Kööpenhaminasta kohti Meksikoa – ilmastoneuvottelut vaativat uudistuksia

 

YK:n ilmastokokous ei saavuttanut yksimielisyyttä uudesta laillisesti sitovasta ilmastosopimuksesta, vaan tuloksena oli sopimusta lievempi sitoumus, jonka pohjalta neuvotteluja jatketaan kuluvan vuoden loppupuolella Meksikossa.

– Aluksi olin hirvittävän pettynyt, Suomen pääneuvottelijana kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa toimiva Sirkka Haunia kertoi seminaarissa tuntemuksistaan Kööpenhaminan kokouksen jälkeen.

 

Haunia kuitenkin totesi, että neuvotteluissa saavutettiin paljon hyvää. Oli merkittävä askel, että myös Yhdysvallat ja suurimmat kehitysmaat saatiin ensi kertaa sitoutumaan kansainväliseen ilmastoyhteistyöhön. Haunia arvioi, että kokoukseen kohdistui osittain epärealistisia odotuksia. Satu Hassin (Vihr, Greens/EFA) mukaan taas ilman suuria odotuksia ja kansalaisyhteiskunnan painetta tulokset olisivat jääneet vielä vähäisemmiksi.

 

Mika Nykänen kertoi myös teollisuuden edustajien toivoneen Kööpenhaminasta maailmanlaajuisesti sitovaa sopimusta, joka tasaisi kilpailuasetelmaa Euroopan ja muiden alueiden välillä. Hänen mukaansa nykyinen tilanne, jossa EU yksipuolisesti tekee päästövähennyksiä, on haitallinen Euroopan kilpailukyvylle.

 

 

Sirpa Pietikäisen (Kok, EPP) mukaan YK on ainoa sopiva foorumi ilmastoneuvottelujen käymiselle, mutta neuvottelumekanismia tulisi uudistaa. Nykyisin jokainen valtio pitää loppuun asti kiinni omista erityisintresseistään.  Pietikäinen ehdottaa, että korkeimmalla poliittisella tasolla tulisi sopia tavoitteista ja tehdä tarvittavat "suuret lupaukset", joiden yksityiskohdat virkamiehet sitten hioisivat kuntoon.  

 

Myös Sirkka Haunia korosti, että koko YK:n neuvottelujärjestelmä olisi uudistusten tarpeessa. Lisäksi EU:n ilmastostrategiassa on nyt mietinnän paikka, sillä Kööpenhaminan jälkeen ei uusia avauksia ole juuri tullut, Haunia totesi.

 

 

Satu Hassin mukaan EU:n on nyt käynnistettävä päästövähennysten "kirikierros" ja nostettava tavoitettaan 30 prosentin kasvihuonekaasujen vähennykseen vuoteen 2020 mennessä. Hassin mukaan talouden taantuma on selvästi laskenut päästövähennysten kustannuksia. Päästöjä vähentävän teknologian kehittäminen on merkittävä kasvuala, Hassi muistutti.

– Kyse ei siis ole vain vyön kiristämisestä. 

 

Myös Sirpa Pietikäinen kannatti EU:n tavoitteen tiukentamista. Kaikki mahdolliset keinot on käytettävä, sillä ilmastonmuutoksen haaste ei poistu itsestään. Pietikäisen mukaan tilanne on sama kuin maraton-juoksuun valmistauduttaessa. On turha kuvitella, että voi vain ottaa pari askelta enemmän päivässä ja se riittää.

– Tavoitteen asettamisen jälkeen tarvitaan kunnollinen treenausohjelma ja harjoittelu on aloitettava ajoissa.

 

Mika Nykänen puolestaan toivoi, ettei EU lähtisi yksipuolisesti kiristämään vähennystavoitteitaan. Myös keskeisimmät kilpailijat on saatava sitoutumaan samantasoisiin tavoitteisiin, sillä muuten Euroopan kilpailukyky kärsii entisestään.

– Myös maratoniin pätee, että matka ei tapa vaan vauhti, Nykänen vertasi.