Parlamentti keskusteli Brysselin täysistunnon alkajaisiksi Irlannissa 2. lokakuuta pidetyn Lissabonin sopimusta koskeneen kansanäänestyksen tuloksesta. Kaksi kolmasosaa irlantilaisista antoi tukensa EU:n toimintaa uudistavalla sopimukselle, jonka irlantilaiset hylkäsivät jo kerran kesäkuussa 2008. Parlamentin kaikki poliittiset ryhmät osallistuivat keskusteluun ja ottivat kantaa neuvoston ja komission julkilausumiin asiasta.

 

 

Täysistunto keskusteli komission kanssa tiedonvälityksen vapaudesta Italiassa. Asiasta on tarkoitus äänestää seuraavalla istuntojaksolla Strasbourgissa 19.–22. lokakuuta.

 

 

Parlamentti päätti 7. lokakuuta uuden rahoitus- ja talouskriisiä käsittelevän erityisvaliokunnan asettamisesta ja tehtävistä. Valiokuntaan tuli 45 jäsentä ja sen toimikausi on vuoden mittainen. Uusi valiokunta ei vaikuta pysyvien valiokuntien, kuten talous- ja raha-asioiden tai työllisyys- ja sosiaalivaliokunnan toimivaltaan.

 

 

Mepit katsovat, että lentolippuja ostaneiden matkustajien tulisi saada korvauksia, mikäli lentoyhtiö menee konkurssiin. Parlamentti pyysi keskiviikon täysistunnossa komissiota uudistamaan vanhaa tai esittämään uutta lainsäädäntöä, jolla turvattaisiin matkustajien oikeudet. Esillä oli myös ehdotus korvausrahastosta, jonka rahoitus tulisi lentoyhtiöiltä. 77 lentoyhtiötä on mennyt konkurssiin EU:n alueella vuoden 2000 jälkeen.

 

 

Parlamentti antoi arvionsa Pittsburghissa 24. ja 25. syyskuuta pidetystä johtavien teollisuusmaiden ja kehittyvien talouksien G20-huippukokouksesta. Täysistunto keskusteli EU:n yhteisestä kannasta rahoituskriisiin jo edellisellä istuntoviikolla Strasbourgissa. Parlamentin jäsenet vaativat tuolloin EU:lta vahvaa kantaa rahoitusmarkkinoiden valvontaan. Parlamentti hyväksyi G20-kokousta koskevan päätöslauselman torstaina.

 

 

Vallitseva rahoituskriisi on muuttumassa ihmisiä ja kehitystä koskevaksi kriisiksi, kun äärimmäisessä köyhyydessä elävien määrän odotetaan kasvavan jopa 90 miljoonalla pelkästään vuonna 2009, parlamentin jäsenet varoittavat torstaina hyväksymässään päätöslauselmassa. Kehitysmaille luvatut varat eivät riitä, eikä niillä saada riittävän nopeasti aikaan tarvittavia parannuksia, tekstissä todetaan. Parlamentti vaatii kansainvälisten rahoituslaitosten uudistusta, enemmän innovatiivisia rahoitusmekanismeja ja parempaa maailmanlaajuista sääntelyä, jolla estetään uusien rahoituskriisien syntyminen.

 

 

EP tukee neuvoston aloitetta, jonka mukaan rajat ylittävissä rikostapauksissa syytettyjä ei voida viedä oikeuteen kahdessa eri jäsenmaassa samasta rikoksesta. Täysistunto hyväksyi torstaina tarkistuksia, joiden mukaan syytetyillä tulisi myös olla mahdollisuus muutoksenhakuun sekä oikeus- ja tulkkausapuun oikeudenkäyntipaikassa.

 

"Irlantilaiset antoivat selkeän viestin siitä, että he haluavat asua yhdistyneen Euroopan ytimessä. Emme saa kuitenkaan unohtaa heitä, jotka äänestivät ei. He yrittävät kertoa meille jotakin, he haluavat varoittaa meitä jostain. Otamme sen huomioon", puhemies Jerzy Buzek sanoi täysistunnon avauksessa keskiviikkona.

 

"Eurooppa on kuunnellut kritiikkiä", EU-puheenjohtajamaa Ruotsin pääministeri Fredrik Reinfeldt katsoi. "Eurooppa-neuvoston tarjoamat takuut Irlannille olivat ratkaisevassa asemassa", hän arvioi ja jatkoi: "Kyllä-äänten vaikuttava enemmistö – 67,1 % – merkitsee hyviä uutisia Euroopalle".

 

 

"Irlantilaiset sanoivat kyllä, eivät vain Lissabonille, vaan myös Euroopalle turvallisuuden ja yhteisten arvojen alueena", keskustaoikeiston EPP-ryhmän puheenjohtaja Joseph Daul (Ranska) sanoi.

 

Vapaa ja demokraattinen Eurooppa -ryhmän Nigel Farage sen sijaan peräsi kolmatta, mutta tällä kertaa "vapaata ja reilua" kansanäänestystä. "Me kampanjoimme, jotta Britannia lähtee [EU:sta] niin pian kuin mahdollista", brittiedustaja lisäsi

Vasemmiston GUE/NGL-ryhmän puheenjohtaja Lothar Bisky toivoi sitovia kansanäänestyksiä, sillä "vain muutamilla mailla on ollut mahdollisuus ilmaista mielipiteensä tällä tavalla". "Kun olet sitoutunut kansanäänestykseen, sinun tulee hyväksyä tulos, vaikka se ei olisi haluamasi", saksalainen painotti.

 

 

Katseet kääntyvät Irlannin jälkeen Puolaan ja Tšekkiin, joiden parlamenttien hyväksyntä sopimukselle on saatu, mutta presidenttien siunaus uupuu. Puolan Lech Kaczyński aikoo allekirjoittaa sopimuksen Irlannin äänestystuloksen myötä, Reinfeldt kertoi mepeille. Tšekin Václav Klaus sen sijaan panttaa sinettiään, kunnes maan perustuslakituomioistuin antaa päätöksen sopimuksen perustuslaillisuudesta; tämä on odotettavissa parin viikon sisään.

 

EPP:n Daul peräsi Klausilta "vastuullista käytöstä". Sosialistien ja demokraattien puheenjohtaja Martin Schulzille (Saksa) kysymys "ei ole siitä, että jäsenmaiden pitäisi olisi vahvempia suhteessa EU:hun, vaan siitä että EU:sta tulee kansainvälinen kumppani vahvistaakseen jäsenmaita". Jos Klaus päättää olla vahvistamatta sopimusta, Irlannin 67 %:sta huolimatta, sitten "hän on täysin tietoinen siitä, että tällä maanosalle on edessään ratkaiseva aika?", Schulz kysyi.

 

 

Liberaalidemokraattien ALDE-ryhmän puheenjohtaja Guy Verhofstadt (Belgia) pyysi Reinfeldtiä aloittamaan nopeimman mahdollisen menettelyn uuden komission nimittämiseksi, sen sijaan että puheenjohtajamaa odottaisi sopimuksen vahvistamista.

 

"Emme saa hukata aikaa ja jatkamme valmisteluita sopimuksen voimaantulemiseksi". Kunhan voimaantulo selviää, aloitamme neuvottelut huippuvirkojen täyttämisestä, Reinfeldt vastasi. Pääministeri piti kuitenkin parempana odottaa, kunnes sopimuksen ratifiointi on ohi.

 

"Sopimus on saanut kaikkien 27 jäsenmaan demokraattisen tuen – joko parlamenteissa tai kansanäänestyksellä – ja ratifiointiprosessi on nyt saatava päätökseen, Euroopan komission puheenjohtaja José Manuel Barroso sanoi. Hän kertoi olevansa valmis aloittamaan komission muodostamisen, kunhan oikeusperusta selviää, ja tiedämme varmasti, että Lissabonin sopimus ratifioidaan.

 

"Eurooppa ansaitsee julkisen keskustelun" nimityksistä huippuvirkoihin, jotka Lissabonin sopimus tuo, Vihreä/EVA -ryhmän puheenjohtaja Daniel Cohn-Bendit (Saksa) vaati. Kyse "ei saisi olla hallitusten suljettujen ovien takana tekemästä viime hetken päätöksestä", hän sanoi.

 

 

Konservatiivien ja reformistien Timothy Kirkhope (Iso-Britannia) kritisoi Lissabonin sopimusta, koska se "ottaa dramaattisen askeleen kohti supervaltiota, jota monet pelkäävät". Ihmiset "eivät halua yhä keskitetympää unionia", vaan "monimuotoisen Euroopan (...), joka on läheisempi ja merkityksellisempi ihmisille".

 

"Eurooppa saa Lissabonin sopimuksella kasvot. Sopimus tekee Euroopasta demokraattisemman kasvattamalla EP:n ja kansallisten parlamenttien painoarvoa", Daul tuumasi. Euroopan unionista tulee Lissabonin sopimuksen myötä demokraattisempi, tehokkaampi ja läpinäkyvämpi; se lisää EU:n kansainvälistä merkitystä ja tekee unionista voimakkaamman suhteessa kansainvälisiin haasteisiin, Reinfeldt arvioi.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Moni matkailija ostaa lippunsa itse verkosta. Mikäli matka on maksettu luottokortilla, maksetun lippuhinnan saa konkurssitapauksissa yleensä luottokorttiyhtiöltä. Käteisostot ovat hankalampia; tällöin matkustajasta tulee yleensä yksi konkurssipesän velkoja muiden joukkoon. Sen sijaan korvaukset myttyyn menneistä lomasuunnitelmista ja mahdolliset kalliimmat korvaavat liput joutuu yleensä unohtamaan.

 

EU on jo tehnyt paljon lentomatkustajien oikeuksien hyväksi. Se on säätänyt korvauksista myöhästyneiden tai peruuntuneiden lentojen matkustajille, parantanut vammaisten matkustajien oikeuksia, tehostanut lentoturvallisuutta muun muassa laatimalla mustan listan vaarallisista lentoyhtiöistä ja lisännyt lippujen hinnoittelun avoimuutta.

 

Meppien mielestä on aika puuttua myös lentoyhtiöiden konkursseihin. Lähes 100 lentoyhtiötä on mennyt konkurssiin EU:n alueella vuoden 2000 jälkeen, viimeisimpänä Sky Europe tänä kesänä. Monet sen asiakkaista jäivät täysin ilman korvausta jo ostamistaan lipuista.

 

 

Liikenne- ja matkailuvaliokunnan puheenjohtaja, brittityöväenpuolueen Brian Simpson esitti keskiviikon täysistunnossa valiokuntansa nimissä komissiolle suullisen kysymyksen aiheesta. Hän pyysi komissiota joko uudistamaan vanhaa tai esittämään uutta lainsäädäntöä, jolla turvattaisiin matkustajien oikeudet konkurssitapauksissa. Esillä oli myös ehdotus korvausrahastosta, jonka rahoitus tulisi lentoyhtiöiltä.

 

"Meillä on selkeä porsaanreikä, ja olisi parempi kaikille, jos voisimme työskennellä yhdessä sen täyttämiseksi", Simpson sanoi. "Olemme myös heittäneet ilmaan ajatuksen korvausrahaston perustamisesta, mutta sitä ei tule pitää vaatimuksena; me vain haluamme avata keskustelun siitä, mikä mekanismi auttaisi meitä parhaiten ratkaisemaan tämän ongelman", meppi täsmensi.

 

"Matkustajien pitäisi todellakin saada korvausta", liikennekomissaari Antonio Tajani vastasi. "Työstämme paraikaa erityisiä toimenpiteitä löytääksemme parhaan ratkaisun. Yksi ratkaisu olisi korvausrahasto, joka rakentuisi lentoyhtiöiden maksuille. Toinen voisi olla jäsenmaiden konkurssilainsäädännön muuttaminen. Tulemme kuulemaan sidosryhmien näkemyksiä näistä ajatuksista. Meidän tulee arvioida eri vaihtoehtojen vaikutuksia", komissaari jatkoi.

Parlamentin poliittiset ryhmät ovat yksimielisiä siitä, että EU:n pitää suojata matkustajia paremmin lentoyhtiöiden konkurssitapauksissa. Parlamentin odotetaan laativan asiasta päätöslauselman myöhemmin tänä syksynä.

 

Brysselissä täysistuntoon kokoontuva parlamentti hyväksyi torstaina päätöslauselman, joka koskee maailmanlaajuisen rahoitus- ja talouskriisin vaikutuksia kehitysmaihin ja kehitysyhteistyöhön. Mepit pohtivat rahoituskriisin seurauksia kehitykseen syyskuun täysistunnossa.

 

 

"Kehitysmaat eivät aiheuttaneet maailmanlaajuista rahoitus- ja talouskriisiä mutta joutuvat suhteettomalla tavalla kärsimään siitä", Ranskan vihreiden Eva Jolyn kehitysyhteistyövaliokunnalle luonnostelema päätöslauselma toteaa. Kriisi näkyy kehitysmaissa muun muassa alenevana kasvuna ja työllisyytenä, ulkomaisten pääomavirtojen voimakkaana laskuna ja turismista saatavien tulojen kutistumisena.

 

Rahoitus- ja talouskriisi "vaarantaa ja joissakin tapauksissa mitätöi kovalla työllä saavutetut köyhyyteen, nälkään, äiti- ja lapsikuolleisuuteen sekä peruskoulutukseen, sukupuolten tasa-arvoon, puhtaaseen juomaveteen ja asianmukaiseen hygieniaan liittyvät edistysaskeleet, mikä vaarantaa etenkin terveyteen liittyvien vuosituhattavoitteiden saavuttamisen", päätöslauselma varoittaa.

 

 

Kehitysyhteistyövaliokunnan mepit ovat "syvästi huolissaan siitä, että heinäkuuhun 2009 mennessä 82 % IMF:n uusista lainoista oli mennyt Euroopan maille ja ainoastaan 1,6 % Afrikan maille". Samalla joidenkin EU-maiden antaman avun reaaliarvo laski vuonna 2008. Mepit patistavat jäsenmaita täyttämään julkisen kehitysavun sitoumuksensa vuoteen 2010 mennessä.

 

Julkisen kehitysavun volyymit eivät kuitenkaan riitä kattamaan kriisin synnyttämiä valtavasti kasvaneita tarpeita, mepit toteavat ja kehottavat komissiota laatimaan pikaisesti uusia ehdotuksia lisärahoitukseksi ja innovatiivisiksi rahoitusmekanismeiksi. EU:n tulee myös velvoittaa kehitysmaissa toimivat ylikansalliset yhtiöt julkistamaan voittonsa ja veronsa verokeitaiden väärinkäytön sekä kehitysmaista tapahtuvan laittoman pääomapaon lopettamiseksi.

 

Kehitysyhteistyövaliokunnan vaatimuslistalla on myös kansainvälisten rahoituslaitosten – etenkin Kansainvälisen valuuttarahasto IMF:n ja Maailmanpankin – uudistaminen sekä vuosituhannen kehitystavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavien toimien tarkastelu vuonna 2010. Mepit korostavat tarvetta lisätä EU:n kehitys-, kauppa-, ilmasto- ja maatalouspolitiikkojen keskinäistä johdonmukaisuutta, jotta rahoitus- ja talouskriisistä ei aiheutuisi vieläkin vakavampia vaikutuksia kehitysmaissa.

 

Angelika Niebler toipumassa: Mepit kuulivat helpotuksekseen, että kristillisdemokraattien Angelika Niebler on paranemassa. Saksalaisedustajan kimppuun hyökättiin taannoin parlamentin tuntumassa Brysselissä. Mepit taputtivat hyville uutisille, vaikka he kyseenalaistivatkin Belgian poliisin toimet asiassa.

Lissabonin sopimus: Euroopan parlamentin jäsenten enemmistö piti keskiviikon keskustelussa tervetulleena Irlannin selkeää "kyllä"-kantaa sopimukseen. Tulos oli "kyllä turvallisuudelle ja yhteisille arvoille", suurimman puolueryhmittymän EPP:n puheenjohtaja Joseph Daul arvioi.

Tšekin presidentti ja Lissabonin sopimuksen jarruttaja Václav Klaus puhutti meppejä. Sosialistiryhmän puheenjohtaja Martin Schulz kysyi retorisesti, "josko hän on täysin tietoinen siitä, että tällä mantereella on ratkaiseva hetki". Parlamentin puhemies Jerzy Buzek ja Klaus tapasivat perjantaina Prahassa.

 

Sadetta ja salamointia: Samalla kun täysistuntokeskustelu Irlannin kansanäänestyksestä päättyi, Brysselissä puhkesi yksi viime vuosien pahimmista ukkosmyrskyistä, aiheuttaen tulvia osassa kaupunkia. Poliittinen enne, tai merkki siitä, että Lissabon-myrsky on ohi?

Euroopan viestimistä vastaava komissaari Viviane Reding osaa pitää hermonsa kurissa. Keskustelu tiedotusvälineiden vapaudesta Italiassa herätti voimakkaita intohimoja, ja johti komissaarin puheenvuoron keskeytykseen. Puhemiehen nuijaa pidellyt Roberta Angelilli palautti lopulta järjestyksen istuntoon.

Lentoyhtiöiden konkurssit: EP pyysi virallisesti liikennekomissaari Antonio Tajania aloittamaan keskustelun siitä, kuinka matkustajien oikeuksia voidaan parantaa lentoyhtiöiden konkurssien yhteydessä. Yhtiöiden rahoittama korvausrahasto voisi meppien mukaan olla yksi ratkaisuvaihtoehto.

 

Abruzzon maanjäristys: Parlamentti näytti vihreää valoa 493 miljoonan euron jälleenrakennustuelle Abruzzon alueelle. Rooman lähellä sijaitseva Abruzzo kärsi mittavia tuhoja huhtikuisessa maanjäristyksessä.

Finanssikriisi ja kehitysmaat: Täysistunto peräsi suitsia veroparatiiseille, veronkierrolle ja laittomalle pääomapaolle kehitysmaista, jotka ovat meppien mukaan joutuneet kärsimään "suhteettomalla tavalla" rahamarkkinoiden ja talouden kriisistä. 

Saharov-finalistit valittu: Parlamentin kuluvan vuoden mielipiteenvapauspalkinnon kärkikolmikko valittiin Brysselissä. Finalistit ovat: Izzeldin Abuelaish, Dawit Isaak ja Memorial-ihmisoikeusjärjestö Palkinnonsaaja valitaan 22. lokakuuta ja Saharov-palkinto luovutetaan Strasbourgissa 16. joulukuuta.

Parlamentti kokoontuu ylimääräiseen täysistuntoon loppuvuonna vielä kerran Brysselissä: 11. ja 12. marraskuuta. Seuraava täysistunto järjestetään kuitenkin Strasbourgissa 19.–22. lokakuuta.