Teema-artikkeli
Euroopan parlamentti täysistunnossa 8.–11. maaliskuuta
Toimielimet - 05-03-2010 - 12:58
Kuva EP:n täysistuntosalista Strasbourgissa
Parlamentti kokoontui Strasbourgissa kansainvälisenä naistenpäivänä täysistuntoon. Mepit arvioivat EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa ja Gazan konfliktin jälkipyykkiä ihmisoikeusloukkauksista. EP otti kantaa Euroopan 2020 -työllisyys- ja kasvustrategiaan ja Kreikan velkakriisiin. Istuntoviikon asialistalla olivat myös Ranskan, Madeiran ja Chilen luonnonmullistukset, ilmastopolitiikan seuraavat askeleet ja romanien osallistaminen. Parlamentti muisti torstaina terrorismin uhreja.
Lue koosteemme istuntoviikon kohokohdista.
Parlamentti kokoontuu täysistuntoon seuraavan kerran Brysselissä 24.–25. maaliskuuta.
Sommaire du dossier :
Strasbourgin täysistunnon kohokohdat 
Puhemies Buzek avasi Strasbourgin täysistunnon 
Meppien naistenpäivän viesti: "Sama palkka samasta työstä" 
Parlamentti haluaa keventää mikroyritysten byrokratiaa 
Millainen muoto rahasiirtojen verotukselle? 
Eurooppa 2020 -strategia: ei EU-rahoitusta ilman edistymistä tavoitteissa 
Gazan konflikti: Goldstonen suositusten täytäntöönpano 
EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikan legitimiteetin vahvistaminen 
Ilmastonmuutos: strategia Kööpenhaminan jälkeen - Luonnonkatastrofit: EP perää ehkäisyä ja solidaarisuusrahaston joustoa
Strasbourgin täysistunto: 10 kohokohtaa
Viite: 20100226FCS69663
Strasbourgin täysistunnon kohokohdat
Kansainvälinen naistenpäivä - taistelu naisiin kohdistuvaa väkivaltaa vastaan
Parlamentin puhemies Jerzy Buzek avasi täysistunnon maanantaina julkilausumalla, jolla juhlistettiin 99:nnettä kansainvälistä naistenpäivää. Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta kunnioittaa kaikkia sukupuoleen perustuvan väkivallan uhreja konferenssilla, joka pidetään Brysselissä 16. maaliskuuta. Naisiin kohdistuvan väkivallan vastainen taistelu on yksi Espanjan EU-puheenjohtajakauden painopisteistä.
Parlamentti arvioi EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa
Parlamentin jäsenet katsovat, että EU:n tulee tehostaa strategista riippumattomuuttaan sekä harjoittaa vahvaa ja tehokasta ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa. Parlamentti on valmis käyttämään budjettivaltaansa ja demokraattista valvontavaltaansa näissä politiikoissa, mukaan lukien ulkosuhdehallinnon rahoituksessa. Näin todetaan kahdessa mietinnössä, joista keskusteltiin ja äänestettiin Strasbourgissa.
Gazan konflikti: Goldstone-raportin suositusten seuranta
Parlamentti hyväksyi päätöslauselman YK:n Gazan konfliktiin liittyvästä tiedonhakumatkasta, jota johti entinen eteläafrikkalainen tuomari Richard Goldstone. Parlamentti keskusteli aiheesta 24. helmikuuta.
Kevennyksiä mikroyritysten hallinnolliseen taakkaan
Mepit haluavat mahdollistaa mikroyritysten vapauttamisen vuosittaisten tilinpäätösten laatimisesta. EU:n jäsenmailla olisi kuitenkin valta päättää vapautuksen myöntämisestä tai epäämisestä, ja mikroyritysten olisi yhä pidettävä rekisteriä, josta käy ilmi niiden liiketoimet ja rahoitustilanne.
Äänestys Eurooppa 2020 -strategiasta ja Kreikan velkakriisistä
Parlamentti hyväksyi päätöslauselman Brysselissä 11. helmikuuta pidetyn epävirallisen valtion- tai hallitusten päämiesten kokouksen seurannasta. EU-päämiehet sitoutuivat kokouksessaan tarvittaessa auttamaan Kreikkaa tämän velkakriisissä sekä keskustelivat EU:n uudesta työllisyyttä ja kasvua koskevasta Eurooppa 2020 -strategiasta. Parlamentti keskusteli näistä aiheista täysistunnossaan 24. helmikuuta.
Investoinnit vähähiilisiin teknologioihin
Parlamentin jäsenet haluavat EU-hallitusten panostavan enemmän investointeihin vähähiilisiin teknologioihin. Neuvostolle asettamassaan kysymyksessä teollisuusvaliokunta kannustaa jäsenmaita asettamaan vähähiilisten teknologioiden rahoittamisen yhdeksi painopisteeksi kautta 2010–2020 koskevassa etenemissuunnitelmassaan.
Parempaa suojaa EU:n lomailijoille: matkapakettidirektiivin tarkistaminen
Parlamentti kuuli komission suunnitelmista, jotka koskevat vuoden 1990 matkapakettidirektiivin tarkistamista. Direktiivillä suojataan kuluttajien oikeuksia näiden varatessa pakettimatkaa matkatoimiston kautta. Uudessa lainsäädännössä on tarkoitus ottaa huomioon myös matkustajien oikeudet tilanteissa, joissa lentoyhtiöt ovat maksukyvyttömiä. Parlamentti on vaatinut tätä toistuvasti sen jälkeen, kun useat halpalentoyhtiöt menivät konkurssiin.
Romanien osallistamiseen tarkoitettuja varoja on käytettävä tehokkaammin
Parlamentti keskusteli tiistaina neuvoston ja komission kanssa romanien osallistamisesta. EU-puheenjohtajamaa Espanja järjestää toisen romaniväestöä käsittelevän eurooppalaisen huippukokouksen Cordobassa 8. huhtikuuta. Parlamentti äänestää päätöslauselmasta seuraavassa Brysselin-täysistunnossa 25. maaliskuuta.
Lemmikkien passeja koskevia poikkeuksia jatketaan Suomelle ja neljälle muulle maalle
Vuodesta 2003 lähtien EU-maiden välillä matkustavilta kissoilta, koirilta ja freteiltä on vaadittu tunnistamista varten elektroninen mikrosiru tai selkeästi luettava tatuointi sekä passi, jossa on todistus raivotautirokotuksesta. Parlamentti hyväksyi tiistaina 9. maaliskuuta lemmikkieläinten passeja koskevan poikkeusluvan pidennyksen joulukuuhun 2011 asti. Viidellä EU-maalla – Suomella, Ruotsilla, Britannialla, Irlannilla ja Maltalla – on määräaikainen poikkeuslupa pitää yllä muita EU-maita tiukempia kriteerejä maahan päästettäville lemmikeille.
Muut aiheet
Täysistunnossa keskusteltiin ja äänestettiin myös seuraavista aiheista:
- Euroopan globalisaatiorahaston varojen käyttöönotto (Saksa and Liettua)
- Valko-Venäjän tilanne – äänestys päätöslauselmasta
- Liikkuvuus pitkäaikaista oleskelua varten myönnetyn viisumin nojalla – mietintö
- Kilpailupolitiikkaa koskeva kertomus 2008
- EU:n ulkopolitiikan korkea edustaja Catherine Ashtonin julkilausuma Kuuban tilanteesta – päätöslauselma
- Tilanne Chilessä
- Väärentämisenvastaisen kauppasopimuksen (ACTA) neuvottelujen avoimuus ja tilanne – päätöslauselma
- Luonnonkatastrofit Madeiralla ja Ranskassa – päätöslauselma
- Rahoitustapahtumista perittävä vero – suullinen kysymys
- Arktisia alueita koskeva EU:n politiikka – Unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan/komission varapuheenjohtajan julkilausuma
- Sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan kolme mietintöä: sisämarkkinoiden tulostaulu, kuluttajansuoja ja SOLVIT
- Kyselytunti (vastaajana komission puheenjohtaja)
- Ensimmäisen rautatiepaketin direktiivien täytäntöönpano – suullinen kysymys
- Koillis-Atlantin rannikkojen ja vesien suojelemisesta pilaantumiselta tehty yhteistyösopimuksen lisäpöytäkirja
Puhemies Buzek avasi Strasbourgin täysistunnon
Puhemies Buzek avasi maaliskuun istunnon
Euroopan parlamentin puhemies Jerzy Buzek muisti useiden luonnonkatastrofien uhreja täysistunnon avauksessa Strasbourgissa maanantaina 8. maaliskuuta. Hän ilmaisi parlamentin solidaarisuuden Turkin ja Chilen maanjäristyksen sekä Euroopassa jyllänneen rajuilman uhreille. Hän muistutti myös, että Haitin maanjäristyksen uhrien määrä on noussut jo yli 300 000:n.
Puhemies onnitteli Liettuaa ja Viroa, joiden itsenäisyyden ja valtion uudelleen synnyttämisen 20. vuosipäivä on 11. maaliskuuta. Hän nosti esille myös 10. maaliskuuta vietettävän Tiibetin kansannousun 51. vuosipäivän ja toivoi, että Kiinan viranomaiset ryhtyisivät vuoropuheluun Tiibetin edustajien kanssa.
Puhemies Buzek totesi, että oli tehnyt päätöksen parlamentin jäsenelle Nigel Faragelle (Iso-Britannia) annettavasta sanktiosta tämän puheista edellisessä täysistunnossa. Euroskeptikkoedustaja Faragelta pidätetään kymmenen päivän päivärahat. Puhemies mainitsi lisäksi, että parlamentti on yhdessä muiden EU-toimielinten kanssa aloittanut neuvottelut Brysselin kaupungin ja Belgian valtion kanssa turvallisuustilanteen parantamisesta toimielinten lähellä.
Puhemies antoi lisäksi julkilausuman kansainvälisestä naistenpäivästä.
Meppien naistenpäivän viesti: "Sama palkka samasta työstä"
Puhujat (vasemmalta) Wortmann-Kool, Schulz, Wallis, Cornelissen, Yannakoudakis, Svensson, Andreasen ja Morvai (ryhmiin kuulumattomat).
Parlamentti kokoontui Strasbourgissa täysistuntoon kansainvälisenä naistenpäivänä 8. maaliskuuta. Mepit pohtivat istunnon aluksi sitkeää palkkakuilua miesten ja naisten välillä, naisiin kohdistuvaa väkivaltaa ja naisten edustusta politiikassa. Useat jäsenet arvostelivat komission esitystä EU:n uudeksi tasa-arvo-suunnitelmaksi, komissio kun laati viisivuotisohjelmansa kuulematta kansalaisjärjestöjä ja parlamentaarikkoja.
Puhemies Jerzy Buzek piti naistenpäivää mahdollisuutena keskustella sukupuolten tasa-arvosta, tuesta yksinhuoltajaäideille ja väkivallan torjunnasta. "Syrjinnän yhteiskunnassa tai työelämässä tulisi olla menneisyyttä", Buzek sanoi ja toivoi lisää naisjäseniä Euroopan parlamenttiin.
Myös liberaalidemokraattien Diana Wallis haluaa lisää naisia parlamenttiin. Hän kertoi, että Isossa-Britanniassa päästäisiin nykytahdilla tasa-arvoiseen edustukseen 200 vuodessa. "Paljon on jo saavutettu, paljon on juhlittavaa, mutta myös hyvin paljon tehtävää".
Palkkakuilu
Naiset muodostavat puolet maailman väestöstä, mutta ansaitsevat vain 10 % tuloista, muistutti keskustaoikeiston kansanpuolueryhmä EPP:n Corien Wortmann-Kool (Hollanti).
Yhteiskunta ei perustu yhtäläisille oikeuksille, jos "jos miehet ja naiset saavat samasta työstä eri palkan", jatkoi sosialistien ja demokraattien Martin Schulz. Saksalainen kehotti toteuttamaan EU:n "sama palkka samasta työstä" -periaatteen.
Citation
Emme tee työtä naisten oikeuksien puolesta pelkästään tänään 8. maaliskuuta, vaan kaikkina päivinä.Eva-Britt Svensson
Vapaa ja demokraattinen Eurooppa-ryhmän Marta Andreasen kehotti lopettamaan "demagogisten tasa-arvolakien" säätämisen, sillä ne vaikeuttavat niiden naisten elämää, jotka haluavat tehdä työtä. Tasa-arvossa ei ole brittimepin mukaan kyse laeista vaan asenteista. "Olisin loukkaantunut, jos saisin erityiskohtelua vain kromosomieni vuoksi", hän totesi.
Naisten peruskirja
Terveys- ja kuluttajapolitiikasta vastaava komissaari John Dalli muistutti, että komission 5. maaliskuuta esittelemä naisten peruskirja on hyvä perusta EU:n tasa-arvotyölle. Komissio sitoutuu sisällyttämään sukupuolinäkökulman kaikkeen politiikkaansa seuraavien viiden vuoden aikana ja toteuttamaan samalla erityistoimia tasa-arvon edistämiseksi niin työelämässä kuin päätöksenteossa.
Vihreiden Marije Cornelissen (Hollanti) suhtautui peruskirjaan epäillen, sillä parlamenttia ja kansalaisjärjestöjä ei kuultu sen laatimisessa. Nyt "meidän täytyy nähdä tekoja pelkkien sanojen sijaan".
Myös vasemmiston GUE/NGL-ryhmän Eva-Britt Svensson oli huolissaan peruskirjan heikosta sisällöstä ja keskustelun puuttumisesta. Ruotsalaismeppi ehdotti, että ehdotuksista keskusteltaisiin Euroopan parlamentin ja yleisön kanssa tulevan vuoden naistenpäivän edellä. "Emme tee työtä naisten oikeuksien puolesta pelkästään tänään 8. maaliskuuta, vaan kaikkina päivinä. Tätä Euroopan miehet ja naiset tarvitsevat".
Parlamentti haluaa keventää mikroyritysten byrokratiaa
Euroseteleitä ja -kolikoita
Parlamentti hyväksyi keskiviikkona EU:n tilinpäätösvelvoitteisiin muutoksia, joiden avulla erittäin pienet yritykset voitaisiin vapauttaa vuosittaisten tilinpäätösten laatimisesta. EU:n jäsenmailla olisi kuitenkin valta päättää vapautuksen myöntämisestä tai epäämisestä riippuen kansallisesta tilanteesta. Yritysten olisi joka tapauksessa ylläpidettävä rekisteriä, josta käy ilmi niiden liiketoimet ja rahoitustilanne.
Parlamentti hyväksyi lainsäädäntöpäätöslauselman äänin 445 puolesta, 196 vastaan ja 21 tyhjää. Se kehottaa siinä myös suorittamaan neljännen ja seitsemännen yhtiöoikeusdirektiivin yleisen tarkistuksen vuonna 2010.
Noin 7,2 miljoonaa yritystä on velvollisia noudattamaan EU:n tilinpäätösvelvoitteita. Noin 5,4 miljoonaa näistä eli noin 75 prosenttia on "mikroyhteisöjä" eli esimerkiksi kukkakauppoja tai pieniä leipomoja. Ne toimivat pääasiassa paikallisesti tai alueellisesti ilman rajat ylittävää toimintaa. Nyt esillä ollut ehdotus antaisi jäsenmaille mahdollisuuden yksinkertaistaa mikroyritysten liiketoimintaedellytyksiä poistamalla niiden tilinpäätösvelvoitteet, jotta yritysten kilpailukykyä ja kasvumahdollisuuksia voidaan hyödyntää paremmin.
"Mikroyritykset toimivat yleensä alueellisilla tai paikallisilla markkinoilla. Näin niillä ei ole rajat ylittävää vaikutusta Euroopan yhtenäismarkkinoilla. Siksi looginen päätelmä on, ettei niiden tarvitse olla sidottuja EU:n laajuiseen sisämarkkinasääntelyyn", mietinnön esittelijä, keskustaoikeiston kansanpuolueryhmä EPP:n Klaus-Heiner Lehne (Saksa) totesi.
Vapautus vuosittaisesta tilinpäätöksestä koskisi yrityksiä, jotka täyttävät kaksi seuraavista kriteereistä: tase on alle 500 000 euroa, nettoliikevaihto on alle miljoona euroa ja/tai työntekijöitä on noin 10 tilikauden aikana.
Parlamentti katsoo, että jäsenmailla tulisi olla oikeus valita vapauttavatko ne mikroyritykset tilinpäätösvelvoitteista vai ei "ottaen eritoten huomioon maassa vallitsevan tilanteen eli niiden yritysten lukumäärän, jotka eivät ylitä kyseisessä artiklassa määriteltyjä raja-arvoja".
Parlamentti painottaa myös, että mikroyhteisöjen tulee edelleen "vähimmäisstandardina" olla velvoitettuja pitämään rekisteriä, josta käy ilmi niiden liiketoimet ja rahoitustilanne. Tällä halutaan vastata huoliin siitä, että tilinpäätösvelvollisuudesta luopuminen vaikeuttaisi sisäistä organisaatiota sekä vähentäisi avoimuutta ja tiedonsaantia.
Asiasta käydyn keskustelun aikana mietinnön esittelijä korosti, että ehdotus on jumissa neuvostossa. Hän vetosi asiaa vastustavaan määrävähemmistöön, jotta nämä "miettisivät kantansa uudelleen". Suomi ei kuulu näiden maiden joukkoon.
Kuinka paljon säästöä tulisi?
Komission vaikutusarvioinnissa mainitaan tutkimus, jonka mukaan tilinpäätösvelvoitteiden noudattaminen maksaa yrityksille keskimäärin 1558 euroa. Tästä summasta 1169 euroa kuluu hallinnollisiin kustannuksiin eli esimerkiksi sellaiseen tiedonkeruuseen ja -käsittelyyn, joka tehdään vain oikeudellisten velvoitteiden täyttämiseksi eikä yrityksen omien tarpeiden vuoksi.
Jos kaikki jäsenvaltiot vapauttaisivat mikroyritykset näistä velvoitteista ilman lisävaatimuksia, ehdotuksella säästettäisiin arviolta 6,3 miljardia euroa.
Millainen muoto rahasiirtojen verotukselle?
Pörssilistaus ©BELGA/WESTEND61
Parlamentti katsoo keskiviikkona hyväksymässään päätöslauselmassa, että on tärkeää edistää suunnitelmia maailmanlaajuisesta verosta, jolla estettäisiin rahoituslaitosten kohtuutonta riskien ottoa. Samalla tulisi varmistaa, että rahoitusala maksaa rahoituskriisin aiheuttamat vahingot. Jos maailmanlaajuista veroa ei saada aikaan, EU voisi harkita aloittavansa yksin.
Parlamentti pyytää komissiota laatimaan ennen kesäkuussa pidettävää G20-huippukokousta vaikutustenarviointi maailmanlaajuisesta rahasiirroista perittävästä verosta, jotta EU voi esittää siellä yhteisen kannan. Komission tulisi myös tutkia, ehkäisisikö rahasiirroista perittävä vero rahoituskriisin tulevaisuudessa kohdistumalla tietyntyyppisiin "ei-toivottuihin" rahoitustapahtumiin, jotka komissio määrittelisi.
EP kehottaa komissiota ja neuvostoa arvioimaan, miten veroa voitaisiin käyttää myös rahoitusmekanismina, jolla tuettaisiin ilmastonmuutokseen mukautumista ja sen vaikutusten lieventämistä kehitysmaissa sekä rahoitettaisiin kehitysyhteistyötä. Lisäksi tulisi tutkia, missä määrin vero voisi hyödyttää EU:n talousarviota.
Vaikka parlamentti kannattaa maailmanlaajuista lähtökohtaa G20:n kautta, se katsoo, että myös vain EU:n laajuisen veron käyttöönottoa tulisi arvioida siinäkin tapauksessa, että EU:n pääkumppanit eivät ota vastaavaa veroa käyttöön.
Päätöslauselmassa korostetaan, että kaikissa ratkaisuissa on ehdottomasti pyrittävä välttämään EU:n kilpailukyvyn heikentämistä tai kestävien investointien vaikeuttamista sekä palvelujen tarjoamisen siirtymistä. Erityisesti tulee välttää tällaisten verojen negatiivinen vaikutus yksittäisiin sijoittajiin ja pk-yrityksiin.
Tällä päätöslauselmalla ei ajeta mitään tiettyä mallia, vaan halutaan käynnistää työ monien avoinna olevien kysymysten vastaamiseksi, talous- ja rahoitusvaliokunnan jäsen Edward Scicluna (sosialistien ja demokraattien ryhmä, Malta) totesi maanantaina käydyssä keskustelussa komission kanssa. Hän lisäsi: "Tällä verolla on yhtä monta puolustajaa kuin vastustajaakin."
Komission puolesta vastannut Algirdas Semeta sanoi, että asiaan on hyvä saada ratkaisu maailmanlaajuisella tasolla, koska se on ainoa keino estää pääomien karkaaminen. Hän totesi lisäksi, että komissio harkitsee rahoitusalan sääntelyä tämänkaltaisen veron avulla ja että ilman tarkoin määriteltyä jakelumekanismia saadut tulot saattaisivat hyvin päätyä niihin harvoihin maihin, joissa on suuria rahoituskeskuksia.
Eurooppa 2020 -strategia: ei EU-rahoitusta ilman edistymistä tavoitteissa
One moment of the vote session in Strasbourg, 10th of March 2010
Eurooppa 2020 -strategian tulisi keskittyä työttömyyden alentamiseen, talouspolitiikkojen parempaan koordinaatioon ja vahvistettuun talouden hallintaan, jossa käytetään sitovia sääntöjä, parlamentti totesi keskiviikkona. Se korosti, että EU-rahoituksen tulisi olla ehdollista tulosten ja strategian tavoitteiden osalta.
Kun EU:n bruttokansantuote on alentunut neljä prosenttiyksikköä ja työttömiä on yli 23 miljoonaa, Eurooppa 2020 -strategian on taattava tehokas vastaus talous- ja rahoituskriisille, parlamentti toteaa päätöslauselmassa, jonka se hyväksyi äänin 462 puolesta, 140 vastaan ja 58 tyhjää.
Parlamentti pyytää komissiota ehdottamaan uusia toimenpiteitä sekä mahdollisia seuraamuksia jäsenvaltioille, jotka eivät toteuta Eurooppa 2020 -strategiaa, ja kannustimia jäsenvaltioille, jotka toteuttavat sitä. Päätöslauselman mukaan strategian eri tavoitteiden saavuttamiseksi annettavan "EU-rahoituksen ehtona olisi oltava tuloksien aikaan saaminen ja yhdenmukaisuus Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden kanssa".
Vahvempi eurooppalainen taloushallinto
Parlamentti pitää myönteisenä Eurooppa-neuvoston päätöstä, että määritellään vähemmän tavoitteita, joista tehdään selkeämpiä, realistisempia ja määrällisesti paremmin arvioitavia. Se korostaa parlamentin avainroolia strategian toteuttamisessa ja katsoo, että olisi laadittava toimielinten välinen sopimus, jossa neuvoston olisi sitouduttava pidättymään strategian muuttamisesta lähivuosina, jos se ei ole ensin kuullut parlamenttia virallisesti.
Lissabonin strategia epäonnistui, koska EU:n tasolla ei ollut tehokkaita aloitteita ja sitovia välineitä, päätöslauselmassa todetaan. Siinä kehotetaan Eurooppa-neuvostoa hylkäämään avoimen koordinointimenetelmän, joka perustuu talouspolitiikan saralla parhaiden käytänteiden vaihtamiseen ja kannustetaan komissiota käyttämään Lissabonin sopimusta koordinoidakseen jäsenvaltioiden talousuudistuksia ja toimintasuunnitelmia.
Työttömyys on ydinkysymys
Parlamentin mukaan työttömyys on keskeinen kysymys kriisin yhteydessä käytävissä keskusteluissa. Se uskoo, että voidakseen paneutua suureen ja kasvavaan työttömyyteen EU:n on toteutettava kunnianhimoinen sosiaalinen ohjelmansa, johon sisältyvät toimet köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjumiseksi, koulunkäynnin keskeyttämisen vähentämiseksi ja elinikäisen oppimisen edistämiseksi.
Parlamentti kehottaa jäsenvaltioita hoitamaan työttömyyttä luomalla lisää koulutus- ja harjoittelumahdollisuuksia nuorille sekä komissiota laatimaan strategian nuorisotyöttömyyden torjumiseksi.
Talouspolitiikkojen parempi koordinointi
Parlamentti katsoo, että EU:n talousstrategioiden, kuten kestävän kehityksen strategian sekä vakaus- ja kasvusopimuksen keskinäistä koherenssia tulisi edistää. Taloudellista koordinaatiota on vahvistettava euron vakauden varmistamiseksi. Parlamentti painottaa tarvetta luoda yksi eurooppalainen vakaudenvalvontajärjestelmä.
Neuvoston ja komission olisi annettava ehdotuksia sisämarkkinoiden toteuttamisen päätökseen saamiseksi, ja komission pitää painottaa enemmän pienten ja keskisuurten yritysten edistämistä ottaen huomioon, että suurin osa työpaikoista luodaan tällä alalla.
Lopuksi parlamentti katsoo, että nykyinen talousarvio ei heijasta riittävästi taloudellisia tarpeita, joilla tartutaan 21. vuosisadan haasteisiin ja kehottaa komissiota säilyttämään tutkimus- ja kehittämistavoitteenaan 3 prosenttia bruttokansantuotteesta.
Gazan konflikti: Goldstonen suositusten täytäntöönpano
Israel iski eteläisen Gazan Rafahiin 13. tammikuuta 2009 ©BELGA/EPA/ABED RAHIM KHATIB
Parlamentti vaatii hyväksymässään päätöslauselmassa, että Gazan konfliktin kaikkien osapuolten tulisi kunnioittaa ihmisoikeuksia ja että riippumattomien tahojen tulisi tutkia väitetyt ihmisoikeusrikkomukset. Lisäksi EU:lla tulisi olla vahva yhteinen kanta Goldstonen raportin jatkotoimiin ja soveltamistoimien tarkkaan seurantaan.
"Kansainvälisen humanitaarisen oikeuden ja kansainvälisen ihmisoikeuslainsäädännön kunnioittaminen kaikkien osapuolten toimesta ja kaikissa olosuhteissa sekä israelilaisten ja palestiinalaisten keskinäisen luottamuksen rakentaminen ovat keskeisiä tekijöitä rauhanprosessissa, jonka tarkoituksena on johtaa kahden rauhanomaisesti ja turvassa vierekkäin toimivan valtion syntymiseen", parlamentin jäsenet toteavat päätöslauselmassa. Parlamentti korostaa "jälleen kerran, miten tärkeää on saada aikaan oikeudenmukainen ja kestävä rauha Lähi-itään ja etenkin israelilaisten ja palestiinalaisten välille".
Riippumattomat ja puolueettomat selvitykset viiden kuukauden kuluessa
Euroopan parlamentti kehottaa kumpaakin osapuolta toteuttamaan viiden kuukauden kuluessa YK:n yleiskokouksen 5. marraskuuta 2009 ja 26. helmikuuta 2010 hyväksymien päätöslauselmien mukaisesti selvityksiä, jotka täyttävät riippumattomuuden, puolueettomuuden, avoimuuden, ripeyden ja tehokkuuden kansainväliset vaatimukset. Tämä on linjassa YK:n yleiskokouksen 26. helmikuuta 2010 hyväksymän päätöslauselman kanssa, jossa vaaditaan lisäselvityksiä.
Goldstonen raportin suositusten täytäntöönpano ja seuranta
Parlamentti kehottaa unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkeaa edustajaa ja jäsenvaltioita pyrkimään vahvaan EU:n yhteiseen kantaan eteläafrikkalaisen entisen tuomarin Richard Goldstonen johtaman, Gazan ja Etelä-Israelin konfliktia käsittelevän selvitysvaltuuskunnan raportin seurannasta.
Heidän tulee vaatia "julkisesti sen suositusten täytäntöönpanoa sekä kaikista kansainvälisen oikeuden loukkauksista, myös väitetyistä sotarikoksista, vastuuseen asettamista" ja kehottaa kumpaakin osapuolta "toteuttamaan selvityksiä, jotka täyttävät riippumattomuuden, puolueettomuuden, avoimuuden, ripeyden ja tehokkuuden kansainväliset vaatimukset".
Lisäksi unionin ulko- ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan ja jäsenvaltioiden tulee seurata "aktiivisesti Goldstonen raporttiin sisältyvien suositusten täytäntöönpanoa kuulemalla EU:n ulkoisia operaatioita ja alalla toimivia valtioista riippumattomia järjestöjä".
Ei rajoituksia riippumattomien järjestöjen toimintaan
Parlamentti korostaa kaikkien osapuolten, viranomaisten ja valtioista riippumattomien järjestöjen yhteistyön merkitystä ja "on huolestunut painostuksesta tiettyjä Goldstonen raportin valmistelussa ja seurantaselvityksissä mukana olleita valtioista riippumattomia järjestöjä kohtaan ja kehottaa kaikkien osapuolten viranomaisia pidättäytymään toimista, joilla puututaan näiden järjestöjen toimintaan".
Parlamentti toteaa, että Gazan humanitaarinen kriisi on edelleen pahentunut kansainvälistä humanitaarista oikeutta rikkovan saarron takia ja vaatii, että Gazan rajanylityspaikat on avattava välittömästi ja ehdoitta.
Päätöslauselma hyväksyttiin äänin 335 puolesta, 287 vastaan ja 43 tyhjää.
EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikan legitimiteetin vahvistaminen
Esittelijät Danjean ja Albertini sekä ulkosuhteiden korkea edustaja Ashton parlamentissa
Parlamentti katsoo, että EU:n tulee tehostaa strategista riippumattomuuttaan sekä harjoittaa vahvaa ja tehokasta ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa. Parlamentti aikoo käyttää budjettivaltaansa ja demokraattista valvontavaltaansa näiden politiikkojen osalta, mukaan lukien EU:n ulkosuhdehallinnon rahoitus. Parlamentti hyväksyi kaksi näitä koskevaa päätöslauselmaa keskiviikkona 10. maaliskuuta.
Parlamentti korostaa, että Lissabonin sopimuksen tultua voimaan on tärkeää nostaa yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan (YUTP) demokraattista legitimiteettiä, esimerkiksi konsultoimalla parlamenttia systemaattisesti ennen Euroopan turvallisuus- ja puolustuspolitiikan (ETPP) operaatioiden käynnistämistä.
Nämä näkemykset ovat Gabriele Albertinin (keskustaoikeiston EPP, Italia) luonnostelemassa päätöslauselmassa, jonka parlamentti hyväksyi keskiviikkona äänin 592 puolesta, 66 vastaan ja 11 tyhjää. Päätöslauselma käsittelee neuvoston raporttia YUTP:n täytäntöönpanosta vuonna 2008.
Parlamentti haluaa vahvempaa parlamentaarista valvontaa EU:n erityisedustajien nimityksen ja toimivallan osalta. Asiasta vastaavaa parlamentin valiokuntaa tulisi kuulla Euroopan ulkosuhdehallinnon ylempien virkamiesten nimittämisestä. Parlamentti on päättänyt kutsua tiettyjä EU:n erityisedustajia ja edustustojen päälliköitä tulemaan valiokunnan kuultavaksi ennen nimitystään.
Koska parlamentilla on nyt suurempi budjettivalta, parlamentti vaatii nykyisten toimielinten välisten sopimusten uudistamista ja laajentamista, jotta YUTP:n ja ETPP:n budjetti- ja konsultointimenettelyt voidaan toteuttaa harmonisesti. Parlamentti vaatii myös parempaa pääsyä arkaluonteisiin tietoihin.
Parlamentti on huolestunut liian vähäisestä rahoituksesta EU:n budjetin ulkosuhdeasioita koskevassa otsakkeessa ja siten EU:n mahdollisuudesta harjoittaa uskottavaa ja ennakoivaa ulkopolitiikkaa. Parlamentti katsoo, että EU tarvitsee lisärahoitusta vastatakseen ennennäkemättömiin maailmanlaajuisiin haasteisiin. Parlamentti toivoo tulevansa konsultoiduksi menettelyissä, jotka koskevat kiireellistä rahoitusta YUTP-aloitteisiin.
Toinen päätöslauselma, jonka laati turvallisuus- ja puolustuspolitiikan alivaliokunnan puheenjohtaja Arnaud Danjean (EPP, Ranska), koskee Lissabonin sopimuksen vaikutuksia YUTP:hen. Tämä tehostettua EU:n strategista riippumattomuutta vaativa päätöslauselma hyväksyttiin äänin 480 puolesta, 111 vastaan ja 64 tyhjää.
Parlamentti tuki ajatusta perustaa ulkoasioiden neuvoston yhteyteen EU:n puolustusministereistä koostuva puolustusasioiden neuvosto ja kehotti perustamaan unionin pysyvän operaatiokeskuksen korkean edustajan alaisuuteen. Parlamentti suositti myös uudistetun Euroopan ulkosuhdeakatemian perustamista.
Ohjustentorjuntajärjestelmä laajaan keskusteluun
Parlamentti katsoo, että Yhdysvaltojen hallinnon kaavailemassa uudessa ohjustentorjuntajärjestelmässä olisi otettava huomioon Euroopan yhteinen näkemys Euroopan suojelemisesta ballistisilta ohjuksilta ja että sitä olisi kehitettävä koko maanosan kattavissa keskusteluissa.
Parlamentti toisti huolensa Iranin ja Pohjois-Korean tilanteesta ja muistutti unionin sitoumuksesta käyttää kaikkia välineitään maailmanlaajuista huolta aiheuttavien joukkotuhoaseiden levittämistä koskevien ohjelmien ennaltaehkäisemiseksi, estämiseksi, pysäyttämiseksi ja mahdollisuuksien mukaan lopettamiseksi. Se kehotti neuvostoa ja komissiota lisäämään huomattavasti Afganistanissa toteutettavien siviilitoimien resursseja.
EU-operaatioiden nopeampi toteutus
Parlamentti toivoi edistystä hankkeisiin, joissa kehitetään ETPP-operaatioiden ja unionin joukkojen siirtonopeutta, mukaan lukien eurooppalaisen lentokuljetuskaluston muodostaminen, tarkkailusatelliittien uusi sukupolvi ja merivalvontajärjestelmä. Parlamentti peräänkuulutti myös tiedonkulun kehittämistä Euroopan unionin operaatioissa toimiville sotilashenkilöstöille.
Ilmastonmuutos: strategia Kööpenhaminan jälkeen
Voimalan piippuja Kiinan Shanghaiss 28.1.2010.©BELGA_EPA_QILAI SHEN
Maailma katsoo Kööpenhaminan laihan ilmastosovun jälkeen jo kohti Cancunissa marraskuussa käynnistyvää ilmastohuippukokousta. EU haluaa saada kansainväliset ilmastoneuvottelut jälleen vauhtiin, jotta Meksikossa voitaisiin allekirjoittaa sitova sopimus ilmakehää lämmittävien hiilipäästöjen leikkaamisesta. Ilmastokomissaari Connie Hedegaard esitteli mepeille tiistaina strategian kansainvälisten ilmastoneuvotteluiden elvyttämiseksi.
Euroopan komissio julkisti tiistaina 9. maaliskuuta odotetun strategiansa kansainvälisten ilmastoneuvotteluiden elvyttämiseksi. Kööpenhaminan joulukuinen ilmastokokous päättyi laihaan sopuun ja katseet kääntyivät saman tien loppuvuodesta Meksikossa järjestettävään ilmastohuippukokoukseen. Mepit tenttasivat ilmastokomissaaria Strasbourgissa strategian tavoitteista ja sisällöstä.
Cancun ja odotukset: jäitä hattuun
"Kööpenhamina oli huomattavasti EU:n havittelemaa pienempi askel eteenpäin, mutta se oli kuitenkin askel eteenpäin", summasi ilmastotoimista vastaava komissaari Connie Hedegaard. EU:n tulisi komissaarin mukaan ylläpitää ilmastoneuvottelujen puhtia, jotta Cancunissa voitaisiin allekirjoittaa oikeudellisesti sitova sopimus.
Tanskan entinen ilmastoministeri tosin epäili, että lopullinen sopu saattaisi siirtyä tulevaan vuoteen; vaikka "EU olisi valmis sopuun, muut eivät näytä olevan". Vahingosta viisastuneena EU:n ei pidä kasata Meksikon varalle liikaa odotuksia, jotta mahdollinen epäonnistuminen ei heittäisi lisää vettä vastustajien myllyyn. EU:n on samalla jatkettava Yhdysvaltojen ja Kiinan painostamista mukaan ilmastotalkoisiin.
Ilmastosopuun "tarvitaan kaikki ystävät, joita voit saada"
"Meidän on löydettävä mekanismi, joka mahdollistaa tietojen ja kantojen vaihdon ilmastonmuutoskysymyksistä, koska sekä Euroopan parlamentilla että komissiolla on lukuisia kontakteja ja tapaamisia tällä alalla, esitti parlamentin valtuuskuntaa Kööpenhaminassa johtanut sosialistien ja demokraattien Jo Leinen. "Pelkään, että ilmastoneuvotteluissa käy kuten Dohan kauppaneuvotteluissa ja lopullinen sopimus viivästyy vuosi toisensa jälkeen", saksalaismeppi jatkoi.
EU on ilmastoneuvotteluissa riippuvainen muiden osapuolten hyvästä tahdosta, eikä voi allekirjoittaa sopimusta itsekseen, muistutti brittiliberaalien Chris Davies. "Tarvitset kaikki ystävät, joita voit saada".
Yksipuoliset päästövähennykset voisivat vahingoittaa Euroopan talouden kilpailukykyä, pelkäsi brittikonservatiivien Martin Callanan. EU:n on siirryttävä 20 % vuoteen 2020 mennessä -päästövähennystavoitteestaan vähintään 30 prosentin tavoitteeseen, vaati puolestaan vihreiden Satu Hassi.
Ilmastoväsymys ja -epäilys
Parlamentin suurimman leirin, keskustaoikeiston kansanpuolueryhmä EPP:n Richard Seeber puhui Eurooppaa vaivaavasta luottamuspulasta ilmastonmuutoksen syihin. "Tiedätte, että on gallupeja, joiden mukaan vain 30 prosenttia Euroopan kansalaisista uskoo, että hiilidioksidi vaikuttaa ilmastoon", itävaltalainen muistutti.
Euroskeptikkojen Paul Nuttall (Iso-Britannia) epäili muiden muassa myös hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneeli IPCC:n löydösten pätevyyttä ja arvioi, että EU:lla ei pitäisi olla mitään kiirettä ilmastodiilin kanssa.
Hedegaard vastasi epäilijöille, että päästövähennykset ovat hyväksi EU:lle, samoin kuin tehokkaampi energian ja luonnonvarojen käyttökin. Tämä hyödyttää yhteiskuntaa ja yrityksiä, joten EU:n pitäisi päinvastoin harkita nykyisten tavoitteidensa ylittämistä.
Kööpenhaminan sitoumus
Mistä Kööpenhaminassa sitten päästiin sopuun? Kokouksen loppuasiakirjassa tunnustetaan tarve rajata maapallon keskilämpötilan nousu kahteen celsiusasteeseen. Aiempi tiedemiesten suositus on nyt "yhteinen tavoite" – ensimmäistä kertaa YK:n asiakirjassa. Ilmastokokous ei tosin hyväksynyt asiakirjaa muodollisesti, eikä se sisällä määrällistä sitoumusta päästövähennyksiin tavoitteen saavuttamiseksi.
55 teollisuusmaata ja nousevaa taloutta (EU, Yhdysvallat, Kiina, Brasilia, Indonesia ja Intia...) sitoutui kuitenkin leikkaamaan tai rajoittamaan päästöjään. Maat tuottavat 78 % maailman kasvihuonekaasupäästöistä. Neuvottelujen vaikein pala oli saada kehittyviltä talouksilta ja teollisuusmailta päätöksiä taakanjaosta.
Teollisuusmaat sitoutuvat maksamaan kehitysmaille 30 miljardia dollaria ilmastotukea vuosina 2010–2012 ja 100 miljardia vuosittain vuoteen 2020 mennessä. Kehitysmaat taas suostuivat ensimmäistä kertaa osallistumaan pyrkimyksiin hillitä ilmastonmuutosta ja ne "näyttivät valmiutensa" sallia toimiensa "kansainvälinen tarkkailu".
Lisätietoa :
- Ilmastonmuutos: Euroopan komission strategialla uutta pontta maailmanlaajuisille toimille Kööpenhaminan jälkeen
- Investoinnit vähähiilisiin teknologioihin
- EP perää uutta ilmastodiplomatiaa (englanniksi)
- EP peräsi Kööpenhaminalta läpimurtoa ilmastotalkoissa
- Barroson kirje EU:n päämiehille ilmastotoimista (englanniksi)
- Komissio: Ilmastonmuutos (englanniksi)
- Kööpenhaminan loppuasiakirja (englanniksi)
Luonnonkatastrofit: EP perää ehkäisyä ja solidaarisuusrahaston joustoa
Tulvien, myrskyjen ja muiden äärimmäisten sääilmiöiden aiheuttamat ongelmat yleistynevät ilmastonmuutoksen myötä, parlamentti toteaa. Se perää etenkin Ranskaa ja Madeiraa riepotelleiden myrskyjen jälkimainingeissa ripeää apua EU:n solidaarisuusrahastosta ja investointeja katastrofien ehkäisyyn. Mepit ilmaisivat torstaina myötätuntonsa ja solidaarisuutensa luonnonkatastrofien koettelemille alueille ja surunvalittelunsa uhrien omaisille.
Puhemies Jerzy Buzek ilmaisi täysistuntoviikon avauksessa parlamentin solidaarisuuden Turkin maanantaisen ja Chilen helmikuisen maanjäristysten ja tsunamien sekä Euroopassa jyllänneen rajuilman uhreille. Buzek muistutti, että Haitin maanjäristyksen uhrien määrä on noussut jo yli 300 000:n. Parlamentti keskusteli luonnonmullistuksista torstaiaamuna.
Myrskyn koettelemat: Madeira ja Ranska
Madeiralle 20. helmikuuta iskeneet voimakkaat rankkasateet, tuulet ja aallot veivät ainakin 42 henkeä ja useita on edelleen kateissa. Viikkoa myöhemmin Xynthia-myrsky runnoi etenkin läntistä Ranskaa. Lähes 60 ihmistä menetti henkensä, useita on kateissa ja tuhansia jäi kodittomaksi. Myrskyt aiheuttivat suuria taloudellisia vahinkoja.
"En tule koskaan unohtamaan kotinsa ja omaisuutensa Madeiralla menettäneiden rohkeutta ja päättäväisyyttä", emämaa Portugalin Edite Estrela sanoi. "Madeiralaiset laskevat EU:n solidaarisuuden varaan", sosialistien ja demokraattien ryhmäläinen jatkoi. "Ensimmäisten sanojemme tulee olla osanoton sanoja. Mutta sitten on konkreettisen taloudellisen avun aika", vasemmiston GUE/NGL-ryhmän João Ferreira painotti. "Ehkäisyllä pitää olla tärkeä rooli", portugalilainen lisäsi.
EU:n solidaarisuusrahasto
- Perustettiin Keski-Eurooppaa kesällä 2002 koetelleiden tulvien jälkeen.
- Tukea myönnetty 1,5 miljardia euroa 20 Euroopan maalle (mm. Ranskan "Klaus"-myrsky 2009, Iso-Britannian tulvat ja Kreikan metsäpalot 2007).
- Vuosibudjetti 1 miljardi euroa, mm. välittömiin perusinfrastruktuurin korjauksiin, pelastuspalveluihin, siivoukseen ja majoitukseen.
- Ei korvaa yksityisiä menetyksiä eikä pitkäaikaista jälleenrakentamista tai ennakoivia toimia.
- EP ja neuvosto päättävät komission ehdotuksesta ja jäsenmaan hakemuksesta rahaston käytöstä.
"Peräänkuulutan EU:n solidaarisuutta ja solidaarisuusrahaston pikaista käyttöönottoa. Valitamme aina, että Eurooppa on etääntynyt liikaa kansalaisista; nyt on tilaisuus osoittaa päinvastaista", keskustaoikeiston kansanpuolueryhmä EPP:n Elisabeth Morin-Chartier (Ranska) esitti. Ryhmäkollega Lambert Van Nistelrooij (Hollanti) taas ihmetteli, miksi jäsenmaiden "neuvosto ei seuraa parlamentin pyyntöä höllentää solidaarisuusrahaston sääntöjä"?
Parlamentti kehottaa komissiota ripeisiin toimiin solidaarisuusrahaston varojen käyttöön ottamiseksi "mahdollisimman pian ja joustavasti ja mahdollisimman suuressa määrin". Mepit peräävät jälleen solidaarisuusrahaston uudistamista "jotta voitaisiin kehittää entistä vahvempi ja joustavampi väline, joka vastaa tehokkaasti ilmastonmuutosta koskeviin uusiin haasteisiin". Parlamentti vaati uudistuksia jo toukokuussa 2006 mutta asian käsittely on juuttunut neuvostoon.
Katastrofien ehkäisyyn investoitava
Parlamentti kehottaa jäsenmaita sekä alueellisia ja paikallisviranomaisia keskittymään "tehokkaisiin ennaltaehkäisytoimiin" etenkin maankäytössä (rantarakentaminen, metsitysohjelmat) ja vesihuollossa (padot) sekä tehokkaaseen riskinhallintaan.
Parlamentti toteaa viime vuosina käyneen selväksi, että tulvien, myrskyjen ja muiden äärimmäisten sääilmiöiden aiheuttamat ongelmat yleistynevät jatkuvasti. "Ilmastonmuutoksen lieventämiseksi tehtävät investoinnit ovat siksi tärkeitä myös katastrofien ehkäisyn kannalta", se katsoo.
Mepit kehottavat jäsenmaita laatimaan kestäviä ennallistamis- ja kunnostussuunnitelmia tuhoalueille ja harkitsemaan pitkän aikavälin investointeja katastrofien ehkäisyyn ja vahinkojen rajoittamiseen.
Parlamentin ympäristövaliokunta käsittelee tulevalla viikolla (näillä näkymin 16.3.) Ferreiran mietintöluonnosta luonnonkatastrofien ja ihmisen aiheuttamien katastrofien ehkäisystä.
Lisätietoa :
- EP:n päätöslauselma Madeiran autonomisella alueella tapahtuneesta suuresta luonnonkatastrofista ja Xynthia-myrskyn vaikutuksista Euroopassa
- Ranskan ja Madeiran myrskyt: mepit vaativat nopeaa ja joustavaa tukea solidaarisuusrahastosta (englanniksi)
- Komission tiedonanto luonnonkatastrofien ja ihmisen aiheuttamien katastrofien ehkäisystä
- Ferreiran mietintöluonnos komission tiedonannosta
- EU:n solidaarisuusrahasto
Strasbourgin täysistunto: 10 kohokohtaa
Kuvagalleria
Täysistuntoviikolla kamerat eivät ole koskaan kaukana itse toiminnasta…
Lisäkuvia
- Vieraslehteri täyttyi kun parlamentti arvioi EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa keskiviikkona.
- Komission puheenjohtaja José Manuel Barroso vastaili meppien kysymyksiin.
- Parlamentaarinen työskentely on vakavaa, mutta tylsää sen ei tarvitse olla.
- Auringonlasku parlamentin käytävältä nähtynä Strasbourgissa.
- EU:n ulkoministeri Catherine Ashton kovien odotusten edessä.
- EP juhlisti 99. kansainvälistä naistenpäivää. Viesti kuului: stoppi kotiväkivallalle!
- Naisten oikeuksien valiokunnan puheenjohtaja, Ruotsin Eva-Britt Svensson chattasi naistenpäivän tiimoilta Facebookissa.
- Auringonpilkahdus työntäyteisessä Strasbourgissa.
- Täysistuntosali kulkee englannissa ja ranskassa puoliympyrän (hemicycle) nimellä: tässä syy.
- Parlamentaarinen vahtikoira: Kyproksen Ioannis Kasoulides valmistautuu tenttaamaan komission puheenjohtaja Barrosoa
- Kuulolla ja ajan hermolla?
Parlamentti kokoontui täysistuntoon kansainvälisen naistenpäivän hengessä. Asialistalla oli EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikan arviointia ja Gazan konfliktin jälkipyykkiä. Mepit ottivat kantaa talouden kohentamisen EU2020-strategiaan ja Kreikan velkakriisiin. Esillä olivat myös Chilen, Madeiran ja Ranskan luonnonmullistukset, ilmastoneuvottelut ja romanien osallistaminen. Torstaina muistettiin terrorismin uhreja. 10 kohokohtaa istuntoviikolta kuvaajamme tallentamien tunnelmien kera.
99. kansainvälinen naistenpäivä: EP:n puhemies Jerzy Buzek avasi täysistunnon Strasbourgissa kansainvälisenä naistenpäivänä 8. maaliskuuta. Parlamentti omistaa kuluvan vuoden naistenpäivän kampanjansa naisiin kohdistuvan väkivallan torjumiselle. Ruotsalainen vasemmistomeppi Eva-Britt Svensson jakoi omakohtaisia kokemuksiaan kotiväkivallasta EP:n Facebook-sivuilla. Svenssonilla lähetti vahvan kannustuksen sanan niille, jotka elävät pelossa.
Kuluttajansuoja ja sisämarkkinat... voivat kulkea käsi kädessä. Mepit pohtivat yritysten ja EU-kansalaisten keinoja selvitä sisämarkkinoiden sääntelyviidakossa ja perätä oikeuksiaan muun muassa tutkintotodistusten tunnustamiseen liittyvissä ongelmissa. Jäsenmaiden tulee toimeenpanna EU-lait paremmin ja nopeammin ja komission pitää vahvistaa markkinavalvontaa kuluttajien turvaksi, kuului meppien viesti. He ehdottivat myös erityisen kuluttaja-asiamiehen luomista kuhunkin jäsenmaahan.
Gazan konflikti: Parlamentti hyväksyi niukalla enemmistöllä päätöslauselman, joka tukee eteläafrikkalaisen entisen tuomarin Richard Goldstonen kiistanalaista selvitystä ja suosituksia Gazan ja Etelä-Israelin konfliktista alkuvuonna 2009. Mepit kehottavat kumpaakin osapuolta "toteuttamaan viiden kuukauden kuluessa... selvityksiä, jotka täyttävät riippumattomuuden, puolueettomuuden, avoimuuden, ripeyden ja tehokkuuden kansainväliset vaatimukset" ja noudattamaan kansainvälistä oikeutta.
ACTA-sopimus: Parlamentti uhkaa "saattaa asian yhteisöjen tuomioistuimeen", mikäli komissio ja jäsenmaiden neuvosto eivät ota meppien kantoja asianmukaisesti huomioon kansainvälisissä neuvotteluissa tuoteväärennösten kitkemisestä. Ns. ACTA-sopimuksen tavoitteena on torjua luksusbrändien, musiikin ja elokuvien piraatteja ja puolustaa tekijänoikeuksia. Mepit vaativat salassa valmistellun sopimuksen neuvotteluasiakirjoja nähtäväkseen ja heti.
Catherine Ashton valokeilassa: Parlamentti kävi pitkän keskustelun EU:n uuden "ulkoministerin", paronitar Ashtonin kanssa unionin ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta. Mepit alleviivasivat EU:n heikkouksia maailmanlaajuisena toimijana ja kannustivat monella "hatulla" kuormitettua ulkosuhteiden korkeaa edustajaa olemaan paremmin läsnä, aktiivisempi ja puhumaan kovemmalla äänellä kansainvälisissä yhteyksissä.
Exit-strategia: EU2020-strategian on määrä johdatella EU ulos talouskriisistä. Parlamentti otti kantaa komission ohjelmaan, joka keskittyy vähentämään työttömyyttä, parantamaan jäsenmaiden talouspolitiikkojen yhteensovittamista ja tehostamaan talouden suitsia sitovilla säännöillä. EU:n rahoituksen tulisi riippua tuloksista ja yhteensopivuudesta strategian tavoitteiden kanssa. Mepit puolsivat myös 7,6 miljoonan euron globalisaatiotukea Saksalle ja Liettualle.
Arktiset alueet: Uusi mustan kullan lähde? Arktisten alueiden alla saattaa maata jopa neljännes maailman toistaiseksi löytämättömistä öljy- ja kaasuvaroista. Ilmastonmuutos sulattaa arktista ikijäätä ja avaa tietä merenalaisten rikkauksien etsinnälle ja Luoteisväylän meriliikenteelle. Miten käy arktisen luonnon, eläinten, alkuperäiskansa inuiittien ja perinteisen kalastuselinkeinon? Parlamentin ulkoasiainvaliokunta laatii arktisista kysymyksistä päätöslauselman myöhemmin kuluvana vuonna.
Luonnonkatastrofit: Mepit keskustelivat helmi-maaliskuun suurista luonnonmullistuksista Chilessä, Turkissa, Madeiralla ja Ranskassa. Parlamentti ilmaisi myötätuntonsa tragedioiden uhreille ja näiden omaisille ja kehotti komissiota ripeisiin toimiin EU:n solidaarisuusrahaston varojen käyttöön ottamiseksi "mahdollisimman pian ja joustavasti ja mahdollisimman suuressa määrin". Rahaston pelisääntöjä on korkea aika uudistaa, katastrofien ehkäisyä peränneet mepit sanoivat.
"Terrorismi ei ole koskaan oikeutettua", puhemies Buzek korosti terrorismin uhrien eurooppalaisena muistopäivänä 11. maaliskuuta. "Kukaan terroristi ja mikään terroriteko ei voi vähentää tai tuhota uskoamme perustaviin arvoihin kuten ihmisoikeuksiin", hän jatkoi. Parlamentti muisti terrorismin uhreja kuudetta kertaa maaliskuun 2004 Madridin junapommi-iskun jälkeen. Isku vaati lähes 200 henkeä ja terroritekoihin on ylipäätään menehtynyt jo yli 5000 eurooppalaista.
Barroson kyselytunti: Mepit tenttasivat komission puheenjohtaja José Manuel Barrosoa niin Euroopan tulevan diplomaattiedustuksen pystyttämisestä, Kreikan valtiontalouden alijäämästä, Eurooppalaisen valuuttarahaston ajatuksesta, luottoluokituslaitosten sääntelystä ja spekuloinnin torjunnasta sekä geenimuunnellulle perunalle annetusta viljelyluvasta. Kotisivutoimitus seurasi kyselytunnin reaaliajassa Twitterillä.
Parlamentti kokoontuu täysistuntoon seuraavan kerran Brysselissä 24.–25. maaliskuuta.
Lue lisää alla olevien linkkien kautta. Kuvaajamme tallensi jälleen hetkiä parlamentin täysistunnosta katsottavaksesi; klikkaa viereistä kuvagalleriaa.