Kansallinen näkökulma - Lehdistötiedote
Seminaarissa esillä EU:n ulkosuhdehallinnon mahdollisuudet
Toimielimet - Suomi - 13-07-2010 - 14:49
Heidi Hautala ja Antti Kaikkonen alustivat seminaarissa.
EU:n uusi ulkosuhdehallinto (EUH) ja sen järjestöille tarjoamat mahdollisuudet sekä unionin YK-politiikka olivat esillä parlamentin tiedotustoimiston ja Suomen YK-liiton järjestämässä seminaarissa perjantaina 4.6. Helsingissä. Aihetta tarkasteltiin monipuolisista näkökulmista, sillä kaikki keskeiset toimijat olivat edustettuina tilaisuudessa.
Euroopan parlamenttia edusti sen ulkoasiainvaliokunnan jäsen Heidi Hautala ja komissiota sen Suomen-edustuston päällikkö Eikka Kosonen. Jäsenmaan näkökulmaa tilaisuuteen toi ulkoministeriön Eurooppa-osaston päällikkö Päivi Luostarinen, ja YK-liitosta läsnä oli sen puheenjohtaja, kansanedustaja Antti Kaikkonen.
Uudet rakenteet toimintaa selkeyttämään
Yhteisellä ulkosuhdehallinnolla pyritään yhtenäistämään ja tehostamaan EU:n ulkopolitiikkaa. Se tähtää toiminnan yhtenäistämiseen ja tehostamiseen, sekä unionin vaikutusvallan lisäämiseen maailmassa.
- Ulkopolitiikan korkea edustaja Catherine Ashton on tehnyt esityksensä ulkosuhdehallinnon muodostamisesta, ja ministerineuvosto on hyväksynyt sen. Nyt ehdotus on parlamentin käsittelyssä, Eikka Kosonen kuvasi prosessin kulkua.
Panelistien mukaan Lissabonin sopimuksen hyväksyminen tarjoaa historiallisen tilaisuuden lähteä rakentamaan unionille uusia rakenteita, ja he toivoivat, että uusi hallinto saadaan pian käyttöön.
- On myös pienen jäsenmaan etu, että unioni puhuu yhdellä äänellä. EUH:n ei ole tarkoitus korvata jäsenmaiden omaa diplomatiaa, vaan täydentää sitä, Antti Kaikkonen tarkensi.
Ulkosuhdehallinnon tulisi merkitä kulkua kohti yhteisöllistä ulkopolitiikkaa. Käytännössä se, kuinka yhteistyö sujuu, riippuu jäsenmaiden poliittisesta tahdosta, sillä ne päättävät ulkosuhteista.
Rekrytointiin kaivataan avoimuutta
MEP Heidi Hautalan mukaan parlamentin tulisi merkittävissä rekrytoinneissa saada testata ehdokkaan kyvykkyys ja sopivuus.
- Nimitykset kuitenkin tehdään pienissä piireissä suljetuissa kabineteissa, meppi pahoitteli.
Myös Päivi Luostarinen korosti avoimuuden merkitystä rekrytoinnissa.
- Rekrytoinnissa pitäisi löytää mahdollisimman pätevää väkeä, ja henkilöstö olisikin valittava meriittien perusteella. Siten EUH:n rakentaminen olisi aito eurooppalainen yhteishanke.
Lisäksi Hautala vaati ihmisoikeuksien kunnioittamisen näkyvän hallinnon rakenteissa, ja toivoi yhteistyötä kansalaisjärjestöjen kanssa.
Järjestöillä paljon annettavaa
Puhujat korostivat kansalaisjärjestöjen asemaa ulkosuhdehallinnossa.
- Dialogi järjestöjen kanssa on välttämätöntä. Kansalaisten osallistuminen lisää poliittisen prosessin läpinäkyvyyttä ja kasvattaa luottamusta. Kyse on koko unionin legitimiteetistä, Kaikkonen totesi, ja muistutti järjestöjen olevan usein merkittäviä asiantuntijoita aloillaan.
- Uusi hallinto tarjoaa pysyviä rakenteita ja johdonmukaistaa toimintaa, joten se saattaa helpottaa kansalaisjärjestöjen vaikuttamistyötä, Luostarinen arveli.
Seminaarin jälkeen neuvottelut ovat edistyneet: Euroopan parlamentti hyväksyi torstaina 8. heinäkuuta EU:n ulkosuhdehallinnon organisaation ja työmenetelmät. Parlamentin neuvottelijat löysivät asiasta sovun muutamaa viikkoa aiemmin muiden toimielinten kanssa. Kesätauon jälkeen parlamentti äänestää muutoksista rahoitus- ja henkilöstösääntöihin sekä vuoden 2010 budjettiin, kun neuvosto on hyväksynyt parlamentin kannan ulkosuhdehallinnon toiminnasta. Parlamentti ja neuvosto päättävät edellä mainituista muutoksista yhdessä.
Tekstin on kirjoittanut Euroopan parlamentin Suomen-tiedotustoimiston harjoittelija Laura Manninen.
Viite: 20100426IPR73350