MIETINTÖ hevoseläinten vastuullisesta omistajuudesta ja hoidosta

1.2.2017 - (2016/2078(INI))

Maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunta
Esittelijä: Julie Girling

Menettely : 2016/2078(INI)

Elinkaari istunnossa

Asiakirjan elinkaari :

A8-0014/2017

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A8-0014/2017

Keskustelut :

PV 13/03/2017 - 17
CRE 13/03/2017 - 17

Äänestykset :

PV 14/03/2017 - 6.1
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P8_TA(2017)0065

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS
PERUSTELUT
LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOSASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

hevoseläinten vastuullisesta omistajuudesta ja hoidosta

(2016/2078(INI))

Euroopan parlamentti, joka

– ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 39, 42 ja 43 artiklan, jotka kaikki koskevat yhteisen maatalous- ja kalastuspolitiikan toimintaa,

– ottaa huomioon SEUT:n 114 artiklan, joka koskee sisämarkkinoiden toteuttamista ja toimintaa,

– ottaa huomioon SEUT:een liitetyn pöytäkirjan N:o 2 toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen soveltamisesta,

– ottaa huomioon SEUT:n 168 artiklan 4 kohdan b alakohdan eläinlääkintä- ja kasvinsuojelualan toimenpiteistä, joiden välittömänä tarkoituksena on kansanterveyden suojeleminen,

– ottaa huomioon SEUT:n 13 artiklan, jossa määrätään, että ”laatiessaan ja pannessaan täytäntöön unionin maatalous-, kalastus- ja liikennepolitiikkaa, sisämarkkinoita sekä politiikkaa tutkimuksen, teknologisen kehittämisen ja avaruuden aloilla unioni ja jäsenvaltiot ottavat eläinten, jotka ovat tuntevia olentoja, hyvinvoinnin vaatimukset täysimääräisesti huomioon kunnioittaen samalla erityisesti uskonnollisiin rituaaleihin, kulttuuriperinteeseen ja alueelliseen perintöön liittyviä jäsenvaltioiden lakeja ja hallinnollisia määräyksiä sekä tapoja”,

– ottaa huomioon 9. maaliskuuta 2016 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/429 tarttuvista eläintaudeista sekä tiettyjen eläinterveyttä koskevien säädösten muuttamisesta ja kumoamisesta (”eläinterveyssäännöstö”)[1],

– ottaa huomioon 22. joulukuuta 2004 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1/2005 eläinten suojelusta kuljetuksen ja siihen liittyvien toimenpiteiden aikana sekä direktiivien 64/432/ETY ja 93/119/EY ja asetuksen (EY) N:o 1255/97 muuttamisesta[2],

– ottaa huomioon 24. syyskuuta 2009 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1099/2009 eläinten suojelusta lopetuksen yhteydessä[3],

– ottaa huomioon 20. heinäkuuta 1998 annetun neuvoston direktiivin 98/58/EY tuotantoeläinten suojelusta[4],

– ottaa huomioon 17. helmikuuta 2015 annetun komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2015/262 neuvoston direktiivien 90/427/ETY ja 2009/156/EY mukaisten sääntöjen vahvistamisesta hevoseläinten tunnistusmenetelmien osalta (hevospassista annettu asetus)[5],

– ottaa huomioon 8. kesäkuuta 2016 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/1012 puhdasrotuisten jalostuseläinten, risteytettyjen jalostussikojen ja niiden sukusolujen ja alkioiden jalostuksessa, ja kaupassa ja sekä unioniin tulossa sovellettavista jalostus- ja polveutumisedellytyksistä ja asetuksen (EU) N:o 652/2014, neuvoston direktiivien 89/608/ETY ja 90/425/ETY muuttamisesta sekä tiettyjen eläinterveyttä koskevien säädösten kumoamisesta (”eläinjalostusasetus”),

– ottaa huomioon 17. joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1305/2013 Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahasto) tuesta maaseudun kehittämiseen ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1698/2005 kumoamisesta[6],

– ottaa huomioon 17. joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) No 1306/2013 yhteisen maatalouspolitiikan rahoituksesta, hallinnoinnista ja seurannasta ja neuvoston asetusten (ETY) N:o 352/78, (EY) N:o 165/94, (EY) N:o 2799/98, (EY) N:o 814/2000, (EY) N:o 1290/2005 ja (EY) N:o 485/2008 kumoamisesta[7],

– ottaa huomioon 23. huhtikuuta 2015 annetun Euroopan unionin tuomioistuimen tuomion asiassa C-424/13, Zuchtvieh-Export GmbH vastaan Stadt Kempten,

– ottaa huomioon komission tiedonannon ”Eurooppa 2020 – Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia” (COM(2010)2020),

– ottaa huomioon komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 1337/2013, joka koskee Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1169/2011 soveltamissääntöjä lihan alkuperämaan tai lähtöpaikan ilmoittamisen osalta,

– ottaa huomioon komission Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle antaman tiedonannon ”Eurooppa, maailman ykkösmatkailukohde – Euroopan matkailupolitiikan uudet puitteet” (COM(2010)0352),

– ottaa huomioon komission EDUCAWEL-tutkimuksen päätelmät[8],

– ottaa huomioon toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteet,

– ottaa huomioon tuotantoeläinten suojelua koskevan eurooppalaisen yleissopimuksen,

– ottaa huomioon työjärjestyksen 52 artiklan,

– ottaa huomioon maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan mietinnön (A8-0014/2017),

A. ottaa huomioon, että unionin hevosala tuottaa yli 100 miljardia euroa vuodessa[9] ja pelkästään vuonna 2013 vedonlyönnin tuottama lisäliikevaihto oli 27,3 miljardia euroa, josta jäsenvaltioiden hallitukset saivat 1,1 miljardia euroa[10];

B. ottaa huomioon, että pelkästään hevosurheilualalla on noin 900 000 työpaikkaa ja että 5–7 hevoseläintä luo yhden täysipäiväisen työpaikan ja nämä työpaikat, joita ei voida siirtää muualle, sijaitsevat tällä hetkellä taloudellisesti heikossa asemassa olevilla maaseutualueilla;

C. ottaa huomioon, että hevoseläinala vastaa Euroopan unionin maaseudun kehittämisen tavoitteisiin, jotka perustuvat maatalouden kannattavuuteen, luonnonvarojen kestävään hallintoon ja maaseutuyhteisöjen sosiaalisen osallisuuden edistämiseen; toteaa, että hevoseläimiä käytetään edelleen hyvin paljon maataloudessa ja että kehitetään uusia käyttötapoja, kuten aasinmaidon tuotanto, ja näiden tuotteiden jatkokehittäminen tarjoaa uusia mahdollisuuksia ja hyötyjä sekä tuottajille että kuluttajille;

D. ottaa huomioon, että hevoseläinalalla on aktiivinen rooli toisaalta ympäristöystävällisempään talouteen ja toisaalta osallistavaan kasvuun perustuvan Eurooppa 2020 -strategian kestävän kasvun tavoitteen saavuttamisessa, ja toteaa, että hevosala on merkittävä, koska se on keskeisessä asemassa maaseutualueiden ympäristökehityksessä sekä taloudellisessa ja sosiaalisessa kehityksessä;

E. ottaa huomioon, että Euroopan unioni muodostaa maailman suurimmat hevosurheilualan markkinat[11];

F. ottaa huomioon, että unionissa olevat arviolta 7 miljoonaa hevoseläintä toimivat ihmiskunnan ja näiden eläinten ikiaikaisen suhteen mukaisesti hyvin erilaisissa tehtävissä, kilpa- ja vapaa-ajan eläimistä työeläimiin liikenteen, matkailun, käyttäytymisen tutkimisen, kuntoutuksen ja kasvatusterapian aloilla, urheilussa, koulutuksessa, metsä- ja maataloudessa sekä maidon ja lihan lähteinä, tutkimukseen käytettävinä eläiminä sekä villeinä ja puolivilleinä eläiminä; toteaa, että lisäksi nämä hevoseläimet osallistuvat biologisen monimuotoisuuden säilyttämiseen ja maaseudun kehittämiseen ja että ne voivat olla elämänsä aikana useissa näistä rooleista;

G. katsoo, että hevoseläinten vastuullisen omistajuuden ja hoidon lähtökohtana on eläinten terveyttä ja hyvinvointia koskevien edellytysten asianmukainen huomioon ottaminen, ja toteaa, että hyvinvointiasioiden on tästä syystä oltava keskeisellä sijalla kaikessa hevoseläimiin liittyvässä toiminnassa; ottaa huomioon, että unionin tason sääntely-ympäristö vaihtelee jäsenvaltiosta toiseen ja että voimassa olevaa lainsäädäntöä pannaan unionissa täytäntöön eri tavoin, mikä vääristää kilpailua ja heikentää eläinten hyvinvointia;

H. toteaa, että hevoseläimet ovat kokonaismääräänsä nähden eniten kuljetettuja eläimiä Euroopassa[12] ja eläinten kuljetusajat ovat vakava huolenaihe unionin kansalaisille, jotka vaativat lyhyempiä kuljetusaikoja, sillä hevoseläimiä kuljetetaan usein unioniin ja unionista pitkiä matkoja hevoskuljetuksiin soveltumattomissa ajoneuvoissa maan- ja meriteitä pitkin sekä ilmateitse ennen kuin ne saapuvat lopulliseen määränpäähänsä;

I. ottaa huomioon, että tietoja hevoseläinten kuljetuksista kaupallisissa tarkoituksissa rekisteröidään yhdennetyn eläinlääkinnällisen tietojärjestelmän (Traces-järjestelmä) avulla, mutta nämä tiedot julkaistaan vain kerran vuodessa ja kahden vuoden viipeellä;

J. katsoo, että helposti saatavilla olevat tiedot voisivat auttaa toimivaltaisia viranomaisia ja muita organisaatioita seuraamaan paremmin vaikutuksia eläinten terveyteen ja tutkimaan viitteitä huonosta bioturvallisuudesta;

K. ottaa huomioon, että saatavilla ei ole riittävästi tietoja, jotta voitaisiin määrittää, kuinka monia työhevoseläimiä käytetään pienillä ja osittain omavaraisilla tiloilla, joista merkittävä määrä on uusissa jäsenvaltioissa, ja matkailualalla;

L. ottaa huomioon, että Maailman eläintautijärjestö (OIE) hyväksyi toukokuussa 2016 työhevoseläimiä ja eläinten viiden perusvapauden noudattamista koskevat ohjeet[13] ja että näitä perusvapauksia ovat vapaus nälästä, janosta ja aliravitsemuksesta, vapaus pelosta ja ahdistuksesta, vapaus fyysisestä epämukavuudesta ja soveltumattomasta lämpötilasta, vapaus kivusta ja vapaus toteuttaa normaaleja käyttäytymismalleja;

M. ottaa huomioon, että hevoseläimet tarjoavat monilla paikkakunnilla ja maaseutualueilla arvokkaita maatalouteen, hevostoimintaan ja matkailuun perustuvia työpaikkoja ja ‑tuloja, mutta joidenkin hevoseläinten hyvinvointi kärsii ja liian usein matkailijoilla ei ole riittäviä tietoja hyvinvointiongelmien tunnistamiseksi ja korjaamiseksi[14];

N. ottaa huomioon, että alan ammattilaisten asettamien hyvinvointia koskevien laatumerkkien avulla on mahdollista taata eri toimintojen asianmukaisuus ja tarjota yleisölle tarvittavaa tietoa;

O. ottaa huomioon, että rajoittamaton, harkitsematon ja vastuuton hevoseläinten kasvatus saattaa tuottaa eläimiä, joilla ei ole taloudellista arvoa ja joilla on usein vakavia hyvinvointiongelmia, etenkin talouden laskusuhdanteessa; ottaa huomioon, että parlamentti ja neuvosto hyväksyivät äskettäin lainsäädäntöä, jolla yhdenmukaistetaan puhdasrotuisten jalostuseläinten, myös hevoseläinten, jalostus- ja polveutumisedellytyksiä koskevat säännöt, ja toteaa, että tämän tarkoituksena on tehostaa unionin jalostusalan kilpailukykyä ja organisointia sekä parantaa puhdasrotuisten eläinten jalostusta ja puhdasrotuisia jalostuseläimiä, etenkin hevoseläimiä, koskevan tiedon laatua;

P. ottaa huomioon, että hevoseläinten hylkääminen on lisääntynyt vuodesta 2008 lähtien läntisissä jäsenvaltioissa varsinkin siellä, missä niistä on tullut kalliista ylellisyyttä ja merkittävä taloudellinen rasite tulonlähteen sijasta; toteaa, että komissio ja jäsenvaltiot eivät ole löytäneet asianmukaista ja tyydyttävää vastausta tähän ongelmaan;

Q. katsoo, että useimmissa näistä tapauksista on kyse yksityisistä omistajista ja että ne eivät ole tyypillisiä suurimmalle osalle Euroopan hevosalan ammattilaisia;

R. ottaa huomioon, että hevoseläimet ovat sosiaalisia eläimiä, joilla on kognitiivisia taitoja ja jotka muodostavat voimakkaita yhteenkuuluvuuden siteitä, ja että hevoseläimiä käytetään useissa erilaisissa kasvatus- ja koulutusohjelmissa, hoidoissa ja kuntoutusohjelmissa, joilla hoidetaan muun muassa autismikirjon häiriöitä, CP-oireyhtymää, aivoverenvuotoa ja oppimiseen liittyviä tai kielellisiä häiriöitä ja vaikeuksia, sekä rikoksentekijöiden uudelleensopeuttamisessa, psykoterapiassa, traumaperäisen stressihäiriön hoidossa ja riippuvuuden hoito-ohjelmissa;

S. toteaa omistajien joutuvan tekemään vaikeita päätöksiä, kun he eivät enää kykene huolehtimaan hevoseläimistään, mikä johtuu osittain suurista eläinlääkärikustannuksista; toteaa, että eräissä jäsenvaltioissa eläimen lopettaminen on liian usein ensimmäinen ja hintava vaihtoehto omistajille, jotka eivät enää kykene suoriutumaan eläimen hoidon kustannuksista ja eläimen hyvinvointia koskevien tarpeiden täyttämisen kustannuksista; toteaa, että toisissa jäsenvaltioissa hevoseläimet voidaan lopettaa vain, jos tähän on selvä ja välitön eläinlääketieteellinen syy, riippumatta kyseisen eläimen hyvinvoinnista pitkällä aikavälillä;

T. ottaa huomioon, että monissa unionin ulkopuolissa maissa hevoseläimiä ei pidetä elintarvikkeiden tuottamiseen käytettävinä eläiminä, ja toteaa, että kyseisistä maita tuodaan usein hevoseläinten lihaa myytäväksi ja saatettavaksi unionin markkinoille; katsoo, että tämä tilanne herättää hyvinvointia koskevia kysymyksiä ja vääristää kilpailua, sillä unioni ei toistaiseksi salli käyttää eurooppalaisten hevosten lihaa elintarvikeketjussa, kun eläimiä ei ole alun perin tarkoitettu lihantuotantoon ja ‑teuraseläimiksi, kun taas kolmansista maista peräisin olevaan lihaan suhtaudutaan joustavammin;

1. toteaa hevoseläinten kaikkialla unionissa antaman huomattavan taloudellisen, ympäristöön liittyvän ja sosiaalisen panoksen sekä tähän suoraan liittyvät ensisijaisen tärkeät kulttuuriset ja kasvatukselliset arvot, kuten eläinten ja ympäristön kunnioittamisen;

2. korostaa, että maanviljelijät, jotka pyrkivät monipuolistamaan toimintaansa ja saamaan uusia tulonlähteitä, käyttävät enenevässä määrin tiloillaan hevoseläimiä opetus-, urheilu-, hoito- ja virkistystarkoituksiin, ja tähdentää, että hevoseläinten läsnäolo edistää tilanpidon monitoiminnallisuutta, joka edistää työllisyyttä maaseutualueilla ja edesauttaa kaupunki- ja maaseutualueiden suhteiden kehittämistä sekä paikallista kestävyyttä ja yhteenkuuluvuutta;

3. vaatii antamaan suuremman unionin tason arvon osaltaan merkittävällä tavalla unionin yleisiin ja strategisiin tavoitteisiin vaikuttavalle hevoseläinalalle ja eduille, joita se tuottaa maaseudun taloudessa, ja vaatii, että se otetaan paremmin huomioon YMP:n erilaisissa välineissä, kuten myöntämällä suoria tukia joko ensimmäisen pilarin tai toisen pilarin mukaisesti;

4. toteaa, että hevoseläinten hyvä terveys ja hyvinvointi lisää sekä tilojen että yritysten tuotosta ja hyödyttää yleisesti maaseudun taloutta sekä tukee unionin kansalaisten keskuudessa voimistuvaa vaatimusta asettaa aiempaa tiukempia eläinten terveyttä ja hyvinvointia koskevia normeja;

5. kehottaa komissiota tunnustamaan hevoseläinten aseman työeläiminä ja merkittävinä tekijöinä Euroopan maaseutualueiden maataloustoiminnassa etenkin vuoristoalueilla ja vaikeapääsyisillä alueilla;

6. korostaa, että hevoseläinten omistajilla olisi oltava vähimmäistiedot hevoseläinten hoidosta ja että omistajuuteen liittyy henkilökohtainen vastuu hoidettavien eläinten terveydentilasta ja hyvinvoinnista;

7. korostaa, että tiedonvaihdon ei pelkästään hevoseläinten omistajien vaan myös jäsenvaltioiden välillä olisi oltava tärkeä väline näihin tarpeisiin vastaamisessa; katsoo, että uuden tieteellisen tietämyksen, lainsäädännön kehittymisen ja uusien oppimismenetelmien lisäksi hevosalan ammattilaiset ovat parantaneet työskentelymenetelmiään hevoseläinten hyvinvoinnin edistämiseksi;

8. toteaa, että useimmat hevoseläinten omistajat ja kauppiaat toimivat vastuullisesti; korostaa, että yleistyvällä eläinten hyvinvoinnin edistämisellä on parhaat mahdollisuudet olla tuloksekasta, kun tuotantojärjestelmät ovat taloudellisesti kannattavia;

9. huomauttaa, että pystyäkseen tähän alan ammattitoiminnan on oltava taloudellisesti kannattavaa ja alan ammattilaisten on vastattava tehokkaasti uusiin haasteisiin, joista voidaan mainita rajalliset luonnonvarat, ilmastonmuutoksen vaikutukset ja uusien tautien esiintyminen ja leviäminen;

10. kannustaa jäsenvaltioita luomaan olosuhteet, joissa tilojen liiketoiminta on kannattavaa;

11. korostaa Maailman eläintautijärjestön (OIE) kymmeneen periaatteeseen viitaten tulevien eläinten hyvinvoinnin viitekeskusten merkitystä lainsäädännön noudattamisen ja johdonmukaisen täytäntöönpanon lisäämiseksi eläinten hyvinvointiin koskevien tietojen ja parhaiden käytänteiden levittämisen ohella;

12. kehottaa komissiota tilaamaan Eurostatilta tutkimuksen, jolla analysoidaan hevoseläinalan kaikkien näkökohtien taloudellisia, ympäristöön liittyviä ja sosiaalisia vaikutuksia, sekä pyytämään virastolta vuosittain tilastotietoja hevoseläimillä tarjottujen palveluiden käytöstä sekä hevoseläinten kuljetuksista ja teurastuksista;

13. kehottaa komissiota kehittämään hevoseläinalan hyviä käytänteitä koskevat eurooppalaiset suuntaviivat erilaisia käyttäjiä ja asiantuntijoita varten; kehottaa laatimaan suuntaviivat kuullen sidosryhmiä ja hevoseläinalan järjestöjä ja käyttämään perustana nykyisiä oppaita ja keskittymään lajikohtaiseen hyvinvointiin, toiminnalliseen hoitoon ja iäkkäiden eläinten saattohoitoon;

14. kehottaa komissiota varmistamaan unionin suuntaviivojen yhdenmukaisen soveltamisen ja vapauttamaan resursseja tällaisen asiakirjan kääntämiseen;

15. kehottaa komissiota kannustamaan siihen, että kerätään eri jäsenvaltioista tietoja eläinten hyvinvointia koskevista kokemuksista ja hyvistä käytänteistä ja tuetaan näin saadun tiedon tuottamista ja levittämistä hevoseläinten tarpeiden täyttämisestä niiden kulloisestakin roolista riippumatta niin kutsutun viiden vapauden periaatteen mukaisesti ja hevoseläimen koko elämän ajalta;

16. kehottaa komissiota harkitsemaan hevoseläinalan hyviä käytänteitä koskevia eurooppalaisia suuntaviivoja laadittaessa hevoseläinten monitoiminnallista roolia siten, että annetaan ohjeita vastuullisesta jalostuksesta, eläinten terveydestä ja hyvinvoinnista, hevoseläinten steriloinnin eduista, työkäytöstä matkailussa ja maa- ja metsätaloudessa, lajinmukaisesta kuljettamisesta ja teurastamisesta, sekä vilpillisiltä menettelyiltä, kuten dopingilta, suojautumisesta; suosittelee, että tällaiset ohjeet jaetaan yhteistyössä unionin tunnustamien ja maatalousalaa unionin tasolla edustavien järjestöjen kanssa kasvattajille, hevoseläinalan yhdistyksille, tiloille, talleille, eläinsuojille, kuljettajille ja teurastamoille ja että ne ovat saatavilla eri muodoissa ja eri kielillä;

17. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tukemaan European Horse Network -järjestöä ja European State Stud Association -yhdistystä, koska ne ovat olleet merkittävässä roolissa Euroopan hevosalaa kehitettäessä toimimalla parhaiden käytänteiden vaihdon foorumeina ja vaalimalla perinteitä, taitoja, vanhoja hevosrotuja ja alan vaikuttavuutta;

18. kehottaa komissiota laajentamaan maatilojen eläinten hyvinvointia koskevat koulutusresurssinsa – jotka olisi suunnattava palvelemaan sekä suoraan kosketukseen hevoseläinten kanssa joutuvia asiantuntijoita, kuten eläinlääkäreitä, eläinten kasvattajia ja hevosten omistajia, että laajempaa käyttäjäpiiriä – kattamaan myös hevoseläinten hyvinvoinnin ja jalostuksen maatilojen neuvontajärjestelmän avulla siten, että samalla korostetaan koulutuksen ja tiedon merkitystä;

19. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita hyödyntämään myös osaamisen siirron järjestelmiä hyvien käytänteiden ja liiketoimintamallien jakamiseen, mahdollisista ongelmista tiedottamiseen sekä innovointien ja uusien ajatusten edistämiseen; toteaa, että eräissä jäsenvaltioissa on jo hevoseläinten alaa koskevia osaamisen siirron järjestelmiä;

20. kehottaa komissiota sitoutumaan uudelleen laatimaan kestävää ja vastuullista matkailua koskevan eurooppalaisen peruskirjan ja levittämään selkeitä tietoja, joiden avulla matkailijat ja sidosryhmät voivat tehdä hyvinvointia edistäviä valintoja päättäessään, käyttävätkö he työhevoseläinten palveluja; korostaa, että tämän peruskirjan olisi perustuttava nykyisiin laatunormistoihin, joita maatalousalaa edustavat tunnustetut järjestöt ovat laatineet; toteaa, että eräissä jäsenvaltiossa sovelletaan työoloja ja -aikoja koskevia tiukkoja ohjeita, kun taas muissa jäsenvaltioissa ei ole vastaavaa suojelua;

21. kehottaa komissiota antamaan työhevoseläinten yhteydessä jäsenvaltioille ohjeita hyvinvointia edistävistä matkailumalleista;

22. kehottaa jäsenvaltioita laatimaan vapaaehtoista työvoimaa koskevia suuntaviivoja, joissa käsitellään muun muassa päivittäisiä työtunteja ja lepoaikoja, jotta hevoseläinten parissa työskenteleviä voidaan suojata liialliselta työltä ja taloudelliselta hyväksikäytöltä;

23. kehottaa komissiota julkistamaan Traces-järjestelmän tiedot nykyistä paljon nopeammin;

24. korostaa, että eläinten hyvinvointia kuljetusten ja niihin liittyvien toimintojen aikana koskevalla unionin nykyisellä lainsäädännöllä on tarkoitus estää eläinten loukkaantuminen ja kärsimykset ja varmistaa, että eläimiä kuljetetaan asianmukaisissa oloissa ja kuljetusten keston ollessa asianmukainen; on huolissaan siitä, että monien jäsenvaltioiden viranomaiset soveltavat eläinten hyvinvointia ja kuljetuksia koskevaa unionin lainsäädäntöä puutteellisesti;

25. kehottaa komissiota varmistamaan unionin nykyisen eläinkuljetuslainsäädännön asianmukaisen soveltamisen ja tehokkaan ja yhdenmukaisen täytäntöönpanon ja oikeudellisesti sitovan raportoinnin kaikissa jäsenvaltioissa;

26. kehottaa hevoseläimiä vieviä jäsenvaltioita selvittämään tapoja kannustaa teurastamiseen niiden omalla alueella, jotta voidaan mahdollisuuksien mukaan välttää elävien hevoseläinten kuljetuksia; kehottaa komissiota ottamaan käyttöön mekanismin, jolla valvotaan tehokkaasti lainsäädännön ja määräysten noudattamista niin tulevassa kuin nykyisessä oikeudellisessa järjestelmässä;

27. pyytää komissiota ehdottamaan nykyistä lyhyempiä enimmäismatka-aikoja teurashevosten kuljetuksille Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen havaintojen sekä alan ammattilaisten kehittämien, hevoseläinten kuljetusta koskevien ohjeiden perusteella ottaen huomion eri maiden hevoseläintalouden erityispiirteet;

28. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita laatimaan ohjeita hevoseläinten hyvinvoinnista teurastuksen yhteydessä, edistämään ja tehostamaan asiaa koskevaa tieteellistä tutkimusta ja soveltamaan jo tehtyjä tutkimuksia, jotta voidaan kehittää inhimillisiä, hevosille paremmin soveltuvia teurastusmenetelmiä, sekä jakamaan näitä ohjeita jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille;

29. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita sitoutumaan kokonaisvaltaisesti ja asianmukaisesti tekemään tarkastuksia ja säännöllisiä pistotarkastuksia alueellaan olevissa teurastamoissa, joilla on lupa teurastaa hevoseläimiä, jotta varmistetaan, että ne kykenevät täyttämään hevoseläinten erityiset hyvinvointitarpeet ja etenkin tarpeet, jotka koskevat teurastamon tiloja ja henkilökunnan pätevyyttä;

30. kehottaa komissiota sitoutumaan laatimaan validoituja eläinten hyvinvointia mittaavia indikaattoreita, joita olisi käytettävä hevoseläinten hyvinvoinnin arviointiin, olemassa olevien ongelmien tunnistamiseen ja parannusten edistämiseen, samalla kun varmistetaan käytännöt toteutus ja alalle koituvat edut; pitää tärkeänä ottaa mukaan sidosryhmät, jotka ovat käyttäneet vastaavia välineitä eri puolilla unionia, ja tehdä tiivistä yhteistyötä hevoseläinalan ammattilaisjärjestöjen kanssa kyseisiä eläinten hyvinvointia koskevia indikaattoreita laadittaessa;

31. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita kannustamaan hevosten omistajia muodostamaan yhdistyksiä;

32. korostaa hevoseläinten inhimillisen kohtelun ja hyvinvoinnin merkitystä sekä periaatetta, jonka mukaan julmaa ja huonoa kohtelua ei tule suvaita missään keneltäkään omistajalta, kouluttajalta, eläintenhoitajalta tai muulta henkilöltä eikä missään olosuhteissa;

33. kehottaa jäsenvaltioita soveltamaan eläinten huonoon kohteluun ja heitteillejättöön tiukempaa lainsäädäntöä, mukaan lukien poikkeukselliset toimet heitteillejätön torjumiseksi, ja tutkimaan kokonaisuudessaan ja perusteellisesti raportit, jotka koskevat epäinhimillisiä käytänteitä ja hevoseläinten hyvinvointiin kohdistuneita loukkauksia;

34. toteaa, että hevoseläinlajien välillä on eroja ja että kyseiset erot johtavat erilaisiin hyvinvointia koskeviin tarpeisiin, kuten iäkkäille eläimille annettavaan hoitoon ja teurastusvaatimuksiin liittyviin tarpeisiin;

35. kehottaa komissiota teettämään asiasta tutkimuksen ja kuvaamaan kyseiset erot sekä antamaan lajinmukaisia suuntaviivoja, jotta voidaan varmistaa hyvinvointia koskevien vaatimusten noudattaminen;

36. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tukemaan lajinmukaisten eläintenhoitojärjestelmien tutkimusta ja kehittämistä hevoseläinalalla, kun otetaan huomioon hevosten luontainen käyttäytyminen laumaeläiminä, joilla on taipumus pyrkiä pakoon;

37. kehottaa komissiota asettamaan etusijalle pilottihankkeen, jossa tutkitaan uusien ja nykyisten rahoitusjärjestelmien käyttöä myös pienillä ja osittain omavaraisilla tiloilla olevien työhevoseläinten hyvinvointia koskevien hyvien tulosten palkitsemiseen;

38. kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan, että komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2015/262 (hevospassista annettu asetus) pannaan täysimittaisesti ja asianmukaisesti täytäntöön;

39. huomauttaa, että eläinlääkkeiden hinnat sekä ruhojen tuhoamisen ja eläinten lopettamisen – jos se on sallittua – kustannukset voivat sinänsä muodostaa esteen hevoseläimen lopettamiselle ja pidentää sen kärsimystä;

40. kehottaa jäsenvaltioita tutkimaan ilmoituksia lopettamisen yhteydessä harjoitettavista epäinhimillisistä käytännöistä ja hyvinvointiin kohdistuvista luokkauksista, kuten lääkkeiden epäasianmukaisesta käytöstä, ja ilmoittamaan näistä loukkauksista komissiolle;

41. ottaa huomioon, että aasin- ja hevosenmaidon tuotanto on yleistynyt, ja kehottaa komissiota antamaan ohjeita hevosen- ja aasinmaidon tuotannosta;

42. kehottaa jäsenvaltioita sitoutumaan lisäämään aasin- ja hevosmaitotilojen tarkastuksia yhteistyössä alaa edustavien ja tunnustettujen maatalousjärjestöjen kanssa;

43. on erittäin huolissaan tiineen tamman seerumigonadotropiinia (pmsg-hormoni) sisältävien eläinlääkkeiden maahantuonnista ja käytöstä;

44. kehottaa komission terveys- ja elintarviketarkastusten ja analysoinnin osastoa valvomaan tarkastusten avulla, että pmsg-hormonin tuotantoon luvan saaneilla tiloilla noudatetaan eläinsuojelumääräyksiä, ja laatimaan raportin niiden tammojen hyvinvoinnista ja hoidosta, joita käytetään lääketeollisuuden hyödyntämien hormonien keräämiseen;

45. korostaa, että vielä ei ole otettu käyttöön kunkin jäsenvaltion tarpeisiin soveltuvaa oikeudenmukaista verotusjärjestelmää, joka antaisi hevoseläintilallisille mahdollisuuden kerätä tarvittavat varat taloudellisen toiminnan jatkamiseen unionin hevoseläintiloilla;

46. toteaa, että hevoseläinten alan oikeudenmukaisempi verotusjärjestelmä mahdollistaisi alan toiminnan samanlaisista lähtökohdista ja lisäisi hevoseläimiin liittyvää toimintaa ja torjuisi siten petoksia ja paneutuisi harmaan talouden kysymyksiin ja auttaisi hevostilallisia keräämään tarvittavat varat taloudellisen toiminnan jatkamiseen;

47. katsoo, että hevosalaan sovellettavaa alv-lainsäädäntöä olisi selvennettävä alv-direktiivin tulevan tarkistamisen yhteydessä, jotta tuetaan kasvua ja työllisyyttä edistävää hevosalan kasvua;

48. kehottaa komissiota toteuttamaan toimia, joilla jäsenvaltioiden sallitaan lisätä joustavuutta niiden määrittäessä alan kaikkiin toimintoihin sovellettavaa alennettua arvonlisäverokantaa, ja katsoo, että tämän selvennyksen avulla olisi saavutettava yhdenmukainen, luotettava ja asianmukainen alhaisemman alv:n kehys, joka mahdollistaisi jäsenvaltioille niiden verotuspolitiikan riittävän joustavuuden;

49. korostaa Euroopassa tuotettuun ja kolmansista maista tuotuun hevosenlihaan sovellettavien terveysvaatimusten eroavaisuuksia;

50. muistuttaa, että on huolehdittava tehokkaasta hevosenlihan jäljitettävyydestä, ja korostaa olevan suotavaa, että terveyttä ja elintarvikkeiden turvallisuutta koskevat vaatimukset ja eurooppalaisille kuluttajille suunnattu tuonti on tasoltaan samanlaista kulutetun hevosenlihan alkuperästä riippumatta;

51. kehottaa komissiota toteuttamaan toimenpiteitä, joilla palautetaan tasapaino unionin vaatimustason sekä rajoilla tehtyjen tarkastusten välille samalla, kun taataan kuluttajan terveyden suojelu;

52. kehottaa tästä syystä komissiota tekemään kaikkia jalostettuja hevosenlihatuotteita koskevan alkuperämaamerkinnän pakolliseksi;

53. kehottaa komissiota lisäämään tarkastuksia unionin ulkopuolella sijaitsevissa teurastamoissa, joilla on lupa viedä hevoseläinten lihaa unioniin, ja keskeyttämään ehtoja asettaen hevoseläinten lihan maahantuonnin kolmansista maista, jotka eivät täytä unionin asettamia jäljitettävyyttä ja elintarvikkeiden turvallisuutta koskevia vaatimuksia;

54. kehottaa ammattilaisia poistamaan hevoseläinten elämän päättymistä koskevan tabun; katsoo, että hevosen elämän päättymisen helpottaminen ei sulje pois sen päätymistä elintarvikeketjuumme;

55. kehottaa komissiota kiinnittämään erityistä huomiota iäkkäiden hevoseläinten saattohoitoon, myös vahvistamalla tavallisimpien eläinlääkkeiden, kuten fenyylibutatsonin, jäämien enimmäismäärät elintarvikeketjun turvallisuuden varmistamiseksi;

56. kehottaa komissiota tässä yhteydessä edistämään hevoseläinten elintarvikeketjuun palauttamista tieteelliseen tutkimukseen perustuvan varoaikajärjestelmän avulla, joka mahdollistaa eläimen palauttamisen elintarvikeketjuun sen viimeisen lääkkeensaannin jälkeen samalla, kun suojellaan kuluttajan terveyttä;

57. panee merkille, että sellaisille hevoseläimille, joita ei ole tarkoitettu teurastamoihin ja sieltä edelleen ihmisten ravinnoksi (”muuhun kuin elintarvikekäyttöön”), mahdollisesti annetuista lääkkeistä ei ole olemassa minkäänlaisia kirjattuja tietoja ja on mahdollista, että tällaiset eläimet päätyvät teurastettaviksi laittomasti ja muodostavat siten vakavan uhan kansanterveydelle; kehottaa tämän vuoksi komissiota korjaamaan tämän sääntelyssä olevan aukon;

58. kehottaa komissiota tarkastelemaan yhdessä Euroopan hevoseläinlääkäreiden yhdistyksen (FEEVA) kanssa hoitoon pääsyn ja lääkinnän yhdenmukaistamista unionin alueella;

59. katsoo, että tällaisen yhdenmukaistamisen avulla voitaisiin välttää kilpailun vääristyminen ja helpottaa hevoseläinten sairauksien laajempaa hoitoa ja helpottaa tehokkaammin hevoseläinten kärsimystä;

60. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita edistämään hyvien käytäntöjen vaihtoa, jotta voidaan järkeistää hevoseläimille tarkoitettujen lääkkeiden käyttöä;

61. toteaa, että hoitotoimet ja eläinlääkkeet ovat aika ajoin tarpeellisia ja tarkoituksenmukaisia ja että on lisättävä ponnisteluja investointien vähyyteen puuttumiseksi sekä hevoseläinten hoitoa varten saatavilla olevien lääkkeiden, myös rokotteiden, pulaan puuttumiseksi;

62. muistuttaa lisäksi, että on kehitettävä hevoseläinten lääkehoitoa koskevaa lääkealan tutkimusta ja -innovointia, sillä alalla on puutetta hevoseläinten aineenvaihduntaan soveltuvista lääkkeistä;

63. kehottaa komissiota rahoittamaan eri lääkkeiden mahdollisia vaikutuksia hevoseläinten terveyteen koskevaa lisätutkimusta;

64. ottaa huomioon, että eräät jäsenvaltioissa kasvatetut hevoslajit ovat paikallisia rotuja, jotka ovat osa tiettyjen yhteisöjen elämäntapaa ja kulttuuria, ja että eräät jäsenvaltiot ovat sisällyttäneet maaseudun kehittämisen ohjelmiinsa toimenpiteitä kyseisten rotujen suojelemiseksi ja niiden levinneisyyden edistämiseksi;

65. kehottaa komissiota sitoutumaan rahoitustukeen ohjelmista, joilla vaalitaan ja suojellaan hevoseläinten luonnonvaraisia alkuperäislajeja tai unionissa sukupuuton uhkaamia lajeja;

66. ottaa huomioon villihevospopulaatioiden suuren ekologisen arvon ja luontoarvon, sillä ne myötävaikuttavat merkittävästi elinalueidensa puhtaanapitoon ja lannoitukseen ja tuottavat lisäarvoa matkailulle; edellyttää lisätutkimuksia, joissa paneudutaan näiden populaatioiden ongelmiin;

67. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.

[1] EUVL L 84, 31.3.2016, s. 1.
[2] EUVL L 3, 5.1.2005, s. 1.
[3] EUVL L 303, 18.11.2009, s. 1.
[4] EYVL L 221, 8.8.1998, s. 23.
[5] EUVL L 59, 3.3.2015, s. 1.
[6] EUVL L 347, 20.12.2013, s. 487.
[7] EUVL L 347, 20.12.2013, s. 549.
[8] Katso http://ec.europa.eu/food/animals/docs/aw_eu-strategy_study_edu-info-activ.pdf (tieto haettu 6.9.2016).
[9] Kansainvälinen hevosurheiluliitto (FEI), usein esitetyt kysymykset terveitä ja suorituskykyisiä hevosia koskevasta ”High Health, High Performance Horse” (HHP) -mallista, joka hyväksyttiin Maailman eläintautijärjestön (OIE) yleiskokouksessa toukokuussa 2014.
[10] Kansainvälisen laukkaurheilujärjestön (IFHA) vuosikertomus.
[11] FEI:n tietokanta, tiedot haettu 22.9.2014.
[12] Traces-tietokanta, 2012.
[13] Maailman eläintautijärjestö – maaeläinten terveyttä koskeva säännöstö, (2016), luku 7.12.
[14] Santorini Donkey and Mule Taxis – aasien suojelukeskusta varten laadittu riippumaton raportti eläinten hyvinvoinnista, 2013.

PERUSTELUT

Hevosalan laajuus Euroopan unionissa

Hevoseläimillä on ainutlaatuinen asema Euroopan historiassa ja eurooppalaisessa sivilisaatiossa. Ne ovat eläimistä monikäyttöisimpiä, sillä sen lisäksi, että ne tuottavat maitoa ja lihaa, ne ovat myös urheilijoita, seuraeläimiä ja työeläimiä liikenne-, matkailu-, metsä- ja maatalous- ja hoitoaloilla, niitä käytetään tutkimukseen ja ne ovat myös villejä ja puolivillejä eläimiä.

Kaavio 1: Hevoseläinten määrä henkeä kohden

Kansainvälisen hevosurheiluliiton mukaan hevoseläinala tuottaa yli 100 miljardia euroa vuodessa. EU:ssa olevat arviolta 7 miljoonaa hevoseläintä käyttävät vähintään 2,6 miljoonaa hehtaaria maata[1], ja vähintään 900 000 EU:ssa olevaa työpaikkaa[2] on riippuvaisia yksinomaan hevosurheilualasta.

On selvää, että hevoseläinalalla voi olla valtava vaikutus paikalliseen talouteen etenkin maaseutualueilla. Ranskan hevoseläinalaa koskevassa raportissa todettiin myös, että alalla on paljon naisten osa-aikaisia työpaikkoja[3].

Eräissä jäsenvaltioissa hevoseläinten roolia paikallisessa taloudessa on vaikeampi arvioida määrällisesti, sillä eläimet toimivat työeläiminä pienillä ja osittain omavaraisilla tiloilla sekä matkailualalla. Pienillä ja osittain omavaraisilla tiloilla käytettävien eläinten tarkoista määristä ei ole tietoja, mutta Romaniassa on raportoitu olevan 600 000–800 000 hevoseläintä, joista 80:tä prosenttia käytetään työhön, kuten tavaroiden ja ihmisten kuljetukseen sekä maa- ja metsätalouden töihin[4].

Euroopan hevosurheilu- ja hevosharrastusmarkkinat ovat maailman suurimmat. Kaikista maailman lämminverisistä hevosista 21 prosenttia on tuotettu EU:n 28 jäsenvaltiossa. Vuonna 2013 maailman esteratsastuskilpailuista 93 prosenttia järjestettiin unionin alueella 21 000 laukkakilpailun ja yli 43 000 ravikilpailun ohella. Lisäksi suurin osa FEI:n kilpailuista (muun muassa esteratsastus-, kouluratsastus-, kenttäratsastus- ja vammaisratsastuskilpailuista) pidettiin vuonna 2014 EU:ssa.

Hevoseläinala tarjoaa myös mahdollisuuksia erityisesti maaseutualueiden yrittäjille kaikkialla Euroopassa. Esimerkiksi aasinmaidontuotanto on perinteinen tuotantoala eräissä Italian osissa, ja tällaisia tiloja toimii myös Belgiassa, Alankomaissa, Ranskassa, Kyproksessa ja Romaniassa. Aasinmaidon juomisen uskotaan olevan hyödyllistä monilla tavoin, ja sitä pidetään parhaana rintamaidon korvikkeena[5] imeväisille ja sairaille lapsille. Vaikka aasinmaidon hinta vaihtelee, sen vähittäishinta on yleensä 8–15 euroa litralta.

Hevoseläimiä käytetään myös laajalti hoidossa ja kuntoutuksessa, ja ne tuottavat tällä tavoin lisää taloudellisia mahdollisuuksia ja yhteiskunnallista hyötyä. Yhdistyneessä kuningaskunnassa Riding for the Disabled- ja The Donkey Sanctuary -järjestöt käyttävät hevosterapiaa auttaakseen ihmisiä, jotka kärsivät useista erilaisista sairauksista, kuten autismikirjon häiriöistä, CP-oireyhtymästä, aivoverenvuodon seurauksista ja oppimiseen liittyvistä tai kielellisistä häiriöistä[6]. Eri puolilla Eurooppaa 21 jäsenvaltiossa on yksi tai useampi organisaatio tai henkilö, jotka ovat Federation of Horses in Education and Therapy International AISBL -liiton (HETI)[7] jäseniä.

EU:n hevoseläimistä saadaan myös lihaa, ja – vähemmässä määrin – nahkaa. Teurastettujen eläinten määrää on vaikea varmistaa, koska se vaihtelee vuodesta toiseen. Monissa jäsenvaltioissa teurastettujen eläinten määrä kasvoi vuosina 2011–2012, mutta laski taas vuonna 2013.

Hevoseläinalaa haittaavat hyvinvointiongelmat ja niiden syyt

World Horse Welfare- ja Eurogroup for Animals -järjestöjen raportissa ”Removing the Blinkers: The Health and Welfare of European Equidae in 2015” tekemä tutkimus osoittaa, että alan laajuudesta huolimatta Euroopan 7 miljoonan hevoseläimen hyvinvointia koskevat ongelmat ovat huomattavan samanlaisia.

Työhevoseläinten kohtelu on erityinen huolenaihe monissa jäsenvaltioissa, etenkin niissä, joissa on paljon hevoseläimiä ja joissa niitä käytetään pienillä ja osittain omavaraisilla tiloilla. Koska monet näistä hevoseläimistä syövät helposti saatavilla olevaa ravintoa, kuten ruohoa ja heinää, niiden saatetaan katsoa tarvitsevan vain vähän erikoistunutta hoitoa. Asiantuntemattomien harrastelijoiden suorittama kengitys ja huonosti sopivien valjaiden aiheuttamat hyvinvointiongelmat aiheuttavat kuitenkin hevoseläimelle hätää ja kärsimystä ja vaarantavat eläimen kyvyn työskennellä tehokkaasti sekä sen pitkäikäisyyden, mikä vaikuttaa kielteisesti myös maatilaan tai yritykseen.

Monia näistä ongelmista havaitaan myös matkailualalla käytettävien hevoseläinten kohdalla. Joissain tapauksessa hevoseläimen tekemä työ vaarantaa vakavasti eläimen hyvinvoinnin, mikä haittaa yrityksen tehokasta toimintaa. Vaikka nämä eläimet työskentelevät usein täysin näkyvissä, niiden hyvinvointiongelmat saattavat jatkua, jos matkailijat eivät pysty tunnistamaan mahdollisia hyvinvointiongelmia.

Kaavio 2: Kansalaisjärjestöjen ilmoittamat hyvinvointiongelmat tutkimuksessa ”Removing the Blinkers: The Health & Welfare of Equidae in 2015”

Hevosurheilualalla eurooppalaiset kasvattajat ovat usein maailman parhaiden joukossa. Eurooppalaiset kantakirjat ovat maailman kilpahevosten kasvattajien liiton (World Breeding Federation for Sport Horses, WBFSH) kenttä-, este- ja kouluratsastusta koskevien luokittelujen kärjessä. Rajoittamaton hevoseläinten kasvatus saattaa kuitenkin aiheuttaa vakavia hyvinvointiongelmia. Hevoseläimistä saattaa nopeasti tulla taloudellisten vastoinkäymisten uhreja. Hevoseläinten suuri kysyntä taloudellisesti hyvinä aikoina saattaa johtaa laadultaan heikompien eläinten harkitsemattomaan kasvatukseen. Laskusuhdanteissa nämä eläimet menettävät suuren osan arvostaan, ja niistä saattaa tulla taloudellisesti arvottomia. Ei ole yllättävää, että monissa jäsenvaltioissa erityisesti EU:n länsiosissa hevoseläinten hylkääminen on lisääntynyt jyrkästi viime vuosina[8].

Hevoseläinten pitämisen kustannukset vaihtelevat suuresti jäsenvaltion ja alueen, eläimen käyttötarkoituksen ja pitämisen menetelmien mukaan. Koska hevoseläinten uudelleensijoittamismahdollisuuksia on vähän, jotkut omistajat päättävät kuitenkin aikoina, jolloin markkinatilanne estää hevoseläimen myynnin, teurastaa tai lopettaa eläimensä, jos heillä on siihen varaa ja se on oikeudellisesti mahdollista. Surullista kyllä, on selvää, että ne, jotka ottavat vastuun hevoseläimestä, eivät aina ole tietoisia tällaisen eläimen hoidon vaatimista kustannuksista ja ajasta, varsinkin kun ylitarjonnan aikana ostohinnat ovat laskeneet niinkin alas kuin 5 euroon eläimeltä[9].

Hevoseläinten monipuolisten tehtävien vuoksi ei ole kovin yllättävää, että ne ovat niiden kokonaismäärään nähden eniten kuljetettuja eläimiä EU:ssa[10]. Vaikka nämä kuljetukset rekisteröidään yhdennettyyn eläinlääkinnälliseen tietojärjestelmään (Traces-järjestelmä), tiedot julkistetaan nykyisin vuosittain kahden vuoden viipeellä. Tämä viive estää toimivaltaisia viranomaisia ja muita organisaatioita näkemästä, miten ulkoiset tekijät vaikuttavat hevoseläinten kuljetuksiin ja miten se puolestaan vaikuttaa muihin aloihin. Esimerkiksi hevoseläinten kuljetukset teurastamoihin saattavat olla yhteydessä ilmoitettavien sairauksien[11] lisääntymiseen muiden kuin teurastettavaksi tarkoitettujen hevoseläinten keskuudessa – ja siten merkki siitä, että bioturvallisuuden taso on huono.

Teurashevoseläimiä kuljetetaan myös usein jäsenvaltioiden välillä ja viedään kolmansiin maihin (varsinkin Venäjälle) olosuhteissa, jotka usein vaarantavat niiden hyvinvoinnin[12]. Ne ovat erityisen haavoittuvassa asemassa, koska kuljettajilla on vain vähän kannustimia huolehtia niiden hyvinvoinnista kuljetuksen aikana.

Käytettäessä hevoseläimiä pelkästään tuotantotarkoituksiin on tärkeää, että eläinten terveys ja hyvinvointi pysyvät etusijalla. Kuluttajia on suojeltava ja heidän olisi tiedettävä, että hevoseläimistä peräisin olevat tuotteet, kuten aasinmaito, ovat turvallisia. Eläinten hyvinvointi aasinmaitoa tuottavilla tiloilla vaihtelee suuresti[13]. Joillakin tiloilla lypsy suoritetaan yhä käsin, kun taas toisilla käytetään lypsykoneita. Lisäksi valvonnan taso ei ole läheskään verrattavissa lehmänmaitoa tuottavien tilojen valvontaan, joskin tämä voi johtua siitä, että aasinmaidossa on vähemmän ihmisen taudinaiheuttajia[14]. Lisäksi hevoseläinten maitoon sovellettavat oikeusnormit ovat epäselviä ja eri puolilla EU:ta suoritettavat tarkastukset ja valvonta epäjohdonmukaisia.

Suosituksia hevoseläinalan taloudellisen potentiaalin vapauttamiseksi ja hevoseläinten hyvän terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi

Vaikka hevoseläinalan täysi koko ja laajuus ei ole täysin selvillä, on ilmeistä, että sillä on suhteettoman suuri taloudellinen vaikutus eläinten suhteellisen pieneen määrään nähden. On kuitenkin selvää, että ohjeet ja parhaiden käytänteiden jakaminen voisivat edistää alhaalta ylöspäin suuntautuvaa muutosta ja auttaa suuresti silkasta tietämättömyydestä johtuvien ongelmien ratkaisemisessa.

Useat organisaatiot ovat esimerkiksi työskennelleet laatiakseen oppaita hevoseläinten kuljetuksissa sovellettavista hyvistä käytänteistä. Vuonna 2014 julkaistiin käytännön ohjeet hevoseläinten juottamisesta kuljetuksen aikana, ja äskettäin on laadittu uusia ohjeita hevoseläinten soveltuvuudesta kuljetettaviksi. Komission olisi tuettava aktiivisesti tällaisten hyviä käytänteitä koskevien oppaiden laatimista paitsi lainsäädännön noudattamisen ja johdonmukaisen täytäntöönpanon avustamiseksi myös sen varmistamiseksi, että hevoseläimiä hoidetaan asianmukaisesti niin lyhyiden kuin pitkien kuljetusten aikana.

Myös monet kansalaisjärjestöt ovat laatineet ohjeita hevoseläinten perustarpeiden tyydyttämisestä koko niiden elämän ajan. Esimerkiksi World Horse Welfare -järjestö laati neljä vuotta sitten ohjeet, joiden otsikkona oli ”Five ways to ensure a happy, healthy horse”. Jos tällaiset ohjeet mukautetaan vastaamaan kaikkien hevoseläinten tarpeita, käännetään ja asetetaan saataville useissa eri muodoissa ja jos komissio tekee niitä tunnetuksi, ne voisivat parantaa huomattavasti hevoseläinten omistajien ja hoitajien osaamista ja taata paitsi yksittäisten eläimien terveyden ja hyvinvoinnin myös niiden pitkän aikavälin taloudellisen arvon ja tuotoksen.

Edellinen komissio alkoi laatia kestävää ja vastuullista matkailua koskevaa eurooppalaista peruskirjaa, jonka oli tarkoitus sisältää tietoa, jonka avulla matkailijat voivat tehdä hyvinvointia edistäviä valintoja päättäessään, käyttävätkö he työhevoseläinten palveluja. Esittelijä kehottaa komissiota sitoutumaan uudelleen tämän peruskirjan ajatukseen ja antamaan matkailijoille mahdollisuus tehdä valintoja, joilla paitsi palkitaan hevoseläimistä asianmukaisesti huolehtivia yrityksiä myös annetaan samalla kuluttajille tietoja ja mielenrauha.

Hevoseläinten käsittelyä koskevat vaatimukset ovat varsin erilaiset kuin monien muiden lajien, ja tämä on erityisen ilmeistä teurastuksen yhteydessä. Komission olisi tutkittava mahdollisuutta levittää ohjeita teurastamoille, joilla on lupa teurastaa hevoseläimiä. Elintarvike- ja eläinlääkintätoimiston ja toimivaltaisten viranomaisten olisi puolestaan myös lisättävä tällaisten teurastamoiden tiloissa tehtäviä tarkastuksia.

Mittaamalla asianmukaisten vaatimusten noudattamista autetaan myös viemään eteenpäin parannuksia. Näin ollen komission olisi sitouduttava perustamaan uusia eläinten hyvinvoinnin viitekeskuksia ja laatimaan validoituja eläinten hyvinvointia mittaavia indikaattoreita hevoseläimille. Näitä indikaattoreita olisi mahdollisuuksien mukaan käytettävä maataloustuottajien kannustamiseen ja palkitsemiseen, ja komission olisi sitouduttava tutkimaan tällaisia mahdollisuuksia uuden pilottihankkeen avulla.

Jäsenvaltioiden olisi sitouduttava lisäämään aasinmaitotiloilla tehtäviä tarkastuksia, varsinkin kun aasinmaidontuottajilla ei ole ammatillista järjestöä ja monilta puuttuvat laadunvalvontavaatimukset. Komissio voisi myös tässä yhteydessä levittää aasinmaidon tuotantoa koskevia asiantuntijalaitosten ja kansalaisjärjestöjen ohjeita.

Vaikka aina olisi edellytettävä vähintään vastuullista omistajuutta ja hoitoa, monet Euroopan hevoseläinten nykyiset terveys- ja hyvinvointiongelmat osoittavat, että nämä seikat sivuutetaan liian usein. Tässä mietinnössä ehdotetuilla aloitteilla kuitenkin lisättäisiin tietoisuutta, tietoa ja kannustimia, ja ne voisivat auttaa vapauttamaan EU:n hevoseläinalan täyden taloudellisen potentiaalin ja suojelemaan samalla nykyistä paremmin näiden yhteiskunnassamme hyvin arvostettujen ainutlaatuisten eläinten hyvinvointia.

[1] Ks. http://faostat3.fao.org/browse/Q/QA/E, tiedot haettu 11.2.2015.
[2] Euroopan ratsastajainliiton (EEF) pääsihteerin Ali Küçükin puheenvuoro EEF.n yleiskokouksessa, 21.10.2014.
[3] Advances in Animal Biosciences, lokakuu 2013. The French Horse Industry: Scenarios 20130, Cambridge University Press (2013), s. 55.
[4] Popescu, S. Duigan, E-A. 2012. The relationship between behavioural and other welfare indicators of working horses. Journal of Equine Veterinary Science 33, s. 1–12.
[5] http://www.foodsmatter.com/allergy_intollerance/goat_sheep_milks/research/mares_milk.html, tiedot haettu 20.8.2014.
[6] http://www.rda.org.uk/assets/understanding-hippotherapy7.pdf, tiedot haettu 2.9.2014.
[7] http://www.frdi.net/membership_list.html, tiedot haettu 2.9.2014.
[8] RSCPA, World Horse Welfare, Redwings, the British Horse Society, Blue Cross & Horse World: Left on the verge: in the grip of an equine crisis in England and Wales, 2013
[9] DSPCA: ”Ireland’s Horse Crisis”, http://www.dspca.ie/equinecrisis
[10] Traces-järjestelmän tiedot.
[11] The Donkey Sanctuary ja University College Dublin: Donkey Welfare in Ireland in 2015 (luku 5, s. 55–71).
[12] World Horse Welfare, 2008, Dossier of Evidence: Recommendations for amendments to EU Council Regulation (EC) No 1/2005 and World Horse Welfare Dossier of Evidence, Second Edition, Part 1: Journey Times
[13] The Donkey Sanctuary, henkilökohtainen viesti.
[14] Keith Meldrum CB BVM&S MRCVS DVSM Hon. FRSPH, henkilökohtainen viesti.

LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOSASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)	25.1.2017
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	43 1 0
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	John Stuart Agnew, Clara Eugenia Aguilera García, Eric Andrieu, Richard Ashworth, Daniel Buda, Matt Carthy, Viorica Dăncilă, Michel Dantin, Jean-Paul Denanot, Albert Deß, Diane Dodds, Jørn Dohrmann, Herbert Dorfmann, Norbert Erdős, Luke Ming Flanagan, Martin Häusling, Anja Hazekamp, Esther Herranz García, Jan Huitema, Peter Jahr, Ivan Jakovčić, Jarosław Kalinowski, Elisabeth Köstinger, Zbigniew Kuźmiuk, Philippe Loiseau, Giulia Moi, Ulrike Müller, James Nicholson, Maria Noichl, Laurenţiu Rebega, Jens Rohde, Bronis Ropė, Czesław Adam Siekierski, Tibor Szanyi, Marc Tarabella, Marco Zullo
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Franc Bogovič, Stefan Eck, Julie Girling, Karin Kadenbach, Norbert Lins, Florent Marcellesi, John Procter, Vladimir Urutchev
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)	Pilar Ayuso, Damiano Zoffoli

Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö