Artikkeli
EU:n hallitusten on aikaa noudattaa sitoumuksiaan, mepit sanovat
Toimielimet - 23-06-2010 - 19:19
- Mepit kokoontuivat Brysselissä ylimääräiseen täysistuntoon. Aiheena oli EU-päämiesten 17.6. huippukokous.
- Huippukokous hyväksyi EU:lle uuden kasvu- ja työllisyysstrategian ja pui EU-maiden taloudenpidon vahvistamista.
"EU-presidentti" Herman Van Rompuy briiffasi meppejä. Vasemmalla EP:n puhemies Buzek.
Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Herman Van Rompuy esitteli parlamentille keskiviikkona EU-maiden valtion ja hallitusten päämiesten viimeviikkoisen huippukokouksen tuloksia. Kuunneltuaan "EU-presidenttiä" aikansa mepit teroittivat, että tämän on nyt syytä varmistaa, että jäsenmaat myös noudattavat taloudenpidolleen asettamiaan tavoitteita. Useat edustajat katsoivat, että Euroopan komission tulisi ottaa aktiivisempi rooli EU-maiden politiikkojen valvonnassa.
17. ja 18. kesäkuuta Brysselissä kokoontunut Eurooppa-neuvosto:
- hyväksyi Eurooppa 2020-strategian EU:n talouden sekä työllisyyden ja älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun vauhdittamiseksi;
- päätti vahvistaa vakaus- ja kasvusopimusta budjettivajeiden valvonnan ja talouden hallinnon parantamiseksi;
- päätti ajaa pankkimaksua/veroa ja maailmanlaajuista rahansiirtoveroa Toronton G20-kokouksessa;
- korostaa tarvetta vahvistaa talouden sääntelyä.
Yhteiset EU-toimet tarpeen
"Olimme sitten euroalueella tai emme, olemme taloudellisesti riippuvaisia toisistamme", muistutti jäsenmaiden Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Herman Van Rompuy. EU on osoittanut belgialaisen mukaan suurta päättäväisyyttä euron vakauden turvaamiseksi. Säästötoimenpiteillä ei ole deflatorista vaikutusta, mutta alijäämien supistamisen epäonnistumisella voisi olla. "Kansallisten politiikkojen koordinointia ja yhteisiä toimia EU:n tasolla tarvitaan", Van Rompuy lisäsi.
Päämiesten Eurooppa-neuvosto antoi todellisen eurooppalaisen näkökulman talouden hallintoon, varainhoidon valvontaan ja EU 2020 -strategiaan, kiitteli komission puheenjohtaja Jose Manuel Barroso. Hallitusten on tehtävä kova työ 2020-strategian toteuttamiseksi, eikä sitä pidä nähdä vain Brysselin laatimana strategiana, portugalilainen sanoi, jäsenmaiden osallisuutta toivoen.
EU:n on tehtävä enemmän
Keskustaoikeiston kansanpuolueryhmä EPP:n Corien Wortmann Koolin mukaan kriisi edellyttää meiltä vankempaa perustaa eurolle. Hollantilaista huolestutti jäsenmaiden kyky täyttää EU 2020-strategian sitoumuksensa, jotta se ei kokisi samaa kohtaloa kuin Lissabonin kasvu- ja kilpailukykystrategia.
"Aivan liian vähän on tehty. Meidän ei pidä hukata fokusta talouskriisin vuoksi", sosialistien ja demokraattien nimissä puhunut Marita Ulvskog sanoi. Emme ratkaise kriisiä, ellemme ratkaise samaan aikaan sääntely-ympäristöstä aiheutuvaa haavoittuvuuttamme, ruotsalainen muistutti. Tiukka talouskuri sen sijaan voi vaikeuttaa elpymistä ja johtaa syvempään lamaan, hän varoitti.
Sääntely vaatii tuekseen sanktioita
"Jäsenmailla tulee olla merkittävä rooli euroalueen talouden strategiassa tulevina vuosina. Tärkeintä on se, kuka hoitaa valvonnan ja rankaisemisen, kun jäsenmaat eivät täytä ehtoja", liberaalidemokraattien Guy Verhofstadt tuumasi. Belgialainen antaisi komissiolle vastuun seuraamusten asettamisesta.
"Olemme vuosien keskustelun jälkeen nyt samaa mieltä rahoitusmarkkinoiden valvonnasta, mutta neuvosto sanoo, että emme voi sallia valvontaviranomaisen puuttumista. Tämä on järjetöntä", arvosteli Vihreät/EVA-ryhmän Rebecca Harms (Saksa) sekä EU-maita että niiden neuvostoa.
EU-maiden taloudet säästökuurille
"Euron ja kaikkien EU:n jäsenten taloudellisen tulevaisuuden vuoksi budjettivajeita on vähennettävä", vaati Konservatiivien ja reformistien Timothy Kirkhope. "Vain vähentämällä julkista velkaa ja varmistamalla alhaiset korot voi yksityinen sektori investoida ja luoda työpaikkoja ja kasvua", brittimeppi jatkoi.
Mutta mikä on yhteisvaluutan hinta?
"Meidän on tarkasteltava yhteiskuntamme demokraattista perustaa. EU:n toimet edistävät osaltaan eläkeiän nostoa ja leikkauksia julkisiin palveluihin... ja tämä tarkoittaa, että jälleen kerran köyhyydessä elävien ihmisten määrä kasvaa", pahoitteli vasemmiston GUE/NGL-ryhmän Lothar Bisky. Saksalainen piti kuitenkin tervetulleena päämiesten näkemystä siitä, että pankkien on osallistuttava kriisin laskunmaksuun, vaikka häneltä "usko puuttuukin".
"Kuinka paljon maiden on kärsittävä eurounelman tavoittelun vuoksi? Mikä määrä mellakoita voidaan hyväksyä sellaisen valuutan koossapitämiseksi, joka ei yksinkertaisesti voi toimia? Kuinka kauan saksalaiset maksavat ylimääräisiä laskuja?", Vapaa ja demokraattinen Eurooppa -ryhmän Nigel Farage (Iso-Britannia) kysyi.
Viite: 20100621STO76387