Mepit hyväksyivät komission yhdellä äänestyksellä tiistaina 9. helmikuuta. Selvän enemmistön takasivat keskustaoikeiston, sosialistien ja liberaalien äänet. Uudessa komissiossa on 27 jäsentä, yksi kustakin EU-maasta. Komissaarit miettivät kuitenkin työkseen unionin yhteistä etua.

 

 

Uuden komission valinta oli pitkä prosessi. Barroson I-komission toimikausi päättyi lokakuun lopulla ja se hoiti viime kuukaudet Euroopan juoksevia asioita toimituskomissiona. Komission valintaa pitkitti EU:n toimintaa uudistavan Lissabonin sopimuksen hyväksyminen.

 

Portugalin entisen pääministerin vetämä komissaaritiimi johtaa seuraavien viiden vuoden aikana EU:n lainsäädäntötyötä ja valvoo sen lakien ja politiikkojen toimeenpanoa. Uuden komission toimikausi kestää lokakuun 2014 loppuun. Vastavalittujen komissaarien on syytä kääriä hihansa, talouskriisin vaivaama Eurooppa tarvitsee tekijöitä ja päätöksiä.

 

 

Voidakseen astua virkaansa, komissaariehdokkaiden piti vakuuttaa parlamentti niin asiantuntemuksestaan ja soveltuvuudestaan tehtävään, kuin myös eurooppalaisesta ajattelustaan. Parlamentin valiokunnat kuulivat komissaariehdokkaita tammi-helmikuussa. Kukin ehdokas joutui salkkuaan vastaavan valiokunnan kolmituntiseen tenttiin.

 

81 tuntia kuulemisia, reilut 1750 kysymystä... Kuulemismaraton pitkittyi helmikuulle Bulgarian ensimmäisen ehdokkaan vetäydyttyä nimityspelistä. Barroson ehdottama tiimi selviytyi koitoksesta yhden ehdokkaan vaihdoksella. Valiokunnat antoivat komissaariehdokkaista myönteiset arviot ja parlamentin ryhmäjohtajat näyttivät 4. helmikuuta vihreää valoa täysistuntoäänestyksen järjestämiselle.

 

 

Komission valinta kiinnosti Euroopan tiedotusvälineitä, jotka julkaisivat kuulemisista parisen tuhatta artikkelia. 165 tv-toimittajaa ja 22 kuvatoimistoa seurasi maratonia parlamentissa. Euroopan parlamentin lehdistöpalvelu julkaisi komissaarikuulemisista 36 tiedotetta, Etusivu 20 juttua – nämä päätyivät myös komissaarikuulemisia varten luodulle sivustolle.

 

 

Kuulemiset olivat myös tekninen haaste. Monikielisen EU:n 27 komissaariehdokkaan vastaukset meppien kirjallisiin kysymyksiin käännettiin 22 kielelle. Niistä syntyi noin 3300 sivua käännöksiä. Kuulemisia järjestettiin ensimmäistä kertaa samanaikaisesti. 23 kielellä järjestetyt suulliset tentit vaativat paitsi joukon tulkkeja, myös kameramiehiä ja teknistä henkilökuntaa varmistamaan, että kaikki sujui niin kuin pitikin. 

 

EU-maiden sisä- ja oikeusministerit ilmaisivat torstaina yksimielisen tukensa neuvotteluille uudesta pankkitietojen vaihtoa koskevasta sopimuksesta. "Haluamme sopimuksen, jossa ovat mukana kaikki Euroopan maat, pikemminkin kuin kahdenvälisiä ratkaisuja", kertoi EU-puheenjohtajamaa Espanjan sisäministeri Alfredo Pérez Rubalcaba.  

 

Yhdysvallat on ministerin mukaan ymmärtänyt, että uuden sopimuksen tulee sisältää Euroopan parlamentin vaatimat takeet perusoikeuksien suojasta ja se "on valmis sisällyttämään" ne.

 

 

Sisäasiainkomissaari Cecilia Malmström ilmoitti keskiviikkona, että komissio valmistelee jo uutta neuvottelumandaattia. Väliaikainen yhdeksän kuukauden sopimus "ei ollut täydellinen", komissaari myönsi ja kertoi petaavansa yhteisymmärrystä uudesta sopimuksesta "mahdollisimman pian". Uusi pidempikestoinen sopimus vaatii Lissabonin sopimuksen myötä paitsi EU-maiden, myös Euroopan parlamentin hyväksynnän.

 

Terrorismin rahavirtojen jäljittäminen SWIFT-verkon avulla parantaa kansalaisten turvallisuutta, Malmström vakuutti edelleen. Hän toivoi, että lähitulevaisuudessa saadaan aikaan sopimusteksti, joka parantaa turvallisuutta ja tietosuojaa ja saa laajan kannatuksen Atlantin molemmin puolin. Komissio aikoo vastata tietosuojahuoliin myös pohjustamalla neuvotteluita EU:n ja Yhdysvaltojen välisestä tietosuojasopimuksesta.

 

 

Parlamentin selvä enemmistö torjui EU:n ja Yhdysvaltojen väliaikaisen sopimuksen pankkitietojen luovuttamisesta 11. helmikuuta (äänin 378–196). Sopimus tuli väliaikaisesti voimaan 1. helmikuuta. "EP:n enemmistö katsoi, että neuvoston esittelemä teksti ei saavuttanut oikeaa tasapainoa turvallisuuden sekä kansalaisvapauksien ja perusoikeuksien suojan välillä", EP:n puhemies Jerzy Buzek summasi tulosta. Täysistuntoäänestystä edelsi korkean tason lobbaus, mutta edes ulkoministeri Hillary Clinton ei kyennyt vakuuttamaan meppejä.

 

"Väliaikaisen sopimuksen säännöt tietojen siirrosta ja varastoinnista eivät olleet oikeassa suhteessa sen tuomaan väitettyyn turvallisuuteen", korosti EP:n esittelijä Jeanine Hennis-Plasschaert. "Tiedonvaihto terrorismin torjumiseksi on ja pysyy tarpeellisena. Mutta Euroopan kansalaisten tulee voida luottaa niin turvallisuuteen kuin tietosuojaan, ja neuvosto ei ole ollut tarpeeksi tiukka tietosuojan osalta", liberaalidemokraattien hollantilaismeppi korosti.

 

 

Meppejä on paitsi huolestuttanut eurooppalaisten pankkitietojen päätyminen vääriin käsiin, myös nyppinyt jäsenmaiden ministerien päätös allekirjoittaa uusi väliaikainen SWIFT-sopimus 30. marraskuuta, vain päivää ennen Lissabonin sopimuksen voimaantuloa. Lissabon edellyttää käytännössä parlamentin kantojen huomioon ottamista jo sopimusneuvotteluissa, sillä mepeillä on nyt valta hylätä neuvottelujen tulos. 

 

Parlamentti onkin muistuttanut komissiota ja EU-maita siitä, että uusi sopimus pankkitietojen vaihdosta tulee laatia Lissabonin sopimuksen ja etenkin sen perusoikeuskirjan hengessä. Uuden sopimuksen tulee kunnioittaa täysimääräisesti EU-kansalaisten oikeutta tietosuojaan. Rahaliikenteen sanomanvälitystietoja voidaan kerätä "ainoastaan terrorismin torjumista varten" ja "oikean tasapainon" täytyy vallita turvatoimien ja kansalaisvapauksien suojan välillä.

 

 

Vaikka parlamentti tyrmäsi SWIFT-sopimuksen, EU ja Yhdysvallat voivat edelleen jakaa pankkitietoja terrorismin torjunnan nimissä. Niiden välinen keskinäistä oikeusapua koskeva sopimus sallii tiedonvaihdon EU-maiden kansallisten lakien mukaisesti. EU:ssa on kuitenkin ehditty pelätä, että Yhdysvallat saattaisi haluta neuvotella kahdenvälisiä sopimuksia pankkitietojen vaihdosta jäsenmaiden kanssa.

 

EU-maiden sisäministerit hyväksyivät helmikuun lopulla myös ensimmäisen EU:n sisäisen turvallisuusstrategian, joka käsittelee jäsenmaiden yhteistyötä muun muassa terrorismin torjunnassa.

 

 

1. joulukuuta 2009 voimaan tullut Lissabonin sopimus teki Euroopan parlamentista yhdenvertaisen budjetinlaatijan jäsenmaiden neuvoston kanssa. Ne päättävät nyt yhdessä kaikista EU:n menoista. Sopimus myös yksinkertaistaa budjettipäätöksentekoa. 

 

 

Lissabonin sopimus poisti erottelun ns. "pakollisiin" ja "ei-pakollisiin" menoihin. Parlamentilla ei aiemmin ollut viimeistä sanaa pakollisista, kuten maatalouteen tai kansainvälisiin sopimuksiin liittyvistä menoista.

 

EU:n budjettivallan käyttäjät parlamentti ja neuvosto päättävät lopullisen talousarvion sisällöstä jatkossa yhdellä käsittelykierroksella nykyisten kahden käsittelyn sijaan. Talousarvio laaditaan sitovan monivuotisen rahoituskehyksen puitteissa. Mikäli kaksikko ei pääse budjetin sisällöstä yhdellä kierroksella sopuun, neuvotteluja jatketaan ns. budjettisovittelussa. Vuoden 2011 EU-budjetti laaditaan uusin pelisäännöin, joista toimielinten on vielä sovittava.

 

Vuotuinen budjettikierros käynnistyy varsinaisesti huhtikuun lopulla tai toukokuun alkupuolella kun komissio hyväksyy alustavan esityksensä talousarvioksi konsultoituaan eri osastojaan. Neuvosto ja parlamentti (budjettivaliokunta) käsittelevät komission ehdotusta ja neuvottelevat siitä kesän ja alkusyksyn mittaan. Lopullisesta vuoden 2011 talousarviosta päätettäneen marras-joulukuulla 2010.