Televiestintäpaketti: parlamentti ja neuvosto sopuun

Molemmat osapuolet olivat jo viime toukokuussa yksimielisiä siitä, että internet on tärkeä perusoikeuksien, kuten koulutuksen, mielipiteenvapauden ja vapaan tiedonsaannin kannalta. Keskiviikon sovittelukokouksessa mepit vaativat internetiin pääsyn turvaamista Euroopan ihmisoikeussopimuksen takaaman lainsuojan ja oikeudenmukaisen käsittelyn pohjalta.

 

 

Mepit ja neuvoston edustajat sopivat, että rajoitukset käyttäjän internetyhteyteen ovat sallittuja vain, jos ne ovat "tarkoituksenmukaisia, suhteellisia ja hyväksyttäviä demokraattisessa yhteiskunnassa". Toimenpiteisiin voidaan ryhtyä vain "kunnioittaen oletusta syyttömyydestä ja oikeutta yksityisyyteen" sekä "oikeudenmukaisen ja puolueettoman käsittelyn" seurauksena. Näin taataan yhteisen tekstin mukaan "oikeus tulla kuulluksi (...) ja oikeus tehokkaaseen ja oikea-aikaiseen oikeudenkäyntiin". "Erikseen mainituissa kiireellisissä tapauksissa" voidaan ryhtyä tarpeellisiin toimenpiteisiin, jos ne ovat Euroopan ihmisoikeussopimuksen pohjalta hyväksyttäviä.

 

Tulevaisuudessa internetin käyttäjät voivat viitata näihin säännöksiin oikeudessa, jos jäsenvaltio on rajoittanut heidän internetyhteyttään.

 

Parlamentin valtuuskunta hyväksyi yhteisen tekstin yksimielisesti. Kompromissi on hyväksyttävä vielä koko parlamentin ja neuvoston äänestyksillä.

 

 

Komission alkuperäisessä esityksessä ja neuvoston yhteisessä kannassa ei kummassakaan ollut mainintaa käyttäjien turvaamisesta aiheetonta internetyhteyden rajoittamista vastaan. Parlamentti vaati kaksi kertaa lisäystä, jonka mukaan kansallisten viranomaisten tulisi suojata EU-kansalaisten oikeuksia "soveltamalla Euroopan unionin perusoikeuskirjan 11. artiklan sananvapauden ja tiedonvälityksen vapauden periaatetta, jonka mukaan käyttäjien perusoikeuksia ja -vapauksia ei saa rajoittaa ilman edeltävää oikeusviranomaisten päätöstä, poikkeuksena yleistä turvallisuutta uhkaavat tilanteet, jolloin päätös voidaan tehdä jälkikäteen".

 

Neuvosto hylkäsi lisäyksen kahteen kertaan, mikä johti EU:n lainsäädännön kolmanteen ja viimeiseen vaiheeseen eli sovittelumenettelyyn.

 

Toisaalta lisäyksen lainvoimaisuutta epäiltiin, koska se vaikutti ylittävän EU:n toimivallan alueella. Sanamuoto olisi luultavasti vaatinut jäsenmaiden oikeusjärjestelmien yhdenmukaistamista, mikä taas olisi ylittänyt Euroopan yhteisön 95. artiklan antamat valtuudet. Niinpä Euroopan yhteisöjen tuomioistuin olisi myöhemmin saattanut kumota ensimmäisen sanamuodon mukaisen lisäyksen.

 

 

Ministerineuvosto vahvisti 26. lokakuuta parlamentin ja neuvoston toukokuussa hyväksymän sopimuksen kahdesta muusta televiestintälaista. Toinen niistä on asetus, jonka pohjalta perustetaan uusi eurooppalainen elin, BEREC, parantamaan EU:n kansallisten televiestinnän valvojien yhteistyötä. Toinen on direktiivi, jonka tarkoituksena on vahvistaa kuluttajien oikeuksia: esimerkiksi matkapuhelinnumeron siirron operaattoria vaihdettaessa on tulevaisuudessa tapahduttava yhden työpäivän kuluessa ja internetin käyttäjän on annettava suostumuksensa ennen kuin hänen koneelleen voidaan asentaa evästeitä.

 

 

Parlamentti äänestää asiasta näillä näkymin 23.–26. marraskuuta. Televiestintäpaketin kolmannessa ja viimeisessä käsittelyssä sekä parlamentti että neuvosto voivat joko hyväksyä tai hylätä tekstin kokonaisuutena, ilman uusia lisäyksiä. Parlamentin hyväksyntään riittää yksinkertainen enemmistö, kun taas neuvosto tekee päätöksen määräenemmistöllä.

 

Jos parlamentti tai neuvosto ei hyväksy yhteistä tekstiä kolmannella kerralla, televiestintäpakettia ei hyväksytä. Siinä tapauksessa yhteispäätösmenettely voidaan käynnistää uudelleen vain komission ehdotuksella.