Kansallinen näkökulma - Lehdistötiedote
Mepit yksimielisiä: Naisiin kohdistuva väkivalta vakava ihmisoikeusloukkaus
Toimielimet - Suomi - 19-03-2010 - 10:53
Meppipanelistit Jaakonsaari, Essayah ja Hassi.
Euroopan parlamentin tiedotustoimiston ja Naisjärjestöt yhteistyössä NYTKIS ry:n 12.3. järjestämässä paneelikeskustelussa Helsingissä pohdittiin, kuinka naisiin kohdistuvaa väkivaltaa voisi ehkäistä ja sen uhreja auttaa. Näkemyksiään esittivät mepit Sari Essayah, Satu Hassi ja Liisa Jaakonsaari, sekä Naisten linja ‑puhelinpalvelun Rauni Kortesalmi ja Minna Piispa Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta. Puhetta johti Amnestyn Pia Puu Oksanen.
Alistamisen äärimmäinen muoto
Minna Piispa määritteli naisiin kohdistuvan väkivallan sukupuoleen ja seksuaalisuuteen kohdistuvaksi väkivallaksi.
– Seksuaalinen väkivalta traumatisoi sitä kohdanneen niin, ettei tämä kykene hakemaan apua. Usein uhri syyttää itseään, eikä tunnista, että on kyse väkivallasta. Siksi on valtion velvollisuus auttaa uhreja.
Ympäristö voi painostaa naista kestämään ja jaksamaan, ja uhrin odotetaan jopa ymmärtävän väkivaltaista miestään. Parisuhdeväkivalta jää helposti tunnistamatta myös eri alojen ammattilaisilta, jotka tapaavat työssään sen uhreja.
– Mediassa pitäisi ilmaista selkeämmin, mistä puhutaan, kun käsitellään naisiin kohdistuvaa väkivaltaa. Tarvitaan myös koulutusta, jotta ammattilaiset osaisivat kohdata uhrit ja kuunnella heidän kokemuksiaan, Rauni Kortesalmi toivoi.
Satu Hassi (Vihr, Greens/EFA) kuvasi fyysistä väkivaltaa ääripääksi yhteiskunnan naista alistavien rakenteiden jatkumolla.
– Väkivaltaan pitää suhtautua päättäväisesti, sillä sen katsominen läpi sormien vahvistaa muita alistamisen tapoja.
Puheista toimintaan, huipulta ruohonjuuritasolle
– Puheenjohtajamaa Espanja on pääministerinsä José Luis Zapateron johdolla nostanut naisiin kohdistuvan väkivallan voimakkaasti esille EU:ssa, iloitsi Facebookiin Naiset rakastavat Zapateroa -ryhmän perustanut Liisa Jaakonsaari (SDP, S&D).
Meppi kuitenkin kyseenalaisti EU:n poliittisen tahdon puuttua väkivaltaan, ja vaati konkreettisia tekoja: Vilnan tasa-arvoinstituutin toiminta on saatava vauhtiin, ja väkivallan uhreille on perustettava Espanjan ehdottama unionin laajuinen, maksuton auttava puhelin.
Lainsäädäntö avuksi
Lähestymiskielto auttaa usein katkaisemaan väkivallan, ja Espanjan aloitteen seurauksena yhdessä jäsenmaassa määrätty lähestymiskielto voisi toteutuessaan laajentua koko EU:n alueelle. Aina kieltoa ei kuitenkaan uskalleta hakea, sillä sen pelätään provosoivan kiellon saajaa.
Sari Essayah (KD, EPP) piti oleellisena parannuksena lainsäädännöllistä muutosta, jolla parisuhdeväkivallalta poistettaisiin asianomistajarikoksen status. Tällöin poliisilla olisi velvollisuus jatkaa tapauksen tutkintaa, vaikka rikoksen uhri peruisikin syytteen, kuten väkivallan tekijän painostuksesta usein tapahtuu.
Panelistit kuitenkin torjuivat ajatuksen unionin yhteisestä linjauksesta liittyen sovitteluun parisuhdeväkivaltatapauksissa. Uhrin turvallisuutta käsittelyn jälkeen ei voida taata, ja usein sitä seuraakin väkivaltaa.
– Sovittelu voisi hämärtää rikoksen statuksen, Essayah pelkäsi, ja huomautti myös turvakotien vähäisyydestä Suomessa.
– Tarvitaan siis lakimuutoksia, hyvää journalismia ja koulutusta tietyille ammattiryhmille, sekä lisää turvakoteja ja auttavan puhelimen kaltaisia matalan kynnyksen palveluja, Kortesalmi kertasi toivottavia parannuksia.
Tekstin on kirjoittanut Euroopan parlamentin Suomen-tiedotustoimiston harjoittelija Laura Manninen.
Viite: 20100218IPR69239