Mepit punnitsivat päämiesten ratkaisuja euroalueen talousahdinkoon

Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Herman Van Rompuylle avainkysymys oli päästä sopuun Kreikan auttamisesta. Vaikka näkemyserot olivat suuria, lopullinen sopimus osoittaa, että "EU:n kyky löytää kompromisseja on ennallaan". EU-maiden kahdenvälisiä lainoja täydentää tarvittaessa "viimeisenä keinona" Kansainvälisen valuuttarahaston rahoitus. IMF saa merkittävää rahoitusta euroalueen mailta, Van Rompuy muistutti epäilijöitä.

 

 

Huippukokous oli pettymys sosialistien ja demokraattien Hannes Swobodalle etenkin Kreikan suhteen. Avun jättäminen IMF:n käsiin merkitsee yhteisestä talouspolitiikasta luopumista teknokraattisen lähestymistavan hyväksi, itävaltalainen arvioi. Hän vertasi Eurooppa-neuvoston päätöstä työryhmän perustamisesta tilanteeseen, jossa "Titanicin miehistö olisi suunnitellut jäävuoreen törmäystä seuraavan viikon menuja".

 

Liberaalidemokraattien Guy Verhofstadt epäili Kreikan avittamista kahdenvälisillä lainoilla eurooppalaisten ratkaisujen sijaan. Markkinat eivät luota siihen, koska jäsenmaat kinastelevat korkokannasta ja Kreikan joukkolainojen korkoero suhteessa muiden euroalueen maiden lainoihin levenee, belgialainen arvioi. "Kreikkaa ei pidä auttaa mekanismilla, joka ei auta, vaan vahingoittaa", hän summasi.

"Huippukokouksen ainoa hyvä puoli on, että se lopetti järjettömän taistelun Pariisin ja Berliinin välillä", totesi Vihreät/EVA-ryhmän Rebecca Harms. "Kreikka joutui erittäin kielteisen arvioinnin kohteeksi, eikä sen auttamiseen taloudellisesti saatikka poliittisesti sitouduttu millään tavoin. Kreikan talouden parantamisen kriteerit määrittelee mahdollisesti IMF ja Bryssel luopui valtuuksistaan", saksalainen kritisoi.

 

 

"Budjettiongelmien taustalla on taloudellisia ongelmia", joten euroalueen maiden valvonta- ja ohjausjärjestelmiä on vahvistettava, Van Rompuy painotti mepeille. "Meidän on parannettava finanssikuria." "Sitouduimme vahvaan koordinointiin talouspolitiikan osalta." Huippukokouksen perustama työryhmä tulee pohtimaan, kuinka budjettikurin lientyminen ja mahdolliset uudet kriisit estetään.

 

Taloushallinnon rakenteiden vahvistaminen "on vain lupaus" – ihmiset haluavat tuloksia, korosti keskustaoikeiston kansanpuolueryhmä EPP:n Corien Wortmann-Kool. EPP kannattaa rakentamista vakaus- ja kasvusopimuksen ja erityisesti sen ehkäisevän käsivarren pohjalta. "Solidaarisuus on kaksisuuntaista" ja Kreikan on toteutettava säästötoimia, hollantilainen lisäsi.

 

 

"Vaikka puhutaan eurooppalaisista ratkaisuista, kriisi ei saa olla tekosyy laajentaa EU:n toimivaltaa", teroitti Euroopan konservatiivien ja reformistien Timothy Kirkhope (Iso-Britannia).

 
"Tämä vastaus ei ole eurooppalainen ratkaisu. Annamme pankkien ja rahoitusmarkkinoiden kertoa maille, kuinka niiden pitäisi käyttää kansalaisten rahoja", vasemmiston GUE/NGL-ryhmän Lothar Bisky (Saksa) jatkoi.

 

"Kaikki keskitetyt EU-suunnitelmat ovat epäonnistuneet ja niin tulee käymään taloushallinnolle", vapaa ja demokraattinen Eurooppa -ryhmän Nigel Farage (Iso-Britannia) ennusti.

 

"En ole diktaattori; minun pitää olla fasilitaattori, rakentaa konsensusta ja kompromisseja toimielinten välille. Olin toivonut että tehtävä olisi helpompi. On vaikea pysyä yhtenä rintamana kun myrsky on jo ohi", "EU-presidentti" kuvaili haasteitaan mepeille.

 

 

Komission varapuheenjohtaja, toimielinten välisistä suhteista ja hallinnosta vastaava komissaari Maroš Šefčovič kertoi parlamentille, että komissio on tyytyväinen Eurooppa-neuvoston tuloksiin ja tunnustaa tarpeen parantaa talouspolitiikan koordinointia.

 

Eurooppa-neuvosto keskusteli Kreikan avittamisen ohella EU:n uudesta työllisyys- ja kasvustrategiasta. Päämiehet haluavat nostaa EU-maiden työllisyysasteen 75 %:iin sekä parantaa tutkimus- ja kehitystyön edellytyksiä, koulutustasoa ja sosiaalista osallisuutta jäsenmaissa.

 

Huippukokous kirjasi päätelmiinsä myös vuoden 2020 ilmastotavoitteet: 20 % leikkauksen kasvihuonekaasujen päästöihin (vuoden 1990 tasosta), uusiutuvien energialähteiden osuuden nostamisen 20 %:iin energian loppukäytöstä sekä energiatehokkuuden parantamisen 20 %:lla. Ehdollinen 30 % päästövähennystavoite kirjattiin kokouslausumaan.

 

EU-päättäjät hahmottelivat samalla ilmastoneuvotteluiden seuraavia vaiheita. "Kattava lainsäädännöllinen sopimus on ainoa mahdollisuus pitää ilmastonmuutos 2 asteen tavoitteessa", Van Rompuy korosti ja peräsi "uutta dynamiikkaa" neuvotteluihin Cancunin loppuvuoden ilmastokokouksen edellä.