Teema-artikkeli
EP täysistunnossa 17.–20.5.
Toimielimet - 14-05-2010 - 12:20
Eurooppa-lippu punaisen maton yllä Strasbourgin EP-rakennuksen aulassa
Strasbourgissa täysistuntoon kokoontunut parlamentti pui euroalueen lainajärjestelyitä ja taloushallinnon vahvistamista komission ja neuvoston kanssa. Mepit äänestivät elinluovutusten helpottamisesta EU-maiden välillä, uusista energiatehokkuustoimista, tuesta pakolaisten uudelleensijoittamiselle ja Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston perustamisesta. Esillä olivat myös vaatteiden "Made in" -merkinnät ja itsenäisten ammatinharjoittajien äitiysvapaaoikeudet.
Parlamentti kokoontuu täysistuntoon seuraavan kerran 14.–17. kesäkuuta Strasbourgissa.
Sommaire du dossier :
Strasbourgin täysistunnon kohokohdat 
Mepit haluavat saman sosiaaliturvan mies- ja naisyrittäjille 
Georgios Papanikolaou: "Nuoret ovat yhteiskunnalle kuin öljy moottorille" 
Parlamentti lykkäsi äänestystä kuljetusyrittäjien työajoista 
Richard Ashworth perää yksinkertaisempaa ja oikeudenmukaisempaa maatalouspolitiikkaa 
Jean Lambert EASOsta: korkeampia standardeja jäsenmaille – oikeudenmukaisempi kohtelu turvapaikanhakijoille 
Lisää EU-yhteistyötä elinluovutuksiin, parempia mahdollisuuksia potilaille 
Jäsenmaille tukea pakolaisten vastaanottamiseen 
Vaatteiden "Made in" -merkinnät saattavat tulla pakollisiksi 
Itsenäisten ammatinharjoittajien puolisoille samat äitiysvapaaoikeudet kuin työntekijöille 
Energiatehokkuus: uudet merkinnät kodinkoneille ja muille tuotteille 
Parlamentti ei salli "lihaliiman" käyttöä 
Parlamentti hyväksyi EU-säännöt elinluovutusten ja -siirtojen helpottamiseksi 
Parlamentti vaati vahvempaa talouden hallintaa 
EU:lta sulatusapua Etelä-Kaukasian jäätyneille konflikteille? 
Yhtenäismarkkinat, aluepolitiikka ja velkaseuranta ovat oleellisia EU2020-tavoitteille
Viite: 20100507FCS74267
Strasbourgin täysistunnon kohokohdat
Europarltv: Katsaus Strasbourgin istuntoon
Talouskriisi hallitsee parlamentin täysistuntoa. Parlamentti keskustelee komission ja neuvoston kanssa euroalueen massiivisesta lainanantovalmiudesta sekä siihen liittyvistä ehdotuksista, joilla parannettaisiin talouden hallintaa. Poliittiset ryhmät tulevat kysymään miten komissio ja neuvosto aikovat tehostaa talouden koordinoinnin mekanismeja sekä millaisena ne näkevät komission ja parlamentin roolin toimintaryhmässä, joka keskittyy talouden hallinnan vahvistamiseen.
Yhteiset säännöt helpottamaan elinluovutuksia jäsenmaiden välillä. Elinluovutusten odotusajan tulisi lyhentyä, mikäli täysistunto tukee parlamentin ja neuvoston neuvottelutiimien saavuttamaa kompromissia EU:n lainsäädännöstä, joka asettaa elinsiirroille laatu- ja turvallisuusstandardit. Parlamentti äänestää myös oma-aloitemietinnöstä, joka koskee komission toimintasuunnitelmaa elinluovutusten osalta.
Energiatehokkuus: lopullinen äänestys keinoista vähentää kulutusta. Parlamentti äänestää Strasbourgissa keskiviikkona uudesta rakennusten energiatehokkuuslainsäädännöstä sekä uusista energiatehokkuusmerkinnöistä. Neuvosto hyväksyi viime vuonna nämä uudistukset, jotka täydentävät EU:n ilmastolakipakettia vuodelta 2008. Niille tarvitaan vielä parlamentin hyväksyntä.
Vapaaehtoiset maat voisivat saada 6000 euroa uudelleensijoitetuista pakolaisista. Jäsenmaat, jotka vapaaehtoisesti ottavat vastaan pakolaisia kolmansista maista, voivat saada 6000 euroa EU-tukea uudelleensijoitettua pakolaista kohti. Näin linjataan komission lakiehdotuksessa, johon parlamentin kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta on tehnyt tarkistuksia. Parlamentin odotetaan hyväksyvän myös Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston perustamisen. Asiasta on päästy sopuun neuvoston kanssa.
"Made in" -merkinnät vaatteisiin saattavat tulla pakollisiksi. "Made in" -merkinnöistä tulisi pakollisia Euroopassa myydyissä vaatteissa, jos parlamentti tukee sisämarkkinavaliokuntansa tarkistuksia ehdotettuun EU:n merkintäjärjestelmään. Näin kuluttajia ei voisi johtaa harhaan merkinnöillä, joiden mukaan vaatteet olisi valmistettu EU-maassa jonkin alueen ulkopuolisen maan (kuten Kiina tai Pakistan) sijasta. "Made in" -merkinnät ovat nykyisin vapaaehtoisia ja niiden käyttö riippuu kansallisesta lainsäädännöstä.
Itsenäisten ammatinharjoittajien tulisi saada samat äitiysvapaaoikeudet kuin työntekijöiden. EU:n jäsenmaiden tulisi taata sosiaaliturva itsenäisille ammatinharjoittajille sekä näiden puolisoille ja elinkumppaneille, ehdotetussa EU-direktiivin päivityksessä todetaan. Tämän tulisi sisältää myös vähintään 14 viikon äitiysraha. Parlamentin naisten oikeuksien valiokunta on esittänyt, että jäsenmaiden tulisi voida päättää, olisivatko maksut sosiaaliturvajärjestelmiin pakollisia vai vapaaehtoisia itsenäisille ammatinharjoittajille.
Parlamentti sopeuttaa budjettiaan Lissabonin sopimuksen vaatimuksiin. Parlamentti keskustelee ja äänestää omasta budjetistaan. Esillä on vuoden 2010 budjetin tarkistus, jotta parlamentti kykenee selviytymään Lissabonin sopimuksen tuomista uusista velvoitteista. Lisäksi käsittelyssä on ensi vuoden budjetti.
Kuljettajien työajat: tulisiko itsenäiset kuljetusyrittäjät sisällyttää ehdotukseen? Itsenäisiä kuljetusyrittäjiä tulee koskea samat säännöt kuin yritysten palkkaamia kuljettajia, työllisyys- ja sosiaalivaliokunta painotti lakiesityksessä, joka tulee täysistunnon äänestettäväksi torstaina. Tästä syystä parlamentti saattaa hylätä komission lakiesityksen, jossa itsenäisiä kuljetusyrittäjiä kohdellaan toisin. Parlamentin mukaan terveys- ja turvallisuussyyt sekä reilun kilpailun tarve alalla edellyttävät samaa kohtelua kaikille.
Parlamentti saattaa kieltää "lihaliiman" lisäaineen. Parlamentti äänestää keskiviikkona nautaeläimistä ja/tai sioista peräisin oleva trombiinin käytön mahdollisesta sallimisesta. Trombiini on eläinperäinen entsyymi, jota voidaan käyttää lihapalojen yhteen liittämisessä. Parlamentin ympäristövaliokunta on jo vastustanut tämän lisäaineen käyttöä, koska näin valmistettu ruoka voisi johtaa kuluttajia harhaan. Mikäli enemmistö myös täysistunnossa äänestää samoin, komission ehdotus trombiinin sallimisesta kaatuu.
Muita aiheita. Täysistunnossa keskustellaan ja äänestetään mm. myös seuraavista aiheista:
- Välimeren unioni
- YMP:n yksinkertaistaminen
- Yhteisön rahoitustuki Bulgariassa sijaitsevan Kozloduyn ydinvoimalan yksiköiden 1–4 poistamiselle käytöstä
- Unionin syrjäisimpien alueiden hyväksi toteutettavat maatalousalan erityistoimenpiteet
- Etelä-Kaukasiaa koskeva EU:n strategia
- Euroopan unionin liittymistä ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehtyyn eurooppalaiseen yleissopimukseen koskevat institutionaaliset näkökohdat
- Tieliikenteen sosiaalilainsäädännön vakaville rikkomisille säädetyt seuraamukset
- Korkeakoulujen ja yritysten välinen vuoropuhelu: uusi kumppanuus Euroopan korkeakoulujen nykyaikaistamiseksi
Mepit haluavat saman sosiaaliturvan mies- ja naisyrittäjille
- EU päivittää vuoden 1986 direktiiviä itsenäisistä ammatinharjoittajista.
- Tavoitteena on turvata itsenäisille ammatinharjoittajille ja näitä avustaville puolisoille tai elinkumppaneille samat sosiaaliturvaoikeudet sukupuolesta riippumatta.
- Parlamentti keskustelee direktiiviehdotuksesta maanantaina ja äänestää siitä tiistaina toisessa käsittelyssä.
Tuore äiti poikavauvan kanssa ©BELGA_Belpress_Philippe Turpin
EU haluaa edistää naisten yrittäjyyttä. Mepit käsittelevät maanantaina täysistunnon aluksi ehdotusta samojen sosiaaliturvaoikeuksien takaamisesta itsenäisille ammatinharjoittajille ja näitä avustaville puolisoille tai elinkumppaneille – sukupuolesta riippumatta. Nämä puolisot ja elinkumppanit eivät usein ole työntekijöitä, mutta auttavat itsenäistä ammatinharjoittajaa säännöllisesti erityisesti maataloudessa ja pienyrityksissä. Mepit haluavat naisyrittäjille vähintään 14 viikon äitiysvapaan.
Avustavilla aviopuolisoilla ei ole useimmissa EU-maissa edelleenkään omaa, tarkalleen määriteltyä asemaa, eivätkä he nauti puolisostaan riippumatonta sosiaaliturvaa. Yrittäjäpuolisoitaan avustavia on etenkin maataloudessa, mutta myös käsiteollisuudessa, kaupan alalla ja pk-yrityksissä.
Yrittäjiä avustavat vaimot: ei omaa sosiaaliturvaa
"Kuten työntekijöillä, myös itsenäisillä ammatinharjoittajilla pitää olla sosiaaliturva ja eläkekertymä. Vieläkin tärkeämpää on, että puolisoilla on omat oikeutensa, erityisesti avioerojen varalta. He eivät voi vedota oikeuksiin, jotka perustuvat aviomiehen vakuutukseen", perustelee naisten oikeuksien valiokunnan esittelijä, keskustaoikeiston kansanpuolueryhmä EPP:n Astrid Lulling.
Kaikkien EU-maiden tulisi valiokunnan mukaan taata sosiaaliturva itsenäisille ammatinharjoittajille sekä näiden puolisoille ja elinkumppaneille. Jäsenmaat voisivat kuitenkin päättää, onko liittyminen maksulliseen sosiaaliturvajärjestelmään vapaaehtoista vai pakollista.
Äitiysetuudet
Uusien sääntöjen on myös määrä suojata raskaana olevia itsenäisiä ammatinharjoittajia ja yrittäjämiesten odottavia vaimoja tai avopuolisoita. Heitä ei tällä erää suojata kaikissa EU-maissa, Lulling kertoo. "Olemme nyt luoneet oikeuden 14 viikon äitiysvapaaseen, jonka pakollisuus tai vapaaehtoisuus on jäsenmaiden harkinnassa", luxemburgilainen jatkaa. 14 viikkoa on EU:n tämänhetkinen minimi äitiysrahan maksussa työntekijöille.
EU päivittää paraikaa myös erillistä ehdotusta raskaana olevien työntekijöiden suojelun vähimmäissäännöistä, äitiys- ja isyyslomat mukaan lukien. Parlamentin täysistunto äänestää asiasta näillä näkymin heinäkuulla.
Parlamentti on toistuvasti kehottanut tarkistamaan vuoden 1986 direktiiviä itsenäisistä ammatinharjoittajista. Naisten oikeuksien valiokunta katsoo, että sen soveltamisalaa ei pidä rajata vain maatalouteen. Direktiivi koskee myös sijaisuuksia sekä tasa-arvoelimiä yhdenvertaisen kohtelun edistämiseksi.
Lisätietoa :
- EP Live – suora lähetys täysistunnosta
- Miesten ja naisten tasa-arvoisen kohtelun periaatteen soveltaminen itsenäisiin ammatinharjoittajiin
- Itsenäisten ammatinharjoittajien tulisi saada samat äitiysvapaaoikeudet kuin työntekijöiden
- Kysymyksiä ja vastauksia raskaana olevien työntekijöiden suojelusta (englanniksi)
- Edite Estrela: "Äitiys on palvelus yhteiskunnalle"
- Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta
Georgios Papanikolaou: "Nuoret ovat yhteiskunnalle kuin öljy moottorille"
Nuori mies ruksailee lehdestä työpaikkailmoituksia
Nuoret kärsivät talouskriisistä. Reilu viidesosa eurooppalaisnuorista on työttömänä, ja nuorten työttömyysaste on nousussa. Mepit kritisoivat huhtikuun lopulla komission esitystä vuoden 2011 EU-budjetiksi sen riittämättömästä panoksesta nuorisotyöttömyyden juurimiseen. Parlamentti äänestää tiistaina Kreikan Georgios Papanikolaoun (keskustaoikeiston kansanpuolueryhmä EPP) suosituksista Euroopan nuorisostrategiaksi tuleville 10 vuodelle.
"Nuoriso on yhteiskunnan eläväisin ja dynaamisin osa. Nuoret ovat yhteiskunnalle kuin öljy moottorille. Jos öljy ei ole hyvää, moottori ei toimi tai toimii huonosti. Jos nuoriso ei ole onnellista ja iloista, yhteiskunta on tuomittu romahtamaan" Georgios Papanikolaou luonnehtii nuorten merkitystä Euroopan tulevaisuudelle.
Kreikkalainen on valmistellut parlamentin vastinetta Euroopan komission ehdotukseen "EU:n nuorisostrategia – Satsataan nuorten vaikutusmahdollisuuksiin", joka tiivistäisi EU-maiden yhteistyötä nuorisopolitiikassa.
Viidesosa EU-nuorista työttömänä
Yli 5,5 miljoonaa alle 25-vuotiasta eurooppalaisnuorta, 21,4 %, on työttömänä. Nuorten työttömyysaste on kaksi kertaa korkeampi kuin yleinen työttömyysaste EU:ssa. Nuorisotyöttömyyden odotetaan lisäksi nousevan entisestään. Miksi nuorten pääsy työmarkkinoille sitten on niin vaikeaa? Millaisia esteitä nuoret kohtaavat?
"On selvää, että työnantajat haluavat työkokemusta. Nuorilta puuttuu nykyään kiistatta työpaikkoja ja talouskriisin puhkeaminen pahentaa tilannetta entisestään", Papanikolaou arvioi. "Pitäisi kiinnittää enemmän huomiota esteiden poistamiseen korkeakoulutukseen pääsyssä ja yhdistää tehokkaammin korkea-asteen koulutus ja työmarkkinat", kreikkalainen tuumaa.
Nuorisotyöttömyys: sosiaaliset ja psyykkiset arvet
Nuorisotyöttömyys aiheuttaa yhteiskunnille suuria sosiaalisia ja taloudellisia kustannuksia. Työikäisen nuoren työttömyys voi arpeuttaa. EU-tutkimukset osoittavat, että kun nuorten työttömyys kasvaa, myös köyhyys, sairaudet ja rikollisuus lisääntyvät.
"Tässä herkässä iässä mies painii identiteettinsä kanssa ja työ on yksi tärkeimmistä tekijöistä. Parhaassa työiässä oleva nuori mies altistuu työttömyyden uhatessa stressille, masennukselle ja surulle. Jos nuoret jäävät vailla toivoa ja energiaa, koko yhteiskunnan kestävyys ja elinkelpoisuus vaarantuvat", esittelijä pohtii nuorisotyöttömyyden sosiaalisia ja psykologisia vaikutuksia.
Prekariaattisukupolvi
Töitä saavat nuoret taas joutuvat paiskomaan niitä usein epävarmoissa työsuhteissa tai harjoittelujaksoilla, vanhempia kollegoja heikommalla sosiaaliturvalla. Papanikolaou pitää "erittäin ongelmallisena" sitä, että harjoittelupaikoilla korvataan säännöllistä työtä.
"Kun nuorilla ei ole erityistä aikajännettä edessään, vaarana on pysähtyneisyys. Harjoitteluissa pitäisi palata niiden perusideaan eli avittaa parempia tulevaisuuden työmahdollisuuksia."
Mitä EU voi tehdä?
Papanikolaou pitää erittäin tärkeänä määrätietoisen ja johdonmukaisen nuorisopolitiikan kehittämistä EU-maiden kesken, ja perää vahvaa poliittista tahtoa käsitellä työttömyyden haasteita EU:n tasolla.
Esittelijä korostaa hyvien käytäntöjen jakamista, Euroopan nuoriso-ohjelmien mukauttamista, vahvaa painotusta koulutukseen ja monialaista lähestymistapaa, joka "johtaa selvempään viittauksen nuorisokysymyksiin kaikilla politiikan aloilla".
Hän arvostelee jäsenmaita, "joilta puuttuvat kansalliset indikaattorit, joilla voitaisiin edistää tehokkaasti yhteisesti määriteltyjen tavoitteiden seurantaa ja arviointia".
Parlamentti lykkäsi äänestystä kuljetusyrittäjien työajoista
EP:n puhemies Jerzy Buzek Strasbourgin toukokuun täysistunnon avauksessa
Parlamentti päätti lykätä äänestystään mietinnöstä, joka koskee maantieliikenteen kuljettajien työaikoja. Keskustaoikeiston kansanpuolueryhmä EPP:n pyynnöstä äänestys pidetään kesäkuun täysistunnossa. Sosialistien ja demokraattien ryhmä vastusti äänestyksen siirtoa. Lykkäämisestä äänestettiin parlamentin täysistunnon avauksessa Strasbourgissa maanantaina äänin 158 puolesta, 137 vastaan ja 7 tyhjää.
Esityslistaan tehtiin muitakin muutoksia: parlamentti päätti ottaa asialistalle mietinnön neuvoston vastuuvapauden myöntämisestä vuodelle 2008. Siitä äänestetään keskiviikkona. Lisäksi torstain keskustelu koskien transnistrialaisten toimittajien tilannetta korvattiin kiireellisellä keskustelulla Thaimaan tilanteesta.
Parlamentin puhemies Jerzy Buzek antoi täysistunnon avauksessa myös useita tiedonantoja. Hän muistutti EU:n kuudennesta homofobian vastaisesta päivästä sekä 9. toukokuuta vietetystä Eurooppa-päivästä, jonka aikana 36 000 ihmistä kävi tutustumassa parlamenttiin sen Brysselin ja Strasbourgin toimipaikoilla.
Puhemies totesi myös, että tämänvuotisen Kaarle Suuri -nuorisopalkinnon voitto meni Saksaan. Lisäksi hän onnitteli Britannian ja Unkarin uusia hallituksia.
Richard Ashworth perää yksinkertaisempaa ja oikeudenmukaisempaa maatalouspolitiikkaa
- EP keskusteli EU:n yhteisen maatalouspolitiikan eli YMP:n yksinkertaistamisesta 19. huhtikuuta.
- Täysistunto äänestää tiistaina 18. toukokuuta Richard Ashworthin kokoamista suosituksista YMP:n yksinkertaistamiseksi.
EP:n jäsen Richard Ashworth
EU:n nykyinen maatalouspolitiikka on liian byrokraattista ja hallinnollinen taakka "vie viljelijöiltä aikaa päivittäisestä karjanhoidosta tai maanviljelystä", sanoo EU:n yhteisen maatalouspolitiikan (YMP) yksinkertaistamista pohtinut brittikonservatiivien Richard Ashworth. Vuoden 2013 uudistusta odotellessa sääntöjen ja valvonnan yksinkertaistaminen on avainkysymys viljelijöille, joiden on "turvattava 500 miljoonan Euroopan kansalaisen elintarvikehuolto kohtuullisin kustannuksin".
Richard Ashworth, mitä keskustelua maatalouspolitiikasta käydään?
"Yhteisen maatalouspolitiikan osuus on edelleen noin 40 % EU:n talousarviosta. Kun viittaat YMP:hen, kadunmiehen ensireaktio on kuitenkin ajatella viinijärviä, ruokavuoria ja tehottomuuden tukemista. Tätä oli keskustelu 15 vuotta sitten, mutta nyt sitä käydään 500 miljoonan Euroopan kansalaisen elintarvikehuollon turvaamisesta kohtuullisin kustannuksin."
Eurooppa läpikäy finanssikriisiä: voiko maatalous säilyttää osuutensa EU-budjetista vuoden 2013 jälkeen näissä olosuhteissa?
"Emme voi uudistaa yhteistä maatalouspolitiikkaa ennen kuin uudistamme talousarvion. Talouskriisi, työttömyys ja paljon muuta ei ollut edes näköpiirissä, kun me uudistimme viimeksi YMP:n. Lisänä ovat tulleet energian toimitusvarmuus, ilmastonmuutos, muuttoliikkeen hallinta. Kansalaiset odottavat Euroopalta vastauksia, mutta meillä on sama budjetti kuin aiemmin. Maatalouden on taisteltava säilyttääkseen 40 % budjettiosuuden."
Miksi YMP:tä on yksinkertaistettava? Ja miten yksinkertaistaminen hyödyttää viljelijöitä, antaisitko muutamia konkreettisia esimerkkejä?
"Viljelijöiden on noudatettava ympäristöä, terveyttä ja hyvinvointia koskevia standardeja. Tämän päivän YMP on liian byrokraattista ja monet säännökset eivät ole oikeassa suhteessa riskeihin.
Useimpien viljelijöiden on jo täytettävä erittäin kattavat laadulle ja jäljitettävyydelle asetetut standardit jälleenmyyjiä tai jalostajia varten. On erittäin ärsyttävää, jos kirjaimellisesti viikkoa myöhemmin mies ministeriöstä tulee kierrokselle tarkastaakseen asiat vielä kerran. Kaikki paperityö on tehtävä uudelleen, koska järjestelmiä ei ole yhdenmukaistettu. Se vie viljelijöiltä aikaa päivittäisestä karjanhoidosta tai maanviljelystä.
Toinen syy viljelijöiden suuttumukseen on se, että jokaisesta virheestä lomakkeissa rangaistaan, yleensä vakiopohjalta, joten pienoisesta virheestä saa saman suhteettoman rangaistuksen. Ja hyvin usein virhe ei johdu tahallisesta aikomuksesta huijata EU:ta, vaan vaikkapa lähimmän elintarvikeviranomaisen antamista vääristä tiedoista. Tämä on räikeän epäoikeudenmukaista. Ensimmäisestä rikkomuksesta ei pitäisi rangaista, niiden jatkumisesta toki.
Vielä yksi kiistanalainen alue: miksi emme voi antaa itsellemme sertifikaatteja, miksi tarvitsemme miehen kirjoituslevynsä kera? Kaikin mokomin, järjestäkää kolmen vuoden välein tarkastus paikan päällä. Mutta ihmisiä pitäisi kohdella kuin aikuisia ja antaa heidän antaa itse varmennuksensa."
EU:hun hiljattain liittyneiden maiden maanviljelijät saavat yhä pienempää tukea kuin heidän kollegansa aiemmin liittyneissä maissa. Muuttuuko tämä vuoden 2013 jälkeen?
"Ne liittyivät siirtymäkauden järjestelyn perusteella ja tulevat vähitellen EU-15:n tasolle. On tässä jotain logiikkaa, mutta tunnen tiettyä myötätuntoa EU-12:ta kohtaan, joka näkee aidan yli katsoessaan Britannian, Saksan ja Ranskan maanviljelijät, jotka saavat täydet tuet.
Toisaalta, siirtymävaihe antaa niille muita etuja: huomattavasti pienemmät kustannukset. Haluan, että maataloudesta tulee yksinkertaisempaa, oikeudenmukaisempaa ja avoimempaa. Samalla näen kuinka uudet jäsenmaat parkuvat estääkseen kaikki YMP:n tai talousarvion uudistukset kunnes varmistamme, että YMP on oikeudenmukaista. Ymmärrän niiden pointin."
Toimit itse viljelijänä Uudessa-Seelannissa 1970-luvun alussa juuri ennen kuin Iso-Britannia liittyi EU:hun. Mitä kertoisit sikäläisille maanviljelijöille EU:n maataloudesta?
"Tekisin ensinnäkin selväksi, että valtaosa Euroopan viljelijöistä ei ole 'tukinarkkareita'. Useimmat viljelijät haluaisivat olla täysin riippumattomia pikemminkin kuin tuettuja.
Mutta meidän on oltava realistisia, EU ei ole Uusi-Seelanti. Työntekijän keskimääräinen palkka on täällä huomattavasti korkeampi kuin Uudessa-Seelannissa. Mutta täällä keskimääräinen maanviljelijän palkka on vain puolet työntekijän keskipalkasta. Ilman tukea meillä olisi kriisi.
Euroopan kansalaisilla on todellisia syitä asettaa odotuksia viljelijöille mitä tulee ympäristöön, eläinten terveyteen ja hyvinvointiin, kasvitauteihin jne. Tämä merkitsee kustannuksia, joita emme voi siirtää kuluttajille. Siksi on vain oikein, että EU tunnustaa asian ja kompensoi viljelijöille julkishyödykkeiden tuottamisen", Ashworth painottaa.
Jean Lambert EASOsta: korkeampia standardeja jäsenmaille – oikeudenmukaisempi kohtelu turvapaikanhakijoille
- Haastattelussa Iso-Britannian Jean Lambert (Vihreät/EVA), EP:n esittelijä / asetus Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston (EASO) perustamisesta.
- Maltalle perustettava tukivirasto antaa EU-maille käytännön apua turvapaikkapäätösten tekemisessä, ja kun niihin kohdistuu erityinen paine. Se pyrkii vahvistamaan kansallisten viranomaisten yhteistyötä.
- Virasto on osa laajempaa turvapaikkalakipakettia (mm. Dublin-järjestelmä, vastaanoton olosuhteet, sormenjälkitietokanta, uudelleensijoittaminen).
- Täysistunto keskusteli virastosta 20.4. ja äänestää siitä 18.5. EP keskustelee tiistaiaamuna myös Euroopan pakolaisrahaston rahoituksesta virastolle ja pakolaisten uudelleensijoittamisesta.
EP:n jäsen Jean Lambert
EU-27 vastaanotti yli 250 000 turvapaikkahakemusta vuonna 2008. Kansainvälisen suojelun tarpeessa olevien harmiksi EU:ssa on tällä erää turvapaikkajärjestelmiä yhtä paljon kuin jäsenmaita. Jotta kansallisia käytäntöjä saataisiin lähennettyä, meppien odotetaan näyttävän tiistaina vihreää valoa Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston perustamiselle. Maltan Vallettaan pystytettävä virasto "auttaa jäsenmaita nostamaan standardeja, jotta suojelua tarvitsevat ihmiset todella saavat oikeudenmukaisen kohtelun", kertoo parlamentin esittelijä Jean Lambert.
Jean Lambert, miksi EU tarvitsee turvapaikka-asioiden tukiviraston ja mitä tehtäviä sille annetaan?
"EU tarvitsee EASOn, koska meillä on tällä hetkellä valtava ero tavassa, jolla eri jäsenmaat toteuttavat turvapaikkalakeja ja -direktiivejä. On jäsenmaita, joiden järjestelmä ei myönnä juuri koskaan pakolaisasemaa, ja maita, joilla on täysin kehittynyt pätevä järjestelmä.
Tukiviraston idea onkin auttaa jäsenmaita nostamaan standardeja, jotta suojelua tarvitsevat ihmiset todella saavat oikeudenmukaisen kohtelun. Asia on sen vuoksi erityisen kiireellinen, kuten myös siksi, että eräät paineen alla olevat jäsenmaat haluavat tuntea, että tukea on olemassa ja että heidän ongelmansa otetaan vakavasti."
Irakilaisella on 71 % mahdollisuus saada suojelua yhdessä jäsenmaassa mutta vain 2 % mahdollisuus toisessa. Riittääkö tukivirasto lähentämään EU-maiden erilaiset turvapaikkakäytännöt?
"Toimisto itse ei riitä, mutta se auttaa. Yksi sen erityisistä tehtävistä on pyrkiä antamaan entistä yhtenäisempi versio suojaa etsivien alkuperämaata koskevista tiedoista.
Joten kun jäsenmaat tekevät päätökset, oli sitten kyse Irakista, Tšetšeniasta tai muista maista tulevista, joissa tiedämme olevan valtavia eroja, ihmisten pitäisi tuntea, että heitä kohdellaan oikeudenmukaisesti, eikä vain kyseisen valtion politiikkojen pohjalta."
Tukivirasto perustetaan varsin symbolisesti Maltalle. Vaikuttaako tämä sen näkökulmaan, ja auttaako se ehkä keventämään pienten "etulinjan" jäsenmaiden taakkaa?
"Meidän on oltava hyvin tarkkaavaisia sen suhteen, että viraston perustaminen Maltalle ei merkitse, että Maltan tilanne tulee dominoimaan. Tiedämme, että Malta on kovan paineen alla ja saa sekalaisia ihmisvirtoja; heistä osa on turvapaikanhakijoita ja jotkut eivät ole. Maltalla on tietysti investoitu paljon omaan turvapaikkajärjestelmään ja he olivat hyvin halukkaita saamaan viraston.
Osittain se on osoitus Maltan kansalle siitä, että Euroopan unioni todella on solidaarinen heitä kohtaan. Mutta tämä on kuitenkin turvapaikkavirasto koko Euroopan unionille."
Neuvottelit tukiviraston perustamisesta jäsenmaiden neuvoston kanssa. Vastaako lopputulos parlamentin vaatimuksia?
"Neuvotteluissa mikään osapuoli ei taida koskaan saada täysin, mitä se haluaa. On toki joitakin kysymyksiä viraston ja parlamentin suhteesta, joissa olisimme halunneet vahvemman roolin. Toisaalta virastojen ja unionin toimielinten roolista käydään suurta keskustelua.
Olisimme halunneet, että virasto olisi saanut pikemminkin valvonta- kuin tukiroolin. Jäsenmaat halusivat, että se nimetään 'tukivirastoksi' nimenomaisesta syystä. Mutta ainakin huomasimme, että neuvottelut puheenjohtajamaa Ruotsin kanssa olivat todellisia neuvotteluja", Lambert kiittelee.
Lisätietoa :
- Lambertin mietintö Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston perustamisesta
- Vapaaehtoiset maat voisivat saada 6000 euroa uudelleensijoitetuista pakolaisista
- EP:n jäsen Jean Lambert
- Komissio Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston perustamisesta (tiedote 18.2.2009)
- EASO (englanniksi)
- YK:n pakolaisvaltuutettu Guterres: Eurooppa tarvitsee yhtenäisen turvapaikkajärjestelmän
- Kohti yhteistä turvapaikkapolitiikkaa: kuinka taakkaa pitäisi jakaa?
- Eurostat: tilastoja turvapaikanhakijoista (englanniksi)
Lisää EU-yhteistyötä elinluovutuksiin, parempia mahdollisuuksia potilaille
- Täysistunnon esityslistalla: direktiivi elinsiirtoa varten tarkoitettujen ihmiselinten laatu- ja turvallisuusvaatimuksista sekä elinluovutuksia ja elinsiirtoja koskeva toimintasuunnitelma (2009–2015).
- Mepit keskustelevat ehdotuksista tiistaina iltapäivällä ja äänestävät niistä keskiviikkona 19.5. Suora lähetys EP Livella.
Kirurgi kädessään luovutusmaksa ©BELGA_SCIENCE
Lähes 60 000 potilasta odottaa Euroopassa luovutuselintä. 12 kuolee joka päivä sopivien elinten puuttuessa. EU esittää synkkien tilastojen valossa yhteiseurooppalaisia standardeja elinluovutuksille ja -siirroille. Potilaiden mahdollisuuksia halutaan lisätä edistämällä luovutuksia EU-maiden välillä. Osa jäsenmaista välittää jo elimiä keskenään, mutta järjestelyt ovat suhteellisen harvinaisia. Parlamentti ottaa ehdotuksiin kantaa Strasbourgissa.
Luovutusten ja elinsiirtojen pääperiaatteina tulee olla "vapaaehtoisuus, maksuttomuus ja erityisesti elävien luovuttajien suojelu. Jotta laiton elinkauppa estettäisiin, kaupallistaminen tai taloudelliset kannustimet on ehdottomasti poissuljettava", parlamentin kantaa luovutuselinten laatu- ja turvallisuusvaatimuksiin valmistellut esittelijä Miroslav Mikolášik korostaa täysistuntokeskustelun edellä. Mikäli parlamentti hyväksyy direktiivin, EU-mailla on kolme vuotta aikaa sisällyttää se osaksi kansallista lainsäädäntöään.
Elinsiirtojen kasvava tarve
Elinsiirtojen tarve kasvaa Euroopan unionissa tasaisesti ja luovutettujen elinten määrää nopeammin. 15–30 % potilaista kuolee ennen kuin heille löydetään sopiva siirrännäinen. Pelkästään vuonna 2006 EU:ssa kuoli 5 500 ihmistä siirtoelintä odottaessaan. Suurin tarve on sydän-, keuhko-, munuais-, maksa- ja haimasiirteistä.
Vaikka 81 % eurooppalaisista kannattaa elinluovutuskorttia, vain reilulla 12 % on sellainen. Jäsenmaiden välillä on valtavia eroja luovuttajien määrissä: Espanjassa luovutuksia on 34,6 miljoonaa ihmistä kohden, Romaniassa vain 0,5.
EU-maiden yhteistyö hajanaista
Siirtoelinten välitys on jo tavanomainen käytäntö EU-maiden välillä. Siirtoelinten kansainvälistä vaihtoa hoitavat Eurotransplant (Itävalta, Benelux-maat, Kroatia, Saksa, Alankomaat ja Slovenia) ja Scandiatransplant (Ruotsi, Tanska, Suomi, Norja, Islanti) kattavat kuitenkin vain osan EU-maita. Eurotransplant-maat välittävät keskenään noin viidesosan kaikista vuosittain käytetyistä siirtoelimistä (yhteensä noin 3 300), mutta vain noin 2 % elimistä lähtee Eurotransplant-alueelta tai tulee sinne.
Luovuttajien ja vastaanottajien yhteen saattaminen jäsenmaakohtaisesti paitsi rajoittaa etenkin harvinaisista sairauksista kärsivien tai kiireellisesti siirtoa tarvitsevien potilaiden vaihtoehtoja, myös johtaa laittoman elinkaupan kaltaisiin ilmiöihin. EU haluaakin tehostaa jäsenmaiden yhteistyötä elinluovutuksissa. Se ehdottaa yhdenmukaistettuja laadunvarmistusjärjestelmiä ja kannustusta luovutuksiin erityisillä kampanjoilla.
Luovutuselinten laatu ja turvallisuus
"Tavoitteena on saada enemmän elimiä useammille potilaille", keskustaoikeiston kansanpuolueryhmä EPP:n Mikolášik kertoo. Direktiiviehdotus merkitsisi "lisää jäsenmaiden välistä yhteistyötä", slovakialainen kiittelee ja vakuuttaa: "Kaikissa jäsenmaissa on laadukkaita elimiä, joilla on hyvä jäljitettävyys".
Direktiiviehdotus edellyttää jokaiselta EU-maalta kansallista elinluovutusviranomaista ja laatuohjelmaa. Kansalliset viranomaiset voivat olla julkisia tai voittoa tavoittelemattomia yksityisiä tahoja. Niiden tehtävänä on valvoa kansallisten laatuohjelmien avulla elinten laatua ja turvallisuutta sekä varmistaa, että luovutuksia hoitavat organisaatiot ja yritykset seuraavat asianmukaisia menettelyjä ja takeita luovuttajan yksilöinnistä ja elinten hankinnasta itse siirtoon.
Tavoitteena on parantaa vastaanottajien turvallisuutta ja helpottaa elinten siirtoa jäsenmaiden välillä varmistamalla, että luovutuselimet täyttävät tietyt vähimmäisvaatimukset. Kansalliset viranomaiset ja niiden välille perustettava verkosto valvoisivat jatkossa jäsenmaiden välisiä vaihtoja.
10 kohdan toimintasuunnitelma
Direktiiviehdotukseen liittyy 10 kohdan toimintasuunnitelma vuosille 2009–2015, jonka tavoitteena on parantaa elinten laatua ja turvallisuutta, lisätä niiden saatavuutta sekä tehostaa ja helpottaa siirtomenettelyitä.
Toimiin sisältyy tietojen ja parhaiden käytäntöjen vaihtoa, joilla pyritään parantamaan elinten saatavuutta, "elinluovutuskoordinaattoreiden" nimittäminen sairaaloissa ja tietoisuuden lisäämistä. Toimintasuunnitelmalla pyritään myös muun muassa luomaan järjestelmä, jolla voidaan välittää siirtoelimiä kiireisille ja vaikeasti hoidettaville potilaille.
Luovutuksissa on kyse yhteisvastuusta, korostaa toimintasuunnitelmasta parlamentille oma-aloitemietinnön laatinut sosialistien ja demokraattien Andres Perello Rodriguez. Espanjalainen ehdottaa, että EU-maat kannustaisivat luovuttajaksi ryhtymistä esimerkiksi passia tai ajokorttia haettaessa. "Yritämme varmistaa, että elintä tarvitsevat voivat selvitä ja että elintä odottavat eurooppalaiset pysyvät hengissä".
Elinkauppa
Elinkaupan torjumiseksi luovutuksiin liittyviä taloudellisia kannustimia tulee välttää, luovuttajille koituvia kustannuksia lukuun ottamatta, mepit painottavat. "Elinluovutuksista ei makseta korvauksia ja ne ovat vapaaehtoisia", Perello sanoo. "Periaatteessa" luovutukset sallittaisiin vain lähisukulaisille ja muutoinkin viimeisenä keinona, mikäli sopivaa elintä ei löydy.
Jäsenmaille tukea pakolaisten vastaanottamiseen
Mepit äänestivät täysistunnossa tiistaina 18.5. Strasbourgissa
Jäsenmaat, jotka ottavat vapaaehtoisesti vastaan pakolaisia kolmansista maista, voivat saada 6000 euroa uudelleensijoitettua pakolaista kohti, Euroopan parlamentin hyväksymässä lakiehdotuksessa todetaan. Parlamentti hyväksyi myös Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston perustamisen, mistä on päästy sopuun neuvoston kanssa.
EU-maat panostavat uudelleensijoittamiseen huomattavasti vähemmän kuin esimerkiksi Yhdysvallat, Australia ja Kanada. EU osallistui vuonna 2008 ainoastaan 6,7 prosenttiin maailman pakolaisten uudelleensijoittamisista eli otti vastaan 4378 henkilöä. Tällä hetkellä vain kymmenen jäsenmaata (Suomi, Ruotsi, Tanska, Hollanti, Britannia, Irlanti, Portugali, Ranska ja Tšekki) osallistuu pakolaisten vastaanottamisohjelmaan pitkäjänteisesti. Nämä maat saavat 4000 euroa jokaista uudelleensijoitettua pakolaista kohti.
Rohkaistakseen myös muita jäsenmaita osallistumaan pakolaisten uudelleensijoittamiseen parlamentti ehdottaa näille 6000 euron tukea uudelleensijoitettua pakolaista kohti ensimmäisenä vuonna, 5000 euroa toisena vuonna ja 4000 euroa kolmantena vuonna. Jäsenvaltioiden kahtena ensimmäisenä osallistumisvuonna saama lisämäärä investoitaisiin kestävän uudelleensijoittamisohjelman kehittämiseen.
Parlamentti hyväksyi vasemmiston GUE/NGL-ryhmän Rui Tavaresin (Portugali) laatiman mietinnön tiistaina 18. toukokuuta Strasbourgissa äänin 512 puolesta, 81 vastaan ja 7 tyhjää.
Vuotuiset uudelleensijoittamisohjelmat noudattavat tiettyjä EU-painopisteitä, joista parlamentti ja neuvosto eivät ole vielä päässeet sopuun. Parlamentin jäsenet haluaisivat priorisoida lapsia ja naisia, jotka ovat vaarassa joutua väkivallan tai hyväksikäytön uhreiksi, yksin matkustavia lapsia sekä henkilöitä, joilla on terveydellisiä ongelmia tai joita on kidutettu. Neuvosto puolestaan esittää maantieteellisiä ja pakolaisten kansallisuuteen liittyviä painopisteitä.
Tukivirasto avustamaan jäsenmaita turvapaikanhakijoiden kanssa
Parlamentti hyväksyi myös Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston perustamisen toisessa käsittelyssä. Mietinnön esittelijä oli Iso-Britannian vihreiden Jean Lambert.
Vallettaan Maltalle sijoitettava tukivirasto avustaa asiantuntemuksellaan turvapaikanhakijoita vastaanottavia jäsenmaita. Se pyrkii parantamaan kansallisten viranomaisten koordinaatiota ja tukee hallinnollisesti niitä jäsenmaita, joihin kohdistuu erityinen paine. Parlamentti ja neuvosto ovat päässeet yhteisymmärrykseen asian toisessa käsittelyssä siitä, että virasto koordinoi tiedonvaihtoa jäsenmaiden uudelleensijoitustoimenpiteistä.
Lisäksi Euroopan pakolaisrahaston sääntöjä ja rahoitusosuuden ylärajaa muutetaan riittävän rahoituksen takaamiseksi. Parlamentti äänestää keskiviikkona 19. toukokuuta tätä koskevasta sosialistien ja demokraattien Claude Moraesin (Iso-Britannia) mietinnöstä.
Vaatteiden "Made in" -merkinnät saattavat tulla pakollisiksi
Farkkujen tuoteseloste ©BELGA/FREY/Jean Francois
Euroopan parlamentin mukaan "Made in" -merkintöjen pitäisi olla pakollisia Euroopassa myydyissä vaatteissa. Parlamentti hyväksyi tiistaina EU:n tekstiilien nimityksiä koskevan direktiivin uudelleenlaatimisen. Parlamentti katsoo, että EU:lle saatetaan pian tarvita uusi harmonisoitu ja pakollinen vaatimusjärjestelmä.
Parlamentin direktiiviin tekemien tarkistusten mukaan vaatteiden alkuperämaamerkintöjen pitäisi olla pakollisia. Näin voitaisiin varmistaa, ettei kuluttajia johdeta harhaan merkinnöillä, joiden mukaan kolmansissa maissa valmistetut tuotteet olisi tehty EU-alueella. Tällä hetkellä "Made in" -merkinnät ovat EU:ssa vapaaehtoisia ja niiden käyttö riippuu kansallisista laeista. Esimerkiksi Yhdysvalloissa, Kanadassa ja Japanissa alkuperämaamerkinnät ovat pakollisia.
Uudet tekstiilit nopeammin markkinoille
EU:n nykyinen tekstiilimerkintöjä koskeva lainsäädäntö kattaa vain tekstiilikuitujen nimitysten ja tekstiilituotteiden kuitukoostumusselosteiden yhdenmukaistamisen. Tällä hetkellä kuituja on 48 (joista 18 on luonnonkuitua ja 30 synteettistä).
Parlamenttia pyydettiin alun perin äänestämään vain komission teknisestä ehdotuksesta, jonka tavoitteena on lyhentää aikaa, joka kuluu uusien kuitujen markkinoille saattamisessa. Parlamentti on kuitenkin tehnyt asiasta poliittisemman kysymyksen ja esittää pakollista alkuperämaamerkintää uuden lainsäädännön keskeiseksi osaksi.
EU-lainsäädäntöön saatetaan tarvita uusia merkintävaatimuksia
Jotta kuluttajien olisi helpompi tehdä valintoja, parlamentti pyytää komissiota tekemään asiasta raportin kahden vuoden sisällä ja tarvittaessa lainsäädäntöehdotuksen uusista koko EU:n kattavista merkintävaatimuksista. Raportissa tulisi tutkia harmonisoituja vaatimuksia selosteille tuotteiden käsittelystä (nykyisin vapaaehtoista) sekä vaatteiden ja kenkien koosta. Huomioon tulisi ottaa myös terveys- ja turvallisuusvaroitukset (syttymisherkkyys, mahdolliset allergeeniset aineet) sekä sosiaaliset tuotemerkinnät.
Itsenäisten ammatinharjoittajien puolisoille samat äitiysvapaaoikeudet kuin työntekijöille
Raskaana oleva nainen toimistotyössä ©BELGA/Alliance/Hans Wiedl
EU:n jäsenmaiden tulisi taata sosiaaliturva itsenäisille ammatinharjoittajille sekä näiden puolisoille ja elinkumppaneille, parlamentin hyväksymässä EU-direktiivin päivityksessä todetaan. Tämän tulisi sisältää myös vähintään 14 viikon äitiysraha. Jäsenmaiden tulee voida päättää, olisivatko maksut sosiaaliturvajärjestelmiin pakollisia vai vapaaehtoisia itsenäisille ammatinharjoittajille.
EU:n lain päivityksessä itsenäisille ammatinharjoittajille ja näitä avustaville puolisoille tai elinkumppaneille halutaan taata sosiaaliturvaoikeudet. Nämä puolisot ja elinkumppanit eivät usein ole työntekijöitä, mutta he auttavat itsenäistä ammatinharjoittajaa säännöllisesti, erityisesti maataloudessa, pienissä yrityksissä ja vapaissa ammateissa. Heille voitaisiin antaa joko mahdollisuus liittyä maksulliseen sosiaaliturvajärjestelmään tai tämä voisi olla pakollista kunkin jäsenmaan päätöksen mukaisesti, parlamentti toteaa kompromissitarkistuksessa, josta käytiin vaikeat neuvottelut neuvoston kanssa.
Joka tapauksessa jokainen raskaana oleva itsenäinen ammatinharjoittaja tai puoliso olisi oikeutettu 14 viikon äitiysvapaaseen. Tämä vastaisi EU:n tämänhetkistä minimiä äitiysrahan maksussa työntekijöille. Tässäkin olisi jäsenmaiden päätettävissä onko äitiysvapaa pakollinen vai vapaaehtoinen.
Määräaikainen sijainen
Jäsenvaltioiden on varmistettava, että naispuoliset itsenäiset ammatinharjoittajat sekä puolisot tai elinkumppanit voivat käyttää olemassa olevia tilapäisiä sijaisia tarjoavia palveluja tai mahdollisia olemassa olevia kansallisia sosiaalipalveluja. Jäsenvaltiot voivat säätää, että mahdollisuus käyttää tällaisia palveluja on vaihtoehto äitiysrahalle tai sen osa.
Seuraavat askeleet
Neuvoston odotetaan hyväksyvän nämä tarkistukset 7. kesäkuuta. Jäsenmailla on sen jälkeen kaksi vuotta aikaa saattaa muutokset voimaan. Aikaa voidaan pidentää neljään vuoteen asti, mikäli jäsenmailla on vaikeuksia sen toteuttamisessa.
Energiatehokkuus: uudet merkinnät kodinkoneille ja muille tuotteille
Mies tarkistamassa ruosteista patteria ©BELGA_Novosti_Vitaliy Ankov
Parlamentti hyväksyi keskiviikkona EU:n uuden energiatehokkuusmerkinnän, johon on lisätty uusia "plus-luokkia" vanhan värijärjestelmän rinnalle. Merkinnöissä on enemmän tietoa kodinkoneiden ja muiden energiaa käyttävien laitteiden kulutuksesta. Lisäksi jatkossa kaikissa ilmoituksissa, joissa mainostetaan jääkaappeja, pesukoneita tai uuneja, tulee näkyä myös tuotteen energialuokka.
Jo nykyinen energiamerkintä auttaa kuluttajia arvioimaan juoksevia kuluja, kun he ostavat uusia kodinkoneita kuten jääkaappeja, pakastimia, pesukoneita, kuivureita, astianpesukoneita, uuneja tai ilmastointilaitteita. Tuotteiden valmistajien on nykyisin ilmoitettava vuosittainen energiankulutus riippumatta siitä, pärjääkö tuote tässä hyvin (tummanvihreä "A-luokka") tai huonosti (punainen "G-luokka"). Tuotteesta riippuen merkintä näyttää myös vedenkulutuksen, melutason ja lämmöntuoton.
Seitsemän luokkaa, seitsemän väriä ja uudet huippumerkinnät
Kodinkoneiden ja muiden energiaan liittyvien tuotteiden energiatehokkuutta koskevat uudet merkinnät sallivat lisäluokkien käytön, mutta rajoittavat energialuokkien kokonaismäärän seitsemään.
Merkinnän muodossa on käytettävä lähtökohtana kirjainluokitusta A–G. Jos tekninen kehitys tuo vielä A-luokkaakin energiatehokkaampia laitteita, ne voivat saada merkinnän A+. Jotta luokkien määrä pysyy seitsemässä, alin luokka vaihtuu tällöin G:stä F:ksi. Mikäli jälleen uusi tuote on huomattavasti aiempia tehokkaampi, se saa merkinnän A++ ja alin luokka on vastaavasti E. Korkein mahdollinen luokka on A+++, jolloin alin luokka on D.
Merkintöjen värijärjestelmä sopeutetaan vastaavasti. Korkein energialuokka on aina tummanvihreä ja alin punainen. Korkeimman luokan tuotteet ovat tehokkaimpia energiasäästössä.
Komission työryhmä tulee päättämään tiettyjen erikoistuotteiden energialuokista. Tällaisia ovat esimerkiksi lämmityskattilat, televisiot, hifi-laitteet ja pelikonsolit.
Energiatehokkuuden tulee näkyä mainoksissa
Kaikissa mainoksissa, joissa mainitaan kodinkoneiden energiankulutus tai hinta, tulee näkyä myös tuotteen energialuokka. Tämän tulisi helpottaa kuluttajia tekemään valintoja, joissa he voivat ottaa huomioon energiansäästömahdollisuudet pienentääkseen energialaskujaan.
Samanlaiset säännöt koskevat kaikkia teknisiä tuotejulkaisuja, kuten ohjekirjoja sekä tuotevalmistajien esitteitä riippumatta siitä, ovatko ne painettuja tai verkkosivuilla.
Ikkunanpuitteiden ja muiden energiaa säästävien tuotteiden merkinnät
Jatkossa energiamerkintä tulee kiinnittää myös kaupallisiin ja teollisiin energiaa kuluttaviin tuotteisiin kuten kylmävarastoihin, myyntiautomaatteihin ja hyötymoottoreihin. Lisäksi merkintäpakko ulottuu energiaan liittyviin tuotteisiin, mukaan luettuna rakennustuotteisiin, jotka eivät kuluta energiaa, mutta joilla on merkittävä suora tai välillinen vaikutus energiansäästöön. Tällaisia ovat esimerkiksi ikkunat, niiden raamit sekä ulko-ovet.
Kun uudet säännöt on julkaistu EU:n virallisessa lehdessä, jäsenmailla on vuosi aikaa soveltaa ne kansalliseen lainsäädäntöönsä.
Keskiviikkona 19. toukokuuta toisessa käsittelyssä hyväksytty direktiivi on osa laajempaa energiatehokkuuspakettia. Parlamentin mietinnön esittelijä oli Anni Podimata (sosialistien ja demokraattien ryhmä, Kreikka). Parlamentti hyväksyi erillisen mietinnön rakennusten energiatehokkuudesta tiistaina 18. toukokuuta.
Energiatehokkuus: vain nollaenergiarakennuksia vuoden 2020 jälkeen
Parlamentti hyväksyi tiistaina uuden rakennuksia koskevan energiatehokkuuslainsäädännön, jolla autetaan kuluttajia pienentämään energialaskujaan ja EU:ta saavuttamaan ilmastotavoitteiden mukainen 20 prosentin leikkaus energiankäytössään. Jäsenmaiden tulee mukauttaa säännöksensä siten, että kaikissa vuoden 2020 jälkeen rakennettavissa rakennuksissa noudatetaan tiukkoja energiansäästöstandardeja.
Rakennukset kattavat noin 40 prosenttia EU:n koko energiankulutuksesta ja ne ovat Euroopan suurin päästölähde. Rakennusten energiatehokkuuden parantamisella edistetään hiilidioksidipäästötavoitteiden saavuttamista.
Direktiivi asettaa säännöt sekä uusille että olemassa oleville rakennuksille. Jäsenvaltioiden on ryhdyttävä toimiin sen varmistamiseksi, että vaatimukset saavutetaan "kustannusoptimaalisesti".
Tiukemmat standardit uusille rakennuksille
Jäsenvaltioiden on varmistettava, että vuoden 2020 jälkeen kaikki uudet rakennukset ovat lähes nollaenergiarakennuksia ja että niiden energianlähteenä käytetään enimmäkseen uusiutuvaa energiaa. Rakennukset, jotka ovat viranomaisten käytössä ja omistuksessa, ovat direktiivin piirissä jo kaksi vuotta aiemmin. Osa näihin muutoksiin tarvittavista varoista tulee EU-budjetista.
Nykyisten rakennusten uudistaminen
Mikäli mahdollista, jo olemassa olevien rakennusten energiatehokkuutta tulee parantaa isojen remonttien yhteydessä. Tällöin omistajia kannustetaan asentamaan "älykkäitä mittausjärjestelmiä" sekä vaihtamaan lämmitys-, lämminvesi- ja ilmastointijärjestelmiä tehokkaisiin vaihtoehtoihin, kuten lämpöpumppuihin. Lisäksi vaaditaan säännöllisiä lämmityskattiloiden ja ilmastointijärjestelmien tarkastuksia.
Parlamentti ei salli "lihaliiman" käyttöä
Raakaa lihaa pakkauksessa ©BELGA/Science
Euroopan parlamentti on estänyt "lihaliima" trombiinin käytön ruuan lisäaineena. Nautaeläimistä tai sioista peräisin oleva trombiini on entsyymi, jota voidaan käyttää lihapalojen yhteen liittämisessä. Parlamentin mukaan tällaiset uudelleen kootut lihatuotteet voisivat helposti johtaa kuluttajia harhaan.
Euroopan komissio oli ehdottanut trombiinin lisäämistä sallittavien lisäaineiden luetteloon. Parlamentin ympäristövaliokunta teki tätä vastustavan esityksen, jonka täysistunto hyväksyi äänin 370 puolesta, 262 vastaan ja 32 tyhjää. Esityksen hyväksymiseen tarvittiin 369 ääntä. Parlamentti on näin estänyt trombiinin sallimisen EU-tasolla käyttämällä veto-oikeuttaan niin kutsutussa "valvonnan käsittävässä sääntelymenettelyssä (komitologia)".
Jäsenmaiden viranomaiset voivat nykyisin päättää kansallisella tasolla trombiinin sallimisesta ruuan "valmistuksen apuaineena". Komission ehdotus oli askel kohti sen selkiyttämistä, että trombiinin tulisi olla EU-tason säännöstön alainen ruuan lisäaine. EU-lainsäädännön mukaan ruuan lisäaineet sallitaan vain siinä tapauksessa, etteivät ne johda kuluttajia harhaan ja että ne tuovat kuluttajille hyötyä.
Komission ehdotuksen mukaan trombiinin avulla kootut lihatuotteet olisi pitänyt merkitä ja niitä ei olisi saanut käyttää ravintoloissa. Parlamentti kuitenkin katsoi, että nämä toimet eivät olisi olleet riittäviä estämään kuluttajien harhaan johtamista.
Parlamentti nosti esille myös huolen siitä, että bakteerien aiheuttaman infektion riski on erityisen vakava trombiinilla luoduissa lihatuotteissa suuremman lihapinnan sekä käytetyn kylmäprosessin vuoksi.
Parlamentti hyväksyi EU-säännöt elinluovutusten ja -siirtojen helpottamiseksi
Sydänsiirtopotilas Jennifer Sutton ja "vanha" sydän Lontoon sydännäyttelyssä syyskuussa 2007 ©BELGA/AFP/SHAUN CURRY
Elinluovutusten odotusaikojen tulisi lyhentyä, sillä parlamentti hyväksyi direktiiviluonnoksen, joka asettaa elinsiirroille laatu- ja turvallisuusstandardit. Direktiivi kattaa kaikki elinluovutuksen vaiheet ja auttaa jäsenmaiden yhteistyössä. Parlamentti hyväksyi myös päätöslauselman, joka koskee komission toimintasuunnitelmaa elinluovutuksista.
Elinsiirroista on viimeisten 50 vuoden aikana tullut vakiintunut ja monesti ainoa mahdollinen hoitomuoto kaikkialla maailmassa. Silti odotusajat ovat pitkiä. Noin 60 000 ihmistä on tällä hetkellä EU:n elinluovutusten jonotuslistoilla, ja joka päivä 12 ihmistä kuolee elinsiirtoa odottaessaan. EU:n yhteiset laatu- ja turvallisuusstandardit helpottaisivat elinten luovutusta, siirtoja ja vaihtoa EU-maiden välillä.
Parlamentti hyväksyi neuvoston kanssa asiasta saavutetun kompromissin keskiviikkona 19. toukokuuta äänin 643 puolesta, 16 vastaan ja 8 tyhjää. Parlamentin esittelijä oli Miroslav Mikolášik (keskustaoikeiston kansanpuolueryhmä EPP, Slovakia).
Laadun ja turvallisuuden takaaminen
Avainasemassa on toimivaltaisen viranomaisen nimittäminen jokaisessa maassa. Tämän tehtävänä on vastata elinsiirtoihin tarkoitettujen elinten laadusta ja turvallisuudesta. Viranomaisen tulee luoda säännöt, jotka kattavat kaikki vaiheet elimen luovutuksesta sen siirtoon tai hävittämiseen. Näiden sääntöjen tulee perustua direktiivissä asetettuihin laatu- ja turvallisuusstandardeihin. Jäsenmaat voivat säilyttää tai lisätä tiukempia sääntöjä niin halutessaan.
Viranomaiset hyväksyvät talteenotto-organisaatiot ja elinsiirtokeskukset, ottavat käyttöön raportointi- ja hallintajärjestelmät sekä järjestelmät vakavien haittavaikutusten varalta, keräävät elinsiirtojen tuloksia koskevat tiedot sekä valvovat elinten vaihtoja muiden jäsenmaiden ja kolmansien maiden kanssa. Osana järjestelmää on jäljitettävyys luovuttajasta potilaaseen ja päinvastoin. Samalla kuitenkin turvataan luottamuksellisuus ja tietosuoja.
Direktiivissä määritellään myös vähimmäistiedot, jotka tulisi koota jokaisen elinluovutuksen yhteydessä. Poikkeuksia voidaan tehdä, jos riski-hyötyanalyysi osoittaa, että hyödyt ovat suuremmat kuin mahdolliset haitat. Direktiivissä pyydetään jäsenmaita myös varmistamaan hoitohenkilökuntansa pätevyys ja koulutus.
Elävät luovuttajat ja taistelu elinkauppaa vastaan
Parlamentin mukaan jäsenmaiden on varmistettava mahdollisimman korkeatasoinen suojelu eläville luovuttajille. Elinsiirtojen on "perustuttava vapaaehtoisiin ja maksutta tapahtuviin luovutuksiin", mutta se "ei saa estää luovuttajia saamasta korvausta, kunhan korvaus on tiukasti rajattu luovutukseen liittyvien kulujen ja haittojen korvaamiseen". Jäsenmaiden on myös kiellettävä sellainen elinten tarvetta tai saatavuutta koskeva mainonta, jonka tavoitteena on rahallinen hyöty.
Jäsenmaiden välinen yhteistyö
Yhteistyön helpottamiseksi komissio perustaa toimivaltaisten viranomaisten verkon sekä menetelmät, joilla välitetään tietoa jäsenmaiden välillä. Jäsenvaltiot voivat tehdä sopimuksia eurooppalaisten elinvälitysorganisaatioiden kanssa ja siirtää niille elinten vaihtoon liittyviä tehtäviä.
Seuraavat vaiheet
Jäsenmailla on kaksi vuotta aikaa direktiivin voimaan astumisesta saattaa se osaksi kansallista lainsäädäntöä.
Elinluovutuksia ja -siirtoja koskeva toimintaohjelma vuosille 2009–2015
Erillisessä Andres Perello Rodriguezin (sosialistien ja demokraattien ryhmä, Espanja) oma-aloitemietinnössä parlamentti pitää tervetulleena komission elinluovutuksia ja -siirtoja koskevaa toimintaohjelmaa. Parlamentti painottaa, että elinluovutuskoordinaattorin nimittämisellä kaikkiin sairaaloihin sekä tiedon ja parhaiden käytäntöjen vaihdolla voidaan nostaa niiden maiden luovutusten määrää, joissa elimiä on vähän saatavilla.
Parlamentti kehottaa jäsenmaita harkitsemaan, että kansalaisille tarjottaisiin mahdollisuutta liittyä elinluovutusrekisteriin, kun he hakevat passia tai ajokorttia. Lisäksi kansallisiin henkilökortteihin tai ajokortteihin voitaisiin lisätä maininta henkilön kuulumisesta elinluovuttajiin.
Parlamentti vaati vahvempaa talouden hallintaa
Talouden hallinta puhutti täysistuntoa: ylävasemmalta López Garrido; Rehn; Daul; Schulz; Verhofstadt; Harms; Kirkhope; Bisky ja Tzavela.
Vahvempi talouden hallinta EU:n tasolla, kasvu- ja vakaussopimuksen vahvistaminen ja sanktioita maille, jotka eivät täytä sitoumuksiaan. Tämä oli meppien vaatimuslista keskiviikkoaamun 19. toukokuuta keskustelussa Euroopan unionin talouspolitiikan ohjausjärjestelmän vahvistamisesta.
Kriisin ratkaisuista: lyhyellä aikavälillä on autettava Kreikkaa, pitkällä aikavälillä tarpeen ovat eläkkeiden, terveydenhuollon ja työmarkkinoiden rakenteelliset uudistukset ja tiiviimpi talouspolitiikan koordinointi, linjasi EU-puheenjohtajamaa Espanjan eurooppaministeri Diego Lopez Garrido. "Meidän pitäisi myös pyrkiä luomaan talousliitto", hän lisäsi.
Komissio haluaa vahvistaa vakaus- ja kasvusopimusta. EU:n pitää myös voida antaa suosituksia jäsenmaiden budjeteista, ennen kuin ne toimitetaan kansallisille parlamenteille – varmistaakseen, että jäsenmaat tekevät niin kuin ne sanovat tekevänsä, kertoi talous- ja raha-asioista vastaava komissaari Olli Rehn. Kriisin ratkaisumekanismi on luotava, mutta ehdoista on tehtävä niin epämiellyttävät, että kukaan ei halua käyttää sitä, hän jatkoi.
Uusin suunnitelma euroalueen kriisin torjumiseksi ei riitä, alijäämiä on pienennettävä, vaati keskustaoikeiston kansanpuolueryhmä EPP:n Joseph Daul. Hän peräsi seuraamuksia maille, jotka laiminlyövät velvollisuutensa ilmoittaa tarkat alijäämäluvut. "Jos meidän on tehtävä budjettileikkauksia kaikkialla, meppien ja virkamiesten on näytettävä tietä", ranskalainen esitti.
Sosialistien ja demokraattien ryhmän Martin Schulz kritisoi luokituslaitoksia, jotka katselevat Kreikan kriisin pyörteissä "jo seuraavaan kohteeseen ja yrittävät kaataa Portugalin". Saksalainen peräsi kontrollia ja sääntöjä luokituslaitoksille. Olemme luoneet rahaliiton mutta emme talousliittoa; tarvitsemme talouden hallintaa. "Joka on tätä vastaan ei ole ymmärtänyt viestiä".
Liberaalidemokraattien Guy Verhofstadt kehotti jättämään ratkaisujen keksimisen komissiolle. Komissio "tuokoon kokonaispaketin neuvostolle ja parlamentille". Sen pitäisi belgialaisen mukaan sisältää neljä osatekijää: vakaussopimuksen lujittaminen, vakuuttavampi 2020-strategia, Euroopan valuuttarahasto EMF sekä Euroopan joukkovelkakirjalainamarkkinat.
Vihreät haluavat lisää yhteistä talouspolittiikkaa: "Ei vain taistelua kriisin oireita vastaan vaan kriisin käsittelyä koko laajuudessaan", korosti Vihreät/EVA-ryhmän Rebecca Harms. Olemme pelastaneet pankkeja vuodesta 2008 ja "meidän on päästävä tästä säästämisestä; se maksaa miljardeja emmekä tiedä mistä saamme rahat". Hedge-rahastot on saatava lyhyeen liekaan ja rahansiirtovero otettava käyttöön, saksalainen listasi.
"Se mikä Euroopalta liian usein puuttuu eivät ole lisävaltuudet, vaan halu täyttää sitoumukset", summasi Euroopan konservatiivien ja reformistien Timothy Kirkhope. Brittimeppi toivoo, että Eurooppa 2020-aloite ei kaadu samaan. "EU tarvitsee valtuudet vaatia, että jäsenmaat esittelevät etukäteen talousarvioesityksensä, sekä mahdollisuuden asettaa jäsenmaille kovempia rangaistuksia".
"Hallitukset käyttävät veronmaksajien rahaa säästääkseen kasinokapitalismin", paheksui vasemmiston GUE/NGL-ryhmän Lothar Bisky. EU:n pitää olla enemmän kuin yhtenäismarkkinat ja yksi valuutta, saksalainen sanoi ja siteerasi komission puheenjohtaja Barrosoa: "Jos meillä ei ole talousliittoa, ei rahaliitossa ole mieltä". Bisky kaipasi sosiaalista talousliittoa, rahoitussektorin sääntelyä, veropolitiikan yhteensovittamista sekä vipurahastojen ja veroparatiisien kieltämistä.
Vapaa ja demokraattinen Eurooppa -ryhmän Niki Tzavela kehotti parlamenttia hyväksymään pysyvän taloushallinnon välineen. Kansainvälisen valuuttarahasto IMF:n pitäisi jatkaa Kreikan lainojen takaisinmaksuaika 3–5 vuotta, ja jos eurooppalaiset luotottajat tekevät samoin, Kreikka voi realistisesti maksaa velkansa. Maa tarvitsee resursseja taloutensa kehittämiseen, kreikkalainen painotti.
Lisätietoa :
- Talousarvion valvontavaliokunnan Luigi de Magistris: "On oikein, että Ateenan pitää antaa riittävät takeet" (englanniksi)
- Talouskriisi: Kreikan opetukset
- Parlamentti keskusteli euroalueesta ja talouden hallinnasta Rehnin ja Trichet'n kanssa
- EU2020: Ei EU-rahoitusta ilman edistystä tavoitteissa, mepit sanovat (tiedote 10.3. englanniksi)
- Finanssikriisin sanastoa
EU:lta sulatusapua Etelä-Kaukasian jäätyneille konflikteille?
- Etelä-Kaukasian haasteita: jäätyneet konfliktit (Vuoristo-Karabah, Abhasia, Etelä-Ossetia), pakolaisten paluu, jännittyneet naapuruussuhteet, heikko alueellisen yhteistyön, demokratian, oikeusvaltion ja tiedotusvälineiden vapauden perinne, korruptio.
- Alue on merkittävä Euroopan energiahuollolle ja pääsylle Kaspianmeren ja Keski-Aasian öljy- ja kaasuvaroihin (Baku-Tbilisi-Ceyhan ja Baku-Tbilisi-Erzerum -putkistot sekä kehitteillä olevat Nabucco ja White Stream).
- Täysistunto käsittelee Evgeni Kirilovin mietintöä Etelä-Kaukasiaa koskevan EU:n strategian tarpeellisuudesta torstaiaamuna. Suora lähetys EP Livella klo 11 Suomen aikaa.
Venäläisjoukkoja lähtemässä Etelä-Ossetiasta 23. elokuuta 2008 ©BELGA_AFP_DMITRY KOSTYUKOV
Mustan- ja Kaspianmeren sekä naapurimaiden Venäjän, Turkin ja Iranin väliin puristetut Armenia, Azerbaidžan ja Georgia ovat strategisesti erittäin tärkeitä EU:lle, sanoo Evgeni Kirilov. Bulgarialaismeppi kehottaa Euroopan unionia laatimaan kattavan strategian alueen vakauttamisen, kehittämisen ja demokratisoimisen helpottamiseksi.
"Joskus meiltä tuppaa unohtumaan, että Etelä-Kaukasus on Eurooppaa", muistuttaa sosialistien ja demokraattien ryhmän Evgeni Kirilov. Bulgarialaismeppi kiittää EU:n itäisen kumppanuuden aloitetta ja sanoo, että "kunhan turvallisuus paranee, näiden kolmen maan kehityksen edellytykset paranevat yleensä ottaen, kuten myös edellytykset edistykselle kohti Euroopan yhdentymistä. Ei ole sattumaa, että neuvottelut kolmen maan assosiaatiosopimuksista aloitetaan".
EU-jäsenyys – jos maat täyttävät kriteerit?
Parlamentin suhteista Armeniaan, Azerbaidžaniin ja Georgiaan vastaavan valtuuskunnan puheenjohtaja Milan Cabrnoch epäilee kolmen maan niputtamisen mielekkyyttä strategiamielessä, mutta pitää niiden EU-jäsenyyttä "mielenkiintoisena kysymyksenä, koska se riippuu siitä, miten me tarkastelemme Euroopan unionia".
Etelä-Kaukasian geopoliittinen kartta
EU:n aika sitoutua aktiivisesti
"Me emme ole olleet riittävän aktiivisia" ja meidän "tulisi edistää EU:n paljon suurempaa läsnäoloa alueella", Kirilov sanoo. Sysäys EU:n aktiivisemmalle läsnäololle alueella tuli Venäjän ja Georgian konfliktista, hän muistuttaa.
"Vuoristo-Karabah on konflikti, joka voi purkautua milloin tahansa... olemme katsoneet sivusta pitkän aikaa", Kirilov varoittaa ja kehottaa EU:ta "antamaan kaikkensa" ja osallistumaan aktiivisemmin Vuoristo-Karabahin ja Georgia kriisien ratkaisuun.
Cabrnoch korostaa konfliktien ratkaisemisen ohella energian toimitusvarmuutta, tukea demokratialle sekä ihmisoikeuksien ja tiedotusvälineiden vapauden puolustamista.
Kohti luottamuksen ilmapiiriä
Todellista edistystä ei voida Kirilovin mukaan saavuttaa ilman kolmen maan yhteistyötä "kompastuskivien" eli alueen kahden konfliktin lopettamiseksi.
Miten EU voi helpottaa Armenian, Azerbaidžanin ja Georgian yhteistyötä? "Meidän pitäisi kokeilla kaikkea mahdollista kaikenlaisen poliittisen, kulttuurisen ja nuorisovaihdon edistämiseksi, jotta luottamuksen ilmapiiri luotaisiin", Kirilov korostaa. Cabrnochin mielestä EU:n kannalta "tärkeintä on yhteistyö ja viestintä".
EU:n uusin vuosiraportti maailman ihmisoikeustilanteesta arvostelee kolmea Etelä-Kaukasian maata riittämättömästä poliittisesta moniarvoisuudesta ja tiedotusvälineiden vapaudesta, oikeusvaltion yleisesti heikosta tilasta sekä vuoropuhelun puuttumisesta.
Yhtenäismarkkinat, aluepolitiikka ja velkaseuranta ovat oleellisia EU2020-tavoitteille
Kuva Strasbourgin täysistuntosalista
Parlamentti hyväksyi torstaina joukon päätöslauselmia, joissa todetaan, että yhtenäismarkkinoiden viimeisteleminen, kansallinen velanhoitokyky sekä ruohonjuuritasolla johdettu EU:n koheesiopolitiikka ovat keskeisiä Eurooppa 2020 -strategian menestykselle. Äänestystä Eurooppa 2020 -päätöslauselmasta lykättiin kesäkuulle.
EU:n tulisi hyväksyä "yhtenäismarkkinasäädös" toukokuuhun 2011 mennessä. Siinä on tarkoitus asettaa päätavoitteet politiikalle, jolla luodaan erittäin kilpailukykyinen sosiaalinen ja vihreä markkinatalous. Säädös kattaisi niin lainsäädännölliset kuin ei-lainsäädännölliset aloitteet, Louis Grechin (sosialistien ja demokraattien ryhmä, Malta) laatimassa päätöslauselmassa todetaan.
Parlamentti peräänkuuluttaa yhtenäisempää ja kansalaislähtöisempää lähestymistapaa EU:n sisämarkkinoihin. Niiden vahvistaminen on elintärkeää, jos Eurooppa 2020 -strategian halutaan säilyttävän EU-mallin sosiaalisen ulottuvuuden. Samaan aikaan strategian tulisi antaa unionille sen tarvitsema kilpailuasema. Tämä kanta on parlamentin lisä Mario Montin yhtenäismarkkinoita koskevaan raporttiin, jonka komission puheenjohtaja José Manuel Barroso oli tilannut.
Terveempi julkinen talous
Parlamentti hyväksyi myös päätöslauselman julkisen talouden kestävyydestä. Siinä painotetaan velanhoitokyvyn ensisijaisuutta, pyydetään komissiota arvioimaan jäsenvaltioiden julkisen velan laatua, vaaditaan komission valvontaa kansallisille velkatilastoille ja korostetaan, että rahoitusmarkkinoiden tiukempi valvonta on välttämätöntä, jotta kansallisten budjettien pitkän aikavälin kestävyys voidaan taata.
Päätöslauselmassa pidetään huonoa tilastointia syynä siihen, että markkinat ovat menettäneet luottamuksensa julkiseen talouteen.
Äänestyksen lopuksi päätöslauselmaluonnoksen laatija Liem Hoang Ngoc (S&D, Ranska) ilmoitti, että hän vetää nimensä pois hyväksytystä tekstistä, koska se on kansalaisten etujen vastainen. Keskustaoikeiston "EPP- ja liberaaliryhmät haluavat panna kansalaiset maksamaan kriisin kulut", hän sanoi.
Aluepolitiikka sekä tutkimus ja kehitys
Lisäksi parlamentti hyväksyi Ricardo Cortés Lastran (S&D, Espanja) päätöslauselman "koheesiopolitiikan osuudesta Lissabonin ja EU 2020 -strategian tavoitteiden saavuttamisessa". Siinä painotetaan paikallisten ja alueellisten viranomaisten sekä kansalaissidosryhmien sitouttamisen tärkeyttä Eurooppa 2020 -strategian toteuttamisessa.
Lambert Van Nistelrooij (EPP, Hollanti) oli laatinut päätöslauselman, jossa EP:n jäsenet vaativat enemmän synergiaa EU:n tutkimus- ja innovaatiorahastojen, aluekehitysrahastojen ja tutkimuksen 7. puiteohjelman välillä. Hyväksytty päätöslauselma myös painottaa, että kestävä taloudellinen kasvu on yhä enenevässä määrin riippuvainen alueellisten talouksien kyvystä innovoida ja investoida uusiin teknologioihin.
Lisätietoa :