Artikkeli
Reseptilääkkeet: parempia selosteita ja terveyslukutaitoa
Kansanterveys - 16-03-2010 - 13:10
Tabletteja ©BELGA_Photoalto_Eric Audras
Lääkärikäynti takana ja apteekista hankitut lääkkeet laukussa... Mutta mitä lääkäri sanoikaan niiden ottamisesta? Lääkepakkauksen selosteesta ei välttämättä ole voipuneen potilaan avuksi. Mepit ja alan asiantuntijat pohtivat 4. maaliskuuta reseptilääkkeiden pakkausselosteiden parantamista ja luotettavan tiedon saattamista potilaiden ulottuville verkkoon. Nykysääntely ei vastaa internet-ajan haasteisiin ja myös potilaiden lääkkeistä saama tieto vaihtelee EU-maasta toiseen.
EU haluaa parantaa reseptilääkkeitä koskevaa tiedotusta potilaille. Euroopan parlamentin ja potilasyhdistysten pitkään kaipaaman lakiehdotuksen tavoitteena on antaa kansalaisille laadukasta tietoa reseptilääkkeistä. Tiedoilla ei kuitenkaan pidä voida tähdätä myynninedistämiseen ja niitä voitaisiin välittää vain tiettyjen viestintäkanavien kuten internetin ja terveysjulkaisujen – ei television ja radion – avulla, komission ehdotus linjaa.
Millaisia lääkeselosteita?
Millaisia lääkeselosteiden sitten pitäisi olla? Parlamentissa perättiin selkeitä, näkyviä ja standardisoituja selosteita. "Lääkepakkausten selosteiden tulisi olla suppeampia ja helpommin potilaiden luettavissa", korosti Euroopan lääkäreiden pysyvän komitean Frank Ulrich Montgomery. Hän kaipasi pakkausselosteita ja niiden tiivisteitä myös verkkoon.
"30-50 % kestolääkityksellä olevista ei ota lääkkeitään ohjeen mukaan. Useimmat lääkkeet otetaan kotona. Ihmiset ovat vastuussa lääkityksestään ja tarvitsevat tätä tietoa", muistutti Leedsin yliopiston professori Theo Raynor. EU uskoo, että paremmalla tiedolla ja terveyslukutaidolla varustetut potilaat saataisiin myös paremmin sitoutettua hoitoonsa.
Kenen vastuulla tietojen tarjoaminen?
"Tietoa ei pidä kerätä yksin valmistajilta. Jos haluamme laadukasta tietoa, kansainvälisillä tai kansallisilla virastoilla pitää olla aikaa sen analysoimiseen", painotti sosialistien ja demokraattien ryhmän Antonio Fernando Correia de Campos (Portugali).
"Voimmeko luottaa lääketeollisuuteen? Minulla ei ole luottamusta; haluamme olla osa tätä prosessia", tuumasi lääkärintointa harjoittava Montgomery. Euroopan lääketeollisuuden yhdistysten liiton EFPIAn Paul Woods vastasi olevansa epäilyistä surullinen.
Hyvä paha internet
74 % potilaista kaipasi äskettäisen tutkimuksen mukaan terveydenhoitoalan ammattilaisilta tietoa siitä, millä verkkosivuilla heidän pitäisi käydä, kertoi Euroopan potilasfoorumin Roxana Radulescu. Epäluotettavista sivustoista huolestunut Woods taas kaipasi eurooppalaista ratkaisua internetin terveystiedon tulvaan.
Lakimuutoksia valmisteleva ympäristövaliokunnan esittelijä Christofer Fjellner (keskustaoikeiston kansanpuolueryhmä EPP) tuntee ongelman: "Monet potilaat ja jotkut lääketieteen ammattilaiset etsivät tietoa internetistä. Se voi olla hyvä tietolähde, mutta se avaa myös pääsyn suureen määrään virheellistä tietoa. Se mitä voimme tehdä, on luoda parempaa tietoa nettiin". Ongelma koskee etenkin niitä, jotka tarvitsevat tietoa äidinkielellään, ruotsalainen muistuttaa.
Ympäristövaliokunta äänestää reseptilääkkeistä tiedottamisesta näillä näkymin 21. kesäkuuta, täysistunto syyskuulla. Lakiehdotus on osa laajempaa lääkelainsäädännön uudistuspakettia, joka tulee parlamentin käsittelyyn keväällä. Paketti puuttuu myös muun muassa lääkeväärennöksiin.
Viite: 20100305STO70032