivullaan (englanniksi/puolaksi) keskustelun aiheesta. Kerro puhemiehelle, mitä sinä olet mieltä Euroopan haasteista klikkaamalla alla olevaa linkkiä.
Puolan Śmiłowicessa 3. heinäkuuta 1940 syntynyt Jerzy Buzek toimi maansa pääministerinä vuodet 1997–2001. Hän osallistui Puolan EU-jäsenyysneuvotteluihin ja valmisteli maan liittymistä Euroopan unioniin toukokuussa 2004.
Mepit kuuntelivat Barroson työnhakupuhetta komission puheenjohtajaksi
José Manuel Barroso EP:n täysistunnossa 15. syyskuuta
Parlamentti keskusteli José Manuel Barroson puheenvuoron perusteella tiistaina ennen keskiviikon äänestystä hänen valinnastaan komission puheenjohtajaksi. Barroso puolusti seuraavan viiden vuoden ohjelmaansa viime viikolla poliittisten ryhmien kokouksissa ja nyt oli vuorossa poliittisten linjausten esittely täysistunnossa. Poliittiset ryhmät ilmaisivat sekä tukea Barrosolle että uskonpuutetta häneen, ja vaativat lisää konkreettista toimintaa.
BARROSO keskittyi taloudellisen elvytyksen yhdistämiseen sosiaalisen markkinan kanssa ja esitteli ehdotuksia, joita hän valituksi tultuaan tekisi. "Olen sitoutunut taistelemaan sosiaalista halpamyyntiä vastaan", hän sanoi ehdottaessaan työaikadirektiivin uudistamista. Hän lupasi myös aloitteita sukupuolten välisen palkkaeron poistamiseksi. EU-budjettiin Barroso lupasi siirtymistä "kohti solidaarisuuteen perustuvaa lähestymistapaa". Hän painotti, että "EU:lla täytyy jatkossa olla läpinäkyvämpi ja tehokkaampi tapa rahoittaa sen toiminta".
Barroso lupasi myös muutoksia komission rakenteeseen. Jatkossa nimitettäisiin komissaarit oikeus-, perusoikeus- ja kansalaisoikeusasioihin, sisäasioihin ja maahanmuuttoon sekä ilmastotoimiin kuin myös tieteellinen neuvonantaja tutkimukseen ja innovaatioihin.
Poliittisten ryhmien puheenvuorot
EPP-ryhmän puheenjohtaja Joseph Daul (FR) vahvisti, että hänen ryhmänsä tukee Barroson ehdokkuutta, vaikka hän varoitti, että "tämä ei ole avoin shekki ja teidän täytyy täyttää odotukset". Hän myös vaati Barrosoa pistämään uuden komission pystyyn nopeasti. "Euroopan kansalaiset antoivat kesäkuussa keskustaoikeistolle äänensä" ja nyt "me tuemme herra Barrosoa", koska hän on todistanut olevansa "korkean profiilin ehdokas".
S&D-ryhmän puheenjohtaja Martin Schulz (DE) sanoi, että Barrosolla ei ole S&D-ryhmän tukea, vaikka hän vahvisti, että ryhmä kokoontuu tänä iltana tekemään lopullisen päätöksen. "Eurooppa tarvitsee aidon suunnanmuutoksen" ja Barroso mitataan tällä mittarilla, sanoi Schulz. Hän myös painotti uusien eurooppalaisten lakien tarvetta, kuten yleishyödyllisten palveluiden direktiivin tarvetta. "Kyse on teidän ohjelmastanne, herra Barroso, emme voi kaventaa Eurooppaa vain yhdeksi mieheksi".
ALDE-ryhmän puheenjohtaja Guy Verhofstadt (BE) selvensi, että ALDE-ryhmä kannattaa Barroson ehdokkuutta, mikäli hän vastaa erityisiin vaatimuksiin yhteisestä suunnitelmasta pankkijärjestelmän kuntoon laittamisesta ja pankkivalvonnan vahvistamisen välitarkastelusta. "Jotkut ryhmät eivät ole vakuuttuneita Barroson linjauksista, mutta meillä on vastuu tehdä lopullinen päätös mahdollisimman pian". "
"Vihreä/EFA -ryhmä ei usko teihin", sanoi Greens/EFA -ryhmän puheenjohtaja Daniel Cohn-Bendit (DE), ja lisäsi, että "me uskomme, että ansaitsemme jonkun teitä paremman". Hän myös vaati äänestyksen siirtämistä, jotta Irlannin kansanäänestys Lissabonin sopimuksesta voidaan ottaa huomioon. "Jos Irlannin kansa äänestää 'kyllä' Lissabonille, komissio on uudessa tilanteessa".
ECR-ryhmän puheenjohtaja Michał Tomasz Kamiński (PL) antoi tukensa puheenjohtajaehdokas Barroson nimitykselle. "On monia asioita, joista olemme eri mieltä Barroson kanssa, kuten Lissabonin sopimus, mutta hän vastustaa kansallista itsekkyyttä ja siksi kannatamme häntä".
GUE/NGL-ryhmän puheenjohtaja Lothar Bisky (DE) linjasi tarpeen luoda "sosiaalinen, rauhallinen ja ympäristöystävällinen Eurooppa" ja sanoi, että Barroso on "väärä mies puheenjohtajaksi, jos haluamme tällaisen Euroopan".
EFD-ryhmän puheenjohtaja Nigel Farage (UK) sanoi, ettei parlamentin tulisi äänestää puheenjohtaja Barroson ehdokkuudesta ennen kuin Irlannin kansa on äänestänyt Lissabonin sopimuksesta.
Ryhmiin kuulumattomien puolesta puhunut Krisztina Morvai (HU) vaati "perustavaa laatua" olevaa muutosta Eurooppaan ja painotti ihmisten perusoikeuksien puolustamisen tärkeyttä.
Neuvosto
Cecilia MALMSTRÖM, joka edusti neuvostoa, painotti jälleen, että 27 valtion- tai hallituksen päämiestä eri poliittisista puolueista nimitti Barroson yksimielisesti. Varmuus, vakaus ja toiminnan tehokkuus olivat ilmaisuja, joita Ruotsin Eurooppaministeri käytti painottaakseen komission puheenjohtajan nimityksen voimaansaamisen tärkeyttä.
Parlamentin suomalaisjäsenet
Timo Soini (EFD, FI) kiitti Barrosoa siitä, että hän kävi EU-kriittisessä EFD-ryhmässä keskustelemassa ja vastaamassa tiukkoihin kysymyksiin. Soinia ei sen sijaan miellyttänyt se, että ehdokkaita on vain yksi. Hän pohti, että jos parlamentti ei hyväksy Barrosoa, kävisikö kuten Irlannissa: tuleeko parin kuukauden päästä herra Barroso toisessa kravatissa ja äänestetäänkö uudestaan? Soini vetosi Barrosoon, että hän puolustaisi työläisiä ja tukisi pienyrittäjiä työllistämisessä. "Meillä ei ole työvoimapulaa, meillä on pulaa työnantajista", Soini sanoi. Soini tyrmäsi ehdotuksen EU-verosta.
Hannu Takkula (ALDE, FI) katsoi Barroson onnistuneen hyvin tehtävässään 27 erilaisen maan moniarvoisessa Euroopassa ja tasapainottavana tekijänä pienten ja suurten maiden välillä. Kuten Suomen pääministeri Matti Vanhanen on sanonut: "te ansaitsette jatkokauden", sillä teot puhuvat sen puolesta. Takkula toivoi myös, että suomalainen komissaari saa uudessa komissiossa hyvän ja vahvan aseman.
Parlamentti hyväksyi Barroson nimityksen komission puheenjohtajaksi
Mepit puolsivat José Manuel Barroson jatkokautta äänin 382 puolesta, 219 vastaan ja 117 tyhjää.
Euroopan parlamentti hyväksyi José Manuel Barroson nimityksen Euroopan komission puheenjohtajaksi salaisessa äänestyksessä keskiviikkona. Portugalilainen Barroso jatkaa toisen viisivuotiskauden komission puheenjohtajana.
Barroson nimitys hyväksyttiin äänin 382 puolesta, 219 vastaan ja 117 tyhjää. Hyväksyntään vaadittiin annettujen äänten yksinkertainen enemmistö, koska äänestys toteutettiin Nizzan sopimuksen mukaan. Tyhjillä äänillä ei ollut merkitystä.
"Euroopan parlamentti on näyttänyt, että sillä on hampaat"
"Tämä on oikea tulos Euroopalle", parlamentin puhemies Jerzy Buzek sanoi onnitellessaan Barrosoa. Hän jatkoi: "Emme ole enää poliittisessa tyhjiössä. Puheenjohtaja Barroso voi aloittaa tarkemman ohjelmansa rakentamisen ja koota komissaarijoukkonsa. Euroopan parlamentti on näyttänyt, että sillä on hampaat."
Komission puheenjohtaja Barroso ilmaisi lämpimät kiitoksensa parlamentille "valtavasta tuesta". Hän lisäsi: "Tämä on viesti Euroopan parlamentilta siitä, että se on tiiviisti mukana kunnianhimoisessa ohjelmassani seuraavalle viidelle vuodelle... Haluan työskennellä kaikkien niiden poliittisten ryhmien kanssa, jotka ovat sitoutuneet ohjelmaan."
Aiemmat äänestykset komission puheenjohtajasta:
22.7.2004 José Manuel Barroso 413–251–44
5.5.1999 Romano Prodi 392–72–41
21.7.1994 Jacques Santer 260–238–23
Mepit keskustelivat rahamarkkinoiden sääntelystä G20-kokouksen edellä
Ruotsin eurooppaministeri Cecilia Malmström EP:n täysistunnossa
Mepit keskustelivat Yhdysvaltain Pittsburghissa 24.–24. syyskuuta järjestettävän rikkaimpien teollisuus- ja kehitysmaiden G20-huippukokouksen valmisteluista keskiviikkoaamuna. Esille nousivat niin pankkiirien bonukset, rahoitusmarkkinoiden valvonta, työttömyys, kuin lyhyen aikavälin voittojen torjuminen, kun Euroopan komissio ja EU:n puheenjohtajamaa Ruotsi selvittivät parlamentille EU:n reseptejä talouskriisin hoitoon.
Komissio ja EU-puheenjohtajamaa Ruotsi esittelivät keskiviikkona parlamentille näkemyksensä globaalin talouskriisin hoidosta ennen 17. syyskuuta pidettävää Eurooppa-neuvoston ylimääräistä kokousta. EU-maiden valtion- ja hallitusten päämiesten tapaamisessa on tarkoitus käsitellä EU:n yhteistä kantaa Pittsburghin G20-huippukokoukseen.
19 teollisuusmaan ja nousevan talousmahdin kuten Kiinan, Intian ja Brasilian sekä EU:n johtajat keskustelevat Pittsburghin G20-kokouksessa 24.–25. syyskuuta rahoituslaitosten maksamista korvauspaketeista ja bonuksista. Esillä on myös kysymys rahoitusmarkkinoiden tiukemmasta valvonnasta ja sääntelystä. Asialistalla ovat lisäksi Kansainvälisen valuuttarahasto IMF:n resurssit ja hallinto, työpaikkojen luonti, energiatehokkuus, Dohan kauppaneuvottelut sekä apu matalan tulotason maille.
Bonus-kulttuuri syynissä
Parlamentin suurimman, keskustaoikeistolaisen EPP:n nimissä puhunut Corien Wortmann-Kool vaati täysistunnossa nykyisten käytäntöjen perinpohjaista uudistamista. "Meidän pitää avata kaikki Gordionin solmut rakenteellisia muutoksia ja riskien hallintaa ajatellen sekä lisätä avoimuutta ja parantaa rahoitusvalvonnan sääntelyä", hollantilaismeppi painotti.
Myös rahoitusalan bonukset olivat esillä. Ruotsin eurooppaministeri Cecilia Malmström totesi parlamentille, että bonusten tulee olla "kohtuullisia suhteessa saavutuksiin". Myös talous- ja raha-asioista vastaava komissaari Joaquín Almunia vaati suitsia rahoitusalan bonuksille.
Vasemmiston GUE/NGL-ryhmän Miguel Portas vaati G20-kokousta tarttumaan ongelmaan. Euroopan konservatiivien ja reformistien Kay Swinburne (Iso-Britannia) taas kehotti G20-maita keskittymään rahoitusjärjestelmien koordinoimiseen sen sijaan että ne juuttuisivat keskustelemaan pankkiirien palkoista.
"Ei" spekuloinnille
"Business as usual" -linjalla "ei voida jatkaa", korosti sosialistiryhmän Udo Bullmann (Saksa). Hän kaipasi sääntelyä lyhyen aikavälin spekulatiivisille toimintatavoille, jotka haittaavat talouden kehitystä pitkällä aikavälillä. "Euroopan hallitusten pitäisi laittaa rahansa reaalitalouteen, tuotantoon ja ihmisten työpaikkoihin", Italian Mario Borghezio Vapaa ja demokraattinen Eurooppa -ryhmästä tuumasi.
Valoa näkyvissä?
Komissaari Almunia kertoi mepeille, että G20-ryhmän käyttöön ottamat verokannustimet ja "automaattiset vakauttajat" "ovat alkaneet tepsiä talouden vapaapudotukseen.
Malmström puolestaan tarjosi "varovaista toivoa" siitä, että kriisin pahin vaihe on ohi, mutta sanoi, että kansainvälinen koordinaatio ja tuki reaalitaloudelle pysyvät avaintekijöinä.
Bullman näki "elpymisen vihreitä versoja", mutta varoitti kasvavasta työttömyydestä. Vihreiden Sven Giegold (Saksa) nosti esille taantuman inhimilliset kustannukset etenkin kehitysmaille työttömyyden, syventyneen köyhyyden, Aids-potilaiden kasvaneiden vaikeuksien sekä lisääntyneiden lapsikuolemien muodossa.
Malmström puolestaan tarjosi "varovaista toivoa" siitä, että kriisin pahin vaihe on ohi, mutta sanoi, että kansainvälinen koordinaatio ja tuki reaalitaloudelle pysyvät avaintekijöinä.
Bullman näki "elpymisen vihreitä versoja", mutta varoitti kasvavasta työttömyydestä. Vihreiden Sven Giegold (Saksa) nosti esille taantuman inhimilliset kustannukset etenkin kehitysmaille työttömyyden, syventyneen köyhyyden, Aids-potilaiden kasvaneiden vaikeuksien sekä lisääntyneiden lapsikuolemien muodossa.
Kansainvälinen yhteistyö
Liberaalidemokraattien ALDE-ryhmän Sylvie Goulard (Ranska) kehotti parlamenttia ja Euroopan hallituksia jatkamaan kansainvälistä yhteistyötä. Monet puhujat esittivät, että Eurooppa ja Yhdysvallat lähentäisivät sääntelyään kiistojen ja keinottelun välttämiseksi.
"G20-maiden on löydettävä maailmanlaajuinen malli rahoitusjärjestelmän uudistamiseksi", komissaari Almunia totesi. Hän puhui tarpeesta "radikaaliin muutokseen kolmen vuosikymmentä kestäneen markkinoiden vapauttamisen jälkeen" ja vaati rahoitusmarkkinoiden tiukempaa valvontaa ja sääntelyä.
Swinburne ilmaisi tukensa yhteiselle sääntelyjärjestelmälle mutta varoitti, että "siirtyminen ylikuormittavaan sääntelyyn olisi virhe". Bullman kehotti harkitsemaan kansainvälistä veroa rahamarkkinaoperaatioille.
Parlamentti hyväksyi huhtikuussa Lontoon G20-huippukokouksen jälkeen päätöslauselman, jossa kehotettiin yhdistämään pankkiirien bonukset pitkän aikavälin työhön ja välttämään vastuutonta toimintaa. G20-talousministerit keskustelivat päätöslauselmasta viime viikolla Lontoossa.
Lisätietoa :
SWIFT: EU–USA-sopimus neuvotellaan uudelleen ensi vuonna
Mepit haluavat uuden sopimuksen tietojensiirrosta EU:n ja USA:n välillä ©SWIFT
EU-maiden neuvosto on suostunut parlamentin painostuksesta neuvottelemaan ensi vuonna uudelleen EU:n ja Yhdysvaltojen välisen sopimuksen, joka koskee pankkitietojen siirtoa. Mikäli Lissabonin sopimus on tällöin voimassa, parlamentilla on viimeinen sana tämäntyyppisissä sopimuksissa. Parlamentti hyväksyi torstaina päätöslauselman, jossa annetaan ohjeita sen takaamiseksi, ettei nykyisissä neuvotteluissa vaaranneta yksityisyyden suojaa.
Parlamentti toisti torstaina hyväksymässään päätöslauselmassa, että Yhdysvaltojen viranomaisille välitettäviä tietoja voidaan käyttää ainoastaan torjuttaessa terrorismia ja että tietojen tallentaminen ei saa olla kohtuutonta siihen tarkoitukseen nähden. Parlamentti korosti tarvetta saavuttaa oikea tasapaino turvallisuustoimenpiteiden sekä kansalaisvapauksien ja perusoikeuksien suojelun välillä. EU:n kansalaisille ja yrityksille olisi tarjottava sama oikeus puolustautua ja samat menettelyyn liittyvät oikeudet sekä oikeussuojakeinot kuin EU:ssa.
Parlamentin jäsenet ovat ilmaisseet useissa kansalaisvapauksien valiokunnan keskusteluissa huolensa parlamentin jättämisestä ulkopuolelle EU:n ja Yhdysvaltojen välisistä neuvotteluista, jotka koskevat väliaikaista sopimusta pankkitietojen siirrosta. Ruotsin oikeusministeri Beatrice Ask totesi keskiviikkona, että Yhdysvaltojen kanssa neuvoteltava teksti "ei ole voimassa 12:ta kuukautta pidempään". Tämän jälkeen komissaari Jacques Barrot'n mukaan "neuvottelut aloitetaan välittömästi uudelleen Lissabonin sopimuksen mukaisesti". Tämä antaisi parlamentille viimeisen sanan tekstin muotoilussa.
Parlamentin jäsenet kyseenalaistivat neuvoston oikeusperustavalinnan: ministerit päättivät heinäkuussa yksimielisesti, että neuvotteluvaltuudet ovat komissiolla ilman parlamentin osallisuutta. Tämä on parlamentin päätöslauselman mukaan vastoin neuvoston oikeuspalvelun kantaa, jonka mukaan asia kuuluu yhteisön toimivallan piiriin.
Taustaa
SWIFT-asia nousi esille ensimmäisen kerran vuonna 2006, kun tiedotusvälineet paljastivat, että Yhdysvaltojen hallinto sai Belgiassa sijaitsevalta SWIFT-rahoitusverkostolta tietoja Euroopan kansalaisilta näiden tietämättä. Euroopan parlamentin painostuksen jälkeen saatiin yksityisyyden suojaa koskevat vakuudet siitä, että kerättyä tietoa käytetään puhtaasti terrorisminvastaisiin toimiin. Tämän vuoden heinäkuussa tiedotusvälineissä on kerrottu, että sopimus tullaan neuvottelemaan uudelleen, koska SWIFT-yhtiön rakenne muuttuu. Yhtiö rakentaa Sveitsiin uutta varastokeskusta eurooppalaiselle tiedolleen.
Maidon hintakriisi: parlamentti vaatii enemmän tekoja
Ranskalaiset maitotilalliset kaatoivat 16.9. maitoa maahan protestina romahtaneille hinnoille ©BELGA/PHOTOPQR/LA MONTAGNE/GORCE Jean-Louis
Mepit puolsivat torstaina komission ehdotusta jatkaa rasvattoman maidon ja voin yksityistä varastointitukea Eurooppaa koettelevan "maitokriisin" lievittämiseksi ainakin helmikuuhun 2010 asti. He kuitenkin varoittivat, että Euroopan komission tähän mennessä tekemät aloitteet maitotilallisten tukemiseksi eivät ole riittäviä.
Parlamentti hyväksyi torstaina äänin 447 puolesta, 70 vastaan ja 16 tyhjää lainsäädäntöluonnoksen, jolla jatketaan mahdollisuutta voin ja rasvattoman maitojauheen interventio-ostoihin ainakin ensi vuoden helmikuuhun asti. Tukimahdollisuuden piti alun perin loppua elokuussa. Parlamentin mukaan myös juusto tulisi ulottaa tuen piiriin. Parlamentti hyväksyi kuitenkin myös erillisen päätöslauselman maidontuottajien ongelmista. Siinä vaaditaan enemmän toimia maitotalousmarkkinoiden keskipitkän ja pitkän aikavälin ongelmiin vastaamiseksi. Parlamentti on toistuvasti kehottanut Euroopan komissiota tekemään enemmän kriisin ratkaisemiseksi.
Parlamentin mukaan komission tulisi välittömästi ottaa käyttöön samantyyppisiä maitotuotteiden kysyntää lisääviä toimia kuten koulumaito-ohjelman rahoitus. Lisäksi parlamentin jäsenet vaativat 600 miljoonan euron EU:n maitorahaston perustamista. Sen tarkoituksena olisi auttaa tuottajajärjestöjä ja osuuskuntia ja tukea maatilojen uudistamista.
"Nykyiset toimet eivät riitä maidontuottajien auttamiseksi", parlamentin mietinnöstä vastaava maatalousvaliokunnan puheenjohtaja Paolo De Castro (S&D, IT) sanoi. "Tänään hyväksymällämme päätöslauselmalla vaadimme enemmän aloitteita ja toivomme, että ehdotuksemme otetaan huomioon", hän lisäsi.
Reilummat hinnat kuluttajille
Parlamentin mukaan komission tulisi parantaa elintarvikkeiden toimitusketjun hintaläpinäkyvyyttä, koska useissa jäsenvaltioissa kuluttajahinnat ovat edelleen huomattavan korkealla dramaattisesti laskeneista tuottajahinnoista huolimatta. Asiaa koskeva päätöslauselma hyväksyttiin äänin 462 puolesta, 78 vastaan ja 40 tyhjää. Parlamentti hyväksyi myös ehdotuksen vähittäiskauppiaiden ja tuottajien välisiä suhteita koskevista toimintasäännöistä.
Parlamentti pyytää komissiota myös tutkimaan, kuinka vastaavien tukien maksamista voidaan jatkaa maitoalalla sen jälkeen, kun vientituet on poistettu asteittain. Se kehottaa komissiota lisäksi sallimaan maataloustuotteiden vientiluottovakuutuksen käyttöönoton Yhdysvaltojen mallin mukaisesti.
"Kriisi helpottaa", komissio sanoo
Maatalouskomissaari Mariann Fischer Boel on ilmoittanut lisätoimista alan auttamiseksi. Näihin kuuluvat jäsenmaille annettava mahdollisuus antaa viljelijöille väliaikaista valtiontukea 15 000 euroon asti ja ostaa tuotantokiintiöitä viljelijöiltä laitettaviksi kansallisiin varastoihin. Näitä ylimääräisiä kiintiöitä ei laskettaisi mukaan kansallisiin tuotantolukuihin. Näin vältettäisiin riski siitä, että jäsenmaille koituisi maksuja kansallisten kiintiöiden ylittämisestä.
"Kriisi on helpottumassa", Fischer Boel sanoi vastatessaan parlamentin jäsenten kysymyksiin täysistunnossa. Hän kertoi, että voin, maidon ja juuston hinnat ovat hitaasti nousemassa ja totesi: "Emme ole vielä siellä missä haluaisimme olla, mutta olemme menossa oikeaan suuntaan."
10 asiaa, jotka opimme Strasbourgin täysistuntoviikolla
Kuvagalleria
Puolan entinen pääministeri, EP:n puhemies Jerzy Buzek astumassa istuntosaliin Strasbourgissa 15.9. Buzek piti mepeille kaksi- ja puolivuotiskauden avauspuheensa.
Lisäkuvia
- Mepit ja parlamentin entiset puhemiehet taputtavat kun puhemies Jerzy Buzek astuu istuntosaliin.
- Vieraslehterillä seurataan silmä ja korva tarkkana, kun mepit äänestävät täysistunnossa.
- Työ ei ole tehty ennen kuin paperityö on tehty!
- Kuhinaa parlamentin lehdistötiloissa.
- Toimittaja luonnostelee analyysiään keskiviikon äänestyksestä, jolla parlamentin enemmistö näytti vihreää valoa komission puheenjohtaja José Manuel Barroson jatkokaudelle.
- Parlamentin vahtimestarit odottavat Portugalin José Manuel Barroson saapumista istuntosaliin.
- Puolesta? Vastaan? Mepit äänestivät José Manuel Barroson jatkokaudesta.
- Edustajat taputtavat toiselle viisivuotiskaudelle komission puheenjohtajaksi valitulle Barrosolle.
- Komission puheenjohtajana jatkava José Manuel Barroso kukkakimppuineen.
Uusi parlamentti, uusia kasvoja, uutta energiaa ja niin vanhoja kuin uusia haasteita: kesäkuun Eurooppavaaleilla valittu parlamentti kokoontui syyskauden ensimmäiseen täysistuntoonsa Strasbourgissa. Viikon kohokohtia olivat heinäkuussa kaksi- ja puolivuotiskaudelle valitun puhemies Jerzy Buzekin avauspuhe sekä komission puheenjohtaja José Manuel Barroson valinta viiden vuoden jatkokaudelle. 10 asiaa istuntoviikolta pähkinänkuoressa.
1. Barrososta komission puheenjohtaja
Mepit näyttivät vihreää valoa José Manuel Barroson viiden vuoden jatkokaudelle Euroopan komission puheenjohtajana. Parlamentti jää odottamaan portugalilaisen ehdotusta loppusyksystä valittavan 27 komissaarin tiimiksi.
2. Buzekin toteutunut unelma
Ensimmäinen rautaesiripun takaa tuleva EP:n puhemies muisteli kaksi- ja puolivuotiskautensa avauspuheessa itäblokin maiden tietä EU:hun. Puolalainen Jerzy Buzek linjasi kautensa painopisteiksi talouskriisin, energiavarmuuden ja Euroopan paikan maailmassa. Uusi puhemies haluaa myös elävöittää parlamentin toimintaa ja avata sitä lisää kansalaisten suuntaan.
3. G20 – maailman rahamarkkinajärjestelmä uudistettava
Mepit vaativat Yhdysvaltain Pittsburghissa 24.–24. syyskuuta järjestettävän rikkaimpien teollisuus- ja kehitysmaiden G20-huippukokouksen edellä rahoitusmarkkinoiden valvonnan lisäämistä ja muun muassa suitsia pankkien korvausjärjestelmille ja bonuksille.
4. Viisumivapaata matkailua Länsi-Balkanin maille?
Parlamentti kuuli komissiota sen ehdotuksesta höllentää kolmen Länsi-Balkanin maan – entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian, Montenegron sekä Serbian – viisumivaatimuksia EU:n rajattomalle Schengen-alueelle vuodesta 2010 alkaen. Bosnia ja Hertsegovinan sekä Albanian kansalaiset tarvitsisivat jatkossakin viisumin. Osa mepeistä pelkää, että uusi viisumisäännöstö loisi uusia jakolinjoja EU:n naapurustossa.
5. SWIFT: turvallisuus vs. tietosuoja?
EU ja Yhdysvallat neuvottelevat parlamentin painostuksesta ensi vuonna uusiksi SWIFT-pankkitietojen siirtoa koskevan sopimuksen. Mepit teroittivat Strasbourgissa, että Yhdysvaltojen viranomaisille välitettäviä tietoja saa käyttää ainoastaan terrorismin torjuntaan, eivätkä ne saa vaarantaa perusoikeuksia ja yksityisyyden suojaa.
6. Maitokriisi: Euroopan unionin pitää tehdä enemmän
Mepit puolsivat komission ehdotusta jatkaa rasvattoman maidon ja voin yksityistä varastointitukea Eurooppaa koettelevan "maitokriisin" lievittämiseksi ainakin helmikuuhun 2010 asti. Parlamentista lähti EU-maiden hallituksille ja komissiolle tiukka viesti: nykyiset tukitoimet maitotilallisten avittamiseksi eivät riitä!
7. Itämeristrategia etenee
EU-maiden neuvosto ja komissio esittelivät parlamentille ehdotuksensa EU:n Itämeristrategiaksi. Strategiasta toivotaan vauhditusta etenkin rehevöityneen Itämeren puhdistamiseen. EU-puheenjohtajamaa Ruotsin tavoitteena on saada jäsenmaiden siunaus strategialle lokakuun EU-huippukokouksessa. Sitä voitaisiin näin alkaa soveltaa 2010 alusta.
8. Ne riepottelivat jälleen Eurooppaa kesällä: maastopalot
Kesän maastopalot koettelivat jälleen etenkin Kreikkaa. Parlamentti haluaa tehostaa EU-maiden yhteistyötä metsäpalojen torjunnassa. Se kritisoi joitakin jäsenmaita riittämättömästä ehkäisystä ja tuomitsi kiinteistökeinottelut paloalueilla.
9. Liettuan sensuurilaki huolettaa meppejä
Perusoikeuksien suojelusta huolestuneet mepit reagoivat Liettuan lakiluonnokseen, joka kieltäisi alaikäisille suunnatun tiedotuksen, jossa "kannustetaan homoseksuaalisiin, biseksuaalisiin tai moniavioisiin suhteisiin". He pyysivät EU:n perusoikeusvirastoa antamaan laista lausunnon ja muistuttivat, että EU:n tulee torjua etenkin sukupuoliseen suuntautumiseen perustuvaa syrjintää.
10. Putkessa energiavarmuutta: Nabucco ja Desertec
EU haluaa vähentää riippuvuuttaan tuontienergiasta ja hajauttaa energianlähteitään. Kaspian alueelta Eurooppaan kaavailtu Nabucco-kaasuputki ja Pohjois-Afrikan aavikoiden aurinkoenergiaa hyödyntävä Desertec ovat uusimpia energiahankkeita, joista toivotaan vahvistusta Euroopan energiavarmuuteen. Mepit paneutuivat Strasbourgissa Kaspian kaasun ja Saharan auringon mahdollisuuksiin.
Lue lisää alla olevien linkkien kautta. Kuvaajamme tallensi jälleen parlamentin täysistuntoviikon hetkiä katsottavaksesi. Voit katsoa tunnelmia uuden parlamentin ensimmäisestä varsinaisesta työrupeamasta klikkaamalla viereistä kuvagalleriaa.
Lisätietoa :
- Täysistunnon hyväksymät tekstit
- Kuvia täysistuntoviikolta Flickrillä
- Parlamentti hyväksyi Barroson nimityksen komission puheenjohtajaksi
- Mepit paneutuvat ehdotukseen Länsi-Balkanin viisumivaatimusten höllentämiseksi
- EU-strategia saastuneen Itämeren pelastukseksi?
- Energiavarmuus: Kaspian kaasu ja Saharan aurinko meppien asialistalla