Mepit palasivat alueelta juuri ennen raportteja Israelin joukkojen iskusta Gazan saarron murtamista yrittänyttä avustussaattuetta vastaan. EP:n puhemies Jerzy Buzek tuomitsi Israelin 31. toukokuuta toimet "suhteettomiksi" ja "törkeäksi kansainvälisen oikeuden loukkaukseksi", vaatien maan viranomaisilta selityksiä. Euroopan parlamentti ei hyväksy Gazan kaistaleen saartoa, jolla on sen mielestä yksin kielteisiä vaikutuksia, puhemies muistutti.

 

 

Valtuuskunnan vierailu Gazaan onnistui Egyptin viranomaisten tuella, Israelin estettyä meppien pääsyn alueelle.

 

Valtuuskunta muistuttaa, että piiritys on täysin eristänyt gazalaiset ja tuominnut heidät elämään äärimmäisessä köyhyydessä, jossa 80 % väestöstä tarvitsee elintarvikeapua. Paitsi että saarto vahingoittaa väestöä ja luo harmaat markkinat, se pelaa myös radikaaleimpien ryhmittymien pussiin ja lisää niiden vaikutusmahdollisuuksia hankkimalla niille lisärahoitusta.

 

"Saarto on kumottava, jotta humanitaarinen apu saadaan perille, jotta jälleenrakennus olisi mahdollinen ja jotta annettaisiin uutta elinvoimaa lailliselle taloudelliselle toiminnalle ja toivoa väestölle", Euroopan parlamentin jäsenet painottavat kannanotossaan.

 

 

"EU:n pitää tehdä viipymättä poliittinen aloite saarron purkamiseksi ja perusinfrastruktuurin jälleenrakennuksen aloittamiseksi. 'Joka näkee, uskoo', kun on kyse Gazan tilanteen ymmärtämisestä. Vain kaksi EU:n ulkoministeriä on toistaiseksi vieraillut Gazassa. Kehotamme muita 25:tä menemään katsomaan tilannetta paikan päällä. EU on osallistuttava aktiivisesti, jotta siitä tulee todellinen rauhantekijä", mepit kehottavat.

 

Valtuuskunta tutustui Gazassa YK:n palestiinalaispakolaisten avustusjärjestö UNRWA:n asuntohankkeeseen. Hanke on jäissä saarron vuoksi vaikka rahoituspuoli on kunnossa.

 

 

"UNRWA tekee loistavaa työtä, mutta se nääntyy varojen puutteeseen. EU:n ja muiden avunantajien on löydettävä pikaisesti lisää rahoitusta etenkin koulutukseen. Joka vuosi tulee lisää tuhansia kouluikäisiä lapsia, mutta rahaa ei ole enempää uusien koulujen rakentamiseen ja opettajien palkkoihin", valtuuskunta harmittelee.

 

Mepit kertovat tekevänsä kaikkensa varmistaakseen, että parlamentti lisää taloudellista tukea UNRWA:lle.

 

"Internet demokratisoi sananvapautta ja vie sen eliittien käsistä koko väestölle", kiitteli ihmisoikeuksien alivaliokunnan teettämän tutkimuksen laatija Andrew Puddephatt. Samalla netti tarjoaa "kehittyneitä ja joskus piilotettuja sensuurin työkaluja ihmisoikeuksien vihollisten käyttöön". Yritykset ovat kuitenkin merkittäviä potentiaalisia liittolaisia ihmisoikeuksien puolustamisessa, Puddephatt muistutti.

 

 

Tieto- ja viestintätekniikan yritykset toimivat puun ja kuoren välissä Kiinan kaltaisissa internet-sensuurin kärkimaissa. Näiden maiden määrä on kasvanut jyrkästi ja hallitusten ote on tiukentunut verkosta, kuten myös verkon toisinajattelijoista, kertoi Toimittajat ilman rajoja - järjestön Lucie Morillon mepeille. Hän kritisoi Yahoon ja Microsoftin kaltaisten yritysten taipumista sensuurin edessä ja kiitteli "Googlen rohkeaa päätöstä" lähteä Kiinasta.

 

Hyökkäykset Gmailia vastaan, lisääntynyt sensuuri ja syytökset osallistumisesta pornobisnekseen saivat Googlen lopettamaan hakutulosten sensuroinnin ja jättämään Kiinan maaliskuussa, Simon Hampton selitti muutosta yhtiön politiikassa. Hän kannusti eurooppalaisyrityksiä liittymään Global Network Initiative -aloitteeseen ja sitoutumaan edistämään käyttäjien oikeuksia sananvapauteen ja yksityisyyden suojaan. "Et voi estää vapaata sanaa internetissä etkä häiritseviä innovaatioita", Hampton tuumasi.

 

Poliittisen talouden tutkija Hosuk Lee Makiyamen mukaan Kiinan sensuuri – ja ulkomaisomisteisten sivustojen syrjintä – selittyvät pikemminkin taloudellisella protektionismilla. Hän kommentoi mepeille "Iranin dilemmaa" toteamalla, että samoja laitteita voidaan käyttää twiittailuun ja sukulaisille soittamiseen, kuten myös sananvapauden rajoittamiseen".  

 

 

Parlamentti arvosteli helmikuussa voimakkaasti kansainvälisiä yrityksiä ja etenkin Nokia Siemensiä sensuuri- ja valvontateknologian toimittamisesta Iranin viranomaisille. Kesäkuun 2009 Iranin presidentinvaaleja seuranneen toisinajattelijoiden vainon ja pidätysten edistämisestä syytetty yritys puolustautui parlamentissa. Nokia Siemens Networks toimitti Barry Frenchin mukaan Iranille laillista telekuuntelutekniikkaa matkaviestinverkkoihin.

 

Lähes kaikki maat vaativat tätä passiivista teknologiaa, hän perusteli, mutta myönsi että yhtiö teki virheen toimittamalla Iranille aktiivista valvontatekniikkaa seurantakeskuksia varten. Yritys keskeytti kyseenalaiset toimensa vuonna 2009 ja alkoi tarkistaa politiikkaansa. "Meillä on velvollisuus varmistaa, että tarjoamaamme viestintätekniikkaa käytetään tukemaan, ei loukkaamaan, ihmisoikeuksia", French vakuutti.

 

 

Puhujat kehottivat Euroopan unionia kannustamaan IT-alan yrityksiä laatimaan vapaaehtoisia käytännesääntöjä. EU voisi näyttää tietä lainsäädännöllään ja edistää internetin vapautta myös kansainvälisillä foorumeilla. Paitsi että EU-maiden tulisi käyttää painoarvoaan sensuurimaiden painostamiseen, niiden tulisi myös tukea innovaatioita ja antaa taloudellista tukea ihmisoikeuksia verkossa ajaville kansalaisjärjestöille, valiokunnassa korostettiin.

 

"EU-uutisia ei myydä kuin kuumia pullia. Tämä on se toisinaan kivulias kokemus, joka yhdistää suurinta osaa EU-toimielinten akkreditoimasta 1200 kirjeenvaihtajasta. He liikkuvat komission, Euroopan parlamentin ja neuvoston institutionaalisella kiertoradalla", kuvailee Frankurter Allgemeine Zeitungin Michael Stabenow.  

 

Hollantilaiselle Algemeen Dagblad -sanomalehdelle kirjoittava, Brysselin kirjeenvaihtajayhdistys API:n jäsen Frans Boogaard arvioi yli 10 vuoden "varsin pitkän" Brysselin kautensa pohjalta, että "Euroopasta on tulossa yhä monimutkaisempi, mikä tekee sekä Euroopan toimielimille että kirjeenvaihtajille yhä vaikeammaksi selittää yleisölleen, mitä on vaakalaudalla".

 

 

Irlantilaisen Examinerin kirjeenvaihtaja Ann Cahill arvioi työtään "etuoikeutetuksi monin tavoin, sillä voit kartoittaa ajatusten nousua ja seurata niiden kehitystä hallinnon, yritysten, kansalaisyhteiskunnan ja EU:n toimielinten valtapolitiikassa".

 

Ansa News Agencyn entiselle apulaistoimistopäällikkö Maria Laura Franciosille työ "merkitsee liikkumista monen toimielimen ja lähteen joukossa, paljoa kengännahan kulutusta, eri lähteiden kuuntelemista... ja sitten on istuttava alas ja tehtävä kaikesta tästä johdonmukaista lukijoilleni". "Toimielinten generoiman aineiston määrä ja viestinnän volyymi ovat valtavat. Ongelmana on siis erotella ja lajitella se, mikä on tärkeää ja uutisarvoista", hän jatkaa.

 

 

"Uutistoimitukset kotimaissa sen sijaan eivät ole pelkästään maantieteellisesti pitkän matkan päässä Brysselistä ja sen monimutkaisesta toimielinten ja etujen verkostosta. Ne ovat myös henkisesti kaukana ja niillä on tietty Brysselin 'pelko'. Jotkut toimittajat eivät siksi uskalla paneutua lähemmin EU-aiheisiin. EU-raportoinnin tulisi kuitenkin olla vuorovaikutusta; kotimaan ja EU-politiikka ovat saman kolikon kaksi puolta. Eurooppa-asioiden hyvä uutisointi vaatii siksi molempia, sekä Brysselin että jäsenmaiden näkökulmaa", Stabenow pohtii.

 

Franciosille uutista on "kaikki, mikä voi helposti liittyä ihmisten jokapäiväiseen elämään – ei siis taivasajattelu puheineen ja suurine suunnitelmineen tai strategioineen". "Kansan ääni ja tarinat: juuri tämä puuttuu Euroopassa. Riippumatta siitä, kuinka hyvin katat toimielinten toiminnan, ihmiset ovat vain kiinnostuneita tietämään, mitä EU:n päätös merkitsee heidän elämälleen."

 

Cahill yhtyy tähän: "Ja sitten tehtävänä on viestiä asia yleisölle niin että he näkevät, että se on heille tärkeää ja he ymmärtävät sen, vaikka he eivät ymmärtäisi mitään EU:sta."

 

 

Kyproksen uutistoimiston Nikos Bellosin mukaan "vaikein osa työtämme Brysselin-kirjeenvaihtajina on kattaa aikataulussa olevat uutiset ja säilyttää samalla tarkkuus, sillä niin monet asiat tapahtuvat enemmän tai vähemmän samanaikaisesti. Tämä voi johtaa tilanteisiin, joissa yksi kattaa tapahtuman olematta fyysisesti läsnä, jolloin tekniikka, kuten lehdistötilaisuuksien webstreaming, sekä kontaktit toimielinten lehdistöpalvelujen ja muiden toimittajakollegoiden kanssa ovat korvaamattomia".

 

"Ne, jotka hallitsevat mediaa leikkaavat kirjeenvaihtajien määrää taloudellisista syistä. Tämä on huono merkki, varsinkin hetkellä, jona parlamentti alkaa käyttää uusia toimivaltuuksiaan", Boogaard toteaa.

 

Hän kertoo API:n toistuvista pyynnöistä kolmelle päätoimielimelle, jotta ne koordinoisivat kokouksiaan paremmin. Kirjeenvaihtaja tekee päivittäin valintansa, ja osallistuminen parlamentin täysistuntoihin Strasbourgissa saattaa merkitä neuvoston tärkeiden kokousten missaamista Luxemburgissa ja Brysselissä. "Parlamentti vastasi välittömästi myönteisesti ja hetkisen epäröinnin jälkeen myös komissio, mutta neuvosto sen sijaan ei", Boogaard kertoo.

 

EU ei tällä erää sääntele rajatylittävää rahapelitoimintaa, eikä se kuulu myöskään loppuvuodesta voimaan tulleen palveludirektiivin alaan. Euroopan online-rahapelimarkkinoita säädellään kansallisesti – ja kirjavasti. Useat EU-maat kieltävät tai rajoittavat rajatylittävää rahapelitoimintaa. Euroopan komissio on käynnistänyt 10 maata – Suomi mukaan lukien – vastaan rikkomusmenettelyn selvittääkseen rikkovatko näiden lait palveluiden tarjoamisen vapautta EU:ssa.

 

 

Rahapelit ja palveluiden vapaa liikkuvuus ovat olleet myös EU-tuomioistuimen asialistalla. Se päätti syyskuussa 2009, että Portugalin päätös kieltää gibraltarilaisen online-rahapelitarjoajan toiminta Portugalissa oli perusteltua pelaamisen haittojen ja petosriskin vuoksi.

 

Kysymys online-rahapelien sääntelystä on jakanut paitsi EU-maita myös meppejä. Euroopan parlamentti pohti online-rahapeleihin liittyvien lieveilmiöiden, kuten peliriippuvuuden, petosten ja rahanpesun torjumista myös vuosi sitten maaliskuussa. Se katsoi tuolloin, että alalle ei tarvita EU-tason sääntelyä, vaan jäsenmaat voivat itse valvoa rahapelimarkkinoitaan. EP kuitenkin vetosi jäsenmaihin, jotta ne ratkaisisivat yhteistyöllä rajatylittäviin peleihin liittyviä ongelmia.

 

 

Sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan mepit pyysivät 11. helmikuuta komissiota arvioimaan uudelleen kantaansa online-rahapelitoiminnan rajatylittävään sääntelyyn. Yhteiseurooppalainen lainsäädäntö olisi joidenkin meppien mukaan tarpeen vastuullisen ja haavoittuvassa asemassa olevia kuluttajia suojaavan pelaamisen turvaamiseksi.

 

"On ehdottomasti oikea aika sille, että Euroopan komissio laatii selkeän strategian", sillä online-rahapelejä "voidaan ja tulee säännellä", sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan puheenjohtaja Malcolm Harbour painotti täysistunnossa. "Meidän tulee kunnioittaa kansalaisiamme; monet haluavat pelata online-rahapelejä", brittikonservatiivi sanoi ja jatkoi: "Ei voi olla oikein, että kiellämme pelaamisen, kun yritys toimii oman maamme ulkopuolella".

 

 

Keskustaoikeiston kansanpuolueryhmä EPP:n Andreas Schwabin (Saksa) mukaan vastaus on "yhtäläisissä rajatylittävissä Euroopan tason ratkaisuissa". Sosialistien ja demokraattien Evelyne Gebhardt taas arvioi, että "jäsenmaita ei pitäisi pakottaa avaamaan markkinoitaan, jos niiden valvonta on tehokasta". Saksalaismeppi kehotti komissiota lopettamaan "epäsopivat" rikkomusmenettelyt.

 

"Petoksia on toki parempi torjua kansallisin toimin", tuumasi liberaalien saksalaisjäsen Jürgen Creutzmann. Vihreiden Heide Rühle (Saksa) piti konsultaatioita rikkomusmenettelyjä parempana ja totesi, että "EU-sääntöjen tulee ottaa huomioon kansalliset erityispiirteet". Vasemmiston Dennis De Jong (Hollanti) peräsi online-peleille "mahdollisimman paljon rajoituksia". "On pötyä, että vanhemmat kantavat vastuun. Parlamentit asettavat säännöt ja vastaavat lasten suojelemisesta", tuumasi Vapaa ja demokraattinen Eurooppa -ryhmän Jaroslav Paška (Slovakia).

 

Nuorista ja alaikäisistä pelaajista sekä peliriippuvaisista huolestuneet mepit kannattivat vuosi sitten muun muassa yhteiseurooppalaisia standardeja online-pelaamisen ikärajoihin.

 

 

Sisämarkkinoista ja palveluista vastaava komissaari Michel Barnier kertoi, että komissio aikoo piakkoin järjestää sidosryhmäkonsultoinnin online-rahapelien sääntelystä. "Olen tullut puhumaan uudesta lähestymistavasta", komissaari vakuutti, sillä "nämä eivät ole mitä tahansa palveluita".

 

"Meillä on oltava tiukkoja rajoituksia, jotta alaikäiset eivät voi pelata. Tarvitsemme tähän EU-koordinaatiota", Barnier painotti ja lisäsi: "Rajatylittävää rikollisuutta on mahdotonta torjua ilman eurooppalaista lähestymistapaa". Komissio ei myöskään poissulje vaihtoehtoja rikkomusmenettelyille, hän vastasi meppien huoliin ja totesi, että Portugali oli erityistapaus ja jokainen tapaus käsitellään erikseen. Komissiolta odotetaan syksyyn mennessä keskustelunavausta (ns. vihreää kirjaa) online-rahapelien sääntelystä.

 

Online-rahapelimarkkinat ovat kehittyneet vauhdilla sen jälkeen kun ensimmäinen peli tarjottiin käyttöön Suomessa vuonna 1996. Online-pelit vastaavat jo noin 5 %:sta EU:n rahapelimarkkinoita ja niiden bruttotuotto oli 2–3 miljardia euroa vuonna 2004. Euroopan online-pelimarkkinoiden odotetaan kaksinkertaistuvan vuoteen 2012 mennessä vuoden 2007 tasosta.

 

 

Enemmistö parlamentista äänesti nurin komission ehdotuksen, jonka mukaan itsenäiset kuljetusyrittäjät olisi jätetty vuodelta 2002 olevan kuljettajia koskevan työaikadirektiivin ulkopuolelle. Äänin 368 puolesta, 301 vastaan ja 8 tyhjää Euroopan parlamentin täysistunto vahvisti työllisyys- ja sosiaaliasioiden valiokunnan kannan itsenäisiä kuljetusyrittäjiä koskevan erivapauden jatkamista vastaan. Parlamentin jäsenet perustelivat kantansa terveys- ja turvallisuusnäkökohdilla ja katsoivat, että alan reilu kilpailu vaatii tasapuolista kohtelua.

 

Koska komissio sanoi, että se "tutkisi eri mahdollisuuksia, mukaan lukien ehdotuksen peruuttamista", parlamentti vahvisti kantansa äänestämällä lainsäädäntöpäätöslauselmasta äänin 383 puolesta, 263 vastaan ja 23 tyhjää.

 

Parlamentin esittelijä, keskustaoikeiston kansanpuolueryhmä EPP:n Edit Bauer (Slovakia) ryhmineen sekä liberaalidemokraattien ALDE- ja Euroopan konservatiivien ja reformistien ECR-ryhmien enemmistö sen sijaan kannattivat komission esitystä, joka puuttui niin sanottujen "näennäisten" itsenäisten kuljettajien ongelmaan (jotka käytännössä työskentelevät yhdelle työnantajalle), muttei olisi ottanut aidosti itsenäisiä kuljetusyrittäjiä direktiivin piiriin. Heidän mukaansa itsenäiset kuljettajat ovat jo ajoaikoja koskevan asetuksen 561/2006 piirissä. He muistuttivat, että "itsenäisiin ammatinharjoittajiin ei tällä hetkellä kohdisteta millään alalla työaikarajoituksia".

 

Kuljettajien työaikoja koskevan direktiivin tullessa voimaan itsenäiset kuljetusyrittäjät jätettiin väliaikaisesti sen ulkopuolelle. Erivapauden oli määrä päättyä 23. maaliskuuta 2009 paitsi, jos Euroopan komissio muuta ehdottaa. Lokakuussa 2008 komissio ehdotti erivapauden muuttamista pysyväksi.

 

Itsenäisiin kuljetusyrittäjiin sovelletaan jatkossa samoja sääntöjä kuin yritysten palveluksessa oleviin kuljettajiin myös muiden työaikaan liittyvien tehtävien osalta. Näitä ovat lastaus ja purku, matkustajien avustaminen, siivous ja huolto sekä poliisi- ja tullimuodollisuudet. Nykyinen lainsäädäntö, joka koskee erivapauden rauettua myös itsenäisiä kuljetusyrittäjiä, asettaa keskimääräiseksi viikkotuntirajaksi 48 tuntia. Tämä voi nousta 60 tuntiin viikossa, mikäli neljän kuukauden keskiarvo pysyy kuitenkin 48 tunnissa.

 

 

Komission ehdotuksen hylkäämisen myötä direktiivi 2002/15/CE pysyy voimassa. Itsenäisten kuljetusyrittäjien erivapaus raukesi 23. maaliskuuta 2009, ja he ovat nyt työaikalainsäädännön alaisia.