Averoff (PPE-DE), esittelijä. – (EL) Arvoisa puhemies, ei ole epäilystäkään, etteikö vuodesta 1994 voimassa ollut päätös talousarvion kurinalaisuudesta ole monilta osin vanhentunut. Älkäämme unohtako, kuinka paljon aikaa on kulunut siitä, kun sitä alettiin soveltaa, ja kuinka monia asia on muuttunut tänä aikana. Tärkeimpinä muutoksina voisi mainita talous- ja rahaliiton syntymisen 1.1.1999, KIE-maiden, Kyproksen ja Maltan laajentumistavoitteen ja lopuksi Agenda 2000:n, jossa muun muassa määritellään ne muutokset, joita maatalousalalla pitää tapahtua.

Nämä muutokset samoin kuin talousarvion kurinalaisuuden tukeminen, joka näkyy sekä Berliinin Eurooppa-neuvoston puheenjohtajavaltion päätelmissä sekä uudessa toimielinten välisessä sopimuksessa, antavat peruskiihokkeet tarpeelle muuttaa ja täydentää voimassa olevaa päätöstä uusilla mekanismeilla. Komissiohan viittaa tähän kehitykseen samoin kuin päätöksen soveltamisesta tähän asti saatuihin kokemuksiin päätyessään tämänpäiväiseen ehdotukseen, joka tähtää voimassa olevan maatalousmenojen alaa koskevan direktiivin muuttamiseen ja vahvistamiseen. Kuitenkin lukuun ottamatta joidenkin määräysten hienosäätöä ehdotuksessa edetään uudistuksiin, jotka tiukentavat talousarvion kurinalaisuutta ja tukevat menettelyä, jolla siihen päästään. Tyypillistä tälle tuelle on ehdotettujen toimien ennalta ehkäisevä luonne, joka ilmentää uutta käsitystä ja joka toteutetaan lisäämällä vastaavasti komission menettelytapavaltuuksia.

Käsiteltävänä olevaan mietintöön liittyvien tarkistusten myötä hyväksytään suurin osa ehdotuksista, jotka ovat uudistusten hienosäätöä. Lisäksi kuitenkin uskon, että puuttumatta järjestelyiden tehokkuuteen jotkin niistä paranevat ja niistä tulee toimivampia. Ylilyönnit vältetään ja joidenkin toimien automaattinen luonne poistetaan. Ennen näiden toimien täytäntöönpanoa pitää siis käyttää toimielinten välisen sopimuksen tarjoamia mahdollisuuksia. Ehdotettua oikeudellista asetuksen muotoa ei tulla hyväksymään, vaan se säilyy päätöksen muodossa, mikä ei mitenkään vaikuta toimien tehokkuuteen. Tällä tarkistuksella tähdätään yksinkertaisesti toimielinten valtatasapainon suojelemiseen. Pohjimmiltaan oleellisten uudistusten ankara luonne säilyy ja mikään tarkistus ei puutu talousarvion kurinalaisuuden periaatteeseen. Mielestäni kurinalaisuus on välttämätöntä ja sitä pitää noudattaa paitsi yhteisön talousarviossa myös kansallisissa talousarvioissa. Selvästikin tämä antaa pohjan terveelle varainhoidolle. On kuitenkin korostettava, että talousarvion kurinalaisuuden ei pidä olla itsetarkoitus, yhteisön lainsäädännön oleellisten määräysten hyvää ja tehokasta soveltamista ei pidä torjua eikä tässä tapauksessa pidä koskea yhteisen maatalouspolitiikan perusperiaatteisiin.

Arvoisa puhemies, uskon, että käsiteltävänä oleva mietintö ja siihen sisältyvät budjettivaliokunnassa muotoillut ehdotukset edistävät sellaisen tasapainoisen ankaran ja tehokkaan talousarvion kurinalaisuuden tukemisen tavan luomista, joka on kaikkien asia ja jonka täytäntöön pano turvataan vain toimielinten todellisella yhteistyöllä ja tietysti jäsenvaltioiden yhteistyöllä.

Arvoisa puhemies, lopuksi haluaisin korostaa, että osanotto tämän mietinnön käsittelyyn oli puutteellista, koska lukuun ottamatta maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokuntaa ja joitakin kollegoita, jotka auttoivat tarkistusten laatimisessa ei voida sanoa, että osallistuminen olisi ollut suurta. Koska tiedän, että esittelyni ei ole täydellinen ja tarkistuksia olisi voinut olla paljon, pelkään pahoin, että ehkä sana kurinalaisuus on vaikuttanut parlamenttiin kielteisesti.