Lehdistötiedote
Catherine Ashton: EU:n tehtävä enemmän osoittaakseen poliittisen voimansa
Ulkosuhteet - 02-12-2009 - 18:06
Valiokunnat
Valiokunnat
Ashton tapaa ulkoasiainvaliokunnan uudelleen tammikuussa.
EU:n uusi ulkopolitiikan korkea edustaja Catherine Ashton vakuutti keskiviikkona 2. joulukuuta parlamentin jäsenille, että hänellä on tehtävään vaadittavat kyvyt. Ulkoasiainvaliokunnan kanssa käydyn keskustelun aikana hän sanoi auttavansa Eurooppaa osoittamaan painoarvonsa poliittisesti. Ashtonin varsinainen parlamentaarinen kuuleminen on tammikuussa. Hänen nimityksensä, kuten koko tulevan Euroopan komission nimitys, vaatii parlamentin hyväksynnän.
Ashton sanoi uskovansa "hiljaiseen diplomatiaan" ja "luottamuksen rakentamiseen" sekä haluavansa "pitää liikennettä yllä" ennemminkin kuin pysäyttää sitä. Hän lisäsi kuitenkin, että tarvittaessa "meidän tulee olla äänekkäästi esillä eturivissä".
"Meillä on vahva maine maailmalla", Ashton huomautti ja painotti, että EU:n ulkopolitiikka perustuu arvoihin ja että unioni on maailman suurin humanitaarisen ja kehitysavun antaja.
Yhteistyö parlamentin kanssa kehitettävä yhdessä
Vastatessaan José Ignacio Salafrancan (EPP, ES) kysymykseen Ashton totesi, että parlamentin ja korkean edustajan yhteistyötavat tulisi määritellä yhdessä. Hänen tavoitteenaan on hakea "suurinta yhteistä tekijää" 27 jäsenmaan välillä "pienimmän yhteisen nimittäjän" sijaan. Korkea edustaja sanoi luottavansa parlamentin jäsenten asiantuntemukseen.
Kristian Vigenin (S&D, BG) kysyi EU–Venäjä-suhteista, erityisesti energiakiistoista sekä ihmisoikeus- ja demokratiatilanteesta. Ashton painotti, että Venäjän kanssa käytävän vuoropuhelun jatkaminen on ratkaisevaa.
Annemie Neyts-Uyttebroeck (ALDE, BE) varoitti institutionaalisista kärhämistä neuvoston ja komission välillä ulkopolitiikan johtamisessa. Hän lisäsi, että uusi ulkosuhdehallinto on "mahdollisuus rakentaa uudenlaista diplomatiaa". Ashton korosti tarvetta "käyttää kiertävien puheenjohtajuuksien energiaa viisaasti ja selkeästi".
"Ei brittihallituksen käsivarsi"
Ulrike Lunacek (Greens/EFA, AT) painotti, että "Eurooppa tarvitsee vahvan, yhtenäisen äänen, yhdet kasvot, selkeän ja avoimen ulko- ja turvallisuuspolitiikan". Ashton vakuutti parlamentin jäsenille, ettei hän tule olemaan "brittihallituksen jatkettu käsivarsi". Hän lisäsi olevansa ylpeä siitä, että hänet tunnetaan pro-eurooppalaisena Britanniassa ja muualla.
Charles Tannock (ECR, UK) oli huolissaan Ashtonin ulkosuhdekokemuksesta ja ihmetteli miksi tämä oli valittu muiden "tähän tehtävään pätevämpien" sijasta. Ashton totesi olevansa 27 valtion- tai hallituksen päämiehen valinta. "Kykyni ovat tähän tehtävään sopivia", hän lisäsi.
Sabine Lösing (GUE/NGL, DE) varoitti mahdollisesta pienten jäsenmaiden syrjimisestä Euroopan ulkosuhdehallinnon tehtävien jaossa. Ashtonin mukaan pienemmät jäsenmaat ovat "äärimmäisen tärkeitä" ja niiden osallistuminen niin ulkosuhdehallintoon kuin muihinkin hankkeisiin on turvattava.
Kysymys roolista ydinaseriisuntakampanjassa
David Campbell Bannerman (EFD, UK) viittasi Catherine Ashtonin menneisyyteen CND-ydinaseriisuntakampanjan varainhoitajana 1980-luvun alussa ja kysyi "ottiko tämä vai eikö ottanut rahaa joltakin neuvostoblokin maalta" tai joltakin muulta kommunistilähteeltä. Ashton vakuutti, ettei hän ollut ottanut "suoraan mitään rahaa kommunistimailta". Iso osa järjestön rahoista oli "kerätty ämpäreillä" marsseilla ja mielenosoituksissa, hän totesi ja lisäsi, että hän pyysi ensimmäisenä tilintarkastusta CND:n rahoituksesta.
Transatlanttiset suhteet "strategisesti tärkeitä"
Ashton viittasi transatlanttisiin suhteisiin "strategisesti tärkeinä" ja korosti, että Naton ja jäsenmaiden tulee työskennellä yhdessä Afganistanin ja Lähi-idän kysymyksissä. "Iranin osalta meiltä täytyy osoittaa yhtenäisyyttä", hän lisäsi.
Aloitus "puhtaalta pöydältä"
Osaan parlamentin jäsenten esille nostamista erityiskysymyksistä - kuten Nordstreamin kaasuputki, suhteet latinalaiseen Amerikkaan tai arktiset asiat - sekä ulkosuhdehallinnon hallinnollisiin kysymyksiin Ashton totesi, ettei hän voi näin pian nimityksensä jälkeen antaa mietittyä näkemystä. Hän sanoi vastaavansa useampiin aiheisiin kuulemisessaan tammikuussa.
"Teille voisi olla etua siitä, että aloitan tämän puhtaalta pöydältä", Ashton sanoi kokouksen lopussa. Hän viittasi roolinsa luomiseen ja ulkosuhdehallinnon rakentamiseen ja totesi: "Tätä ei ole tehty koskaan aiemmin, ja aion saada tämän toimimaan parhaani kykyni mukaan. Pyydän että työskentelette kanssani, jotta osun oikeaan."
Taustaa
Lissabonin sopimus astui voimaan päivää ennen tätä valiokunnan kokousta. Sen mukaan unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja on samalla Euroopan komission varapuheenjohtaja. Hän johtaa unionin yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa ja tässä häntä avustaa uusi Euroopan ulkosuhdehallinto. Lisäksi hän toimii EU:n ulkoasiainneuvoston puheenjohtajana.
Ennen kuin uusi komissio aloittaa työnsä, sen ja myös ulkoasioista vastaavan varapuheenjohtajan on saatava Euroopan parlamentin hyväksyntä. Äänestys on tarkoitus pitää 26. tammikuuta sen jälkeen, kun komissaariehdokkaiden viralliset kuulemiset on pidetty vastuuvaliokunnissa 11.–19. tammikuuta. Ulkoasiainvaliokunnan tapaaminen Ashtonin kanssa 2. joulukuuta ei korvaa tai ennakoi tammikuussa pidettävän kuulemisen tulosta.
1. joulukuuta 2009 voimaan tullut Lissabonin sopimus antaa Euroopan parlamentille merkittävästi lisää lainsäädäntövaltaa. Euroopan parlamentti ja neuvosto päättävät nyt yhdessä lähes kaikesta EU:n lainsäädännöstä, mukaan lukien maataloudesta, maahanmuutosta, energiasta ja EU:n budjetista. Parlamentti on EU:n ainoa suoraan valittu toimielin. Sen valtaa on vahvistettu nyt myös sen varmistamisessa, että EU toimii vastuullisesti suhteessa kansalaisiin, esimerkiksi kasvattamalla parlamentin valtaa EU:n huippuvirkojen nimityksissä.
Viite: 20091202IPR65813