Lehdistötiedote
Enemmän työtä parlamentille: enemmän resursseja tarpeen
Talousarvio - 25-02-2010 - 12:22
Täysistunto
Täysistunto
Parlamentti hyväksyi torstaina rahoituksen 150 uuteen virkaan Euroopan parlamentissa ja parlamentin jäsenten avustajien palkkaamista koskevan määrärahan korottamisen. Lisähenkilökuntaa tarvitaan parlamentin poliittisiin ryhmiin ja hallintoon sekä parlamentin jäsenten kanssa työskentelyyn, koska parlamentin valta ja tehtävät kasvoivat huomattavasti Lissabonin sopimuksen myötä.
Kulut ja rahoitus
Uusien "Lissabon-paikkojen" kokonaiskustannus olisi 13,4 miljoonaa euroa, mikä on 0,8 prosenttia parlamentin koko 1,6 miljardin euron budjetista vuodelle 2010. Kompensaationa budjettivaliokunta päätti alentaa parlamentin sisäistä kiinteistövarausta 4 miljoonalla eurolla, jotta parlamentti pysyy itse asettamassaan 20 prosentin raamissa kaikista EU-toimielinten hallintomenoista.
Nämä lisätoimet, aiemmat laajentumiset sekä parlamentin jäsenten uudet säännöt, joiden mukaan heidän palkkansa maksaa parlamentti eivätkä jäsenmaat, aiheuttavat sen, että parlamentin budjetti on venytetty äärimmilleen. Nyt tehty äänestys ei ole lopullinen. Komission tulee vielä ottaa päätöslauselma huomioon muodollisessa budjettiehdotuksessa, ja lopulta neuvoston ja parlamentin on hyväksyttävä se.
Uusi henkilökunta
Parlamentti kannatti 75 uuden virkamiehen palkkaamista sekä 75 paikan lisäämistä poliittisille ryhmille. Parlamentin jäsenten avustajien palkkaamiseen tarkoitettua määrärahaa tulisi nostaa 1500 eurolla kuukaudessa jäsentä kohti, jotta he pystyisivät palkkaamaan enemmän tai ammattitaitoisempaa henkilökuntaa avustamaan uusien lainsäädäntövastuiden kanssa. Tätä rahaa jäsenet eivät maksa avustajilleen itse, vaan siitä huolehtii parlamentin hallinto.
Suurimmalla osalla uusista viroista - 70:llä kaikkiaan - vahvistettaisiin henkilökuntaa parlamentin valiokunnissa, joissa lainsäädäntöä tarkastellaan ennen täysistuntovaihetta. He auttaisivat parlamentin uusissa vaatimuksissa erityisesti maatalouden, oikeus- ja sisäasioiden sekä rahoitus- ja talousasioiden aloilla. Lisäksi viisi virkaa perustettaisiin lisäämään yhteistyötä kansallisten parlamenttien kanssa, sillä myös näiden asema vahvistui Lissabonin sopimuksen myötä.
"20 prosentin säännön" kunnioittaminen
Vuodesta 1988 alkaen parlamentti on rajannut hallinnollisen budjettinsa 20 prosenttiin koko EU:n hallinnollisesta budjetista. Parlamentti käyttää lähtökohtanaan rahoitusnäkymiä (joita kutsutaan myös monivuotisiksi rahoituskehyksiksi) eli EU:n monivuotista talousarviota. Parlamentin osuus EU:n koko hallinnollisesta budjetista nousisi 19,87 prosentista 19,99 prosenttiin.
Vaikka 20 prosentin katto sovittiin vuonna 1988 sillä ehdolla, ettei se sisällä laajentumisia tai mahdollista parlamentin jäsenten asemaa koskevien sääntöjen voimaantuloa, parlamentti on tähän asti onnistunut pitämään hallinnollisen budjettinsa alle 20 prosentissa EU:n koko hallintobudjetista. Tämä siitä huolimatta, että EU-jäsenmaiden määrä on tänä aikana noussut 12:sta 27:ään ja parlamentin jäsenten määrä 434:stä 736:een ja pian 754:ään. Lisäksi parlamentin jäsenten palkat maksaa nykyisin parlamentti eivätkä jäsenmaat.
Mitä tapahtuu seuraavaksi?
Euroopan komissio on ainoa EU-toimielin, joka voi esittää tarkistuksia budjetteihin. Sen odotetaan pian tekevän ehdotuksen parlamentin vuoden 2010 budjetin tarkistamisesta. Neuvosto ja parlamentti voisivat näin hyväksyä tämän ehdotuksen huhtikuussa.
1. joulukuuta 2009 voimaan tullut Lissabonin sopimus antaa Euroopan parlamentille merkittävästi lisää lainsäädäntövaltaa. Euroopan parlamentti ja neuvosto päättävät nyt yhdessä lähes kaikesta EU:n lainsäädännöstä, mukaan lukien maataloudesta, maahanmuutosta, energiasta ja EU:n budjetista. Parlamentti on EU:n ainoa suoraan valittu toimielin. Sen valtaa on vahvistettu nyt myös sen varmistamisessa, että EU toimii vastuullisesti suhteessa kansalaisiin, esimerkiksi kasvattamalla parlamentin valtaa EU:n huippuvirkojen nimityksissä.
Viite: 20100224IPR69474