Hyvä lobbari tarjoaa ratkaisuja

Eurooppatalossa 23.9. järjestetyssä seminaarissa puhuivat europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen (kok, EPP), Freshwater Public Affairsin Eurooppa-toimiston johtaja Kai Keski-Korhonen, Kehys ry:n pääsihteeri Rilli Lappalainen sekä Euroopan parlamentin tiedotustoimiston päällikkö Pekka Nurminen.

 

Tilaisuuden aluksi Pekka Nurminen valotti lähinnä kansalaisjärjestöjen edustajista koostuvalle yleisölle Euroopan parlamentin toimintaa ja sitä, ketä ja missä vaiheessa kannattaa lobata. Yhteispäätösmenettelyssä ensimmäisen käsittelyn merkitys on ratkaiseva, ja lobbarin on oltava liikkeellä mahdollisimman ajoissa. Päättäjien määrä yhdessä asiassa on kuitenkin hyvin rajattu, mikä toisaalta helpottaa lobbaamista.

 

 

Puhujat painottivat mepin näkökulman löytämisen tärkeyttä. On mietittävä, mikä lobattavan mepin intressi kyseisessä asiassa on ja tehtävä itsensä hyödylliseksi tarjoamalla tietoa asian vaikutuksista edustamansa ryhmän kannalta.

 

− Ole osa ratkaisua, muuten olet osa ongelmaa, sanoi Sirpa Pietikäinen. Hän kertoi tapaavansa kerran kaikki puheille pyrkivät, mutta sanoi, ettei mepeillä ole aikaa eikä mielenkiintoa kuunnella pitkiä esityksiä ongelmista. Vahvoilla on sen sijaan lobbari, joka osaa esittää ytimekkäitä ratkaisuvaihtoehtoja. Hyvä lobbari ei Pietikäisen mukaan myöskään käy kauppaa, painosta tai utele, miten meppi aikoo äänestää, vaan kysyy, voiko palata asiaan ja tarvitseeko meppi lisää tietoa.

 

− Kun on luotu hyvät suhteet, lobbaus on kaksisuuntaista. Myös meiltä pyydetään kommentteja ja näkemyksiä, totesi puolestaan Kehys Ry:n Rilli Lappalainen. Hän otti esimerkiksi kehitysyhteistyöjärjestöjen yhteistyöelimen Concorden kokoaman Aidwatch-raportin, josta on tullut työväline myös mepeille.

 

 

Kai Keski-Korhonen toi tilaisuuteen ammattilobbarin näkökulman. Keski-Korhosen työtä on tietää ja tuntea mepit, ja hänen mukaansa suomalaiset mepit ovat helposti lähestyttäviä moniin eurooppalaisin kollegoihinsa verrattuna. Keski-Korhonen korosti, että lobbarin ei Euroopan parlamentissa kannata mennä puhumaan suomalaisesta ongelmasta, koska ne eivät muiden maiden meppejä suuremmin kiinnosta. Asioiden on oltava eurooppalaisia, kosketettava suurempaa aluetta ja useita valtioita.

 

Kansainvälisen verkoston tärkeys korostui Rilli Lappalaisen puheenvuorossa. Itse ei tarvitse eikä kannata hoitaa kaikkea, vaan muiden eurooppalaisten järjestöjen kanssa verkostoituminen kannattaa.

 

 

Sirpa Pietikäinen antoi vaikuttamaan pyrkiville käytännön vinkkejä. Asiansa on pystyttävä tiivistämään yhteen liuskaan, joita tosin voi tehdä hieman eri näkökulmista, kutakin meppiä ja tämän kiinnostuksen kohteita ajatellen.

 

Pietikäisen mukaan tutut kontaktit voi hoitaa avustajien kautta, mutta lähestyttäessä meppiä ensimmäistä kertaa on hyvä tavata kasvotusten. Tapaamisaika ja -paikka kannattaa tehdä mepille mahdollisimman helpoksi. Mitä lyhyemmän tapaamisajan varaa, sitä todennäköisemmin sen saa. Jos asiaansa ei pysty selittämään viidessätoista minuutissa, se tuskin selkenee tunnissakaan.

 

− Kemut ei kannata. Mieluummin päivällä ja nopeasti, Pietikäinen tiivisti pienellä budjetilla toimivien kansalaisjärjestöjen iloksi.