Kansallinen näkökulma - Lehdistötiedote
Seminaari: Euroopan on tuettava ihmisoikeustyötä Venäjällä
Toimielimet - Suomi - 21-12-2009 - 16:25
Heidi Hautala lähetti Strasbourgista videotervehdyksen seminaarin osallistujille.
Puhemies Jerzy Buzek luovutti Strasbourgissa Euroopan parlamentin Saharov-palkinnon venäläisen Memorial-ihmisoikeusjärjestön edustajille. Samaan aikaan Helsingin Eurooppa-talossa kokoonnuttiin ihmisoikeusseminaariin, jossa asiantuntijat arvioivat yleisölle Venäjän tilannetta ja palkinnon merkitystä.
Tilaisuuden järjestäneen Euroopan parlamentin Suomen tiedotustoimiston päällikkö Pekka Nurminen korosti alustuksessaan, että vuosittaisen mielipiteenvapauspalkinnon myöntäminen on parlamentilta ennen kaikkea poliittinen teko ja kannanotto. Lissabonin sopimuksen myötä vahvistuvassa EU:n ulkopolitiikassa myös ihmisoikeuksilla tulee olla keskeinen asema. Euroopan parlamentin "pehmeä" valta ulkopolitiikassa on osa koko EU:n ulkoisen toiminnan kokonaisuutta.
Vakava tilanne Venäjällä
Amnestyn edustajana tilaisuudessa puhunut Anu Tuukkanen totesi, että ihmisoikeustilanne Venäjällä on hyvin vakava. Pidätettyjen kidutus, sananvapauden loukkaukset, rasismi ja ääriliikkeiden toiminta ovat arkipäivää.
– Pitäisikö oikeastaan puhua ennemmin ihmisoikeudettomuudesta? Tuukkanen kysyi.
Tuukkanen totesi, että Euroopan unionin ohjeet (guidelines) ihmisoikeuspuolustajien suojelusta voisivat olla tehokas keino, mutta toimiin ryhdytään säästeliäästi - usein erilaisten tekosyiden varjolla. Unionilla ja sen jäsenmailla on velvollisuus panna ohjeet täytäntöön.
Sananvapauden puutteesta puhui myös journalistiliiton Juha Rekola, joka kertoi pietarilaiskollegoidensa mustan huumorin kuvaavan hyvin mielipiteenvapauden tilaa Venäjällä. Toimittajavieraat olivat todenneet, että heillä päin ei ole oikeutta kutsua itseään toimittajaksi, jos ei ole vähintään pariin kertaan joutunut juttujensa takia sairaalaan.
Rekolan mukaan Venäjän vaikutusvaltaisin media televisio on käytännössä täysin hallituksen kontrollissa, mutta lehdistö taas on hyvin moniääninen. Julkaisuja löytyy kiiltävän kaupallisista luksuslehdistä hyvin kriittisiin poliittisiin julkaisuihin. Internetin käyttö puolestaan on suhteellisen vapaata, mutta melko vähäistä kansalaisten keskuudessa.
Journalistien ahdistelun takana on Rekolan mukaan monia toimijoita ja motiiveja. Pahinta on, että maassa vallitsee pitkä rankaisemattomuuden perinne: toimittajien pahoinpitelyistä ja murhista hyvin harva päätyy edes oikeuteen asti.
Tilanteen vakavuuden totesi myös Strasbourgista lähettämässään videotervehdyksessä parlamentin ihmisoikeusalivaliokunnan puheenjohtaja Heidi Hautala, joka vieraili äskettäin Venäjällä.
Kylmään sotaan ei ole syytä palata
Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutin johtaja Markku Kivinen pohti puolestaan onko Venäjän tilanteen taustalla yleinen väkivallan kulttuuri vai laajamittainen valtiollinen repressio. Kivisen mukaan on selvää, ettei Putin johda järjestelmällistä valtioterroria Stalinin tavoin. Silti pelisääntöjen puuttuminen ja rankaisemattomuuden kulttuuri on johtanut "kauhun paluuseen".
Kivinen kuitenkin huomautti, että on syytä välttää puhetta Venäjän ja lännen yhteensopimattomista arvoista. Nyt ei ole palattu kylmän sodan ilmapiiriin, vaikka jotkut tutkijat näin mielellään väittävät. Keskeisintä on tukea Memorialin kaltaisia ihmisoikeusjärjestöjä, jotka pyrkivät turvaamaan ihmisten perusoikeudet ja arjen turvallisuuden. Viholliskuvia maalaileva kylmän sodan ajattelu ei Kivisen mielestä auta tätä työtä lainkaan.
Seminaarissa seurattiin lopuksi satelliittiyhteyden välityksellä palkintoseremoniaa Strasbourgista. Memorialin veteraaniaktiivi Sergei Kovalevin puhuessa myös Eurooppa-talon yleisö nousi kunnioittamaan seisaaltaan rohkeita ihmisoikeustaistelijoita.
Tekstin on kirjoittanut Euroopan parlamentin Suomen tiedotustoimiston harjoittelija Marko Mäntylä.
Viite: 20091221IPR66737